Ota yhteyttä

Kategoria: Blogit

Amer Sportsin Shift-In murtomaasuksen siteet tuomittu Norjassa patentinloukkauksesta

Posted on by heidi.lautjarvi@bocoip.com

Hiihtävänä henkilönä tämä oli itselleni mielenkiintoinen patenttiuutinen, kun tulin juuri viime talvena hankkineeksi ensimmäiset sukseni, joissa on pituussuunnassa siirrettävät Rottefellan siteet. Niinpä päätin tutustua asiaan vähän lähemmin.

Norjalainen ensimmäisen asteen valitustuomioistuin (Borgarting lagmannsrett) on tuominnut valitusasiaa koskevassa päätöksessään 9.6.2023, että Amerin (Amer Sports Norge AS, Amer Sports Holding GmbH, Salomon SAS and Atomic Austria GmbH ) murtomaasuksen ”Shift-In” siteet, joita on myyty esimerkiksi Atomic- ja Salomon brändien alla nimellä Prolink, loukkaavat Rottefella AS:n Norjassa voimaan saatettua EP patenttia EP 2624924 (’924) sekä Rottefellan Madshusilta eksklusiivisesti lisensoimaa patenttia NO342264 (’264).

Kyseisten patenttien suojaamalla Rottefellan MOVE-järjestelmällä murtomaasuksen siteiden sijaintia voidaan siirtää suksen pituussuunnassa jopa hiihdon aikana ilman, että monoa tarvitsee irrottaa siteestä.

Loukkaavat tuotteet on määrätty poistettavaksi markkinoilta Norjassa

Lisäksi Amer on määrätty taloudellisiin sanktioihin yhteensä NOK 9,250,000 (noin 800,000 EUR). Sanktiot koostuvat kompensaatioon Rottefellan tulonmenetyksestä, kompensaatiosta kilpailevan tuotteen tuomisen markkinoille aikaansaamasta hinnanalennuksesta ja aiheutuneesta markkinahäiriöstä. Lisäksi Amerin tulee korvata Rottefellalle NOK 4,400,000 edestä oikeudenkäyntikuluja valitustuomioistuinkäsittelyn osalta aiempien käräjäoikeuskäsittelyn oikeudenkäyntikulujen NOK 5,600,000 lisäksi.

Lisäksi valitustuomioistuin katsoo, että Amerin on maksettava kaksinkertaiseksi korotettua lisenssimaksua patentinhaltijalle, koska loukkaus on ollut tahallinen tai perustuu törkeään huolimattomuuteen. Maksettavaksi lisenssikorvaukseksi määrättiin NOK 192,000.

Amer oli jo aiemman, samaa asiaa koskevan Oslon käräjäoikeuden päätöksen pohjalta tehnyt sopimuksen Madshusin ja Rottefellan kanssa, johon sisältyi korvauksia Rottefellalle ja Madshusille. Koska Amerin kyseisen sopimuksen perusteella maksamat summat olivat nyt määrättyjä korvauksia suurempia, valitustuomioistuin määräsi Rottefellan palauttamaan jo maksetusta summasta NOK 16,600,000 ja Madshusin vastaavasti palauttamaan NOK 8,000 Amerille korkoineen.

Samassa yhteydessä Norjan patenttivirasto mitätöi Atomicin sanamuotoisen tavaramerkin ”MOVER”, koska sanamerkiltä katsottiin puuttuvan erottamiskyky, ja se on kuvaileva kaikille niille tuotteille, joille merkki oli rekisteröity (sukset, suksen siteet, suksisauvat). Valitustuomioistuin totesi päätöksessään olevansa asiasta samaa mieltä patenttiviraston kanssa.

Nähtäväksi jää, seuraako tälle jatkoa muissa maissa.

Alla lyhyt yhteenveto loukkauspäätöksen perustana olevista patenteista ja niiden pitämiseksi voimassa huolimatta Amerin vastakanteista.

Patentti NO/EP2624924 (’924)

Norjassa voimaan saatetun EP-patentin ’924 vaatimus kohdistuu vaihdejärjestelyyn, jonka avulla murtomaasuksen sidettä voidaan siirtää suksen pituussuunnassa käyttäen pyöritettävää hammaspyörää ”cog wheel”. Tämä termi ja sen tulkinta oli keskeinen elementti patentinloukkausta määriteltäessä. Termiä hammaspyörä ei patentissa ollut selitetty, ja valitustuomioistuin päätyi tulkitsemaan tätä termiä laajasti, katsoen että termi ei rajoitu patentin kuvissa annettuihin esimerkkeihin.

Kuva 1. EP-patentin side hammaspyörällä.

Amerin vastakanteena esittämä mitätöintikanne nojautui paljolti viitejulkaisuun, joka liittyi pituussuunnassa siirrettävissä olevaan laskettelusuksen siteeseen. Valitustuomioistuin katsoi, että tällainen laskettelusuksen side on täysin eri teknologia-alueella kuin murtomaasuksen side, sillä se perustuu täysin erilaiseen tapaan kiinnittää mono sukseen. Tästä syystä lähimmäksi tekniikan tasoksi valittiin Amerin esittämästä poiketen julkaisu, joka esittää murtomaasuksen sidettä, jonka sijaintia on mahdollista säätää irrottamalla side ja kiinnittämällä toiseen kohtaan. Tämän ratkaisun suhteen hammaspyörää käyttävä ratkaisu, jossa sidettä voidaan siirtää monon ollessa kiinnitettynä siihen, katsottiin uudeksi ja keksinnölliseksi, jolloin patentin ’924 katsottiin olevan voimassa.

Kuva 2. Loukkaavaksi katsottu side spiraalin muotoisine säätölevyineen.

Valitustuomioistuin päätyi siihen, että Amerin siteen säätömekanismin spiraaleilla varustettu levy, joka on hyvin eri näköinen kuin patenttihakemuksen mekanismi, on kuitenkin patenttivaatimuksen mukainen ”hammaspyörä”, jossa spiraalien voidaan katsoa vastaavan hammaspyörän hampaita. Tällä perusteella Amerin siteen säätömekanismin rakenteen katsottiin loukkaavan patenttia ’924.

Patentti NO 342264 (’264)

Tämän kansallisen norjalaisen patentin patenttivaatimukset 1 ja 7 oli jo aiemmin tuomittu mitättömiksi Oslon käräjäoikeudessa (Oslo tingrett), eikä tästä päätöksestä ollut tehty valitusta. Käräjäoikeus katsoi kuitenkin epäitsenäisen vaatimuksen 8 olevan voimassa, joten valitustuomioistuimen käsittely keskittyi tähän patenttivaatimukseen 8, joka riippuu patenttivaatimuksista 1 ja 7, eli käsittää kaikkien patenttivaatimusten 1+7+8 mukaiset piirteet.

Kuva 3. ’264 Patentin suojaama ratkaisu.

Keskeisiä elementtejä patentin ’264 uutuuden ja keksinnöllisyyden kannalta on, että siteeseen kuuluu sukseen kiinnitettävä asennuslevy, jossa on pituussuuntainen kanava 21, johon kanavaan sijoitetaan siirrettävä kisko 5, joka voidaan irrotettavasti kiinnittää kanavaan lukituslaitteita 20, 23 käyttäen.

Valituksen käsitellyt valitustuomioistuin katsoi patenttivaatimuksen 8 täyttävän patentoitavuuden edellytykset siitä huolimatta, että sekä EPO että USPTO ovat katsoneet, ettei kyseinen patenttivaatimus olisi keksinnöllinen. Patenttiperheen EP-patenttihakemukset ovat edelleen hakemustilassa. US-patentti on myönnetty, mutta norjalaisesta patentista poikkeavalla suojapiirillä. Oikeus ei katsonut saman patenttiperheen EP- ja US-hakemusten virastokäsittelyhistorian olevan tässä suhteessa tärkeää.

Amerin argumentointi tätä patenttia vastaan perustui Salomonin ”Smartrak” tuotteeseen liittyvään patenttiin, joka oleellisesti liittyy laskettelusukseen, johon voidaan vaihtoehtoisesti kiinnittää telemark-laskettelussa käytettävä side. Valitustuomioistuin katsoi, että koska kyseisessä siteessä mono kiinnitetään sukseen kahdella kiinnityselementillä toisin kuin murtomaahiihdossa, jossa on vain yksi kiinnityselementti, ja näin se ei ole uutuuden este eikä myöskään esitä lähintä tekniikan tasoa.

Toinen uutuuden esteeksi esitetty tunnettu tekniikan taso oli Fischerin/Rossignolin Turnamic-side, jonka todettiin kiistattomasti olleen kaupallisesti saatavilla jo paljon ennen ’264 patentin jättöpäivää. Valitustuomioistuin totesi, että koska Turnamic-side kiinnitetään sukseen liimaamalla, se ei ole uutuuden este ’264 patentille, mutta katsoi tämän ratkaisun lähimmäksi tekniikan tasoksi. Koska Turnamic-siteen kiinnitys liimaamalla voidaan katsoa kiinteäksi asennukseksi, valitustuomioistuin katsoi edelleen ’264-patentin mukaisen liikutettavan ja vaihdettavan asennuslevyn olevan keksinnöllinen.

Amerin Shift-in-siteen katsottiin loukkaavan ’264-patenttia, koska siteessä olevan kanavan reunat on kohotettu ja muotoiltu siten, että lohenpyrstötyyppistä asennuslevyä voidaan siirtää vain kanavan pituussuunnassa, ja asennuslevy kiinnittyy irrotettavasti loksahtaen paikalleen T:n muotoisen takaosansa avulla.

Lähde: https://lovdata.no/dokument/LBSIV/avgjorelse/lb-2022-159367?q=rottefella%20AS

Boco IP - Marja-Liisa Autti profiilikuva
Kirjoittaja Marja-Liisa Autti työskentelee Boco IP:lla eurooppapatenttiasiamiehenä ja osakkaana. Hänen erikoisalaansa ovat sähköön ja fysiikkaan liittyvät patentoitavat keksinnöt.

Boco IP auttaa mielellään myös IPR-oikeudenkäynteihin liittyvissä asiossa.

Onko tavaramerkkisi jo suojattu – huomioitko myös metaversumin?

Posted on by heidi.lautjarvi@bocoip.com

Tapanani on ollut muistuttaa asiakkaita, että kun liiketoiminta kasvaa Suomen rajojen ulkopuolelle, käytettäväksi aiotut tavaramerkit on syytä olla tutkittu ja suojattu halutulla alueella. Taustatyöllä ja perusasioiden kuntoon laittamisella voi merkittävästi alentaa riskiä joutua ennakoitavissa oleviin ongelmiin. Kun puhe metaversumista on viime aikoina lisääntynyt, laajenemisen mahdollisuudet ylittävät perinteiset raja-aidat. Mitä se edes on, kysyy X-sukupolven boomer?  

Metaversumissa on mahdollista olla avattaren, henkilöä esittävän hahmon muodossa muiden avattarien seurassa erilaisissa virtuaalimaailman tapahtumissa ja tilanteissa. Kokoukset, matkat, illanistujaiset, mitä vain, läsnä, mutta virtuaalisesti. Asuntoesittelyllä voi käydä virtuaalisesti, mahdollisesti myös laina- ja vakuutusneuvotteluissa. Miten tämä kaikki tapahtuu? Omat tietoni ja aavistukseni ovat vähäiset, mutta kolmiulotteisia järjestelmiä mahdollistavat virtuaalilasit ainakin tulevat kysymykseen, ehkä myös hologrammitekniikka. Tarkemmin asiasta tietävät insinöörit ja teknologiayhtiöt. 

Virtuaalimaailma on melko scifiä immateriaalioikeuksien kanssa työskentelevällekin (lue kuitenkin lisää virtuaaliomaisuudesta IP Legal Traineen Mari Niemisen blogista). Pohdin seuraavassa, mitä metaversumi voi tarkoittaa tavaramerkkien näkökulmasta. 

Varmaa on, että edelläkävijöiden eturintaman IPR-strategioissa lohkoketjuteknologia ja metaversumi on jo huomioitu, ja pantu toimeksi: kun marraskuun 2022 alussa teen EU-aluetta koskevia tavaramerkkihakuja, sana metaversumi löytyy noin 680 tavaramerkin tavara- ja palveluluettelosta. Koko maailmassa mainittuja tuotteita sisältäviä tavaramerkkejä on reilusti yli 7000. NFT, eli lohkoketjuteknologiaan perustuvan digitaalisen teoksen ainutlaatuisuuden tunniste, non-fungible token, sisältyy tuoteluetteloon miltei 20 000 tavaramerkissä, EU-alueellakin lähemmäs 3000 merkissä. Maailmanlaajuisesti mainittujen tavaramerkkien painopiste näyttäisi olevan USA:ssa, Etelä-Koreassa, EU-alueella ja Isossa-Britanniassa, mutta Australia ja Kanada eivät ole kaukana perässä.  

Mitä tämä tarkoittaa? Ainakin sitä, että lukuisat tahot ympäri maailman näkevät merkittäviä markkinointi- ja liiketoimintamahdollisuuksia fyysisen maailman lisäksi 3D-virtuaalimaailmassa. Erityisesti vaate-, urheilu-, pikaruoka- ja luksustuotteita tarjoavat yritykset ovat ryhtyneet suojaamaan merkkejään fyysisten tuotteiden lisäksi myös vastaaville ladattaville virtuaalituotteille. Esimerkiksi eräs luksusmerkki, jonka logoon voi fyysisessä maailmassa törmätä kalliiden vaatteiden tai laukkujen tunnuksena, on hakenut logonsa rekisteröintiä EU-alueella mm. ladattaville virtuaalituotteille, kuten vaatteille, jalkineille, laukuille, parfyymeille ja puhelinten koteloita sisältäville tietokoneohjelmille. 

Jos siis menen tapaamiseen metaversumissa, esiintyen avattareni muodossa, voin hankkia sille tyylikkäät luksusmerkin virtuaalivaatteet ja suihkauttaa avattareni korvan taakse virtuaaliparfyymiä. Kun virtuaalituotteissa on tuttu merkki, virtuaalituotteidenkin pitäisi olla laadukasta ja hintavaa, mutta samaa (virtuaali)alkuperää kuin vastaavat fyysiset tuotteet. Ostokset teen tietysti lohkoketjutekniikkaan perustuvalla kryptovaluutalla.  

Vielä täysin sisäistämättä asiaa saatan myös kysyä, millaista virtuaalimaailman ravintola- ja kahvilatoiminta on, tai mitä leiriytymistilojen tarjoaminen telttoja varten virtuaalimaailmassa merkitsee. Mainitut palvelut sisältyvät erääseen korealaiseen tavaramerkkihakemukseen. Onko laajennetussa todellisuudessakin laihaa kahvia ja virtuaalikäpy makuualustan alla? Vakavasti ottaen, todellisia kysymyksiä metaversumin ja tavaramerkkisuojan kohtaamisesta ovat paitsi tavaramerkin suojaamiseen liittyvät seikat, myös yksinoikeuden käyttäminen ja toimeenpano loukkaajia vastaan virtuaalimaailmassa.  

  • Jos merkki on rekisteröity fyysisen maailman vaatteille, antaako se suojaa, jos joku muu hakee saman merkin rekisteröintiä ladattaville virtuaalivaatteille? Menestyisinkö väitteessä? 
  • Pystyykö fyysisiä vaatteita myymään ja markkinoimaan verkossa, jos kolmas on suojannut merkin virtuaalivaatteiden myynti- ja markkinointipalveluille?  
  • Pystyykö laukuille rekisteröidyllä luksustavaramerkillä puuttumaan NFT-taiteeseen, joka toisintaa tai imitoi tavaramerkkiä, mutta virtuaalimaailmassa?  
  • Minkä valtion tai alueen tuomioistuimet ovat toimivaltaisia, jos tavaramerkkiloukkaus tapahtuu metaversumissa?  

Metaversumi ja yksinoikeus

Metaversumissa tavaramerkkiin kohdistuva yksinoikeus ja sen hallinnointi herättää useita kysymyksiä, joihin vastauksia ei vielä ole tarjolla hyllytavarana. Erityisesti USA:ssa edellä mainituista asioista käydään jo oikeutta, joten oikeuskäytäntöä on luvassa. Tiettävästi myös Italiassa on jo annettu luvattomasti NFT-pelaajakortissa käytettyä jalkapalloseuran tavaramerkkiä koskeva turvaamistoimipäätös. 

Ehkä jo pian neuvottelen asiakkaan kanssa metaversumissa hänen tavaramerkkiasiastaan, laadin virtuaalikieltokirjeen ja toimitan sen avattareni matkassa loukkaajan asiamiehen avattarelle? Tämä kaikki niksauttaa aivojani pikkuisen pois radaltaan. Vaikka metaversumi ja virtuaalimaailma saattavat tuntua vielä kaukaisilta, näin ei välttämättä ole. Metaversumi on virtuaalisuudessaankin konkreettinen myynti- ja markkinointialusta, jonka merkitystä on hyvä miettiä. 

Metaversumi -blogin kirjoittaja Elina Heikkilä toimii Boco IP:llä IP-lakimiehenä.

Slush 2022 IPR-näkökulmasta

Posted on by heidi.lautjarvi@bocoip.com

Molemmat tapahtumat houkuttelivat paikalle runsaasti osallistujia, mukaan lukien yrittäjiä, sijoittajia, teknologia-alan ammattilaisia sekä eri alojen muita palveluntarjoajia. Tarkemmin, tapahtumiin osallistui kaiken kaikkiaan noin 12 000 eri alojen edustajaa.  

Varsinaisen Slush-päätapahtuman keskittyessä yleisemmin startup-yrittäjyyteen ja sen haasteisiin, Slush WEB3:n pääpaino on tuoda yhteen maailman kunnianhimoisimmat yrittäjät ja teknologian harrastajat, jotka työskentelevät decentralized (hajautettujen) teknologioiden parissa. Tapahtumassa on useita keskusteluja, verkottumistapahtumia sekä työpajoja, jotka keskittyvät WEB3:n viimeisimpään kehitykseen ja aiheeseen liittyviin trendeihin. 

Itse Slush-päätapahtuma alkaa olemaan varsinkin startup-kentällä jo sen verran tunnettu tapahtuma jopa maailmanlaajuisesti, että se ei varsinaisia esittelyitä enää kaipaa. Viime vuosien poikkeusolot ovat kuitenkin osuneet sen verran raskaasti juuri tapahtumakentälle, että oli äärimmäisen kiinnostavaa nähdä miten se vaikutti näinkin massiiviseen tapahtumaan kuin Slush.  

Heti pääovista sisään päästessä pään sisällä velloneet epävarmuudet kuitenkin poistuivat kertaheitolla – messuhallin portaita sisään astellessa kävi heti selväksi, että tapahtuma on edelleen ennallaan ja osallistujia tapahtumassa oli entiseen tapaan, ellei enemmänkin. Erivärisiä yritysten mainoshuppareita liikkui messuhallin lattioilla kuin vellovia vesimassoja ja Slushin paljon kiitosta niittäneet vapaaehtoiset olivat heti portaiden alapäässä iloisina ja innokkaina neuvomassa ja vastailemassa messuvieraiden käytännön kysymyksiin. Pandemiasta ja peruutettujen tapahtumien loputtomalta tuntuneesta uutisoinnista tuntui olevan jäljellä vain käsidesiautomaattien ja hygieniasta muistuttavien julisteiden rivistöt.  

Slush lunasti odotukset myös tänä vuonna

Varsinainen Slush tapahtumana noudatteli pitkälti samaa kaavaa, kuin aiempinakin vuosina. Lavoilla esiintyneet puhujat olivat äärimmäisen hyviä, esitykset olivat tarkkaan suunniteltuja sekä toteutettuja ja uusia ideoita esittelemään oli saapunut erittäin laaja kattaus eri aloja edustavia startup-yrittäjiä ympäri maailmaa. Itse messualue tuntui aavistuksen kompaktimmalta, kuin edellisellä osallistumiskerralla, mutta silti tapahtuma ei kuitenkaan tuntunut miltään laimennetulta versiolta entisestään. Palveluntarjoajana ja sitä myöten myös potentiaalisten myyntiliidien etsijänä huomasin kuitenkin harmikseni, että ”pienille” startupeille suunnattuja ständejä oli tämän vuoden tapahtumassa huomattavasti vähemmän ja painopistettä oli siirretty selkeästi enemmän matchmaking-puolelle. Tapahtuman ollessa pääasiassa startup-yrittäjille (ja tähän oleellisesti liittyville sijoittajille) suunnattu edelleen, tämä on kuitenkin hyvinkin ymmärrettävää enkä antanut sen häiritä omaa verkostoitumistani. Oikeastaan eniten tämä muutos näkyi vain keskustelunavaustaktiikassani, jota oli hieman viilattava tapahtumaan paremmin sopivaksi. Käytännössä tämä kuitenkin tarkoitti vain keskustelunavausten siirtämistä ja painottamista kojujen läheisyydestä kahviautomaateille, tapahtuman sisällä järjestettyihin mikrotapahtumiin, kuten pitchaustilaisuuksiin sekä esimerkiksi isompien toimijoiden yhteisständeille.  

Keskusteluita sai kuitenkin aikaiseksi entiseen tapaan ja yrittäjät olivat innokkaasti kertomassa omista innovaatioistaan sekä toiminnastaan. Ilokseni huomasin hyvin äkkiä, että akronyymi ”IPR” tuntuu kilisyttävän kelloja huomattavasti useammassa keskustelussa verrattuna muutaman vuoden takaiseen. Voi olla, että tämä johtuu puhtaasti paremmasta tuurista keskustelukumppanien valikoinnissa, mutta uskon kuitenkin suuremman syyn liittyvän suojauksen eteen tehtyyn markkinointiin, tiedonantoon ja muuhun koulutustoimintaan, johon on selkeästi panostettu ainakin Suomessa viime vuosina.  

Tavaramerkillä suojaamattomia brändejä löytyi edelleen jonkin verran, mutta isossa kuvassa pysyen brändisuojauskin tuntui olevan erittäin hyvällä tasolla ja suurin osa verrattain uusistakin yrityksistä oli hoitanut ainakin perustason suojauksen ajallaan ja asiallisesti. Vaikka startupien painopiste tuntui olevan aavistuksen entistä enemmän ohjelmistopuolella, jossa puhtaalle tekniselle suojaukselle esimerkiksi patenttien kautta on keskimäärin vähemmän tarvetta, monet startupit kertoivat ylpeinä myös innovaatioihinsa liittyvistä patenttisalkuista. 

Slush, generoitu taide ja tekoälytaide – eli mitä?

Mielenkiintoisin osa tapahtumaa IPR:n näkökulmasta, oli generoitu taide ja tekoälytaide, johon pureuduttiin erityisesti WEB3-tapahtuman yhteydessä. Generoitu taide ja tekoälytaide ovat taiteen muotoja, jotka luodaan tekoälyn ja algoritmien avulla. Nämä taiteen muodot ovat suhteellisen uusia ja vasta äskettäin alkaneet saada suosiota, mutta niistä on nopeasti tulossa tärkeä ja jännittävä alue taidemaailmassa. 

Generoitu taide on taiteen tyyppi, joka on kokonaan algoritmin tai tekoälyjärjestelmän luoma. Tämä voi sisältää erilaisia taidemuotoja kuvataiteesta ja musiikista kirjallisuuteen sekä performanssitaiteeseen. Luotu taide luodaan usein käyttämällä monimutkaisia algoritmeja, jotka on suunniteltu jäljittelemään ihmistaiteilijan luomisprosessia, ja tuloksena oleva taide on usein erittäin ainutlaatuinen ja arvaamaton. 

AI-taide puolestaan on taiteen tyyppi, joka on luotu tekoälyn avulla, mutta sisältää silti jonkin verran ihmisen panosta. Tämä voi sisältää taidetta, joka on muodostunut tekoälyjärjestelmien kautta, jotka ovat koulutettuja käsittelemään suuria tietojoukkoja ihmisen tuottamasta taiteesta tai taiteesta, jonka ihmiset ovat luoneet käyttämällä tekoälytyökaluja ja -algoritmeja luovassa prosessissa. 

Sekä generoitu taide, että tekoälytaide ovat kiehtovia, koska ne haastavat perinteisen käsityksemme siitä, mitä taiteilijana oleminen tarkoittaa. Näillä taiteen muodoilla raja ihmisen luovuuden ja koneälyn välillä hämärtyy, ja tuloksena syntyvä taide on usein ainutlaatuista. 

Tekoälyn ja algoritmien kehittyessä on todennäköistä, että luotu taide ja tekoälytaide yleistyvät entisestään taidemaailmassa. Taiteen ja teknologian risteyskohdasta kiinnostuneille nämä taiteen muodot ovat ehdottomasti seuraamisen arvoisia. 

Kaiken kaikkiaan Slush ja WEB3 ovat jännittäviä ja ainutlaatuisia tapahtumia, jotka kokoavat yhteen startup-maailman kerman sekä decentralized-teknologian maailman innovatiivisimmat ja kunnianhimoisimmat ihmiset. Vaikka tapahtumista ei etsisikään suoranaisesti esimerkiksi sijoittajaa oman idean tai startupin taustalle tai yhteistyökumppania vaikkapa prototyypin luomiseen, jää siitä silti takuuvarmasti vähintäänkin inspiraatiota kotiin viemiseksi. Näin monen innovaattorin ja idean keskellä on nimittäin vaikea olla itsekin innostumatta, oli oma toimiala sitten mitä tahansa.

Kirjoittajat ovat Jerry Härkönen ja Mari Nieminen. Kirjoittajista Jerry Härkönen toimii Boco IP:llä IP-lakimiehenä.

Kirjoittajista toinen Mari Nieminen toimii Boco IP:llä IP Legal Traineena.

TELA eli laki auktorisoiduista teollisoikeusasiamiehistä. 

Posted on by heidi.lautjarvi@bocoip.com

Lain mukaisesti patentti- ja rekisterihallituksen yhteydessä toimiva teollisoikeusasiamieslautakunta (TELA) vastaa Suomessa teollisoikeudellisia toimeksiantoja hoitavien asiamiesten auktorisointi- ja valvontamenettelystä. Lautakunnan tehtävänä on myöntää auktorisointeja ja valvoa, että auktorisoiduille asiamiehille laissa säädettyjä velvollisuuksia noudatetaan. Lisäksi teollisoikeusasiamieslautakunnan tehtävänä on pitää yllä rekisteriä auktorisoiduista teollisoikeusasiamiehistä sekä järjestää tähän mennessä vuosittain pidetty asiamiestutkinto. 

Lautakunnan jäsenet edustavat sekä alan viranomaisia (PRH, TEM) että alan intressijärjestöjä (Suomen Patenttiasiamiesyhdistys ry, Suomen Asianajajaliitto, Patentti-insinöörit ry, Suomen Yrittäjät ry sekä Elinkeinoelämän keskusliitto EK). 

Olen itse ollut teollisoikeusasiamieslautakunnan jäsenenä vuosina 2017-2020. Näin ollen olen aitiopaikalta päässyt osallistumaan lautakunnan toimintaan, ja käytännössä vastannut malli- ja tavaramerkkioikeutta koskevien jaostojen tehtävistä usean vuoden ajan. Olen jatkanut työtä tavaramerkki- ja mallijaostoissa, jotka laativat tavaramerkkejä ja mallioikeutta koskevat kokeet ja myös korjaavat kokelaiden suorittamat kokeet.  

Asiamiehen auktorisointi ja rekisteröinti eivät ole edellytys asiamiehenä toimimiselle, mutta laissa suojattujen ammattinimikkeiden käyttö on varattu ainoastaan auktorisoiduille asiamiehille. Ammattinimikkeet ovat patenttiasiamies, tavaramerkkiasiamies, mallioikeusasiamies ja teollisoikeusasiamies. 

Auktorisoitujen teollisoikeusasiamiesten valvonta

Teollisoikeusasiamieslautakunta valvoo, että auktorisoidut teollisoikeusasiamiehet noudattavat laissa säädettyjä velvollisuuksia. Valvonta koskee erityisesti hyvän asiamiestavan ja salassapitovelvollisuuden noudattamista, mutta myös esim. ammattinimikkeen käyttöä ja auktorisoidun asiamiehen kelpoisuusvaatimuksien täyttymistä. 

Jos auktorisoitu teollisoikeusasiamies ei ole noudattanut velvollisuuksiaan, teollisoikeusasiamieslautakunta voi antaa asiamiehelle huomautuksen tai varoituksen. Lautakunta voi myös kokonaan peruuttaa auktorisoinnin. Muita seuraamuksia lautakunta ei voi määrätä. Näin ollen lautakunta ei ota kantaa esimerkiksi asiamiehen ja päämiehen välisen toimeksiantosopimukseen tai siihen onko asiamies syyllistynyt rikolliseen menettelyyn. 

Valvonta-asian käsittely on pääosin kirjallista, mutta ennen ratkaisun antamista teollisoikeusasiamieslautakunnan on kuultava valvonnan kohteena olevaa auktorisoitua teollisoikeusasiamiestä. Mikäli lautakunta määrää asiamiehelle seuraamuksen, hänellä on oikeus hakea ratkaisuun muutosta markkinaoikeudesta. Jos taas lautakunta päätyy siihen, ettei seuraamus ole tarpeen, lautakunnan päätöksestä ei voida valittaa. 

Laissa ei ole säädetty siitä, miten lautakunnan on organisoitava valvontatoimintansa. Säännökset puuttuvat myös siitä, miten valvonta-asia voidaan saattaa lautakunnan käsiteltäväksi. Käytännössä asian voi saattaa lautakunnan tietoon ja käsittelyyn esim. sähköpostitse. 

Teollisoikeusasiamieslautakunnan toiminnan aikana valvontatapauksia  on toistaiseksi tuotu lautakunnan käsiteltäväksi hyvin vähän, joten tulevaisuus näyttää minkälainen linja lautakunnalla tulee valvonta-asioissa olemaan. 

TELA ja asiamiestutkinto 

Asiamiestutkintoon osallistuvalta edellytetään soveltuvaa korkeakoulututkintoa ja vähintään vuoden kokemusta teollisoikeudellisten toimeksiantojen hoitamisessa. On siis varsin tärkeää, että kokelailla on jo koetilaisuuteen tullessaan kokemusta käytännön asiamiestyöstä. 

Tutkinnon tarkoituksena on varmistaa, että henkilöt, jotka hoitavat teollisoikeudellisia toimeksiantoja omaavat riittävän ammattipätevyyden tason. Tutkinnon suorittaneen henkilön on tunnettava asiamiestoiminnan kannalta keskeiset säädökset ja määräykset ja hänen on myös osattava soveltaa näitä tietoja käytännössä. 

Tutkinto koostuu kaikille osallistujille yhteisestä osasta sekä osallistujan valitsemasta yhdestä tai useammasta teollisoikeuskohtaisesta osasta. Tutkinnon yhteinen osa koostuu teollisoikeusjärjestelmää ja asiamiestoiminnan eettisyyttä koskevista osa-alueista. Teollisoikeuskohtaisessa osuudessa on vuorostaan patenttioikeutta, tavaramerkkioikeutta ja mallioikeutta koskevat valinnaiset osa-alueet. 

Tutkintoon sisältyy sekä teoreettisia esseekysymyksiä että oikeustapauksia, joihin tulisi soveltaa oikeaa lainkohtaa tai muita määräyksiä. Usein kysymykset mittaavat lisäksi, kuinka hyvin kokelas osaa esittää käytännön suosituksia hypoteettisten asiakkaiden vaihteleviin tilanteisiin. Erityisesti soveltavat oikeustapaukset ovat olleet kokelaille ilmeisen hankalia, eikä niistä yleensä ole annettu kovin korkeita pistemääriä. 

Vaikka kokeen tausta-aineisto on laaja, kaikkea ei kuitenkaan tarvitse opetella ulkoa vaan materiaali on kokeen aikana käytettävissä sähköisessä tai paperisessa muodossa. Koetilanteessa aikapaine hankaloittaa kuitenkin vastaamista, joten kaikkia vaadittuja asioita kokelas ei ehdi tarkistaa tausta-aineistosta – perusasiat on siis hyvä olla hallussa jo ennen koetilaisuutta! 

Tutkintokysymykset laaditaan hyvissä ajoin ennen tutkintoa yleisen osan jaostossa sekä patentti-, tavaramerkki- ja mallioikeusjaostoissa. Samalla laaditaan kysymyksille mallivastaukset ja myös pisteytyksen runko. Jaostojen jäsenet ovat oman teollisoikeudellisen alansa asiantuntijoita, joilla on useiden vuosien kokemus asiamiestyöstä. Jaosto tarkastaa myös koevastaukset; jokainen vastaus käydään läpi vähintään kahden jaoston jäsenen voimin. 

Teollisoikeusasiamieslautakunta on vahvistanut vuoden 2021 asiamiestutkinnon tulokset seuraavasti: 

  • Yhteinen osa: hyväksyttyjä 13, hylättyjä 0 
  • Patenttioikeus: hyväksyttyjä 8, hylättyjä 5 
  • Tavaramerkkioikeus: hyväksyttyjä 4, hylättyjä 4 
  • Mallioikeus: ei osallistujia 

Vuoden 2020 tulokset olivat seuraavat: 

  • Yhteinen osa hyväksyttyjä 14, hylättyjä 1 
  • Patenttioikeus hyväksyttyjä 10, hylättyjä 8 
  • Tavaramerkkioikeus hyväksyttyjä 8, hylättyjä 1 
  • Mallioikeus hyväksyttyjä 0, hylättyjä 1 

Näin ollen voikin todeta, että suomalaisen asiamiestutkinnon läpäiseminen ei ole mikään läpihuutojuttu!

 

TELA:n oikaisuvaatimus

Ne kokelaat, jotka eivät ole tyytyneet saamaansa hylkäävään päätökseen koetuloksen osalta, voivat jättää lautakunnalle oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimuksia onkin jätetty yleensä jokunen per vuosi. Toistaiseksi yksikään oikaisuvaatimus ei ole johtanut kokelaan tutkinnon lopputuloksen muuttamiseen, vaikka yksittäisiä lisäpisteitä onkin annettu oikaisuvaatimusten perusteella. Joissain tapauksissa oikaisuvaatimusten käsittely on jatkunut vielä hallinto-oikeudessakin. 

Oikaisuvaatimuksia jättävät tietenkin ne kokelaat, jotka ovat jääneet juuri ja juuri hyväksymisrajan alapuolelle. Jätetyistä oikaisuvaatimuksista voi joskus huomata, ettei kokelas itsekään välttämättä usko oikaisuvaatimuksen onnistumiseen, vaan jättää oikaisuvaatimuksen enemmän tai vähemmän automaattisesti. Toisaalta koevastaukseen liittyvän argumentoinnin tai vastauksen selvennyksen esittäminen jälkikäteen oikaisuvaatimuksessa ei kuitenkaan auta, jos kokelas ei jo koetilanteessa ole tuonut esille vaadittuja asioita tai esittänyt asiansa hyvin epämääräisesti. Koetulosten tarkastajat eivät voi arvata tai tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä siitä, mitä epämääräisellä tai hyvin yleisellä lausumalla on tarkoitettu tietyn kysymyksen kohdalla. Vastaajan olisi siis aina oltava tarkkana, että hän vastaa juuri esitettyyn kysymykseen. 

Kokelaan on myös hyvä pitää mielessä, että aina ei välttämättä haeta yhtä oikeaa vastausta, vaan lopullinen pistemäärä riippuu usein myös siitä, miten kokelas on argumentoinut omat päätelmänsä. Myös mallivastauksesta poikkeavasta lopputuloksesta on mahdollista saada täydet pisteet, kunhan vastaukseen sisältyy riittävästi argumentaatiota juuri tämän päätelmän tueksi.  Jaostotyössä onkin vuosien saatossa käynyt ilmi, kuinka vaikeaa on laatia ja muotoilla sellaisia koekysymyksiä, jotka eivät ole millään lailla tulkinnanvaraisia. 

Vuoden 2022 asiamiestutkinto on pidetty lokakuussa (17.-18.10.2022) ja tuloksia voi odotella parin kuukauden sisällä.  

Laura Roselus profiilikuva Boco IP

Blogin kirjoittaja Laura Roselius toimii Boco IP:llä IP lakimiehenä ja tavaramerkkiasiamiehenä. Hän on myös Boco IP:n osakas.


Tapaus T-275/21: Louis Vuitton Malletier v EUIPO

Posted on by heidi.lautjarvi@bocoip.com

Alun perin Louis Vuitton oli saanut vuonna 2008 EU-tavaramerkkisuojan kuviomerkille Damier Azur (kansainvälinen rekisteröintinumero 986207). Tämä kyseinen merkki sisältää luokan 18 tavaroita, kuten matkatavarat, laukut ja nahkatavarat.

Louis Vuittonin monelle tuttu kuvio.

Kaikki alkoi vuonna 2015, kun puolalainen Norbert Wisniewski kiisti tavaramerkin pätevyyden jättämällä mitättömyyshakemuksen EUIPO:lle (Euroopan unionin teollisoikeuksien virastolle). Tämän seurauksena vuonna 2016 EUIPO:n mitätöintiosasto julisti Louis Vuittonin tavaramerkin mitättömäksi perustuen EU:n tavaramerkkiasetuksiin, jonka mukaan merkiltä puuttui erottamiskyky. Louis Vuitton ei hyväksynyt päätöstä ja perusteli, että sen käytön myötä tavaramerkki olisi tullut erottamiskykyiseksi. Myöhemmin Louis Vuitton vei asian eteenpäin, mutta lopputulos oli sama kuin aikaisemmin.  Tämän jälkeen asiaa käsiteltiin eri valituslautakunnissa ja päätökset perustuivat siihen, että Louis Vuitton Damier Azur -tavaramerkiltä puuttui ”luonnollinen erottamiskyky”, joten haltijan olisi osoitettava, että tavaramerkki on saavuttanut erottamiskyvyn käytön kautta voidakseen hyötyä tavaramerkin rekisteröinnistä.

Mitä erottamiskyky sitten tarkoittaa?

Erottamiskyky tarkoittaa, että merkki erottuu luonnollisesti samalla toimialalla käytettävistä merkeistä eikä esimerkiksi kuvaile sen alla markkinoitavia tuotteita tai palveluita, tai että sille on käytön kautta muodostunut erottamiskyky, jolloin merkin perusteella voidaan tunnistaa tavara tai palvelu tietyn yrityksen tavaraksi. Erottamiskyvyn voi menettää, jos merkki on muuttunut tavanomaiseksi nimitykseksi tai termiksi. Yksi esimerkki Suomesta on mono, joka oli ennen tavaramerkki hiihtokengistä. Tässä Louis Vuitton tapauksessa oli kuitenkin kyse kuviomerkistä, joka katsottiin olevan erottamiskyvytön.

Louis Vuittonin tavaramerkkitaistelulle päätös

Pitkään jatkunut oikeusprosessi päättyi tuomioistuimen antamaan päätökseen, joka perustui siihen, että esitetyt todisteet eivät olleet riittäviä osoittamaan, että asianomaisissa jäsenvaltioissa (kaikissa 27 EU Unionin jäsenvaltiossa) olisi saavutettu erottamiskyky. Viimeisin päätös Louis Vuittonin loputtomalta tuntuneesta tavaramerkkitaistelusta shakkilauta Damier Azur -kuosiin liittyen osoittaa sen, kuinka vaikeaa brändin on hyötyä EU:n tavaramerkkisuojasta epätavanomaiselle merkilleen.

Louis Vuitton tapaus ei kuitenkaan ole ainoaa laatuaan, sillä Adidas oli rekisteröinyt kolmiraitaisen logonsa EUIPO:ssa toukokuussa 2014, mutta muutama kuukausi sen jälkeen toinen kenkämerkki pyysi rekisteröinnin peruuttamista sillä perusteella, että ”tavaramerkillä ei ole erottamiskykyä”.  Lopputuloksena Adidas menetti kolmiraitaisen logonsa vuonna 2019.

Kirjoittaja Mari Nieminen työskentelee Boco IP:llä IP Legal Traineena.

Patenttilaki uudistuu osana kansallista IPR-strategiaa

Posted on by heidi.lautjarvi@bocoip.com

Vanhentunut patenttilaki vaatii päivitystä

Voimassa oleva patenttilaki on vanhentunut eikä se ole enää linjassa yleislakien, kuten hallintolain ja tietosuojasääntelyn, kanssa, joten patenttilakia on tarpeen uudistaa. Päivitystarpeita aiheuttavat myös esimerkiksi kansainvälinen lainsäädäntö ja niin teknologian kehitys kuin yleiset kehitystrendit. Suomen patenttilainsäädännön tulisi olla harmonisoitu Euroopan patenttisopimuksen (EPC) kanssa ja yhteensopiva ja terminologialtaan mahdollisimman yhtenäinen kansainvälisten sopimusten kanssa, kuten mainitun EPC:n ja kansainvälisen patenttiyhteistyösopimuksen (PCT) kanssa. Ajankohtainen yhtenäispatentti (UP) ja yhdistetty patenttituomioistuin (UPC) tulevat muuttamaan IPR-alaa Euroopassa ja ne pitää huomioida myös vastaavassa kansallisessa lainsäädännössä. Englanninkielisten hakemusten yleistyminen Suomessa on herättänyt kysymyksen siitä, miksi hyödyllisyysmalleja voi jättää vain suomeksi tai ruotsiksi. Toisaalta patenttilainsäädännön olisi myös tarpeen mahdollistaa esimerkiksi sähköisten palveluiden kehittäminen edelleen.

Tarve uudistaa patenttilainsäädäntöä onkin ollut tiedossa jo pitkään ja nyt patenttilain kokonaisuudistus on käynnistynyt osana kansallisen aineettomien oikeuksien strategian, lyhyemmin IPR-strategian, toteutusta. Patenttilain kokonaisuudistus sisältää patenttilain ja -asetuksen uudistamisen sekä patentti- ja rekisterihallitusta koskevan lain tarpeelliset muutokset. Lisäksi arvioidaan tarvetta tehdä muutoksia myös muihin keksintöjen suojaamista koskeviin lakeihin, kuten hyödyllisyysmallilakiin ja maanpuolustukselle merkityksellisistä keksinnöistä annettuun lakiin, sekä sitä, onko kaikkien asioiden osalta säädöstaso oikea eli onko tarvetta siirtää joitakin asioita patenttiasetuksesta patenttilakiin tai patenttimääräyksistä patenttiasetukseen. Patentointi on eräänlaista kaupankäyntiä, jossa on mahdollista saada kielto-oikeus tekemälleen keksinnölle vastineeksi keksinnön julkistamisesta, joka mahdollistaa jatkokehityksen. Patenttilakia uudistettaessa onkin tarkoitus pyrkiä löytämään tasapaino innovaatiokannustimien luomisen ja innovaatioiden hyödyntämisen mahdollisimman pienen rajoittamisen välille sekä arvioimaan sääntelyn vaikutuksia kilpailuun ja markkinoiden toimintaan. Kuitenkaan työsuhdekeksintölain ja korkeakoulukeksintölain päivittäminen ei ainakaan tämänhetkisen tiedon perusteella sisälly työn alla olevaan uudistukseen.

Alan keskeiset toimijat työryhmässä valmistelemassa patenttilain kokonaisuudistusta

Patenttilainsäädäntöä uudistetaan työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) ja opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) ohjauksessa. Patenttilain kokonaisuudistuksen valmistelua varten valtioneuvosto asetti toukokuussa 2022 työryhmän, jonka puheenjohtajaksi nimettiin teollisuusneuvos Maija Lönnqvist ja johon haluttiin valita edustajia sekä PRH:sta että muista keskeisistä sidosryhmistä. Työryhmän jäseniä ovat johtava lakimies Marjo Aalto-Setälä PRH:sta, lakimies Minna Aalto-Setälä Keskuskauppakamarista, varapuheenjohtaja Heidi Adler Suomen teollisoikeudellisesta yhdistyksestä, edustaja Pinja Jaspers Patentti-insinöörit ry:stä, johtaja Pauli Laitinen VTT:stä, edustaja Karri Leskinen Suomen Patenttiasiamiesyhdistyksestä, sotilasyli-insinööri Timo Minkkinen Pääesikunnasta, asiantuntija Albert Mäkelä Suomen Yrittäjät ry:stä, erityisasiantuntija Tommi Nordberg puolustusministeriöstä, hallitusneuvos Anna Vuopala OKM:stä, johtava asiantuntija Jarkko Vuorinen Kilpailu- ja kuluttajavirastosta sekä asiantuntija Hannu Ylänen Elinkeinoelämän keskusliitosta.

Tällä hetkellä työryhmä arvioi patenttilain ja -asetuksen, hyödyllisyysmallilain ja maanpuolustukselle merkityksellisistä keksinnöistä annetun lain muutostarpeita. Työryhmään on siis pyritty keräämään mahdollisimman kattavasti edustajia keskeisimmistä sidosryhmistä, mutta tarkoituksena on järjestää myös laajempi kuulemistilaisuus alkuvuodesta 2023. Muutostarpeiden kartoituksen jälkeen työryhmä ryhtyy valmistelemaan varsinaisia pykälämuutoksia eli ehdotusta uudeksi patenttilaiksi, uudeksi hyödyllisyysmallilaiksi ja uudeksi laiksi maanpuolustukselle merkityksellisistä keksinnöistä sekä muiksi niihin liittyviksi lain­säädäntö­muutoksiksi. Tämänhetkisenä tavoitteena on antaa hallituksen esitys laista syksyllä 2024. Seuraamme suurella mielenkiinnolla alaamme koskevan lakiuudistuksen etenemistä ja pidämme asiakkaamme ajan tasalla olennaisista muutoksista.

Sini-Maaria Mikkilä toimii Boco IP:llä Tampereen konttorin johtajana ja eurooppapatenttiasiamiehenä.

Aktuellt inom IPR: Patentdagen

Posted on by heidi.lautjarvi@bocoip.com

Digitalisering

Det framkom tydligt att företagen förbereder sig på en alltmer digitaliserad värld. Digitaliseringen är ett tema, som även är aktuellt inom IPR med stor inverkan på ett företags IP-strategi och hantering av immateriella tillgångar, vilka är viktiga för den övergripande affärsstrategin då data och kunskap är viktiga intellektuella tillgångar även för företag med fysiska produkter. Digitaliseringen inverkar även på marknads- och konkurrenssituationen.

Digitaliseringen är ett tema, som även är aktuellt inom IPR.

Teknologisk Utveckling

T.ex. Roger Bou Faical, berättade hur Ericsson, som är världsledande på trådlös kommunikation, tänker framåt. Redan nu är det klart att 5G inte räcker till med tanke på utvecklingen inom streaming, kvantumteknologi, AI, drönare, nya tjänster inom bilbranschen, och för sammankopplingen av olika apparater, vilka inte tidigare varit delar av samma nätverk. Allt detta kräver 6G med enorma resurser och nya standarder T.o.m 7G har redan nämnts.

Utom data och digitalisering blir också användningen av förnybara material som råvara allt viktigare. Stina Sjögren Paulsson från Stora Enso presenterade företagets utveckling i riktning mot en användning av nya material från skogen som råvara. Utvecklingen har lett till en ökning på upp till 50% av antalet patentansökningar per år. Konkurrensen gör att det är aktuellt inom IPR att satsa på FTO – undersökningar, vilka blivit allt viktigare. Även här har digitaliseringen av samhället medför ändringar i sättet att arbeta.

Kostnadshantering

Ett tema, som ständigt är aktuellt inom IPR är kostnader – ett välbekant hinder för små företag att få rätt i juridiska rättsmål gällande patent, speciellt för företag i tvist med en stor koncern. Ett koncept med extern finansiering av immaterialrättsliga tvister är känt i USA men börjar bli allt vanligare i och utanför Norden och det finns redan företag, som arbetar med att finansiera juridiska tvister. 

Finansieringen innebär alltså att dessa företag åtar sig att betala de kostnader som krävs för att kunna driva en tvist, och i gengäld får de en andel av den ersättning som faller ut vid framgång i tvisten. Blir tvisten dock inte framgångsrik erhåller de ingenting. En vettig förlikning innan processen hunnit gå alltför är dock ofta det bästa alternativet.

De vanligaste hindren för små och mellanstora företag i en tvist med en stor koncern är det finansiella men delvis även det operationella samt personresurserna. Det finns inte så mycket andra alternativ för små företag att driva sin sak. Vissa trender på försäkringssidan tyder dock på att en förändring håller på att ske även där.

Det enhetliga patentsystemet diskuterades livligt.

Det enhetliga patentsystemet

Ämnet som kanske är mest aktuellt inom IPR just nu är det enhetliga patentsystemet, vilket diskuterades livligt. Det beräknas träda i kraft under våren 2023 när domstolsavtalet ratificerats, det vill säga godkänts, av 13 länder, däribland Tyskland,som är det land som ännu inte ratificerat men som ska göra det. Sedan kan man välja om man vill ha ett europeiskt patent enligt nuvarande form eller ett patent med enhetlig verkan.

Enhetliga patent ifrågasätts och försvaras i en och samma domstol, UPC (Unified Patent Court). Det är dock möjligt att undanta (opt-out) klassiska europeiska patent under en övergångsperiod på 7 – 14 år. Man kan ansöka om opt-out under en s.k. sunrise-period after att Tyskland ratificerat bara inte en rättsprocess redan påbörjats.

En intressant fråga är hurivida man skall göra en opt-out eller inte. Inget direkt svar finns och det gäller helt enkelt att utvärdera olika faktorer, som t.ex. antalet länder ett EP-patent validerats i, språkfrågor, mm. En risk med att inte göra opt-out är att ifall patentet ogiltigförklaras av UPC missar man patentet i alla de länder patentet validerats. Å andra sidan kan det innebära både tid ock kostnader ifall man måste bedriva processer i flera domstolar. Det är inte sagt att utslaget blir detsamma i alla domstolar. Man borde också bekata faktorer som skyddsomfång, patentets styrka och dess anknytning till företagets produkter. En opt-out kan göras för en del av patenten, för alla eller inga och sålunda kan man sprida riskerna.  En opt-out lönar sig antagligen ifall patentet licensierats ut och om man t.e.x ska sända ut ett varningsbrev om intrång.

Under den emotsedda paneldiskussionen om UPC framhölls avslutningsvis att det helt enkelt gäller att värdera risker i ekonomi och om hur starka patenten är, i hur många länder de validerats, vilka konkurrenterna är mm. Också kostnader för en själv om man måste tvista i flera länder. Vilka är riskerna om man förlorar, vilka är fördelarna om man vinner. Det finns inget allmänt svar utan man måste tänka över syftet med vad man gör och sprida ut riskerna.

Lisbeth Söderman

Lisbeth Söderman är delägare i Boco IP och europeiskt patentombud. Hon hanterar särskilt patentering av uppfinningar inom området telekommunikationsteknik och kemi och gör bruksmodellansökningar.

Domainhuijaus Ruotsista – toimi näin, jos saat puhelun

Posted on by heidi.lautjarvi@bocoip.com

Syyskuun alussa 2020 patenttitoimisto Boco IP sai tarjouksen englantia ruotsalaisella aksentilla puhuvalta mieheltä, jossa yrityksen verkko-osoitetta oltaisiin rekisteröimässä ruotsalaisella .se-päätteellä. Kyseessä on domainhuijaus.

Puhujan mukaan rekisteröintipyyntö oli tullut vieläpä Suomesta, hankasalmelaiselta “Antilta”. Puhuja tarjoutui auttamaan Boco IP:tä ja rekisteröimään www.bocoip.se:n sen puolesta.

“Domainhuijauksia on tullut sähköpostitse vuosia, useimmiten kiinalaisista osoitteista. Uutta on se, että nyt lähestyminen tapahtuu soittamalla ja ruotsalaisella aksentilla”, Boco IP:n lakimies Peter Åkerlund sanoo.

Kuva 1: Normaali domainhuijaus tulee Kiinasta ja sähköpostilla. Kuva ei suoraan liity juttuun. Vastaanottajan nimi/merkki korvattu XXXXX-merkeillä.

Patenttitoimistolle tehty lähestyminen oli kohtelias, kuten vedätykset usein ovat. Boco IP:llä ymmärrettiin puhelinsoitto huijaukseksi, sillä verkkotunnusten varaamiseen ei liity ennakkotutkintaa siitä, onko domain ristiriidassa jonkun toisen toiminimen tai tavaramerkin kanssa. Soittaja ei siis voinut olla tietoinen vireillä olevasta hakemuksesta verkkotunnuksen rekisteröimiseksi, eikä missään nimessä voinut edustaa virallista tahoa, joka rekisteröi verkkotunnuksia. Kyseessä oli ns. asiakkaiden kalastelupuhelu.

“Tämä oli aiempaa vaarallisempi huijaus, sillä se on uskottavampi. Uskon, että vastaavia soittoja on suomalaisille yrityksille tullut jonkun verran”, kommentoi IP-lakimies Åkerlund Boco IP:ltä.

Miten vastata puheluun?

Åkerlundin mukaan soittajalle kannattaa sanoa heti puhelun alussa, ettei ole kiinnostunut tarjotusta päätteestä. Jos soittaja uskoo sen, on todennäköistä, että hän ei tee sen enempää toimenpiteitä vaan soittaa seuraavalle kohteelle. Myös Boco IP lopetti puhelinkeskustelun lyhyeen.

“Tämän jälkeen puhelun saaneen henkilön kannattaa heti arvioida, onko kyseinen verkkotunnus merkityksellinen oman yrityksen myynnissä ja markkinoinnissa, joko tällä hetkellä tai pidemmällä tähtäimellä. Jos verkkotunnus on oleellinen, kannattaa se varata itselle oman tutun verkkotunnusoperaattorin tai immateriaalioikeuksiin erikoistuneen toimiston avulla”, muistuttaa Åkerlund.

Jos huijari uskoo, että domain on tärkeä yritykselle, mutta yritys ei tilaa häneltä domainin rekisteröintiä, on oleellinen vaara, että huijari varaa domainin itselleen ja alkaa kaupitella sitä tai rekisteröi domainin jollekin muulle taholle. Tämä taas alkaa häiriköidä käyttämällä domainia epäasiallisella tavalla saadakseen myytyä verkkotunnuksen kovaan hintaan.

Åkerlundin mukaan yritys pystyy taistelemaan hyvin tällaisia huijauksia vastaan, jos se on rekisteröinyt tavaramerkkinsä etukäteen ja asianmukaisesti.

“Tavaramerkkirekisteröinnit antavat yritykselle oikeuden saada huijausmielessä tehdyt domainit myöhemmin poistettua tai jopa siirrettyä itselleen. Useimmille yrityksille riittää, jos se suojaa oman yritysnimensä ja -merkkinsä tavaramerkillä kaikissa maissa, joissa on läsnä, sekä varaa tärkeimpien kohdemarkkinoiden päätteet ja .com-päätteen.”

Lisätiedot:

IP-lakimies Peter Åkerlund, peter.akerlund@bocoip.com, puh. 09-6866 8413.

Toiminimi on rekisteröity, eikö se muka riitä?

Posted on by heidi.lautjarvi@bocoip.com

Kun kaupparekisteri on rekisteröinyt yrityksen toiminimen, innostuneen aloittavan yrittäjän ensimmäisiä huolia lienevät kassavirta ja kannattavuus. Niin pitää ollakin, sillä ilman näitä perustukipilareita yrityksen elinkaari uhkaa jäädä lyhyeksi. Yrityksen pitkä ja kannattava tulevaisuus edellyttää vahvaa perustusta vakaalla maaperällä. Tai vaihtoehtoisesti myös siinä tapauksessa, että tavoitteena on kasvattaa arvoa ja myydä yritys, jotta yrityksen hinta asettuisi sopivaksi liiketoiminnan myynnin yhteydessä.

Immateriaalisissa, näkymättömissä oikeuksissa piilee suurin arvo ja potentiaali. Uusien teknologioiden ja digitaalisuuden mahdollistamina hyvin arvokkaat yritykset, kuten Airbnb ja Supercell, on luotu tyhjästä aivan viime vuosina. Arvonluonnin mahdollistaa kilpailuedun ja suojattavissa olevan aineettoman omaisuuden riittävän tiukka muuraus. Yhtään kiveä ei kannattaisi jättää kääntämättä, kun liiketoiminnan toimintaedellytyksiä ja siihen liittyviä oikeuksia mietitään.

Immateriaalioikeuksia on useita, mutta keskitytään seuraavassa kuitenkin kahteen yrityksen alun kannalta merkityksellisiin oikeuksiin: toiminimeen ja tavaramerkkiin. Ne menevät usein sekaisin, eikä se ole mikään ihme, sillä toiminimeä voi käyttää myös tavaramerkkinä, ja miksei myös toisinpäin.

Toiminimi

Toiminimi on nimi, jota yritys käyttää toiminnassaan. Se yksilöi yrityksen. Yksilöitävyysvaatimuksen vuoksi toiminimi ei saa kuvailla pelkästään toiminnan laatua ja sen on erotuttava muista toiminimistä. Toiminimi ei myöskään voi ilmaista tarjottavan tavaran tai palvelun yleistä nimitystä.

Toiminimi antaa suojan tietylle, kaupparekisteriin kirjatulle toimialalle. Toiminimen yksinoikeus tarkoittaa, että mikään muu elinkeinonharjoittaja ei saa käyttää sekoitettavissa olevaa toiminimeä, taikka esimerkiksi sekoitettavaa tavaramerkkiä, samalle tai samankaltaiselle toiminnalle.

Ulospäin yritys näkyy toiminimellään, ja sillä se tekee myös oikeustoimia: toiminimellä solmitaan yritystä sitovia sopimuksia, kuten lainasopimuksia, työsopimuksia, jakelusopimuksia, lisenssisopimuksia ynnä muita liiketoiminnan sujumista edellyttäviä sopimuksia. Kilpailija, verottaja, työntekijä ja työtä yrityksestä hakeva tuntee yrityksen sen toiminimellä. Toiminimellä voi viitata tuotteen valmistajaan, valmistuttajaan tai maahantuojaan. Yksinkertaistettuna toiminimellä puhutaan elinkeinotoimintaa harjoittavasta yrityksestä.

Tavaramerkki

Tavaramerkki on puolestaan tunnus, jolla yrityksen toiminnan hedelmät, tuotteet, yksilöidään. Riippuen siitä, mitä yritys tekee, tuotteet ovat tavaroita tai palveluita, taikka molempia.

Tavaramerkillä erotutaan kilpailijoiden tarjoamista vastaavista tuotteista. Tavaramerkin perusteella kuluttaja – siihen katsomatta, onko hän B2C tai B2B -asiakas – löytää tuotteen uudelleen ja uudelleen markkinoilla olevien kilpailevien tuotteiden joukosta. Tavaramerkki yksilöi tuotteen alkuperän. Merkkiin voidaan brändäyksen avulla liittää muita ominaisuuksia ja tunnetiloja, mutta sivuutetaan ne tässä yhteydessä selvyyden vuoksi.

Tavaramerkki vai toiminimi vai molemmat?

Melko yleinen luulo on, että toiminimi olisi riittävä suoja myös yrityksen tuotteille. Näin ei välttämättä ole, kuten yllä on ollut puhetta. Vaikka yritys muutoin olisi kunnossa, sieltä myytävät tuotteet, tavarat tai palvelut voivat jäädä vaille suojaa, jos tuotteiden kaupallisia erottautumistunnuksia ei ole rekisteröity. Lisäksi, kun yrityksen toiminta laajenee ja kauppaa aletaan käydä Suomen rajojen ulkopuolella, tuotteiden myynti voi pysähtyä, jos niiden merkkiä ei ole rekisteröity, tai jos joku muu on sen rekisteröinyt.

Edellä mainituista syistä suosittelemme lämpimästi tuotteiden merkkien rekisteröintiä tavaramerkkirekisteröinneillä vähintään niissä maissa, joihin merkeillä varustettuja tuotteita myydään tai aiotaan myydä muutaman lähivuoden aikana. Pienessä etukenossa eteneminen on useimmiten jälkikäteen korjaamista verrattomasti järkevämpää ja edullisempaa.

Jotta asia ei olisi niin yksinkertainen, kannattaa pitää mielessä, että tavaramerkki ja toiminimi voivat myös olla päällekkäisiä suojia. Suomessa toiminimiä ja tavaramerkkejä rekisteröivät viranomaiset tutkivat oikeuksia ristiin: hakiessasi tavaramerkin rekisteröintiä PRH tutkii myös samoille ja samankaltaisille toimialoille rekisteröidyt toiminimet ja asettaa toiminimen tavaramerkin rekisteröinnin esteeksi, jos tuotteiden ja toimialan päällekkäisyyden ohella myös merkki ja toiminimi ovat iskuosiltaan käytännössä samat.

Samoin tapahtuu silloin, kun haettu toiminimi on sama tai samankaltainen kuin aiempi tavaramerkki silloin, kun toimiala ja tavarat/palvelut ovat samankaltaisia. Esimerkkinä siitä, miten toiminimi jäi Suomessa rekisteröimättä aiemman EU-merkin vuoksi, on vuonna 2019 markkinaoikeuden ratkaisema asia toiminimestä Infrarent Oy. Toiminimeä ei voitu rekisteröidä, koska sen katsottiin olevan sekoitettavissa aiempaan logomuotoiseen EU-tavaramerkkirekisteröintiin  INFRARENT (MAO:331/19).

Tavaramerkki- ja toiminimiesteet ovat suostumuksenvaraisia, joten jos aiemman oikeuden omistaja antaa kirjallisen suostumuksensa, rekisteriin voi päätyä rinnakkain eri omistajille aivan identtinenkin toiminimi ja tavaramerkki.

Lisäksi on otettava huomioon, että EU-tavaramerkkejä rekisteröivä viranomainen EUIPO ei oma-aloitteisesti lainkaan tutki mitään aiempia yksinoikeuksia, joten on täysin mahdollista, että rekisteriin päätyy rinnakkaisia, päällekkäisiäkin oikeuksia tunnuksille, joita omistavat toisistaan täysin riippumattomat tahot. Näin käy erityisesti silloin, kun omia yksinoikeuksia ei valvota, jolloin ei myöskään tulla tietoisiksi uudesta samankaltaisesta merkistä.

Varsin sekavaa, moni voi todeta. Saattaa ollakin. Tavaramerkit ja toiminimet eivät ole absoluuttisia oikeuksia, joiden rekisteröinnillä suljettaisiin pois kaikki mahdolliset muut, syystä tai toisesta piilossa olevat oikeudet. Oikeusjärjestelmästä ja maasta riippuen yksinoikeus tavaramerkkiin ja toiminimeen voi vieläpä rekisteröinnin lisäksi tai sijasta syntyä käytön perusteella taikka tunnuksen tultua vakiintuneeksi. Niin kuin vähän kaikessa, ainoa täysin varma asia on epävarmuus.

Epävarmuutta ja sekavuutta on kuitenkin täysin mahdollista välttää ja riskejä alentaa huolehtimalla omien nimien ja merkkien mahdollisimman kattavista ennakkotutkimuksista ja hakemalla oikeuksien riittävän aikaista rekisteröintiä. Siten turvataan toimintaedellytykset parhaalla mahdollisella tavalla.

Lienee sanomattakin selvää, että alussa mainitsemani, tyhjästä nousseet yritykset ovat rekisteröineet niin toiminimensä kuin tavaramerkkinsä. Kannustan seuraamaan hyvää esimerkkiä. Kuka tietää, mistä toiminimestä ja tavaramerkistä tulee seuraava menestystarina; kannattaa siis luoda menestyksen mahdollisuudelle hyvä perusta.

Ammattini: Patenttiasiamies

Posted on by heidi.lautjarvi@bocoip.com

Vanhemman tyttäreni koululta tuli viesti; ”Haluatko tulla kertomaan omasta ammatistasi?”.

En tiedä muista vanhemmista, mutta minun teki heti mieli tarttua tilaisuuteen markkinoida tätä hieman tuntematonta patenttialaamme yläasteen 15-vuotiaille. Varsinkin kun kyseessä ei olisi tyttäreni oma vuosikurssi.

Seuraava ajatus oli kieltämättä; miten kertoa siitä mitä patenttiasiamies tekee työkseen niin, että ala jäisi mieleen, ja parhaassa tapauksessa vaikuttaisi kiinnostavalta?

Kertoisinko
• konsultoinnista ja erilaisista asiakkaista;
• historiallisesta taustasta miksi patenttiala on olemassa ja miksi keksinnölleen saa yksinoikeuden;
• patenttivaatimusten merkityksestä, sekä uutuudesta ja keksinnöllisyydestä;
• tavaramerkeistä ja mallioikeudesta;
• patentin ja ”pikkupatentin”, siis hyödyllisyysmallin eroista; tai
• jopa siitä, että oma patentti ei anna lupaa käyttää omaa keksintöä, mutta antaa luvan kieltää muita käyttämästä sitä?

Hetken asiaa mietittyäni, tulin kuitenkin siihen lopputulokseen, ettei viestini näiden asioiden suhteen tulisi erota siitä mitä kertoisin uudelle asiakkaalle. Sellaiselle asiakkaalle, jolle toiminnanvapaus, kilpailijaseuranta tai omien oikeuksien suojaaminen patentilla tai tavaramerkillä, on vielä tuntematonta. Tätähän joku meillä Boco IP:stä tekee joka viikko!

Tämä oli tietyllä tapaa lohduttavaa – pitää vain harjoitella yksi viesti.

Pääasia on, että tätä viestiä kerrotaan koko Suomessa, niin kouluissa kuin yrityksissäkin. Kaikkien tulisi tietää ainakin milloin omien oikeuksien suojaamista tulee harkita, milloin kilpailijoiden toimista pitää olla tietoinen ja kenen puoleen näissä asioissa voi kääntyä jos tarvitsee apua! Nämä asiathan ovat meidän, Boco IP:n ydinosaamista.

Patenttiasiamiehen ammatista löytyikin yllättävän paljon kerrottavaa. Patenttiasiamiehen työssä yhdistyy mukavasti tekniikka ja juridiikka ja patenttiasiamiehenä saa työskennellä näköalapaikalla uusien keksintöjen parissa. Työtä tehdään sekä itsenäisesti että yhdessä asiakkaan tai kollegan kanssa ja koska laki ja käytännöt muuttuvat, uutta opittavaa on koko ajan! Kyllä tästä alasta kannattaa kertoa koululaisillekin!