Brändiuudistus – kolhuja IPR-vesilasissa?

Maineikkaan lasi- ja keramiikkadesignin laadun ja kotimaisuuden tae oli kansan mielissä yhtäkkiä kadonnut, kun Iittala-brändin ilme oli päätetty muuttaa. Kuuluisan suunnittelijan 1950-luvulla suunnittelema i-logo, joka toimi Iittalan brändiviestinnän ytimenä ja koristi jokaisen Iittala-tuotteen reunaa pienen tarran muodossa, oli kerralla heitetty romukoppaan. Uutta logoa ei uutisoinnin mukaan enää tuotteisiin kiinnitettäisi. Etikettitietoiset riemuitsivat: jo oli aikakin irrottaa viimeisetkin tarrat käyttöesineistä! Varmuudella löytyy kosolti ihmisiä, jotka ovat valmiita hankkimaan mahdolliset nurkkiin jääneet i-tarrat itselleen. Koska Suomessa muotoiltu lasiesine on sitä arvokkaampi, mitä tiukemmin tarra on siinä kiinni.

Mikään kohu ei ole kunnollinen, ellei se paisu pullataikinan lailla. Sitä case Iittala on tehnyt jo monta päivää. Ensin kauhisteltiin uuden II TT ALA 1881 -logon ulkoasua ja keltaista väritystä sekä menneen brändihistorian deletointia. Samalla pohdittiin, poistaako vai jättääkö i-logotarrat astioihin. Seuraavaksi esille tuli jo vakavampia epäilyjä brändiuudistuksen ohella lanseeratun mukimallin oikeudettomasta kopioinnista. Mutta tätäkään ei kauaa ehditty käsitellä, kun tuli jo seuraava käänne. Parodiahorisontti alkoi siintää, kun Iittalassa sijaitsevan baarin omistaja huomasi, että hänen logonsa on keltainen ja siinä lukee baarin nimen lisäksi sen sijainti, Iittala. Ilmoille oli heitetty Iittala-logon viimeisimmän version kopioivan baarin logoa. No niin.

Käänteet ovat olleet nopeita, mutta IP-juristi on kokenut suoranaisia onnenpäiviä! Juuri koskaan, jos milloinkaan puhutaan immateriaalioikeuksista muualla kuin IPR-alan toimijoiden keskuudessa. Äkkiä IPR:t ovatkin kaikkialla ja kaikilla on niihin, tai ainakin brändiin jokin mielipide. Innostus!

Koska IPR-mutkat ovat matkalla jo suoristuneet, kannan korteni kekoon, tarkoituksenani muistuttaa tietyistä merkkeihin ja muotoiluun liittyvistä seikoista.

Aluksi Iittala-nimestä: Iittala on Hämeenlinnan kaupunkiin kuuluvan entisen Kalvolan kunnan keskustaajama. Iittala on siis paikannimi, joka tavaramerkkikontekstissa merkitsee lähtökohtaisesti sitä, että tavaramerkkinä sana ei ole erottamiskykyinen. Näin sen vuoksi, että paikannimi kuvailee tuotteiden maantieteellistä alkuperää. Tavaramerkkilait, menneet ja nykyiset, ovat kuitenkin armollisia siinä mielessä, että kun lähtökohdiltaan erottamiskyvytöntä sanaa pitkään käyttää niin, että se alkaa muodostua yleisön keskuudessa yleisesti tunnetuksi, tavaramerkki tulee vakiintuneeksi ja merkki voidaan sen perusteella rekisteröidä, tässä tapauksessa lasi- ja keramiikkatuotteiden tuotemerkkinä.

Yllä mainittu on tavaramerkkilain mukainen perustulkinta, enkä tunne Iittala-merkin rekisteröintihistoriaa. Iittala on rekisteröity niin sana- kuin kuviomerkkinäkin. Toinen asia on, että yksinään erottamiskykyisen kuvioelementin, kuten i-logon, liittäminen erottamiskyvyttömään sanaan tekee kokonaisuudesta rekisteröintikelpoisen.

Tavaramerkin tarkoitus on olla tuotteelle sen yksilöivä tunnus, ja estää sekaannusta kuluttajien keskuudessa. Kun merkki on rekisteröity, olettama on, että sen omistajalla on siihen yksinoikeus. Yksinoikeudella suojataan investointeja brändin kehittämiseen ja merkin maineeseen. Mainetta kehitetään brändäämällä, johon brändiuudistuskeskustelukin olennaisesti liittyy.

Tavaramerkkirekisteröinti antaa haltijalleen oikeuden estää muita elinkeinotoiminnassaan käyttämästä samaa ja samankaltaista merkkiä samankaltaisten tuotteiden tavaramerkkinä. Suomessa IITTALA-merkki on myös lisätty niin sanottuun laajalti tunnettujen tavaramerkkien luetteloon, joten yksinoikeus saattaa täällä ulottua astioita ja laseja runsaammalle tuotepaletille. Sen tosin takaavat myös merkin EU-tavaramerkkirekisteröinnit, joiden suojapiiri on hyvin laaja – olettaen, että merkkiä on käytetty laajan rekisteröintisuojan tuotteille.

On hyvä muistaa, että tavaramerkin haltijan oikeudet eivät aina ja kaikissa tapauksissa ole täysin ehdottomia. Toinen yritys voi hyvän liiketavan mukaisesti käyttää merkkiä, joka kuvailee esimerkiksi omien tuotteiden maantieteellistä alkuperää. Se siis tarkoittaa, että muitakin Iiittalasta peräisin olevia tuotteita saa merkitä hyvää liiketapaa noudattaen Iittala-merkinnällä.

Lisäksi, kun merkkien tarkoittamien tuotteiden välillä ei ole samankaltaisuutta, eikä riittävää linkkiä tai assosiaatiota, on täysin mahdollista käyttää identtistäkin merkkiä, sellaisessakin tapauksessa, että kysymyksessä olisivat lähtökohdiltaan erottamiskykyiset merkit. Sekaannusta ei aiheudu, kun yhtäältä merkki koskee astioita, toisaalta vaikkapa ruohonleikkureita. Tai ravintolapalveluita. Vai olisiko yhtäältä merkki viinilasissa ja toisaalta baarin seinällä riittävä yhtymäkohta? Rohkenen hieman epäillä, ainakin tässä tapauksessa, mutta ehkä tällaistakin asian tiimoilta vielä pohditaan. Lasitehtaaseen ja sen tuotteisiin viittaava Iittala-tavaramerkki on joka tapauksessa ravintolapalveluiden rekisteröimätöntä merkkiä vanhempi ja vahvempi, ja baarin nimessä oleva Iittala-viittaus vain paikannimi. Keltaisen sävyjäkin on monenlaisia ja käyttöä eri yhteyksissä.

Lopuksi vielä sana mukeista: käyttöesineen kuten mukin muotoiluun liittyvän tekijänoikeuden teoskynnys on perinteisesti hyvin korkealla. Vain erittäin poikkeuksellisen muodon saaneet käyttöesineet saattavat nauttia tekijänoikeussuojaa. Muotoilijan keinot puuttua suunnittelemansa käyttöesineen kopiointiin tekijänoikeuden perusteella ovat siksi yleensä heikot. Mutta jokaisen muotoilijan olisi hyvä muistaa muotoilun suojausinstrumentti numero yksi: mallioikeus. EU-alueella sen saaminen on superhelppoa, nopeaa ja edullista. Jotta mallirekisteröinti olisi pätevä ase kopiointia vastaan, tuotteen muodon on oltava uusi ja yksilöllinen, eli tuotteen muoto ei saa olla banaali ja sen on poikettava aiemmista. Mallirekisteröinnillä voi kieltää kokonaisvaikutelmaltaan samankaltaisen tuotteen myynnin ja markkinoinnin.

Jää nähtäväksi, miten Iittala-brändin ympärille syntynyt keskustelu jatkuu. Ainakin kuluttajien huomio on vangittu. Tunnepitoinen puhe elää aikansa ja vaikuttaa brändiin kuluttajien mielissä. Toivottavaa on, että pitkäikäinen designyritys onnistuu markkinoinnissaan. Immateriaalioikeudet ovat tukijalkoja, joiden varassa niin se kuin muutkin alan toimijat kurottavat loistavaan tulevaisuuteen.

Eurooppapatenttiasiamies, DI Sini-Maaria Mikkilä kutsuttu osakkaaksi 

Uusi osakas on kiitollinen luottamuksesta ja innokas jatkamaan työtään asiakkaiden parhaaksi. 

Vuonna 2021 Boco IP:llä aloittanut eurooppapatenttiasiamies Sini-Maaria Mikkilä on työskennellyt IPR-alalla 16 vuotta ja erikoistunut erilaisten mekaanisten keksintöjen sekä koneiden ja niiden ohjaamiseen liittyvien ratkaisuiden suojaamiseen niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Sini-Maarialla on laaja kokemus erilaisten asiakkaiden palvelemisesta ja hän auttaa mielellään niin PK-sektoria kuin suuryrityksiä.  Sini-Maarialla on patenttialan kokemusta mm. hydrauliikasta, automatiikasta, elektroniikasta, mittaustekniikasta, valmistustekniikasta, koneensuunnittelusta, tuotanto-, kone-, automaatio- ja sähkötekniikasta, työkoneista, nostureista ja kaivosteknologiasta ja hän toimii myös aktiivisesti alan yhdistyksissä. Ennen IPR-alalle siirtymistä Sini-Maaria työskenteli koneenrakennusteollisuudessa ja tietoliikennealan laadunhallinnassa ja projektijohtamistehtävissä. 

Sini-Maaria toimii myös Boco IP:n hallituksen jäsenenä ja kouluttaa mielellään niin aloittelijoita kuin alan asiantuntijoita kaikissa patentteihin liittyvissä aiheissa. 

Sini-Maaria näkee osakkuuden motivoivana tekijänä ja tukee mielellään Boco IP:n itseohjautuvan organisaation toimintaa asiakastyön ohella monipuolisesti. Hänen viestinsä asiakkaille on, että ”minuun voi aina ottaa yhteyttä IPR-asioissa – ja mieluummin aiemmin kuin myöhemmin”. 

SME Fund -avustusohjelman haku on käynnistynyt

Pienten ja keskisuurten (PK-) yritysten mahdollisuudet saada taloudellista tukea aineettoman omaisuuden suojaamiseen ovat jälleen avautuneet, sillä Ideas Powered for Business SME Fund -avustusohjelman haku on käynnissä. Euroopan unionin teollisoikeusvirasto EUIPO myöntää tukea, joka kattaa erilaisia tarpeita, kuten tavaramerkki- ja mallioikeushakemusten virastomaksut, patenttihakemusten virastomaksut, patentteihin liittyvät uutuustutkimukset ja EU:n kasvinjalostajan oikeuden rekisteröinnin.

Haku EUIPO:n pk-yritysrahastoon eli SME Fundiin käynnistyi 22. tammikuuta 2024 alkaen. Tarkemmat ohjeet ja tiedot löytyvät EUIPO:n verkkosivuilta. IPR-esianalyysipalvelun (IP Scan) yksityiskohdat ovat saatavilla täältä. Hakijalla tulee olla myönteinen tukipäätös (arvoseteli) ennen hakemus- ja palvelumaksujen suorittamista.

Tuen määrä riippuu yrityksen tekemistä hakemuksista ja tilatuista palveluista. Jälkikäteen korvattava osuus maksuista vaihtelee tuen kohteen mukaan ja voi olla 50-90%. Tuen enimmäismäärät vaihtelevat kohteittain, kattaen esimerkiksi tavaramerkki- ja mallioikeushakemusten virastomaksut (tuen määrä 1000 euroa), IPR-esianalyysipalvelun (tuen määrä 1350 euroa), patenttihakemusten virastomaksut ja niihin liittyvät uutuustutkimukset (tuen määrä 1500 euroa), sekä Euroopan patenttivirastoon tehtävät patenttihakemukset (tuen määrä 2000 euroa).

Lisätietoja tuen tarkemmista yksityiskohdista ja sen käyttökohteista löytyy EUIPO:n virallisilta verkkosivuilta tai olemalla yhteydessä meihin.

Innovaatiosetelin ehdot muuttuvat

Innovaatioseteli tarjoaa yrityksille mahdollisuuden hankkia asiantuntijapalveluja tuote- tai palveluideoiden kehittämiseen. Edellinen hakuaika innovaatiosetelille päättyi 8.10.2023. Vuonna 2023 jätetyt hakemukset arvioidaan silloisten rahoituslinjausten mukaisesti.  

Uusilla ehdoilla seteliä voi hakea 24.1.2024 alkaen

  • Uudistettu Innovaatioseteli on suunnattu alle 5-vuotiaiden pienten yritysten käyttöön, joilla on kansainvälistä potentiaalia omaava uusi tuote- tai palveluidea. 
  • Setelin käyttökohteita on tarkennettu, jotta rahoitus kannustaa yrityksiä tutkimus- ja kehitystyöhön.  

Uudet käyttökohteet sisältävät: 

  • Tuotteiden tai palvelutuotteiden prototyyppien kehittämisen 
  • Teollisoikeuksien (patentit, hyödyllisyysmallit, mallisuojat, tavaramerkit) suojattavuusselvitykset sekä näiden ensihakemusten hakuprosessin 
  • Innovatiiviseen toimintaan liittyvät mittaus- ja testauspalvelut. 

Uudessa setelissä avustuksen määrä on 75 % ostettujen asiantuntijapalvelujen arvonlisäverottomasta määrästä, enintään 4 500 euroa. Omarahoitusosuus on 25 % hyväksyttävistä kustannuksista. 

Palveluntarjoajan valinnassa on vapaus, mutta rahoituksen myöntämisen edellytyksenä on, että palveluntarjoajalla on riittävää osaamista ja kokemusta kehittämisestä, teollisoikeuksien suojaamisesta ja/tai innovatiiviseen toimintaan liittyvistä mittaus- ja testauspalveluista.  

Boco IP on aineettoman omaisuuden hallintaan erikoistunut patenttitoimisto, joka on perustettu vuonna 1928. Toimimme kansainvälisesti ja palvelemme luottamuksellisesti ja joustavasti. Tarjoamme teollisoikeuksiin liittyviä asiantuntijapalveluita liikkeenjohdon, tuotekehityksen ja markkinoinnin tueksi kattaen tarpeet liikeidean kehittämisestä aina toimintaan kansainvälisillä markkinoilla. 

Tutustu tarkemmin Innovaatiosetelin sivustoon saadaksesi lisätietoja: https://www.businessfinland.fi/ajankohtaista/uutiset/2024/muutoksia-moniin-rahoituspalveluihimme 

Törkeä rahastusyritys kansallisen tavaramerkin rekisteröineille

Törkeäksi tämän rahastusyrityksen tekee erityisesti se, että EUIPO:n logot ym. selkeät tunnisteet on kopioitu kirjeisiin sellaisenaan. EUIPO on varoittanut tästä myös omalla varoituslistallaan: https://www.euipo.europa.eu/en/designs/after-applying/misleading-invoices.

Boco IP sai tällaisen kirjeen Helsingin toimistolle. Kirje on lähetetty yksittäisessä EU-maassa merkkinsä rekisteröineelle ja siinä väitetään täysin virheellisesti, että EU-asetuksen mukaan tällaisen kansallisen rekisteröinnin saaneen olisi maksettava siitä 14 päivän kuluessa EUIPO:lle 770 euroa. Kun maksu on maksettu, merkin haltijalla olisi yksinoikeus käyttää merkkiään EU-maassa, jossa merkki on rekisteröity.

Haluamme muistuttaa, että hoidossamme olevien tavaramerkkihakemusten viranomaismaksuliikenne kulkee aina kauttamme. Jos epäilette saamanne maksupyynnön aitoutta, älkää maksako. Pyytäkää tarvittaessa meidän arviotamme.

Alla kirje, minkä saimme rahastusyrityksen toivossa.

EPO:n postipäivät jäävät historiaan

Postipäivillä tarkoitetaan EPO:n postitse lähetettyihin ja sähköisiin tiedoksiantoihin vastaamisen määräpäiviin automaattisesti annettua 10 päivän pidennystä, joka lasketaan tiedoksiannon päivämäärästä. Käytännössä siis esimerkiksi tiedonannon päivämäärästä 2 kk päähän ulottuva vastausaika on ollut 2 kuukautta ja kymmenen päivää. Parhaassa tapauksessa viikonloppujen tai juhlapyhien sattuessa sopivasti vastausaika on voinut venyä vielä joitain päiviä pidemmäksikin.

1.11.2023 ja sen jälkeen päivätyt EPO:n sähköiset tiedoksiannot katsotaan toimitetuiksi samana päivänä kuin ne on päivätty. Tällöin myös esimerkin mukainen 2 kk määräpäivä tiedoksiantoon vastaamiseksi lasketaan tästä toimituspäivästä. Määräpäivä saattaa edelleen siirtyä joitain päiviä eteenpäin EPO:n kiinniolopäivien vuoksi, mutta postipäiviä ei siis enää ole.

Postitse lähetetty tiedoksianto katsotaan sekin toimitetuksi tiedoksiantopäivänä, ellei se saavu perille yli seitsemän päivää tiedoksiantopäivän jälkeen. Tällaisessa tapauksessa vastaanottajan tulee itse pitää kirjaa vastaanottopäivästä ja ilmoittaa EPO:lle, mikäli tiedoksianto saapuu myöhässä. Tällöin EPO voi pidentää määräpäivää yhtä monta päivää, kuin seitsemän päivän raja ylittyi. Jos siis tiedoksianto saapuisi perille 10 päivää tiedoksiantopäivän jälkeen, määräpäivää pidennetäänkin vain kolmella päivällä.

Postipäivien poistuminen käytöstä kannustaa siirtymään EPO:n sähköisten viestintäjärjestelmien käyttöön. Me Boco IP:llä käytämme aina sähköistä viestintää EPO:n suuntaan, sillä se on paras keino varmistaa tiedon luotettava ja ajantasainen kulku.

Eurooppapatenttiasiamies Sini-Maaria Mikkilä nimitetty Boco IP:n strategiajohtajaksi

Eurooppapatenttiasiamies Sini-Maaria Mikkilä on nimitetty Boco IP:n strategiajohtajaksi (CSO, Chief Strategy Officer). Sini-Maarialla on pitkä ja arvostettu ura immateriaalioikeuksien alalla sekä vahva asiantuntemus prosessien kehittämisestä ja laatujohtamisesta. Hän on työskennellyt menestyksekkäästi monissa korkean profiilin patenttiasioissa ja neuvonut laajaa asiakaskuntaa kansallisissa ja kansainvälisissä patenttiasioissa. Hänen monipuolinen osaamisensa ja vahva sitoutumisensa asiakkaiden menestykseen ovat tehneet hänestä luotettavan ja arvostetun asiantuntijan alalla.

Sini-Maaria jatkaa asiantuntijaroolissa eurooppapatenttiasiamiehen tehtävissä minkä lisäksi hän on tärkeä osa sekä business development -tiimiä että Boco IP:n hallitusta. Sini-Maarian aiempi kokemus Nokialla laatuinsinöörinä ja projektijohtajana antaa vahvan näkemyksen Boco IP:n toiminnan kehittämiseen ja myös asiakkaiden tarpeiden tunnistamiseen.

Sini-Maarian tehtävä strategiajohtajana on kehittää ja toteuttaa Boco IP:n strategista suunnittelua. Boco IP tarjoaa huippuosaamista hyvällä fiiliksellä ja huippuluokan palveluiden tuottaminen vaatii parhaat osaajat sekä tehokkaat ja toimivat prosessit. Teknologian kehittyessä tulee myös tunnistaa mm. keinoälyn tuomat mahdollisuudet palveluiden kehittämisessä kuitenkaan unohtamatta vahvaan asiantuntemukseen perustuvaa toimintamme ydintä. Sini-Maaria vastaa yhdessä business development -tiimin kanssa uusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistamisesta ja Boco IP:n johtavan aseman vahvistamisesta.

Boco IP on johtava immateriaalioikeuksiin erikoistunut yritys, joka tarjoaa kattavia palvelujaan asiakkailleen kansallisesti ja kansainvälisesti. Yhtiön tavoitteena on auttaa asiakkaitaan suojaamaan ja hyödyntämään immateriaalioikeuksiaan strategisesti ja tehokkaasti. Sini-Maaria nimittäminen strategiajohtajaksi vahvistaa Boco IP:n sitoutumista asiakkaiden menestykseen ja edistää Boco IP:n visiota tarjota paras asiakaskokemus.

Kolme bocolaista nimitetty Markkinaoikeuden asiantuntijajäseniksi 

Valtioneuvosto on 16.2.2023 Pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvistin allekirjoittamalla päätöksellä määrännyt Markkinaoikeuden asiantuntijajäseniksi: 

toimitusjohtaja, eurooppapatenttiasiamies, diplomi-insinööri Karri Leskisen
eurooppapatenttiasiamies, diplomi-insinööri Jonna Sahlinin ja 
eurooppapatenttiasiamies, filosofian tohtori Jaana Hämäläisen

Karri Leskinen Jonna Sahlin Jaana Hämäläinen

Ylläolevat henkilöt on nimetty Markkinaoikeuden asiantuntijajäseniksi käsittelemään ja ratkaisemaan oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain (100/2013) 1 luvun 4§:n mukaisia teollis- ja tekijänoikeudellisia asioita ajalle 1.4.2023 – 31.3.2028. 

Markkinaoikeudessa, jonka toimivalta on koko Suomi, käsitellään kilpailu- ja valvonta-asioita, hankinta-asioita, teollis- ja tekijänoikeudellisia asioita sekä markkinaoikeudellisia asioita.  Markkinaoikeuden ylituomarin lisäksi erikoistuomioistuimessa toimii markkinaoikeustuomarit ja markkinaoikeusinsinöörit. Ylituomarin ja markkinaoikeustuomarin tulee olla perehtyneitä myös kilpailu- tai valvonta-asioihin taikka hankinta-asioihin, teollis- tai tekijänoikeudellisiin asioihin taikka markkinaoikeudellisiin asioihin. Markkinaoikeusinsinöörin kelpoisuusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto tekniikan alalta sekä hänen täytyy olla perehtynyt patenttiasioihin. 

Markkinaoikeudessa on myös sivutoimisia asiantuntijajäseniä, jotka valtioneuvosto määrää neljän vuoden toimikaudeksi kerrallaan. Asiantuntijajäsenten tulee olla suorittanut soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon. Lisäksi kilpailu- ja valvonta-asioiden sekä hankinta-asioiden käsittelyyn osallistuvalta asiantuntijajäseneltä edellytetään, että hän on perehtynyt kilpailuoikeuteen, hankintatoimeen, energiamarkkinoihin, taloustieteeseen, markkinointiin, arvopaperimarkkinoihin, elinkeinoelämään tai taloudellisiin kysymyksiin. Teollis- ja tekijänoikeudellisten asioiden käsittelyyn osallistuvalta asiantuntijajäseneltä taas edellytetään, että hän on perehtynyt asianomaiseen tekniikan alaan tai patentointiin liittyviin kysymyksiin taikka markkinointiin, taloustieteeseen, elinkeinoelämään tai taloudellisiin kysymyksiin taikka taiteeseen. Markkinaoikeudellisten asioiden käsittelyyn osallistuvan asiantuntijajäsenen on puolestaan tullut perehtyä kuluttajansuojaan, markkinointiin, elinkeinoelämään tai taloudellisiin kysymyksiin. 

Markkinaoikeus on pääsääntöisesti päätösvaltainen kokoonpanossa, johon kuuluu kolme lainoppinutta jäsentä. Tiettyjä teollis- ja tekijänoikeudellisia asioita käsiteltäessä kokoonpanoon kuuluu markkinaoikeusinsinööri. Asioiden käsittelyyn voi lisäksi osallistua asiantuntijajäseniä. 

IP onnittelee lämpimästi Karria, Jonnaa ja Jaanaa nimityksestä. 

(Lähteet: www.markkinaoikeus.fi, (https://www.markkinaoikeus.fi/fi/index/markkinaoikeus/henkilosto/markkinaoikeudenasiantuntijajasenet_0.html#).) 

Boco IP on saanut Great Place To Work -sertifioinnin™

Sertifiointi on kolmannen osapuolen, Great Place To Work®:n myöntämä tunnustus erinomaisesta työntekijäkokemuksesta. Työntekijäkokemus on tutkittu Trust Index -henkilöstötutkimuksella ja siksi sertifiointi perustuu työntekijöidemme aitoihin kokemuksiin.

Sertifikaatti myönnetään yritykselle, jonka työtyytyväisyyden kokonaisuutta osoittava Trust Index -tulos on vähintään 65 %.

Great Place to Work -sertifiointi kertoo siitä, että Boco IP tarjoaa työympäristön, missä kaikilla on hyvä olla. Boco IP:n moneen kertaan palkittu yrityskulttuuri rakentuu luottamukselle.

”Olemme panostaneet paljon työhyvinvointiin ja ihmisläheiseen johtamiseen. Kun henkilöstö pääsee aidosti vaikuttamaan oman työn, työyhteisön ja koko yhtiön toiminnan kehittämiseen, luottamus ja työnhyvinvointi kasvaa. Henkilöstöllä on parhain tietämys ja osaaminen itse työstä. Annamme yksilöille paljon vastuuta ja rakennamme Boco IP:tä yhdessä”, kommentoi toimitusjohtamme Karri Leskinen.

Boco IP on vuosien ajan määrätietoisesti kehittänyt yrityskulttuuriaan ja johtamismenetelmiään. Nykyinen toimintamalli perustuu itseohjautuviin tiimeihin. Itseohjautuvuus antaa vastuuta ja valtaa tehdä päätöksiä ilman esimiesrakennetta. Samalla se ohjaa henkilöstön arvioimaan päätöksiään yrittäjämäisemmin ja pohtimaan päätösten vaikutusta koko yritykseen. Viestinnän tärkeys korostuu itseohjautuvassa organisaatiossa ja erityisesti viestintä kollegoiden kesken on tärkeää. Bocolaiset jakavatkin aktiivisesti omia ideoitaan ja ajatuksiaan mm. meidän sisäisellä keskustelufoorumilla Yammerissa.

”Boco IP:n yrityskulttuurin kulmakivinä ovat arvomme, joista tärkeimpänä ihmisläheisyys näkyy avoimuutena ja välittävä ilmapiirinä. Bocolaisuus näkyy asiantuntijayhteisön sitoutumisena ja hyvänä yhteishenkenä.” kommentoi henkilöstöpäällikkömme Marjukka Hausalo.

Lisätietoa Boco IP:stä saatavilla osoitteessa: www.bocoip.com

Innovaatioseteli on avautunut keväälle 2023

Innovaatiosetelillä saat uutta tietoa ja osaamista yritykseesi. Setelin arvo on enimmillään 6 000 euroa ja 100% ostettujen palveluiden arvonlisäverottomasta määrästä. Yrityksesi voi saada setelin vain kerran. Avustus maksetaan yrityksellesi sen jälkeen, kun olet hyväksynyt palveluntuottajan toimittaman työn ja maksanut tämän palkkion. 

Innovaatiosetelillä voit rahoittaa patentointia, tavaramerkin rekisteröintiä tai uutuustutkimusta

Lisätietoa setelistä saat Business Finlandin sivuilta: 

https://www.businessfinland.fi/suomalaisille-asiakkaille/palvelut/rahoitus/tutkimus-ja-kehitysrahoitus/innovaatioseteli?gclid=CjwKCAiA5Y6eBhAbEiwA_2ZWIWcCDaxmQC-tfnhDrncsXStKM1fn3hw-lgc5RNw_KefGZ_yJEaOa_hoCDoIQAvD_BwE

Vasemmalla Jerry Härkönen ja oikealla Petri Nieminen

Innovaatiosetelistä lisätietoja antaa Boco IP:llä Petri Nieminen ja Jerry Härkönen