Uusi patenttilaki etenee
Hallitus on 29.1.2026 antanut eduskunnalle esityksen uudeksi patenttilaiksi (Hallituksen esitys TEM/2026/1 – Työ- ja elinkeinoministeriö). Uusi laki pitää sisällään samat keskeiset kohdat kuin nykyinenkin: patentin yksinoikeuden sisällön ja rajoitukset, patentoitavuuden ehdot, hakemukset ja menettelyt, myöntämisen ja väitemenettelyn sekä rikkomuksiin ja mitätöintiin liittyvät oikeusseuraamukset. Patentit ovat tärkeä osa innovaatiopolitiikkaa, koska ne kannustavat keksintöjen synnyttämiseen ja hyödyntämiseen, mikä tukee yritysten kasvua ja kilpailukykyä. Patenttilain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2027.
Keskeiset sisällölliset uudistukset
- Lakitekninen modernisointi: Patenttilain rakenne ja sanamuodot selkeytetään, sääntely päivitetään vastaamaan nykykäytäntöjä ja yleislakeja. Laki yhdenmukaistetaan Euroopan patenttisopimuksen ja erityisesti Ruotsin uuden patenttilain kanssa.
- Vanhentuneiden menettelyjen poistot: Laista poistetaan mahdollisuus pyytää vapautusta julkaisumaksusta ja lykkäystä vuosimaksujen suorittamisesta. Lisäksi mahdollisuus hakemuksen lohkaisuun poistetaan vähäisen käytön vuoksi.
- Patentointimenettelyn yksinkertaistaminen: PRH:n prosesseja selkeytetään ja mm. jakamis- ja laajentamiskielto siirretään patentin myöntöhetkeen, jolloin laki yhdenmukaistetaan EPC:n kanssa.
- Kielivaatimuksia kevennetään: Kansallisen patentin osalta ei enää edellytettäisi sitä, että patenttivaatimukset on laadittu tai käännetty molemmille kansalliskielille, vaan suomen tai ruotsin kielellä tehtyjen hakemusten käännösvaatimuksista luovuttaisiin kokonaan. Englanninkielisten hakemusten käännökset voi antaa myöhemmin. Jatkossa myös SPC-hakemus voi olla englanniksi. Kansallisessa väitemenettelyssä väitteen käsittelykieli ja päätöskieli olisi jatkossakin suomi tai ruotsi.
- Asiamiespakkoa kevennetään: Asiamiehen käyttöpakkoa ehdotetaan väljennettävän siten, että patentinhakijan tai -haltijan olisi nimettävä asiamies, jos hakijan tai haltijan kotipaikka on Euroopan talousalueen ulkopuolella. Asiamiehellä tulisi olla osoite Euroopan talousalueella. Nykyisin asiamies on nimettävä, jos hakijan tai haltijan kotipaikka on Suomen ulkopuolella.
- Tuomioistuinkäsittelyn sujuvoittaminen: Patentinhaltija voisi pyytää patentin osittaista mitätöintiä tuomioistuimessa mitättömyyskäsittelyn yhteydessä. Samalla kuitenkin luovuttaisiin mahdollisuudesta patentin rajoittamiseen tuomioistuimessa. Ehdotuksen tavoitteena on selkeyttää oikeustilaa ja yhdenmukaistaa patenttilain sääntelyä EPC:n kanssa.
Boco IP:n toimitusjohtaja Karri Leskinen on ollut Suomen patenttiasiamiesyhdistyksen (SPAY) edustajana TEM:in asettamassa patenttilakityöryhmässä valmistelemassa uutta patenttilakia. Lisäksi Karri oli SPAY:n edustajana eduskunnan talousvaliokunnassa, kun asiaa käsiteltiin siellä. Karri kommentoi uutta patenttilakia:
“Patenttilain uudistus on välttämätön, jotta Suomi säilyttää asemansa houkuttelevana ja kilpailukykyisenä toimintaympäristönä innovaatiotoiminnalle. Aineettomat oikeudet, ja erityisesti patentit, ovat keskeinen edellytys tutkimus‑, kehitys‑ ja investointipäätöksille. Selkeä ja toimiva kansallinen IPR‑lainsäädäntö vahvistaa suomalaisten yritysten kilpailukykyä ja vähentää liiketoimintaan liittyviä riskejä. Samalla Euroopan tasolla harmonisoitu sääntely lisää ennakoitavuutta kansainvälisillä markkinoilla ja tukee kasvua. Puollamme vahvasti hallituksen esitystä ja pidämme tärkeänä, että laki saatetaan voimaan mahdollisimman pian, kuitenkin siten, että kaikille osapuolille ja erityisesti PRH:lle varataan riittävä aika uuden lainsäädännön edellyttämien käytännön järjestelyjen toteuttamiseen.”
