Essi Karppanen, Saoussen Merdes ja Anastasiia Kravtcova suorittaneet vaativan EQE:n ensimmäisen vaiheen

Meillä on hyviä uutisia! Essi, Saoussen ja Anastasiia pääsivät läpi vaativasta EQE:n ensimmäisestä vaiheesta.

The European qualifying examination eli ”EQE” otettiin käyttöön vuonna 1979. Sitä pidetään yhtenä alan vaikeimmista ja vaativimmista ammattitutkinnoista. Hakijoiden on todistettava kykynsä ja tietonsa neljässä osiossa, jotka jakautuvat kolmelle peräkkäiselle päivälle. Vaikka 80% kaikista EQE:lle ilmoittautuvista hakijoista lopulta onnistuu – osa heistä vasta useiden yritysten jälkeen – ensimmäisen yrityksen onnistumisprosentti on vain 30 – 40%.  

Lue lisää kokeesta täältä:

https://www.ceipi.edu/websites/ceipi/Documents/Section_internationale/2021-2022/Brochure_et_visuel/EQE_preparation_guide_10th_edition_2021_en.pdf

Market Explorer -rahoituksella tukea PK- ja midcap yrityksille

Business Finlandin Market Explorer -rahoitus tarjoaa tukea PK- ja midcap-yrityksille, jotka ovat yli 5-vuotiaita ja joilla on kehitysvaiheessa oleva tuote, palvelu tai liiketoimintamalli. Hakijoiden on oltava vähintään ideavaiheessa tai pilotointivaiheessa. Ratkaisun on oltava kilpailukykyinen kansainvälisillä markkinoilla. Market Explorer -rahoituksen avulla voit saada tietoa uusista kansainvälisistä markkinoista yrityksellesi.

Market Explorer -projektin suorittamisen jälkeen sinulla on kattava ymmärrys markkinatilanteesta ja voit aloittaa toiminnalliset toimenpiteet ratkaisun viemiseksi kansainvälisille markkinoille.

Mitä yritykseltä vaaditaan?

  • Vähintään kahden henkilön sitoutunut Suomessa työskentelevä tiimi
  • Yritykselläsi tulee olla oma, vähintään idea- tai pilotointivaiheessa oleva tuote, palvelu tai liiketoimintamalli. Ratkaisulla on oltava uskottava kilpailuetu kansainvälisillä markkinoilla.
  • Projektissa tulee selvittää markkina-alue tai asiakassegmentti on yrityksellesi uusi, eikä sitä ole tutkittu aikaisemmissa projekteissa.

Market Explorerin hakemuskausi avautui uudelleen 26.3.2024.

Lisää tietoja täältä: https://www.businessfinland.fi/suomalaisille-asiakkaille/palvelut/rahoitus/explorer/market-explorer

Boco IP yksi Suomen parhaista työpaikoista Great Place To Work® -listalla

Boco IP osallistui loppuvuonna 2023 Great Place To Work® -tutkimukseen, jonka tuloksena yritys sai Great Place To Work® –sertifioinnin™. Sertifiointi on upea asia, mutta vielä hienompaa on päästä Suomen parhaiden työpaikkojen listalle. Sertifiointi ja sijoittuminen Suomen parhaiden työpaikkojen listalle on osoitus erinomaisesta työntekijäkokemuksesta, luottamukseen perustuvasta yrityskulttuurista ja sitoutumisesta hyvän työympäristön rakentamiseen. 

Eilen julkaistulla Suomen parhaiden työpaikkojen 2024 listalla, Boco IP sijoittui upeasti pienten yritysten listan neljänneksi. Suomen parhaat työpaikat löytyvät kaikki täältä.

Boco IP:n yrityskulttuurin peruspilarit ovat arvot, joista tärkein on ihmisläheisyys, joka näkyy avoimuutena ja välittävänä ilmapiirinä. Bocolaisuus ilmenee asiantuntijayhteisön sitoutumisena ja vahvana yhteishenkenä”, henkilöstöpäällikkö Marjukka Hausalo sanoo. 

Toimitusjohtaja Karri Leskinen lisää: ”Olemme investoineet merkittävästi työhyvinvointiin ja ihmisläheiseen johtamiseen. Kun henkilöstöllä on aito mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä, työyhteisöönsä ja yrityksen kehittämiseen, luottamus ja innostus kasvavat. Annamme yksilöille paljon vastuuta ja rakennamme Boco IP:tä yhdessä.” 

Tehdyssä kyselyssä on useita väittämiä, joiden tuloksesta olemme erityisen ylpeitä. Bocolaiset ovat 100-prosenttisesti samaa mieltä esimerkiksi näistä väittämistä: Bocolle on mieluisa tulla töihin, täällä voi luottaa ihmisten yhteistyöhalukkuuteen ja täällä pystyy järjestämään töistä vapaata tarpeen vaatiessa. Jopa 97% bocolaisista koki positiivisena sen, että täällä ihmisille annetaan paljon vastuuta. Samoin 97% koki, että heidän työpanoksensa on tärkeä ja että Bocolla luotetaan siihen, että ihmiset tekevät työnsä hyvin ilman jatkuvaa tarkkailua.

Boco IP on pitkään kehittänyt yrityskulttuuriaan ja johtamismenetelmiään. Nykyinen toimintamalli perustuu itseohjautuviin tiimeihin, mikä antaa vastuuta ja valtaa päätöksentekoon ilman perinteistä esimiesrakennetta. Tämä kannustaa henkilöstöä arvioimaan päätöksiään yrittäjämäisesti ja harkitsemaan päätöstensä vaikutuksia koko yritykseen. Itseohjautuvassa organisaatiossa korostuu viestinnän merkitys, erityisesti kollegojen välinen vuorovaikutus.  

Lisätietoja Boco IP:stä löydät osoitteesta: www.bocoip.com 

Vanteista vahinkoihin: suomalaisen maahantuojan oppitunti tavaramerkkioikeuksista 

Markkinaoikeus on antanut päätöksen MAO:517/2023, joka koskettaa suomalaista yritystä Vannetukku.fi Oy:tä. 

Autoissa käytettävien vanteiden ja renkaiden maahantuoja Vannetukku.fi Oy joutuu maksamaan satoja tuhansia euroja yhdelle autoteollisuuden jättiläiselle – BMW:lle. Miten tähän on tultu ja mistä oikeastaan on kyse? 

Tämä tapaus on erittäin monitahoinen ja sitä on käsitelty oikeudessa jo useita vuosia. Tapauksen keskiössä on Vannetukun maahantuoma Blaukreuz-niminen vannesarja. Blaukreuz-vanteet ovat Vannetukun omaa mallistoa, joka on suunniteltu erityisesti BMW-autoille. Ongelma syntyy siitä, että nämä vanteet muistuttavat hämmentävän paljon alkuperäisiä BMW-vanteita – jopa niin paljon, että BMW:n näkökulmasta Vannetukku on rikkonut BMW:n tavaramerkki- ja mallioikeuksia. 

Huomioitava seikka on, että markkinaoikeus on antanut välituomion jo 4.10.2018 (494/18), jossa on todettu Vannetukun rikkoneen BMW:n tavaramerkki- ja mallioikeuksia ja langettanut tähän liittyviä kieltoja.  Vannetukkua on siis jo aiemmin kielletty loukkaamasta vastapuolen tavaramerkkejä Suomessa “maahantuomalla, maasta viemällä, tarjoamalla, markkinoimalla” vanteita ja niiden osia, jotka sisältävät tunnuksen ”Blaukreuz”. BMW:n mukaan nämä rikkomukset ovat alkaneet vuoden 2015 alussa ja jatkuneet ainakin 4.10.2018 asti.   

BMW:n argumentointi oli niin vakuuttava, että markkinaoikeus päätyi samaan johtopäätökseen kuin vuonna 2018. Kiistan kohteena olivat nyt yritysten täysin eriävät käsitykset siitä, kuinka paljon vahinkoa Vannetukun toiminta oli BMW:lle aiheuttanut. BMW arvioi, että siltä oli jäänyt saamatta voittoa noin 180 000 euroa. Lisäksi goodwill-vahinkoa yhtiö arvioi syntyneen noin 15 000 euroa. Vannetukku arvioi aiheutuneen vahingon määräksi 598 euroa. Uusimman päätöksen mukaan Vannetukku joutuu maksamaan tuntuvat korvaukset: Korvaussumma ja BMW:n oikeudenkäyntikulut ovat yhteensä noin 367 000 euroa.  

Tavaramerkkiloukkaus on vakava asia, joka tarkoittaa, että yritys tai yksilö käyttää toisen yrityksen tai yksilön tavaramerkkiä ilman lupaa. Tämä voi olla suoraa kopiointia tai tuotteen tai palvelun tarjoamista merkillä, joka on riittävän samankaltainen alkuperäisen tavaramerkin haltijan merkin kanssa, että se voi aiheuttaa hämmennystä tai erehdystä kuluttajien mielissä. 

Tavaramerkkiloukkauksen seuraukset voivat olla merkittävät. Usein loukkauksista määrätään hyvitys tai vahingonkorvaus, joka on tyypillisesti pieni, mutta oikeudenkäyntikulujen kanssa summa voi paisua. Näiden lisäksi tai vaihtoehtoisesti voidaan määrätä esimerkiksi tuotteiden myynnin lopettaminen tai tuhoaminen. 

Tavaramerkkiloukkauksen tunnistaminen ja sen torjuminen vaatii tietoa ja ymmärrystä tavaramerkeistä ja niiden suojaamisesta. On tärkeää ymmärtää, että tavaramerkit voivat olla myös yrityksen tärkeimpiä omaisuuksia ja siten niiden suojaaminen on elintärkeää yrityksen menestymiselle. 

Vannetukku.fi Oy:n tapaus osoittaa karulla tavalla, kuinka tärkeää on ymmärtää tavaramerkkioikeuksia ja kunnioittaa niitä. Vannetukun tapaus myös muistuttaa siitä, että tavaramerkkioikeudet voivat olla monimutkaisia ja niihin liittyviä riitoja voidaan käsitellä useissa oikeusasteissa vuosien ajan, mikä voi vuorostaan aiheuttaa suuria taloudellisia ja maineeseen liittyviä vahinkoja. 

Tämän blogin kirjoittamisen aikaan markkinaoikeuden antama ratkaisu ei ole vielä lainvoimainen. 

Esittelyssä Boco IP:n Essi Karppanen

Kerro hieman taustastasi. Mitä olet tehnyt ennen Boco IP:tä ja miten päädyit Boco IP:lle?

Väitöskirjatutkimuksen jälkeen olin tutkimus- ja kehityskemistinä lääketeollisuudessa, kunnes siirryin Tukesille biosidien EU-lainsäädännön toimeenpanotehtäviin. Siellä innostuin tosissaan lakipykälistä ja lähdin IP-alalle. Siirryin Bocolle toisesta IP-alan toimistosta.

Miltä aloitus Boco IP:llä on tuntunut?

Hienolta! Bocolla on erityisen hyvä työilmapiiri ja ammattitaitoista porukkaa, ja kotiuduinkin nopeasti.

Mihin asioihin olet keskittynyt tässä alussa?

Hakemusten kirjoittamiseen, mutta olen tehnyt myös joukon erilaisia selvityksiä uutuustutkimuksista FTO-selvityksiin.

Mikä sinut sai alun perin innostumaan IP-alassa?

Olen aina ollut kiinnostunut paljon laajemmin kemiasta kuin siitä, mitä täsmällisesti olen itse tutkinut. IP-ala tarjoaa mahdollisuuden pysyä hyvin ajan hermolla. On todella mielenkiintoista päästä näkemään kemiaan liittyviä innovaatioita ennen kuin ne ovat julkista tietoa. IP-alassa yhdistyvät lisäksi lakipykälät sekä business-puoli. Pääsen siis perehtymään erilaisiin ilmiöihin, tekemään lakipykäliä noudattavaa tarkkaa työtä, sekä auttamaan yrityksiä menestymään, ja mikäs sen parempaa!

Haluatko sanoa jotakin asiakkaille ja yrittäjille, mitä erityisesti on hyvä pitää mielessä?

Kannattaa olla yhteydessä matalalla kynnyksellä, jos on mitään mikä mietityttää, vaikka patentoinnin mahdollisuus olisikin vasta tulevaisuudessa. Autamme mielellämme.

Miten koet IPR-alan tulevaisuudessa?

Tekoälyn ja koneoppimisen vaikutus teknologiaan vaikuttaa myös IPR-alaan sekä suojaamisen että rikkomusten kannalta, mutta myös IP-asiamiesten työkaluna laadun parantamisessa. Mielenkiintoisia aikoja tiedossa kaikista näkökulmista.

Brändiuudistus – kolhuja IPR-vesilasissa?

Maineikkaan lasi- ja keramiikkadesignin laadun ja kotimaisuuden tae oli kansan mielissä yhtäkkiä kadonnut, kun Iittala-brändin ilme oli päätetty muuttaa. Kuuluisan suunnittelijan 1950-luvulla suunnittelema i-logo, joka toimi Iittalan brändiviestinnän ytimenä ja koristi jokaisen Iittala-tuotteen reunaa pienen tarran muodossa, oli kerralla heitetty romukoppaan. Uutta logoa ei uutisoinnin mukaan enää tuotteisiin kiinnitettäisi. Etikettitietoiset riemuitsivat: jo oli aikakin irrottaa viimeisetkin tarrat käyttöesineistä! Varmuudella löytyy kosolti ihmisiä, jotka ovat valmiita hankkimaan mahdolliset nurkkiin jääneet i-tarrat itselleen. Koska Suomessa muotoiltu lasiesine on sitä arvokkaampi, mitä tiukemmin tarra on siinä kiinni.

Mikään kohu ei ole kunnollinen, ellei se paisu pullataikinan lailla. Sitä case Iittala on tehnyt jo monta päivää. Ensin kauhisteltiin uuden II TT ALA 1881 -logon ulkoasua ja keltaista väritystä sekä menneen brändihistorian deletointia. Samalla pohdittiin, poistaako vai jättääkö i-logotarrat astioihin. Seuraavaksi esille tuli jo vakavampia epäilyjä brändiuudistuksen ohella lanseeratun mukimallin oikeudettomasta kopioinnista. Mutta tätäkään ei kauaa ehditty käsitellä, kun tuli jo seuraava käänne. Parodiahorisontti alkoi siintää, kun Iittalassa sijaitsevan baarin omistaja huomasi, että hänen logonsa on keltainen ja siinä lukee baarin nimen lisäksi sen sijainti, Iittala. Ilmoille oli heitetty Iittala-logon viimeisimmän version kopioivan baarin logoa. No niin.

Käänteet ovat olleet nopeita, mutta IP-juristi on kokenut suoranaisia onnenpäiviä! Juuri koskaan, jos milloinkaan puhutaan immateriaalioikeuksista muualla kuin IPR-alan toimijoiden keskuudessa. Äkkiä IPR:t ovatkin kaikkialla ja kaikilla on niihin, tai ainakin brändiin jokin mielipide. Innostus!

Koska IPR-mutkat ovat matkalla jo suoristuneet, kannan korteni kekoon, tarkoituksenani muistuttaa tietyistä merkkeihin ja muotoiluun liittyvistä seikoista.

Aluksi Iittala-nimestä: Iittala on Hämeenlinnan kaupunkiin kuuluvan entisen Kalvolan kunnan keskustaajama. Iittala on siis paikannimi, joka tavaramerkkikontekstissa merkitsee lähtökohtaisesti sitä, että tavaramerkkinä sana ei ole erottamiskykyinen. Näin sen vuoksi, että paikannimi kuvailee tuotteiden maantieteellistä alkuperää. Tavaramerkkilait, menneet ja nykyiset, ovat kuitenkin armollisia siinä mielessä, että kun lähtökohdiltaan erottamiskyvytöntä sanaa pitkään käyttää niin, että se alkaa muodostua yleisön keskuudessa yleisesti tunnetuksi, tavaramerkki tulee vakiintuneeksi ja merkki voidaan sen perusteella rekisteröidä, tässä tapauksessa lasi- ja keramiikkatuotteiden tuotemerkkinä.

Yllä mainittu on tavaramerkkilain mukainen perustulkinta, enkä tunne Iittala-merkin rekisteröintihistoriaa. Iittala on rekisteröity niin sana- kuin kuviomerkkinäkin. Toinen asia on, että yksinään erottamiskykyisen kuvioelementin, kuten i-logon, liittäminen erottamiskyvyttömään sanaan tekee kokonaisuudesta rekisteröintikelpoisen.

Tavaramerkin tarkoitus on olla tuotteelle sen yksilöivä tunnus, ja estää sekaannusta kuluttajien keskuudessa. Kun merkki on rekisteröity, olettama on, että sen omistajalla on siihen yksinoikeus. Yksinoikeudella suojataan investointeja brändin kehittämiseen ja merkin maineeseen. Mainetta kehitetään brändäämällä, johon brändiuudistuskeskustelukin olennaisesti liittyy.

Tavaramerkkirekisteröinti antaa haltijalleen oikeuden estää muita elinkeinotoiminnassaan käyttämästä samaa ja samankaltaista merkkiä samankaltaisten tuotteiden tavaramerkkinä. Suomessa IITTALA-merkki on myös lisätty niin sanottuun laajalti tunnettujen tavaramerkkien luetteloon, joten yksinoikeus saattaa täällä ulottua astioita ja laseja runsaammalle tuotepaletille. Sen tosin takaavat myös merkin EU-tavaramerkkirekisteröinnit, joiden suojapiiri on hyvin laaja – olettaen, että merkkiä on käytetty laajan rekisteröintisuojan tuotteille.

On hyvä muistaa, että tavaramerkin haltijan oikeudet eivät aina ja kaikissa tapauksissa ole täysin ehdottomia. Toinen yritys voi hyvän liiketavan mukaisesti käyttää merkkiä, joka kuvailee esimerkiksi omien tuotteiden maantieteellistä alkuperää. Se siis tarkoittaa, että muitakin Iiittalasta peräisin olevia tuotteita saa merkitä hyvää liiketapaa noudattaen Iittala-merkinnällä.

Lisäksi, kun merkkien tarkoittamien tuotteiden välillä ei ole samankaltaisuutta, eikä riittävää linkkiä tai assosiaatiota, on täysin mahdollista käyttää identtistäkin merkkiä, sellaisessakin tapauksessa, että kysymyksessä olisivat lähtökohdiltaan erottamiskykyiset merkit. Sekaannusta ei aiheudu, kun yhtäältä merkki koskee astioita, toisaalta vaikkapa ruohonleikkureita. Tai ravintolapalveluita. Vai olisiko yhtäältä merkki viinilasissa ja toisaalta baarin seinällä riittävä yhtymäkohta? Rohkenen hieman epäillä, ainakin tässä tapauksessa, mutta ehkä tällaistakin asian tiimoilta vielä pohditaan. Lasitehtaaseen ja sen tuotteisiin viittaava Iittala-tavaramerkki on joka tapauksessa ravintolapalveluiden rekisteröimätöntä merkkiä vanhempi ja vahvempi, ja baarin nimessä oleva Iittala-viittaus vain paikannimi. Keltaisen sävyjäkin on monenlaisia ja käyttöä eri yhteyksissä.

Lopuksi vielä sana mukeista: käyttöesineen kuten mukin muotoiluun liittyvän tekijänoikeuden teoskynnys on perinteisesti hyvin korkealla. Vain erittäin poikkeuksellisen muodon saaneet käyttöesineet saattavat nauttia tekijänoikeussuojaa. Muotoilijan keinot puuttua suunnittelemansa käyttöesineen kopiointiin tekijänoikeuden perusteella ovat siksi yleensä heikot. Mutta jokaisen muotoilijan olisi hyvä muistaa muotoilun suojausinstrumentti numero yksi: mallioikeus. EU-alueella sen saaminen on superhelppoa, nopeaa ja edullista. Jotta mallirekisteröinti olisi pätevä ase kopiointia vastaan, tuotteen muodon on oltava uusi ja yksilöllinen, eli tuotteen muoto ei saa olla banaali ja sen on poikettava aiemmista. Mallirekisteröinnillä voi kieltää kokonaisvaikutelmaltaan samankaltaisen tuotteen myynnin ja markkinoinnin.

Jää nähtäväksi, miten Iittala-brändin ympärille syntynyt keskustelu jatkuu. Ainakin kuluttajien huomio on vangittu. Tunnepitoinen puhe elää aikansa ja vaikuttaa brändiin kuluttajien mielissä. Toivottavaa on, että pitkäikäinen designyritys onnistuu markkinoinnissaan. Immateriaalioikeudet ovat tukijalkoja, joiden varassa niin se kuin muutkin alan toimijat kurottavat loistavaan tulevaisuuteen.

Eurooppapatenttiasiamies, DI Sini-Maaria Mikkilä kutsuttu osakkaaksi 

Uusi osakas on kiitollinen luottamuksesta ja innokas jatkamaan työtään asiakkaiden parhaaksi. 

Vuonna 2021 Boco IP:llä aloittanut eurooppapatenttiasiamies Sini-Maaria Mikkilä on työskennellyt IPR-alalla 16 vuotta ja erikoistunut erilaisten mekaanisten keksintöjen sekä koneiden ja niiden ohjaamiseen liittyvien ratkaisuiden suojaamiseen niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Sini-Maarialla on laaja kokemus erilaisten asiakkaiden palvelemisesta ja hän auttaa mielellään niin PK-sektoria kuin suuryrityksiä.  Sini-Maarialla on patenttialan kokemusta mm. hydrauliikasta, automatiikasta, elektroniikasta, mittaustekniikasta, valmistustekniikasta, koneensuunnittelusta, tuotanto-, kone-, automaatio- ja sähkötekniikasta, työkoneista, nostureista ja kaivosteknologiasta ja hän toimii myös aktiivisesti alan yhdistyksissä. Ennen IPR-alalle siirtymistä Sini-Maaria työskenteli koneenrakennusteollisuudessa ja tietoliikennealan laadunhallinnassa ja projektijohtamistehtävissä. 

Sini-Maaria toimii myös Boco IP:n hallituksen jäsenenä ja kouluttaa mielellään niin aloittelijoita kuin alan asiantuntijoita kaikissa patentteihin liittyvissä aiheissa. 

Sini-Maaria näkee osakkuuden motivoivana tekijänä ja tukee mielellään Boco IP:n itseohjautuvan organisaation toimintaa asiakastyön ohella monipuolisesti. Hänen viestinsä asiakkaille on, että ”minuun voi aina ottaa yhteyttä IPR-asioissa – ja mieluummin aiemmin kuin myöhemmin”. 

Tekoäly eli AI teki keksinnön, mutta kuka voi olla keksijä?

Nyt kun ChatGPT:n kaltaiset generatiiviset tekoälyt ovat olleet yli vuoden laajasti käytössä ilmaiseksi tai edullisesti, on syntynyt laajempi ymmärrys siitä, mihin tämä maailma on menossa. Tämä herättää myös paljon erilaisia kysymyksiä AI:n asemasta ja merkityksestä. Generatiivinen tekoäly on siis tekoälyn muoto, joka voi tuottaa tekstiä, kuvia ja vaihtelevaa sisältöä sen tiedon perusteella, johon se on koulutettu. Tällainen tekoäly on erittäin hyvin soveltuva myös uusien ideoiden luomiseen, vaikka taustalla oleva opetusaineisto perustuukin tunnettuun informaatioon.  

Voiko tekoäly sitten tehdä keksinnön? Olen hyvin varma, että voi. Sen sijaan on aivan toinen kysymys, voiko sellainen keksintö olla patentoitavissa ja kuka tulisi nimetä keksijäksi sellaiseen keksintöön.  Tekoälyn hyväksyminen keksijäksi patenttihakemukseen on aihe, joka herättää monia kysymyksiä ja jopa huolenaiheita. Jos minulta kysyttäisiin, niin mielestäni on useita syitä, miksi tekoälyä ei pitäisi tunnustaa keksijäksi. 

Ensimmäinen ja ilmeisin syy on se, että tekoäly, vaikka se onkin äärimmäisen kehittynyt ja kykenevä tuottamaan innovaatioita, ei ole oikeushenkilö. Keksijän tunnustaminen tarkoittaa kykyä omistaa ja hallita keksintöä, mutta tekoälyllä ei ole oikeudellista kapasiteettia omistaa mitään, saati sitten hallita patenttia tai muita immateriaalioikeuksia. Patenttioikeus on perinteisesti suojannut ihmisen älyllistä panosta, ei koneen tuottamia tuloksia. 

Toiseksi, patenttijärjestelmän päämäärä on palkita yksilöitä heidän luovista ponnistuksistaan, tarjota kannustin innovaatioille ja edistää tiedon jakamista. Jos tekoäly nimetään keksijäksi, se voi heikentää tätä periaatetta, sillä tekoäly ei tarvitse kannustimia innovoidakseen, eikä se voi arvostaa palkintoa. 

Kolmanneksi, tekoälyn rooli ”keksijänä” herättää jossain määrin kysymyksiä vastuusta. Jos keksintö johtaa odottamattomiin seurauksiin tai aiheuttaa vahinkoa, kuka on vastuussa? Tekoälyä ei voida asettaa vastuuseen, ja tämä voi johtaa oikeudellisiin aukkoihin ja epävarmuuteen. Onko keksinnön hyödyntäminen kuitenkin aina käyttäjän vastuulla? 

Neljänneksi, tekoälyn nimeäminen keksijäksi voi vääristää patenttien tarkoitusta ja arvoa. Se voi johtaa siihen, että yritykset tuottaisivat suuria määriä tekoälyllä luotuja keksintöjä pelkästään patenttien hamstraamiseksi, mikä voi tukahduttaa todellista innovaatiota ja kilpailua. On toki todettava, ettei tätä ei voida estää sillä, että tekoälyä ei nimetä keksijäksi. On hyvinkin mahdollista, että tekoälyä tullaan käyttämään patenttien tehtailuun ja nimetään keksijäksi joku luonnollinen henkilö. 

Viidenneksi, tekoälyn yleinen hyväksyminen keksijäksi asettaisi uuden standardin, joka vaikuttaisi laajasti patenttijärjestelmiin ympäri maailman. Se voisi johtaa moniin laajempiin ja monimutkaisiin oikeudellisiin ja eettisiin kysymyksiin, jotka liittyvät tekoälyn asemaan yhteiskunnassa ja ihmisen suhteeseen koneen luomiin töihin. Tekoäly on ihmisen työkalu, joka tulee varmasti edistämään innovointia, ja tällaisena sen tulisi pysyä jatkossakin. Tämä siitäkin huolimatta, että meillä on jo Dabus-tapauksen johdosta ennakkoratkaisut Australiasta ja Etelä-Afrikasta vuodelta 2021, joissa ratkaisuissa AI hyväksyttiin keksijänä. Muualla maailmassa vastaava tapaus on hylätty sen johdosta, ettei patenttihakemuksessa ollut yhtään luonnollista henkilöä nimettynä keksijäksi. 

Yhteenvetona voidaan todeta, että tekoälyn hyväksyminen keksijäksi patenttihakemukseen muuttaisi perusteellisesti patentoitavien keksintöjen luonteen ja merkityksen. Se heijastaisi myös syvällisempiä kysymyksiä tekoälyn asemasta ja oikeuksista, jotka vaativat laajaa yhteiskunnallista keskustelua ja huolellista harkintaa. Meillä ei ole mitään tarvetta antaa tekoälylle omaa identiteettiä tai oikeushenkilön asemaa. Meillä on nyt mahdollisuus nauttia tekoälyn tuomista eduista, joten pidetään tekoäly jatkossakin vain ihmisten toimintaa tehostavana työkaluna. 

Aikaisempi kirjoitukseni aiheesta kolmen vuoden takaa: 
Voiko keinoäly olla keksijä? – Boco IP 

Karri Leskinen on Boco IP:n pitkäaikainen toimitusjohtaja, osakas, eurooppapatenttiasiamies. Hän on myös Markkinaoikeuden sivutoiminen asiantuntijajäsen.

SME Fund -avustusohjelman haku on käynnistynyt

Pienten ja keskisuurten (PK-) yritysten mahdollisuudet saada taloudellista tukea aineettoman omaisuuden suojaamiseen ovat jälleen avautuneet, sillä Ideas Powered for Business SME Fund -avustusohjelman haku on käynnissä. Euroopan unionin teollisoikeusvirasto EUIPO myöntää tukea, joka kattaa erilaisia tarpeita, kuten tavaramerkki- ja mallioikeushakemusten virastomaksut, patenttihakemusten virastomaksut, patentteihin liittyvät uutuustutkimukset ja EU:n kasvinjalostajan oikeuden rekisteröinnin.

Haku EUIPO:n pk-yritysrahastoon eli SME Fundiin käynnistyi 22. tammikuuta 2024 alkaen. Tarkemmat ohjeet ja tiedot löytyvät EUIPO:n verkkosivuilta. IPR-esianalyysipalvelun (IP Scan) yksityiskohdat ovat saatavilla täältä. Hakijalla tulee olla myönteinen tukipäätös (arvoseteli) ennen hakemus- ja palvelumaksujen suorittamista.

Tuen määrä riippuu yrityksen tekemistä hakemuksista ja tilatuista palveluista. Jälkikäteen korvattava osuus maksuista vaihtelee tuen kohteen mukaan ja voi olla 50-90%. Tuen enimmäismäärät vaihtelevat kohteittain, kattaen esimerkiksi tavaramerkki- ja mallioikeushakemusten virastomaksut (tuen määrä 1000 euroa), IPR-esianalyysipalvelun (tuen määrä 1350 euroa), patenttihakemusten virastomaksut ja niihin liittyvät uutuustutkimukset (tuen määrä 1500 euroa), sekä Euroopan patenttivirastoon tehtävät patenttihakemukset (tuen määrä 2000 euroa).

Lisätietoja tuen tarkemmista yksityiskohdista ja sen käyttökohteista löytyy EUIPO:n virallisilta verkkosivuilta tai olemalla yhteydessä meihin.

Innovaatiosetelin ehdot muuttuvat

Innovaatioseteli tarjoaa yrityksille mahdollisuuden hankkia asiantuntijapalveluja tuote- tai palveluideoiden kehittämiseen. Edellinen hakuaika innovaatiosetelille päättyi 8.10.2023. Vuonna 2023 jätetyt hakemukset arvioidaan silloisten rahoituslinjausten mukaisesti.  

Uusilla ehdoilla seteliä voi hakea 24.1.2024 alkaen

  • Uudistettu Innovaatioseteli on suunnattu alle 5-vuotiaiden pienten yritysten käyttöön, joilla on kansainvälistä potentiaalia omaava uusi tuote- tai palveluidea. 
  • Setelin käyttökohteita on tarkennettu, jotta rahoitus kannustaa yrityksiä tutkimus- ja kehitystyöhön.  

Uudet käyttökohteet sisältävät: 

  • Tuotteiden tai palvelutuotteiden prototyyppien kehittämisen 
  • Teollisoikeuksien (patentit, hyödyllisyysmallit, mallisuojat, tavaramerkit) suojattavuusselvitykset sekä näiden ensihakemusten hakuprosessin 
  • Innovatiiviseen toimintaan liittyvät mittaus- ja testauspalvelut. 

Uudessa setelissä avustuksen määrä on 75 % ostettujen asiantuntijapalvelujen arvonlisäverottomasta määrästä, enintään 4 500 euroa. Omarahoitusosuus on 25 % hyväksyttävistä kustannuksista. 

Palveluntarjoajan valinnassa on vapaus, mutta rahoituksen myöntämisen edellytyksenä on, että palveluntarjoajalla on riittävää osaamista ja kokemusta kehittämisestä, teollisoikeuksien suojaamisesta ja/tai innovatiiviseen toimintaan liittyvistä mittaus- ja testauspalveluista.  

Boco IP on aineettoman omaisuuden hallintaan erikoistunut patenttitoimisto, joka on perustettu vuonna 1928. Toimimme kansainvälisesti ja palvelemme luottamuksellisesti ja joustavasti. Tarjoamme teollisoikeuksiin liittyviä asiantuntijapalveluita liikkeenjohdon, tuotekehityksen ja markkinoinnin tueksi kattaen tarpeet liikeidean kehittämisestä aina toimintaan kansainvälisillä markkinoilla. 

Tutustu tarkemmin Innovaatiosetelin sivustoon saadaksesi lisätietoja: https://www.businessfinland.fi/ajankohtaista/uutiset/2024/muutoksia-moniin-rahoituspalveluihimme