Voiko keinoäly olla keksijä?

Kansainvälisessä AIPPI konferenssissa käytiin eilen (torstaina 8.10.2020) mielenkiintoista keskustelua siitä, kenet tulisi nimetä keksijäksi, jos keksinnön syntymiseen on käytetty apuna keinoälyä. Vaikka AIPPI-konferenssi järjestetäänkin tänä vuonna poikkeuksellisesti verkkotapahtumana, niin keskustelu on ollut erittäin vilkasta sekä aiemmissa valmisteluistunnoissa että eilen käydyssä ”täysistunnossa”, jossa AIPPIn virallisesta kannanotosta äänestettiin. Itse edustin kokouksessa Suomen kansallisen ryhmän mielipidettä, jonka perustan olimme luoneet jo keväällä käydyissä kokouksissa.

AIPPI konferenssien yhtenä päätarkoituksena on antaa julkilausumia (resoluutioita), joilla pyritään ohjaamaan ja harmonisoimaan maailman lainsäädäntöä IP-alalla. Resoluutioita tehdään eri suojamuotojen osalta. Eilen kohteena oli patentit ja tutkittava kysymys oli nimetty näin: ”Inventorship of inventions made using Artificial Intelligence”. Tämä kysymyksen asettelu piti sisällään kaksi olennaista kokonaisuutta. Ensinnäkin sen, että keinoälyä on hyödynnetty, mutta keksinnön tekemiseen on vaikuttanut myös luonnollinen henkilö. Mutta toisaalta myös sen, että keksintö on syntynyt täysin AI:n toimesta. Tavoitteena oli syvällisesti pohtia, missä tilanteissa ja millaisin perustein luonnollinen henkilö voidaan nimetä keksijäksi tällaisessa patentissa, mutta toisaalta myös sitä, että voiko keksijäksi nimetä keinoälyn.

Keskusteluun osallistui IP-alan huippuosaajia ympäri maailmaa ja on selvää, ettei näkemykset olleet täysin yhteneviä. Lopulta kuitenkin löytyi tiettyjen asioiden suhteen hyvin vahva yhteisymmärrys ja vaikeampienkin kysymysten osalta pääsimme lopulta enemmistöratkaisuun eli pystyimme antamaan AIPPIn näkemyksen useista eri näkökulmista.

Yksi tärkeimmistä pääkohdista oli se perustoteamus, että patentointia ei pidä kieltää keksinnöiltä, jotka on tehty keinoälyn avustamina. Tämäkään ei ollut itsestään selvyys, sillä tähän asti keksijyys on liitetty vain ihmisiin. Tämän jälkeen laaja yhteisymmärrys oli kuitenkin siitä, että keinoälyä ei tulisi nimetä keksijäksi patentissa. Keksijään ja sen nimeämiseen liittyy paljon muutakin juridista sääntelyä, mikä olisi todella haastavaa, jossa ei-juridinen henkilö (eli keinoäly) nimettäisiin keksijäksi. Tämän vuoksi ei haluttu mahdollistaa sitä, että patenttihakemuksessa olisi keinoäly nimetty keksijänä. Toisaalta tämä tarkoittaa sitä, että nykyistä lainsäädäntöä on pakko muuttaa, koska tällä hetkellä hyväksyttävän patenttihakemuksen edellytyksenä on todellisten keksijöiden nimeäminen hakemuksessa. Nyt siis esitetään vaihtoehtoa, jossa keksintö olisi (ainakin osittain) keinoälyn tekemä, mutta keinoälyä ei voisi nimetä keksijäksi. Tästä juuri AIPPIn työssä on kysymys eli luoda uusia suuntaviivoja lakien kehittämiseen sellaiseksi, että vastaavat tämän päivän ja tulevaisuuden tarpeisiin.

Suurin erimielisyys keskusteluissa syntyi siitä, että tulisiko keksintö olla patentoitavissa laisinkaan, jos keksintö olisi täysin keinoälyn tuottama eli ilman, että yksikään luonnollinen henkilö on vaikuttanut keksinnöllisellä toiminnalla keksinnön syntyyn. Vähemmistöksi jäänyt kanta oli sitä mieltä, että patentit kuuluvat vain ihmiskeksijöille ja että sellaiset luomistyön tulokset, jotka ovat syntyneet puhtaasti AI:n tuottamina, ei tulisi katsoa olevan patentoitavia keksintöjä ylipäätään. Tämä johti vilkkaaseen keskusteluun muun muassa siitä, että miten kukaan voi jälkikäteen arvioida, onko keksinnön tehnyt ihminen vai keinoäly. Ja jos sama keksintö olisi patentoitavissa ihmisen tekemänä, mutta ei keinoälyn tekemänä, niin tämä johtaisi helposti siihen, että patentinhakijat tietoisesti valehtelisivat ja nimeäisivät jonkin henkilön keksijäksi vain saadakseen muodollisesti hyväksyttävän patenttihakemuksen. Tällaista vilppiin houkuttelevaa tilannetta ei haluttu luoda IP-alalle, joten valtaosa kannatti ajatusta, että puhtaasti keinoälynkin tekemät keksinnöt tulisi olla patentoitavissa. Tämä oli mielestäni hieno ja rohkea kannanotto AIPPI:lta ja olen ylpeä, että uskalsimme esittää näinkin voimakkaan mielipiteen virallisena kantanamme.

Tärkeänä huomiona lausuttiin myös se, että niitä perusteita, joilla tänä päivänä voidaan nimetä henkilö keksijäksi patenttihakemukseen, ei tule muuttaa. Jatkossakin patenttihakemuksessa nimettyjen keksijöiden tulee oikeasti olla keksijöitä eli henkilöitä, jotka ovat omalla keksinnöllisellä panoksellaan vaikuttaneet keksinnön syntyyn. AIPPIn resoluution tuloksena katsottiin, että jatkossa voi kuitenkin tulla tilanteita, joissa patenttihakemuksessa ei ole lainkaan keksijää, koska keksintö on tuotettu puhtaasti keinoälyn toimesta.

Keskusteluissa todettiin myös, että toistaiseksi elämme vielä hyvin pitkälti maailmassa, jossa keinoäly on työkalu. Tällöin puhutaan keinoälyn avustamista keksinnöistä, jolloin ihmisellä on kuitenkin edelleen merkittävä rooli itse keksinnön syntymisessä. AIPPIn resoluutiossa esitettiin useita esimerkkejä erilaisista kontribuutioista, joiden perusteella henkilö voidaan nimetä keksijäksi keinoälyn avustamissa keksinnöissä. Tärkeänä kuitenkin pidettiin, että tullakseen nimetyksi keksijäksi tällaisessa keksinnössä, henkilön tulee oikeasti olla osallisena sellaiseen toimintaan, mikä nykyisen lainsäädännönkin puitteissa katsottaisiin keksinnölliseksi toiminnaksi. Pelkkä tietokoneen ruudulta keinoälyn tuottaman keksinnön toteaminen ei siis jatkossakaan oikeuta henkilön nimeämistä keksijäksi.

Keinoäly ei siis AIPPIn käsityksen mukaan voi olla keksijä, mutta keinoälyn tekemät keksinnöt tulee tästä huolimatta olla patentoitavissa. Tämä AIPPIn resoluutio ei ole vielä lopullisesti hyväksytty, vaan virallinen sinetti sille saadaan toivottavasti ensi viikolla, kun AIPPIn Executive Committee:lla on kokous. Sitten kun resoluution on virallisesti hyväksytty, ne ovat kokonaisuudessaan luettavissa AIPPIn sivuilla:  https://aippi.org/.

On tärkeää huomioida, että tämä resoluutio ottaa kantaa vain keksijän nimeämiseen. Tulevaisuudessa meillä tulee olemaan vielä paljon keskusteltavaa siitä, että miten AI:n kehittyessä määritetään 1) alan yleistieto 2) alan ammattimies ja sen tietämys ja 3) tunnettu tekniikka.