Vanteista vahinkoihin: suomalaisen maahantuojan oppitunti tavaramerkkioikeuksista 

Markkinaoikeus on antanut päätöksen MAO:517/2023, joka koskettaa suomalaista yritystä Vannetukku.fi Oy:tä. 

Autoissa käytettävien vanteiden ja renkaiden maahantuoja Vannetukku.fi Oy joutuu maksamaan satoja tuhansia euroja yhdelle autoteollisuuden jättiläiselle – BMW:lle. Miten tähän on tultu ja mistä oikeastaan on kyse? 

Tämä tapaus on erittäin monitahoinen ja sitä on käsitelty oikeudessa jo useita vuosia. Tapauksen keskiössä on Vannetukun maahantuoma Blaukreuz-niminen vannesarja. Blaukreuz-vanteet ovat Vannetukun omaa mallistoa, joka on suunniteltu erityisesti BMW-autoille. Ongelma syntyy siitä, että nämä vanteet muistuttavat hämmentävän paljon alkuperäisiä BMW-vanteita – jopa niin paljon, että BMW:n näkökulmasta Vannetukku on rikkonut BMW:n tavaramerkki- ja mallioikeuksia. 

Huomioitava seikka on, että markkinaoikeus on antanut välituomion jo 4.10.2018 (494/18), jossa on todettu Vannetukun rikkoneen BMW:n tavaramerkki- ja mallioikeuksia ja langettanut tähän liittyviä kieltoja.  Vannetukkua on siis jo aiemmin kielletty loukkaamasta vastapuolen tavaramerkkejä Suomessa “maahantuomalla, maasta viemällä, tarjoamalla, markkinoimalla” vanteita ja niiden osia, jotka sisältävät tunnuksen ”Blaukreuz”. BMW:n mukaan nämä rikkomukset ovat alkaneet vuoden 2015 alussa ja jatkuneet ainakin 4.10.2018 asti.   

BMW:n argumentointi oli niin vakuuttava, että markkinaoikeus päätyi samaan johtopäätökseen kuin vuonna 2018. Kiistan kohteena olivat nyt yritysten täysin eriävät käsitykset siitä, kuinka paljon vahinkoa Vannetukun toiminta oli BMW:lle aiheuttanut. BMW arvioi, että siltä oli jäänyt saamatta voittoa noin 180 000 euroa. Lisäksi goodwill-vahinkoa yhtiö arvioi syntyneen noin 15 000 euroa. Vannetukku arvioi aiheutuneen vahingon määräksi 598 euroa. Uusimman päätöksen mukaan Vannetukku joutuu maksamaan tuntuvat korvaukset: Korvaussumma ja BMW:n oikeudenkäyntikulut ovat yhteensä noin 367 000 euroa.  

Tavaramerkkiloukkaus on vakava asia, joka tarkoittaa, että yritys tai yksilö käyttää toisen yrityksen tai yksilön tavaramerkkiä ilman lupaa. Tämä voi olla suoraa kopiointia tai tuotteen tai palvelun tarjoamista merkillä, joka on riittävän samankaltainen alkuperäisen tavaramerkin haltijan merkin kanssa, että se voi aiheuttaa hämmennystä tai erehdystä kuluttajien mielissä. 

Tavaramerkkiloukkauksen seuraukset voivat olla merkittävät. Usein loukkauksista määrätään hyvitys tai vahingonkorvaus, joka on tyypillisesti pieni, mutta oikeudenkäyntikulujen kanssa summa voi paisua. Näiden lisäksi tai vaihtoehtoisesti voidaan määrätä esimerkiksi tuotteiden myynnin lopettaminen tai tuhoaminen. 

Tavaramerkkiloukkauksen tunnistaminen ja sen torjuminen vaatii tietoa ja ymmärrystä tavaramerkeistä ja niiden suojaamisesta. On tärkeää ymmärtää, että tavaramerkit voivat olla myös yrityksen tärkeimpiä omaisuuksia ja siten niiden suojaaminen on elintärkeää yrityksen menestymiselle. 

Vannetukku.fi Oy:n tapaus osoittaa karulla tavalla, kuinka tärkeää on ymmärtää tavaramerkkioikeuksia ja kunnioittaa niitä. Vannetukun tapaus myös muistuttaa siitä, että tavaramerkkioikeudet voivat olla monimutkaisia ja niihin liittyviä riitoja voidaan käsitellä useissa oikeusasteissa vuosien ajan, mikä voi vuorostaan aiheuttaa suuria taloudellisia ja maineeseen liittyviä vahinkoja. 

Tämän blogin kirjoittamisen aikaan markkinaoikeuden antama ratkaisu ei ole vielä lainvoimainen. 

Kimble: Suomalainen klassikkopeli, joka täyttää hurjat 55 vuotta

Kimble-peliä kuvaillessa, moni varmasti yhdistää siihen tunnistettavan äänen, joka tulee Pop-O-Matic-muovikuvun sisällä olevasta nopasta ja kuvun mekanismista. Tähän peliin yhdistetään paljon ihania muistoja, sillä kukapa olisi vakavana tätä pelatessa. Moni ei saata tietää, että Kimble-peli on alunperin keksitty Suomessa Aarne Heljakan toimesta, mutta mistä Heljakka sai idean näin jännittävään peliin? Hänen innostuksensa alkoi, kun hän sai ensikosketuksen Trouble-lautapeliin, joka oli tuotu hänen yhdysvaltalaisten sukulaisten mukana Suomeen. Heljakka piti pelistä niin paljon, että hän päätti kopioida pelin ja hankkia lisenssin sekä kutsua peliä Kimbleksi. Kimblen suosio on ehkä selitettävissä sillä, että säännöt ovat helpot ja nuoremmatkin voivat osallistua sen palaamiseen.

Kimble ja IP-oikeudet

Kun Kimble-peliä tarkastellaan IP-oikeuksien näkökulmasta ja tarkemmin tavaramerkin näkökulmasta, joka yleisesti jaetaan sana- tai kuviomerkkiin, voidaan todeta, että peli sisältää ominaisuuksia, joita voidaan suojata. Yksi näistä voi olla ääni, jota kutsutaan äänimerkiksi. Vaikka äänen rekisteröinti ei ole yleistä, on kuitenkin joidenkin tuotteiden tai palveluiden tunnistettavuus lähtökohtaisesti riippuvainen tästä. Tähän mennessä tunnettuja rekisteröityjä äänimerkkejä ovat Harley Davidson moottoripyörien moottorin ääni, joka rekisteröitiin jo vuonna 1994. Lisäksi kaikkien tuntema Nokia sointu, joka on myös rekisteröity sekä McDonald’s yrityksen viiden nuotin ”I’m lovin’ it” mainossävel. Tavaramerkin ydin tarkoitus on erottumiskyky muista tuotteista ja palveluista, joita markkinoilla on. Jos merkille asetetut kriteerit hakuprosessin aikana täyttyvät, merkinhaltija voi saada yksinoikeuden, joka suojaa merkkiä väärinkäytöksiltä.  Äänimerkkiä voidaan pitää hyvänä tavaramerkkinä, sillä se on tarpeeksi tunnistettavissa, joten se omaa hyvän erottamiskyvyn.

Miten pitkälle tunnettu Kimble-ääni on muovautunut suomalaisessa yhteiskunnassa ilmenee uusimman Supertaktiikkaa-kappaleen (Jussi Lehtisalo) muodossa, jossa lauletaan itse pelistä sekä sisältää tunnetun klapsahdus -äänen. Taiteellisessa kontekstissa ja osana luovaa työtä musiikki suojataan tekijäoikeuksilla, johon äänimerkki ei kuulu.  

Voidaan siis todeta, että tavaroita ja palveluita voidaan suojata epätavanomaisin keinoin, jota äänimerkki edustaa. Paras nyrkkisääntö kuitenkin merkin suojaamisen tarpeesta on se, että jos yhtään kokee sen tuovan taloudellista hyötyä sen omistajalle, on se hyvä suojata olkoon se sitten sana- tai kuviomerkkinä.