Kimble: Suomalainen klassikkopeli, joka täyttää hurjat 55 vuotta

Kimble-peliä kuvaillessa, moni varmasti yhdistää siihen tunnistettavan äänen, joka tulee Pop-O-Matic-muovikuvun sisällä olevasta nopasta ja kuvun mekanismista. Tähän peliin yhdistetään paljon ihania muistoja, sillä kukapa olisi vakavana tätä pelatessa. Moni ei saata tietää, että Kimble-peli on alunperin keksitty Suomessa Aarne Heljakan toimesta, mutta mistä Heljakka sai idean näin jännittävään peliin? Hänen innostuksensa alkoi, kun hän sai ensikosketuksen Trouble-lautapeliin, joka oli tuotu hänen yhdysvaltalaisten sukulaisten mukana Suomeen. Heljakka piti pelistä niin paljon, että hän päätti kopioida pelin ja hankkia lisenssin sekä kutsua peliä Kimbleksi. Kimblen suosio on ehkä selitettävissä sillä, että säännöt ovat helpot ja nuoremmatkin voivat osallistua sen palaamiseen.

Kimble ja IP-oikeudet

Kun Kimble-peliä tarkastellaan IP-oikeuksien näkökulmasta ja tarkemmin tavaramerkin näkökulmasta, joka yleisesti jaetaan sana- tai kuviomerkkiin, voidaan todeta, että peli sisältää ominaisuuksia, joita voidaan suojata. Yksi näistä voi olla ääni, jota kutsutaan äänimerkiksi. Vaikka äänen rekisteröinti ei ole yleistä, on kuitenkin joidenkin tuotteiden tai palveluiden tunnistettavuus lähtökohtaisesti riippuvainen tästä. Tähän mennessä tunnettuja rekisteröityjä äänimerkkejä ovat Harley Davidson moottoripyörien moottorin ääni, joka rekisteröitiin jo vuonna 1994. Lisäksi kaikkien tuntema Nokia sointu, joka on myös rekisteröity sekä McDonald’s yrityksen viiden nuotin ”I’m lovin’ it” mainossävel. Tavaramerkin ydin tarkoitus on erottumiskyky muista tuotteista ja palveluista, joita markkinoilla on. Jos merkille asetetut kriteerit hakuprosessin aikana täyttyvät, merkinhaltija voi saada yksinoikeuden, joka suojaa merkkiä väärinkäytöksiltä.  Äänimerkkiä voidaan pitää hyvänä tavaramerkkinä, sillä se on tarpeeksi tunnistettavissa, joten se omaa hyvän erottamiskyvyn.

Miten pitkälle tunnettu Kimble-ääni on muovautunut suomalaisessa yhteiskunnassa ilmenee uusimman Supertaktiikkaa-kappaleen (Jussi Lehtisalo) muodossa, jossa lauletaan itse pelistä sekä sisältää tunnetun klapsahdus -äänen. Taiteellisessa kontekstissa ja osana luovaa työtä musiikki suojataan tekijäoikeuksilla, johon äänimerkki ei kuulu.  

Voidaan siis todeta, että tavaroita ja palveluita voidaan suojata epätavanomaisin keinoin, jota äänimerkki edustaa. Paras nyrkkisääntö kuitenkin merkin suojaamisen tarpeesta on se, että jos yhtään kokee sen tuovan taloudellista hyötyä sen omistajalle, on se hyvä suojata olkoon se sitten sana- tai kuviomerkkinä.