Tekoäly eli AI teki keksinnön, mutta kuka voi olla keksijä?

Tekoäly on erittäin hyvin soveltuva uusien ideoiden luomiseen, vaikka on huolta siitä, että taustalla oleva opetusaineisto perustuukin tunnettuun informaatioon.  

Nyt kun ChatGPT:n kaltaiset generatiiviset tekoälyt ovat olleet yli vuoden laajasti käytössä ilmaiseksi tai edullisesti, on syntynyt laajempi ymmärrys siitä, mihin tämä maailma on menossa. Tämä herättää myös paljon erilaisia kysymyksiä AI:n asemasta ja merkityksestä. Generatiivinen tekoäly on siis tekoälyn muoto, joka voi tuottaa tekstiä, kuvia ja vaihtelevaa sisältöä sen tiedon perusteella, johon se on koulutettu. Tällainen tekoäly on erittäin hyvin soveltuva myös uusien ideoiden luomiseen, vaikka taustalla oleva opetusaineisto perustuukin tunnettuun informaatioon.  

Voiko tekoäly sitten tehdä keksinnön? Olen hyvin varma, että voi. Sen sijaan on aivan toinen kysymys, voiko sellainen keksintö olla patentoitavissa ja kuka tulisi nimetä keksijäksi sellaiseen keksintöön.  Tekoälyn hyväksyminen keksijäksi patenttihakemukseen on aihe, joka herättää monia kysymyksiä ja jopa huolenaiheita. Jos minulta kysyttäisiin, niin mielestäni on useita syitä, miksi tekoälyä ei pitäisi tunnustaa keksijäksi. 

Ensimmäinen ja ilmeisin syy on se, että tekoäly, vaikka se onkin äärimmäisen kehittynyt ja kykenevä tuottamaan innovaatioita, ei ole oikeushenkilö. Keksijän tunnustaminen tarkoittaa kykyä omistaa ja hallita keksintöä, mutta tekoälyllä ei ole oikeudellista kapasiteettia omistaa mitään, saati sitten hallita patenttia tai muita immateriaalioikeuksia. Patenttioikeus on perinteisesti suojannut ihmisen älyllistä panosta, ei koneen tuottamia tuloksia. 

Toiseksi, patenttijärjestelmän päämäärä on palkita yksilöitä heidän luovista ponnistuksistaan, tarjota kannustin innovaatioille ja edistää tiedon jakamista. Jos tekoäly nimetään keksijäksi, se voi heikentää tätä periaatetta, sillä tekoäly ei tarvitse kannustimia innovoidakseen, eikä se voi arvostaa palkintoa. 

Kolmanneksi, tekoälyn rooli ”keksijänä” herättää jossain määrin kysymyksiä vastuusta. Jos keksintö johtaa odottamattomiin seurauksiin tai aiheuttaa vahinkoa, kuka on vastuussa? Tekoälyä ei voida asettaa vastuuseen, ja tämä voi johtaa oikeudellisiin aukkoihin ja epävarmuuteen. Onko keksinnön hyödyntäminen kuitenkin aina käyttäjän vastuulla? 

Neljänneksi, tekoälyn nimeäminen keksijäksi voi vääristää patenttien tarkoitusta ja arvoa. Se voi johtaa siihen, että yritykset tuottaisivat suuria määriä tekoälyllä luotuja keksintöjä pelkästään patenttien hamstraamiseksi, mikä voi tukahduttaa todellista innovaatiota ja kilpailua. On toki todettava, ettei tätä ei voida estää sillä, että tekoälyä ei nimetä keksijäksi. On hyvinkin mahdollista, että tekoälyä tullaan käyttämään patenttien tehtailuun ja nimetään keksijäksi joku luonnollinen henkilö. 

Viidenneksi, tekoälyn yleinen hyväksyminen keksijäksi asettaisi uuden standardin, joka vaikuttaisi laajasti patenttijärjestelmiin ympäri maailman. Se voisi johtaa moniin laajempiin ja monimutkaisiin oikeudellisiin ja eettisiin kysymyksiin, jotka liittyvät tekoälyn asemaan yhteiskunnassa ja ihmisen suhteeseen koneen luomiin töihin. Tekoäly on ihmisen työkalu, joka tulee varmasti edistämään innovointia, ja tällaisena sen tulisi pysyä jatkossakin. Tämä siitäkin huolimatta, että meillä on jo Dabus-tapauksen johdosta ennakkoratkaisut Australiasta ja Etelä-Afrikasta vuodelta 2021, joissa ratkaisuissa AI hyväksyttiin keksijänä. Muualla maailmassa vastaava tapaus on hylätty sen johdosta, ettei patenttihakemuksessa ollut yhtään luonnollista henkilöä nimettynä keksijäksi. 

Yhteenvetona voidaan todeta, että tekoälyn hyväksyminen keksijäksi patenttihakemukseen muuttaisi perusteellisesti patentoitavien keksintöjen luonteen ja merkityksen. Se heijastaisi myös syvällisempiä kysymyksiä tekoälyn asemasta ja oikeuksista, jotka vaativat laajaa yhteiskunnallista keskustelua ja huolellista harkintaa. Meillä ei ole mitään tarvetta antaa tekoälylle omaa identiteettiä tai oikeushenkilön asemaa. Meillä on nyt mahdollisuus nauttia tekoälyn tuomista eduista, joten pidetään tekoäly jatkossakin vain ihmisten toimintaa tehostavana työkaluna. 

Aikaisempi kirjoitukseni aiheesta kolmen vuoden takaa: 
Voiko keinoäly olla keksijä? – Boco IP 

Karri Leskinen on Boco IP:n pitkäaikainen toimitusjohtaja, osakas, eurooppapatenttiasiamies. Hän on myös Markkinaoikeuden sivutoiminen asiantuntijajäsen.

Uusimmat blogiartikkelit

Onko hyödyllisyysmalli tarpeellinen?

Uudet EU:n mallioikeussäännöt hyväksytty

Millainen nimi on hyvä tavaramerkkisuojan kannalta? 

Essi Karppanen, Saoussen Merdes ja Anastasiia Kravtcova suorittaneet vaativan EQE:n ensimmäisen vaiheen

Market Explorer -rahoituksella tukea PK- ja midcap yrityksille

Kirjoittaja

Karri Leskinen 
Toimitusjohtaja, osakas
+358 40 067 7931
karri.leskinen@bocoip.com