Slush 2022 IPR-näkökulmasta

Tänä vuonna maailman suurimmaksi start-up tapahtumaksikin tituleeratun Slush:in yhteydessä järjestettiin ”WEB3”-nimeä kantanut spin-off tapahtuma, joka keskittyy yrittäjyyteen ja decentralized (hajautettuun) teknologiaan, joka usein yhdistetään WEB3-termiin.

Molemmat tapahtumat houkuttelivat paikalle runsaasti osallistujia, mukaan lukien yrittäjiä, sijoittajia, teknologia-alan ammattilaisia sekä eri alojen muita palveluntarjoajia. Tarkemmin, tapahtumiin osallistui kaiken kaikkiaan noin 12 000 eri alojen edustajaa.  

Varsinaisen Slush-päätapahtuman keskittyessä yleisemmin startup-yrittäjyyteen ja sen haasteisiin, Slush WEB3:n pääpaino on tuoda yhteen maailman kunnianhimoisimmat yrittäjät ja teknologian harrastajat, jotka työskentelevät decentralized (hajautettujen) teknologioiden parissa. Tapahtumassa on useita keskusteluja, verkottumistapahtumia sekä työpajoja, jotka keskittyvät WEB3:n viimeisimpään kehitykseen ja aiheeseen liittyviin trendeihin. 

Itse Slush-päätapahtuma alkaa olemaan varsinkin startup-kentällä jo sen verran tunnettu tapahtuma jopa maailmanlaajuisesti, että se ei varsinaisia esittelyitä enää kaipaa. Viime vuosien poikkeusolot ovat kuitenkin osuneet sen verran raskaasti juuri tapahtumakentälle, että oli äärimmäisen kiinnostavaa nähdä miten se vaikutti näinkin massiiviseen tapahtumaan kuin Slush.  

Heti pääovista sisään päästessä pään sisällä velloneet epävarmuudet kuitenkin poistuivat kertaheitolla – messuhallin portaita sisään astellessa kävi heti selväksi, että tapahtuma on edelleen ennallaan ja osallistujia tapahtumassa oli entiseen tapaan, ellei enemmänkin. Erivärisiä yritysten mainoshuppareita liikkui messuhallin lattioilla kuin vellovia vesimassoja ja Slushin paljon kiitosta niittäneet vapaaehtoiset olivat heti portaiden alapäässä iloisina ja innokkaina neuvomassa ja vastailemassa messuvieraiden käytännön kysymyksiin. Pandemiasta ja peruutettujen tapahtumien loputtomalta tuntuneesta uutisoinnista tuntui olevan jäljellä vain käsidesiautomaattien ja hygieniasta muistuttavien julisteiden rivistöt.  

Slush lunasti odotukset myös tänä vuonna

Varsinainen Slush tapahtumana noudatteli pitkälti samaa kaavaa, kuin aiempinakin vuosina. Lavoilla esiintyneet puhujat olivat äärimmäisen hyviä, esitykset olivat tarkkaan suunniteltuja sekä toteutettuja ja uusia ideoita esittelemään oli saapunut erittäin laaja kattaus eri aloja edustavia startup-yrittäjiä ympäri maailmaa. Itse messualue tuntui aavistuksen kompaktimmalta, kuin edellisellä osallistumiskerralla, mutta silti tapahtuma ei kuitenkaan tuntunut miltään laimennetulta versiolta entisestään. Palveluntarjoajana ja sitä myöten myös potentiaalisten myyntiliidien etsijänä huomasin kuitenkin harmikseni, että ”pienille” startupeille suunnattuja ständejä oli tämän vuoden tapahtumassa huomattavasti vähemmän ja painopistettä oli siirretty selkeästi enemmän matchmaking-puolelle. Tapahtuman ollessa pääasiassa startup-yrittäjille (ja tähän oleellisesti liittyville sijoittajille) suunnattu edelleen, tämä on kuitenkin hyvinkin ymmärrettävää enkä antanut sen häiritä omaa verkostoitumistani. Oikeastaan eniten tämä muutos näkyi vain keskustelunavaustaktiikassani, jota oli hieman viilattava tapahtumaan paremmin sopivaksi. Käytännössä tämä kuitenkin tarkoitti vain keskustelunavausten siirtämistä ja painottamista kojujen läheisyydestä kahviautomaateille, tapahtuman sisällä järjestettyihin mikrotapahtumiin, kuten pitchaustilaisuuksiin sekä esimerkiksi isompien toimijoiden yhteisständeille.  

Keskusteluita sai kuitenkin aikaiseksi entiseen tapaan ja yrittäjät olivat innokkaasti kertomassa omista innovaatioistaan sekä toiminnastaan. Ilokseni huomasin hyvin äkkiä, että akronyymi ”IPR” tuntuu kilisyttävän kelloja huomattavasti useammassa keskustelussa verrattuna muutaman vuoden takaiseen. Voi olla, että tämä johtuu puhtaasti paremmasta tuurista keskustelukumppanien valikoinnissa, mutta uskon kuitenkin suuremman syyn liittyvän suojauksen eteen tehtyyn markkinointiin, tiedonantoon ja muuhun koulutustoimintaan, johon on selkeästi panostettu ainakin Suomessa viime vuosina.  

Tavaramerkillä suojaamattomia brändejä löytyi edelleen jonkin verran, mutta isossa kuvassa pysyen brändisuojauskin tuntui olevan erittäin hyvällä tasolla ja suurin osa verrattain uusistakin yrityksistä oli hoitanut ainakin perustason suojauksen ajallaan ja asiallisesti. Vaikka startupien painopiste tuntui olevan aavistuksen entistä enemmän ohjelmistopuolella, jossa puhtaalle tekniselle suojaukselle esimerkiksi patenttien kautta on keskimäärin vähemmän tarvetta, monet startupit kertoivat ylpeinä myös innovaatioihinsa liittyvistä patenttisalkuista. 

Slush, generoitu taide ja tekoälytaide – eli mitä?

Mielenkiintoisin osa tapahtumaa IPR:n näkökulmasta, oli generoitu taide ja tekoälytaide, johon pureuduttiin erityisesti WEB3-tapahtuman yhteydessä. Generoitu taide ja tekoälytaide ovat taiteen muotoja, jotka luodaan tekoälyn ja algoritmien avulla. Nämä taiteen muodot ovat suhteellisen uusia ja vasta äskettäin alkaneet saada suosiota, mutta niistä on nopeasti tulossa tärkeä ja jännittävä alue taidemaailmassa. 

Generoitu taide on taiteen tyyppi, joka on kokonaan algoritmin tai tekoälyjärjestelmän luoma. Tämä voi sisältää erilaisia taidemuotoja kuvataiteesta ja musiikista kirjallisuuteen sekä performanssitaiteeseen. Luotu taide luodaan usein käyttämällä monimutkaisia algoritmeja, jotka on suunniteltu jäljittelemään ihmistaiteilijan luomisprosessia, ja tuloksena oleva taide on usein erittäin ainutlaatuinen ja arvaamaton. 

AI-taide puolestaan on taiteen tyyppi, joka on luotu tekoälyn avulla, mutta sisältää silti jonkin verran ihmisen panosta. Tämä voi sisältää taidetta, joka on muodostunut tekoälyjärjestelmien kautta, jotka ovat koulutettuja käsittelemään suuria tietojoukkoja ihmisen tuottamasta taiteesta tai taiteesta, jonka ihmiset ovat luoneet käyttämällä tekoälytyökaluja ja -algoritmeja luovassa prosessissa. 

Sekä generoitu taide, että tekoälytaide ovat kiehtovia, koska ne haastavat perinteisen käsityksemme siitä, mitä taiteilijana oleminen tarkoittaa. Näillä taiteen muodoilla raja ihmisen luovuuden ja koneälyn välillä hämärtyy, ja tuloksena syntyvä taide on usein ainutlaatuista. 

Tekoälyn ja algoritmien kehittyessä on todennäköistä, että luotu taide ja tekoälytaide yleistyvät entisestään taidemaailmassa. Taiteen ja teknologian risteyskohdasta kiinnostuneille nämä taiteen muodot ovat ehdottomasti seuraamisen arvoisia. 

Kaiken kaikkiaan Slush ja WEB3 ovat jännittäviä ja ainutlaatuisia tapahtumia, jotka kokoavat yhteen startup-maailman kerman sekä decentralized-teknologian maailman innovatiivisimmat ja kunnianhimoisimmat ihmiset. Vaikka tapahtumista ei etsisikään suoranaisesti esimerkiksi sijoittajaa oman idean tai startupin taustalle tai yhteistyökumppania vaikkapa prototyypin luomiseen, jää siitä silti takuuvarmasti vähintäänkin inspiraatiota kotiin viemiseksi. Näin monen innovaattorin ja idean keskellä on nimittäin vaikea olla itsekin innostumatta, oli oma toimiala sitten mitä tahansa.

Kirjoittajat ovat Jerry Härkönen ja Mari Nieminen. Kirjoittajista Jerry Härkönen toimii Boco IP:llä IP-lakimiehenä.

Kirjoittajista toinen Mari Nieminen toimii Boco IP:llä IP Legal Traineena.

Uusimmat blogiartikkelit

Innovaatioseteli on avautunut keväälle 2023

Bocolaiset eri vastuurooleissa

SME Fund ja IP Scan vuonna 2023

Onko tavaramerkkisi jo suojattu – huomioitko myös metaversumin?

Slush 2022 IPR-näkökulmasta

Kirjoittaja

Jerry Härkönen