TELA eli laki auktorisoiduista teollisoikeusasiamiehistä. 

Lain mukaisesti patentti- ja rekisterihallituksen yhteydessä toimiva teollisoikeusasiamieslautakunta (TELA) vastaa Suomessa teollisoikeudellisia toimeksiantoja hoitavien asiamiesten auktorisointi- ja valvontamenettelystä. Lautakunnan tehtävänä on myöntää auktorisointeja ja valvoa, että auktorisoiduille asiamiehille laissa säädettyjä velvollisuuksia noudatetaan. Lisäksi teollisoikeusasiamieslautakunnan tehtävänä on pitää yllä rekisteriä auktorisoiduista teollisoikeusasiamiehistä sekä järjestää tähän mennessä vuosittain pidetty asiamiestutkinto. 

Lautakunnan jäsenet edustavat sekä alan viranomaisia (PRH, TEM) että alan intressijärjestöjä (Suomen Patenttiasiamiesyhdistys ry, Suomen Asianajajaliitto, Patentti-insinöörit ry, Suomen Yrittäjät ry sekä Elinkeinoelämän keskusliitto EK). 

Olen itse ollut teollisoikeusasiamieslautakunnan jäsenenä vuosina 2017-2020. Näin ollen olen aitiopaikalta päässyt osallistumaan lautakunnan toimintaan, ja käytännössä vastannut malli- ja tavaramerkkioikeutta koskevien jaostojen tehtävistä usean vuoden ajan. Olen jatkanut työtä tavaramerkki- ja mallijaostoissa, jotka laativat tavaramerkkejä ja mallioikeutta koskevat kokeet ja myös korjaavat kokelaiden suorittamat kokeet.  

Asiamiehen auktorisointi ja rekisteröinti eivät ole edellytys asiamiehenä toimimiselle, mutta laissa suojattujen ammattinimikkeiden käyttö on varattu ainoastaan auktorisoiduille asiamiehille. Ammattinimikkeet ovat patenttiasiamies, tavaramerkkiasiamies, mallioikeusasiamies ja teollisoikeusasiamies. 

Auktorisoitujen teollisoikeusasiamiesten valvonta

Teollisoikeusasiamieslautakunta valvoo, että auktorisoidut teollisoikeusasiamiehet noudattavat laissa säädettyjä velvollisuuksia. Valvonta koskee erityisesti hyvän asiamiestavan ja salassapitovelvollisuuden noudattamista, mutta myös esim. ammattinimikkeen käyttöä ja auktorisoidun asiamiehen kelpoisuusvaatimuksien täyttymistä. 

Jos auktorisoitu teollisoikeusasiamies ei ole noudattanut velvollisuuksiaan, teollisoikeusasiamieslautakunta voi antaa asiamiehelle huomautuksen tai varoituksen. Lautakunta voi myös kokonaan peruuttaa auktorisoinnin. Muita seuraamuksia lautakunta ei voi määrätä. Näin ollen lautakunta ei ota kantaa esimerkiksi asiamiehen ja päämiehen välisen toimeksiantosopimukseen tai siihen onko asiamies syyllistynyt rikolliseen menettelyyn. 

Valvonta-asian käsittely on pääosin kirjallista, mutta ennen ratkaisun antamista teollisoikeusasiamieslautakunnan on kuultava valvonnan kohteena olevaa auktorisoitua teollisoikeusasiamiestä. Mikäli lautakunta määrää asiamiehelle seuraamuksen, hänellä on oikeus hakea ratkaisuun muutosta markkinaoikeudesta. Jos taas lautakunta päätyy siihen, ettei seuraamus ole tarpeen, lautakunnan päätöksestä ei voida valittaa. 

Laissa ei ole säädetty siitä, miten lautakunnan on organisoitava valvontatoimintansa. Säännökset puuttuvat myös siitä, miten valvonta-asia voidaan saattaa lautakunnan käsiteltäväksi. Käytännössä asian voi saattaa lautakunnan tietoon ja käsittelyyn esim. sähköpostitse. 

Teollisoikeusasiamieslautakunnan toiminnan aikana valvontatapauksia  on toistaiseksi tuotu lautakunnan käsiteltäväksi hyvin vähän, joten tulevaisuus näyttää minkälainen linja lautakunnalla tulee valvonta-asioissa olemaan. 

TELA ja asiamiestutkinto 

Asiamiestutkintoon osallistuvalta edellytetään soveltuvaa korkeakoulututkintoa ja vähintään vuoden kokemusta teollisoikeudellisten toimeksiantojen hoitamisessa. On siis varsin tärkeää, että kokelailla on jo koetilaisuuteen tullessaan kokemusta käytännön asiamiestyöstä. 

Tutkinnon tarkoituksena on varmistaa, että henkilöt, jotka hoitavat teollisoikeudellisia toimeksiantoja omaavat riittävän ammattipätevyyden tason. Tutkinnon suorittaneen henkilön on tunnettava asiamiestoiminnan kannalta keskeiset säädökset ja määräykset ja hänen on myös osattava soveltaa näitä tietoja käytännössä. 

Tutkinto koostuu kaikille osallistujille yhteisestä osasta sekä osallistujan valitsemasta yhdestä tai useammasta teollisoikeuskohtaisesta osasta. Tutkinnon yhteinen osa koostuu teollisoikeusjärjestelmää ja asiamiestoiminnan eettisyyttä koskevista osa-alueista. Teollisoikeuskohtaisessa osuudessa on vuorostaan patenttioikeutta, tavaramerkkioikeutta ja mallioikeutta koskevat valinnaiset osa-alueet. 

Tutkintoon sisältyy sekä teoreettisia esseekysymyksiä että oikeustapauksia, joihin tulisi soveltaa oikeaa lainkohtaa tai muita määräyksiä. Usein kysymykset mittaavat lisäksi, kuinka hyvin kokelas osaa esittää käytännön suosituksia hypoteettisten asiakkaiden vaihteleviin tilanteisiin. Erityisesti soveltavat oikeustapaukset ovat olleet kokelaille ilmeisen hankalia, eikä niistä yleensä ole annettu kovin korkeita pistemääriä. 

Vaikka kokeen tausta-aineisto on laaja, kaikkea ei kuitenkaan tarvitse opetella ulkoa vaan materiaali on kokeen aikana käytettävissä sähköisessä tai paperisessa muodossa. Koetilanteessa aikapaine hankaloittaa kuitenkin vastaamista, joten kaikkia vaadittuja asioita kokelas ei ehdi tarkistaa tausta-aineistosta – perusasiat on siis hyvä olla hallussa jo ennen koetilaisuutta! 

Tutkintokysymykset laaditaan hyvissä ajoin ennen tutkintoa yleisen osan jaostossa sekä patentti-, tavaramerkki- ja mallioikeusjaostoissa. Samalla laaditaan kysymyksille mallivastaukset ja myös pisteytyksen runko. Jaostojen jäsenet ovat oman teollisoikeudellisen alansa asiantuntijoita, joilla on useiden vuosien kokemus asiamiestyöstä. Jaosto tarkastaa myös koevastaukset; jokainen vastaus käydään läpi vähintään kahden jaoston jäsenen voimin. 

Teollisoikeusasiamieslautakunta on vahvistanut vuoden 2021 asiamiestutkinnon tulokset seuraavasti: 

• Yhteinen osa: hyväksyttyjä 13, hylättyjä 0 
• Patenttioikeus: hyväksyttyjä 8, hylättyjä 5 
• Tavaramerkkioikeus: hyväksyttyjä 4, hylättyjä 4 
• Mallioikeus: ei osallistujia 

Vuoden 2020 tulokset olivat seuraavat: 

• Yhteinen osa hyväksyttyjä 14, hylättyjä 1 
• Patenttioikeus hyväksyttyjä 10, hylättyjä 8 
• Tavaramerkkioikeus hyväksyttyjä 8, hylättyjä 1 
• Mallioikeus hyväksyttyjä 0, hylättyjä 1 

Näin ollen voikin todeta, että suomalaisen asiamiestutkinnon läpäiseminen ei ole mikään läpihuutojuttu!

TELA:n oikaisuvaatimus

Ne kokelaat, jotka eivät ole tyytyneet saamaansa hylkäävään päätökseen koetuloksen osalta, voivat jättää lautakunnalle oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimuksia onkin jätetty yleensä jokunen per vuosi. Toistaiseksi yksikään oikaisuvaatimus ei ole johtanut kokelaan tutkinnon lopputuloksen muuttamiseen, vaikka yksittäisiä lisäpisteitä onkin annettu oikaisuvaatimusten perusteella. Joissain tapauksissa oikaisuvaatimusten käsittely on jatkunut vielä hallinto-oikeudessakin. 

Oikaisuvaatimuksia jättävät tietenkin ne kokelaat, jotka ovat jääneet juuri ja juuri hyväksymisrajan alapuolelle. Jätetyistä oikaisuvaatimuksista voi joskus huomata, ettei kokelas itsekään välttämättä usko oikaisuvaatimuksen onnistumiseen, vaan jättää oikaisuvaatimuksen enemmän tai vähemmän automaattisesti. Toisaalta koevastaukseen liittyvän argumentoinnin tai vastauksen selvennyksen esittäminen jälkikäteen oikaisuvaatimuksessa ei kuitenkaan auta, jos kokelas ei jo koetilanteessa ole tuonut esille vaadittuja asioita tai esittänyt asiansa hyvin epämääräisesti. Koetulosten tarkastajat eivät voi arvata tai tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä siitä, mitä epämääräisellä tai hyvin yleisellä lausumalla on tarkoitettu tietyn kysymyksen kohdalla. Vastaajan olisi siis aina oltava tarkkana, että hän vastaa juuri esitettyyn kysymykseen. 

Kokelaan on myös hyvä pitää mielessä, että aina ei välttämättä haeta yhtä oikeaa vastausta, vaan lopullinen pistemäärä riippuu usein myös siitä, miten kokelas on argumentoinut omat päätelmänsä. Myös mallivastauksesta poikkeavasta lopputuloksesta on mahdollista saada täydet pisteet, kunhan vastaukseen sisältyy riittävästi argumentaatiota juuri tämän päätelmän tueksi.  Jaostotyössä onkin vuosien saatossa käynyt ilmi, kuinka vaikeaa on laatia ja muotoilla sellaisia koekysymyksiä, jotka eivät ole millään lailla tulkinnanvaraisia. 

Vuoden 2022 asiamiestutkinto on pidetty lokakuussa (17.-18.10.2022) ja tuloksia voi odotella parin kuukauden sisällä.  

Blogin kirjoittaja Laura Roselius toimii Boco IP:llä IP lakimiehenä ja tavaramerkkiasiamiehenä. Hän on myös Boco IP:n osakas.