Kategoria: Blogit

Tavaramerkin valvonta saattaa tuntua työläältä tai jopa mahdottomalta. Siksi tavaramerkin valvontaan on kehitetty työkaluja, jotka ovat asiakkaidemme käytössä jokaisen uuden tavaramerkkihakemuksen myötä.

Rekisteröity tavaramerkki antaa merkinhaltijalle vahvan suojan niille tavaroille ja palveluille (vaatteille, makeisille tai vaikka viihdepalveluille) sille maantieteelliselle alueelle, mihin merkki on rekisteröity. Tavaramerkkeihin liittyy usein taloudellisia intressejä, sillä merkin pitkäaikainen käyttö luo sille joskus jopa huomattavan rahallisen arvon. Itse rekisteröinti ei sellaisenaan kuitenkaan estä muita loukkaamista tai muulla tavoin hyödyntämästä rekisteröityä tavaramerkkiä.

Monien maiden viranomaiset esittävät uusia hakemuksia tutkiessaan esteeksi aiemmin rekisteröityjä identtisiä ja samankaltaisia merkkejä. Sen sijaan esimerkiksi EU-tavaramerkkejä hallinnoiva Euroopan Unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) ei viran puolesta valvo aiemman merkinhaltijan oikeuksia. EUIPO ei ota kantaa siihen, miten aiemman merkinhaltijan pitäisi toimia jos kolmas osapuoli hakee identtistä EU-tavaramerkkiä, vaan merkinhaltija on itse vastuussa tavaramerkkinsä valvonnasta ja järjestelmällisestä puolustuksesta kolmansia osapuolia vastaan.

EU-rekisterin manuaalinen valvonta on hyvin työlästä. Esim. vuonna 2020 EU-virasto vastaanotti yhteensä noin 180 000 tavaramerkkihakemusta. EU-tavaramerkkirekisterin lisäksi kannattaa seurata kaikkien 27 EU-jäsenmaan kansallisia tavaramerkkirekistereitä, sillä näissäkin voi ilmetä samankaltaisia merkkejä, joihin voi puuttua oman EU-tavaramerkin perusteella. Näin ollen oma päivittäinen seuranta on käytännössä jopa mahdotonta.

Työkalut tavaramerkin valvontaan

Tavaramerkin valvontaan tarvitaan hyviä työkaluja, ja siksi tarjoammekin valvontapalvelumme kaikkien kotimaisten asiakkaidemme käyttöön jokaisen uuden tavaramerkkihakemuksen myötä. Valvontamme kohdistuu niiden maiden tavaramerkkirekistereihin, joissa hakemus on vireillä tai joissa merkki on rekisteröity, ja tarkoituksena on valvoa, hakeeko joku kilpailija suojaa identtiselle tai samankaltaiselle merkille samalla maantieteellisellä alueella. Ensimmäisen vuoden valvonta on maksuton. Tänä aikana asiakas ehtii saada kuvan siitä, miltä kilpailukenttä näyttää hänen merkkinsä näkökulmasta ja kuinka hanakasti kolmansien osapuolien rekisteröinteihin on syytä puuttua.

Valvontapalvelussa tietoomme tulevat asiakkaiden merkkien kanssa identtiset ja samankaltaiset tavaramerkkihakemukset samoissa tavara- ja palveluluokissa. Valvonta kohdistuu eri maiden tavaramerkkirekistereihin asiakkaan merkin suoja-alueen mukaan. Kaksi tavaramerkkiasiamiestämme tarkistaa ja arvioi nämä löydökset päivittäin. Asiakkaalle raportoimme ainoastaan merkittävät löydökset, esimerkiksi identtiset tai melkein identtiset merkit tärkeimmillä markkina-alueilla. Vaikka osumia tulee välillä runsaasti, kaikkiin löydöksiin ei välttämättä kannata puuttua. Valvontaan kannattaakin laatia selkeä ja järjestelmällinen strategia. Me autamme tietenkin suunnitelman laatimisessa ja raportoimme ainoastaan suunnitelman kannalta relevantit osumat.

Tavaramerkkien valvontapalveluun kuuluu myös, että annamme asiakkaalle aina suosituksen siitä, miten löydetyn ongelmamerkin kanssa kannattaa menetellä. Mitään yleispätevää suositusta ei ole olemassa, vaan katsomme aina tapauskohtaisesti, kannattaako samankaltaiseen merkkiin puuttua. Arvioon vaikuttavia tekijöitä ovat mm. löydetyn merkin maantieteellinen kattavuus, mitä tavaroita tai palveluita se kattaa ja minkälainen merkki on kyseessä.

Neuvotteluratkaisu

Järjestelmällisen ja jatkuvan valvonnan kautta mahdollistamme sen, että voimme ajoissa yhdessä asiakkaan kanssa punnita, minkälaiset löydökset vaativat toimenpiteitä esimerkiksi väitteen tai osapuolten välisten neuvottelujen muodossa. Kun samankaltainen merkki on löytynyt ja olemme päättäneet asiakkaan kanssa ryhtyä toimenpiteisiin tätä merkkiä vastaan, aloitamme usein varoituskirjeellä tai lähestymällä vastapuolta neuvottelupyynnöllä. Neuvottelujen kautta päädytään usein hyviin sopuratkaisuihin. Joskus väite on kuitenkin ainoa oikea ratkaisu – ja joskus väitteen tekeminen tai ainakin sillä uhkaaminen myös vauhdittaa neuvotteluita. Toisinaan väite jätetään varmuuden vuoksi omien oikeuksien suojaamiseksi, samalla jatkaen neuvotteluita väiteprosessin ulkopuolella.

Tavaramerkin valvonta ja oman tavaramerkin puolustaminen kannattaa

Jos merkinhaltija ei mitenkään reagoi identtiseen hakemukseen, esim. väitteen tekemättä jättäminen voidaan tulkita rinnakkaisen merkin hiljaiseksi hyväksynnäksi. Suoraan kilpailevan toiminnan ollessa kyseessä suosittelemme aina vähintään varoituskirjettä, jossa pyydetään uuden hakemuksen haltijaa rajoittamaan tai kokonaan peruuttamaan hakemuksensa. Muuten riskinä on oman tavaramerkin elintilan kapeneminen, kun vastapuoli hyödyntää oman merkkisi tunnettuutta. Reagointi varoituskirjeen tai väitteen muodossa on myös kevyt prosessi verrattuna mahdollisuuksiin saada kilpailija myöhemmin luopumaan jo rekisteröidystä ja käyttöönotetusta tavaramerkistä. Tällöin kilpailija on saattanut jo tehdä omaan tavaramerkkiinsä merkittäviä investointeja esim. markkinointitoimenpiteiden muodossa.

Valvomalla ja puolustamalla omaa merkkiään varmistaa kaiken tunnettuuden sitomisen omaan tavaramerkkiin ja sitä kautta sen, että tehtyjen investointien hyöty päätyy omaan taskuun. Yleensä järjestelmällinen valvonta on aina suositeltavaa, jotta merkinhaltija saa riittävän ajoissa tiedon identtisistä ja samankaltaisista tavaramerkeistä ja voi rauhassa päättää onko löydös juuri sillä kertaa sellainen, johon täytyy puuttua.

Määrätietoinen omien oikeuksien puolustaminen kannattaa aina, ettei kukaan muu pääse hyödyntämään juuri sinun suojaamaa tavaramerkkiä ja sille kerääntynyttä mainetta ja goodwilliä.

Kirjoittaja on IP-lakimies ja Boco IP:n osakas Laura Roselius. Hän hoitaa eurooppalaisia, kotimaisia ja kansainvälisiä tavaramerkkihakemuksia ja mallioikeusasioita sekä suorittaa tavaramerkki- ja toiminimitutkimuksia. Laura on myös mukana laatimassa asiakkaiden tavaramerkkien suojausstrategioita ja konsultoi tuoteväärennöstapauksissa. Lisäksi hän laatii tavaramerkki- ja IPR-asioiden sopimuksia.

Lisää tavaramerkeistä täällä: https://www.prh.fi/fi/tavaramerkit.html

Lue lisää IPR-vakuutuksista täällä: https://www.if.fi/yritysasiakkaat/vakuutukset/vastuuvakuutukset/ipr-vakuutus/ipr-palvelu#palvelu

Pitkään jatkunut poikkeuksellinen etätyöaika on haastanut työyhteisöjä. Meille itse loikka etätyöhön ei ollut vaikeimmasta päästä jo ennestään joustavien etätyömahdollisuuksien vuoksi. Mutta työpaikan yhteisöllisyyteen ja kollegoiden kohtaamisiin on meidänkin pitänyt kiinnittää huomiota aivan uudella tavalla. Voisi olla vaarana, että etäännymme toisistamme, ellemme taistelisi vastaan pehmein asein.

Itseohjautuvat patenttitiimimme, tavaramerkkitiimimme ja muut osaajamme toimivat loistavasti yhteen myös etäyhteyksin. On tärkeää, että yhteisöllisyys ulottuu myös laajemmalle, kuin omaan tiimiin ja lähimpiin työtovereihin. Tarvitaan yhteistä tekemistä, on luotava tilaa kohtaamisille kokousten ja arjen ulkopuolella, tilaisuuksia kysyä kollegalta ”mitä kuuluu”.

Kohtaamisia on meillä pyritty järjestämään luovasti, erikoisen tilanteen sallimilla tavoilla. Välillä tilaisuuksia on jouduttu muokkaamaan lennossakin, mutta aina on pyritty siihen, että on jotain yhteistä odotettavaa. Kun järjestetään paljon erilaisia tapahtumia ja aktiviteetteja, löytyy jokaiselle jokin, joka innostaa lähtemään kotitoimistolta: kulttuuria, musiikkia, urheilua, kädentaitoja tai luonnossa liikkumista. Yleensä meidät riittää saamaan liikkeelle pelkkä kollegoiden näkeminen.

Pandemia-aikana yksi turvallinen tapa nähdä toisiamme on ollut luonnossa ja ulkoilmassa. Viimeisimmällä retkellämme saimme Katjakatti -luontopalveluista mahtavan oppaan, Katjan johdattamaan bocolaisten ”timanttisen tiimin” metsän siimekseen Nuuksion kansallispuistossa. Päivän säätietojen selvittyä, piti moni ideaa upottavassa lumessa tarpomisesta vähintään kyseenalaisena. Mutta lumisen luonnon keskellä kuulumisten vaihtuessa epäröinti unohtui. Viimeistään talviolympiahuuman ulotuttua nuotiopaikalle, ei räntäsadetta huomannut enää kukaan. Kun pöytäkurlingin, perässähiihdon ja sokkoslalomin mestaruus punnittiin, joukkueiden kannustushuudot ”Räntää!” ”Kannustushuuto!” kaikuivat naurun seasta pimenevään metsään.

Pimeällä polulla hiljaa etenevä otsalamppujen jono kiemurteli illan päätteeksi parkkipaikalle, jossa hymysuin toivotettiin kollegat kotimatkalle. Tämä monin tavoin virkistävä retki muistutti jälleen siitä, miten tärkeää on nähdä kasvotusten, mikä bocolaisuudessa on parasta ja kuinka nauramisessa on valtavasti yhteen liimaavaa voimaa!

Kirjoittaja Anita Lehtonen on Boco IP:n Office Manager, joka järjestää bocolaisille kivaa tekemistä pitkin vuotta.

Millainen on EPOn suullinen käsittely? Patenttiasiamiehen helvetti(kö?) ”Suullisen käsittelyn tarkoitus on antaa osapuolelle mahdollisuus esittää suullisesti kaikki osapuolen asiassa esitetyt asiat siten, että Euroopan patenttivirasto (EPO) voi suullisen käsittelyn lopussa antaa päätös”, kertoo eurooppapatenttiasiamiehemme Christian Westerholm

Euroopan patenttisopimuksen (EPC) artiklan 116 mukaan käsittelyn osapuoli voi pyytää suullista käsittelyä. Pyyntö esitetään usein ehdollisena siten, että osapuoli pyytää, että Euroopan patenttivirasto (EPO) järjestää suullisen käsittelyn, mikäli EPO aikoo antaa osapuolelle kielteisen päätöksen käsittelyssä. Mikäli pyynnön ehdot täyttyvät, EPOn pitää järjestää suullinen käsittely. Osapuoli voi esimerkiksi olla patentin hakija patentinhakemusvaiheessa, väitteentekijä tai patentinhaltija väiteprosesseissa, tai valituksen osapuoli patentinhakuvaiheessa tai väite-valitusprosessissa.

Suullinen käsittely ja sen tarkoitus

Suullisen käsittelyn tarkoitus on antaa osapuolelle mahdollisuus esittää suullisesti kaikki osapuolen asiassa esitetyt asiat siten, että EPO voi suullisen käsittelyn lopussa antaa päätöksen. Päätös voi esimerkiksi koskea joitain seuraavista

• missä muodossa patentti voidaan myöntää;
• hylätäänkö patenttihakemus, mikäli kysymyksessä on patentinhakuvaiheen suullinen käsittely;
• patentinhakuvaiheen valituksen aikainen suullinen käsittely;
• missä muodossa patentti pysyy voimassa; tai
• mitätöidäänkö patentti, mikäli kysymyksessä on väitteen tai väite-valitusprosessin suullinen käsittely.

Kun aloitin patenttialalla vuonna 1996 ja kuulin, että EPO järjestää tällaisia suullisia käsittelyjä ajattelin, että toivottavasti ehdin siirtyä eläkkeelle ennen kun ensimmäinen suullinen käsittely osuu omalla kohdalleni. Parinkymmenen suullisen käsittelyn jälkeen mielipiteeni asiassa on kuitenkin muuttunut. Eivät ne ole niin pahoja, jos tietää mitä tekee. Lisäksi varmuus tulee kokemuksen kautta.
Suullisissa käsittelyissä valmistelut ovat A ja O. Suurin virhe, jonka voi tehdä on tulla suulliseen käsittelyyn täynnä itsevarmuutta ja takki auki. Suullisen käsittelyn edellytys on, kuten mainittu, ensinnäkin se, että käsittelyn osapuoli on pyytänyt suullista käsittelyä asiassa, ja toiseksi se, että pyynnössä olevat ehdot täyttyvät. Pyynnön seurauksena EPO lähettää kutsun (summons to oral proceedings) ja kutsun liitteenä olevissa asiakirjoissa EPO esittää EPOn mielestä ne asiat, joita ainakin tulisi käsitellä suullisessa käsittelyssä. Kutsun liitteenä olevissa asiakirjoissa EPO esittää lisäksi ennakkokäsityksen (preliminary opinion) asiassa. Vaikkakin EPOn ennakkokäsitys (preliminary opinion) asiassa olisikin sinulle 100% myönteinen, valmistaudu siihen, että ennakkokäsitys on ei-sitova (non-binding) ja että asetelmat saattavat muuttua heti suullisen käsittelyn ensimmäisten 10 minuutin aikana. Älä pidä mitään selvänä (for granted). Tee ennen suullista käsittelyä pelisuunnitelma (game plan). Tunne asian asiakirjat ja valmistaudu yllätyksiin (Prepare for the unexpected). Koska patenttihakemuksen tai patentin kohtalosta päätetään suullisessa käsittelyssä, sinulla pitää olla valmius vastata kysymyksiin ja esittää argumentteja nopeasti. Miettimistaukoja voi aina pyytää suullisen käsittelyn aikana, mutta tauot eivät ole pitkiä.

Suullisen käsittelyn paikka

Ennen covid-pandemiaa suulliset käsittelyt järjestettiin lähes aina Euroopan patenttiviraston tiloissa esimerkiksi Haagissa tai Münchenissä, mutta tällä hetkellä suulliset käsittelyt ovat pääsääntöisesti Zoom-kokouksia. Oma veikkaukseni on, että tästä tulee ainakin osittain pysyvä järjestely, koska Zoom-kokous mahdollistaa myös sen, että EPOn asiassa päättävät henkilöt voivat istua suullisen käsittelyn aikana eri paikoissa. Olin itse hieman skeptinen alussa toimiiko suullinen käsittely Zoomilla, mutta tässäkin asiassa mielipiteeni on muuttunut myönteisemmäksi.

Lopuksi

Lopuksi muutama sana Eurooppapatenttiasiamieskollegoilleni: Muista suullisissa käsittelyissä olla kollegiaalinen, eli muista että asiat riitelevät. Tämä koskee sekä kuinka käyttäydyt EPOa kohti että vastapuolta kohti. Vaikkakin olisit esimerkiksi väitettä koskevassa suullisessa käsittelyssä vahvoilla, muista että jääkiekko-ottelussakin ensimmäisen erän 3-0 johto saattaa muuttua jatkoajalla 3-4 tappioksi. Kollegallisuudesta on myös maininta epi:n code of conductissa eli europpapatenttiasiamiesten eettisissä ohjeissa.

Kirjoittaja Christian Westerholm on Boco IP:n osakas ja eurooppapatenttiasiamies. Christianin aikaisempia blogeja on luettavissa uutiset ja blogi -sivultamme.

EPO:n sivuille tästä: https://epo.org/

Oletko koskaan tullut ajatelleeksi että # hashtag ja sen käyttö voi olla  toisen tavaramerkki ja pahimmillaan sen käyttö voi ollakin tavaramerkkiloukkaus? IP-Lakimiehemme Laura Roselius pureutuu asiaan tarkemmin.

Hashtag on metatunniste, jota käytetään sosiaalisessa mediassa ja sen tarkoituksena on ryhmitellä sisältöä. Suomeksi puhutaan aihetunnisteista. Aihetunnistetta edeltää yleensä ristikkomerkki (#). Kun sosiaalisen median alustalla etsitään tiettyä aihetunnistetta, kaikki sen alle kuuluva sisältö löytyy kerralla. Aihetunnisteiden voidaan katsoa muistuttavan hakusanamainontaa ja niiden käyttö on viimeisten kymmenen vuoden aikana yleistynyt huimasti kaikissa käyttäjäryhmissä.

Suomessa tavaramerkillä on mahdollista suojata tavallisten sana- ja kuviomerkkien ohella myös mm. äänimerkkejä, värimerkkejä, kolmiulotteisia merkkejä, sijaintimerkkejä, hajumerkkejä ja hashtageja.

Aihetunnisteiden rekisteröinti tavaramerkiksi vastaa käytännössä sanamerkin suojaamista, sillä #-merkki ei suinkaan tee kokonaisuudesta kuviomerkkiä. Ristikkomerkin lisääminen tavaramerkkiin voidaan usein tulkita viitteeksi siitä, että merkin alla markkinoitavia tuotteita ja palveluita myydään ja markkinoidaan sähköisesti tai internetin kautta – joskus ristikkomerkki voi rekisteröintiviranomaisten näkökulmasta jopa lisätä merkin kuvailevuutta. Pääsääntöisesti erottamiskykyarviointi tehdään aihetunnisteeseen sisältyvien sanojen perusteella.

Jos aihetunnisteeseen sisällytetty merkki on itsessään erottamiskykyinen, yleensä koko hashtag voidaan suojata tavaramerkkirekisteröinnillä. Esimerkkejä hyväksytyistä EU-tavaramerkeistä, joihin sisältyy tunnettu merkki on esimerkiksi #ThisIsBoss, #SAYITWITHPEPSI ja #MOETMOMENT. Hashtageja voi tietenkin myös suojata vakiinnuttamalla. Lähtökohtaisesti täytyy joka tapauksessa muistaa, että hashtagin päätehtävä aihetunnisteena ei ole kaupallinen viestintä, kuten tavaramerkeillä yleensä.

Hastag ja tavaramerkkiloukkaus

Tietyissä tapauksissa kilpailijan tavaramerkin tai nimen käyttäminen hashtagina voi auttaa yritystä johdattamaan kilpailijaa etsivät tahot omalle tililleen tai verkkosivuilleen. Toisen aihetunnisteen käyttäminen omien tuotteiden tai palveluiden markkinoinnissa tulisi katsoa tavaramerkin käytöksi ”elinkeinotoiminnassa”. Suomalaisten tavaramerkkilainsäädännön mukaan tavaramerkin kattama yksinoikeus käsittää ainoastaan elinkeinotoiminnan, yksityiseen käyttöön yksinoikeus ei ulotu. Näin ollen yllä mainittu aihetunnisteiden loukkaava käyttö elinkeinotoiminnassa tulisi voida tavaramerkkioikeuden perusteella myös kieltää.

Vaikka tavaramerkkejä suojataan sekä kansallisesti että alueellisesti (esim. EU-tavaramerkkinä), hashtageja käytetään internetissä maailmanlaajuisesti. Näin ollen voi joissain tapauksissa olla hyvin vaikea päätellä, missä hashtag-tavaramerkkiä todellisuudessa käytetään ja vastaavasti missä mahdollinen tavaramerkkiloukkaus tapahtuu.

Entä miten tulisi suhtautua toisen hashtagin käyttöön sosiaalisessa mediassa? Onko toisen hashtag-tavaramerkin käyttö oman sosiaalisen median postauksessa tavaramerkkiloukkaus?

Jos aihetunnisteen käyttö antaa ymmärtää, että aihetunnisteen käyttäjän ja tavaramerkin omistajan välillä on jonkinlainen yhteys, tai jos tällainen käyttö aiheuttaa sekaannusvaaran tai assosiaation, tilanteessa voi olla kyse tavaramerkkiloukkauksesta. Jos hashtagin käyttö ainoastaan edistää merkinhaltijan sosiaalisen median viestiä, loukkausta tuskin on tapahtunut.

Vaikka hashtagit ovat todella hyvä tapa edistää myyntiä ja herättää kiinnostusta esim. meneillään olevaan markkinointikampanjaan, sosiaalisen median eksperttejä kehotetaan kuitenkin #EtenemäänHarkiten.

Kirjoittaja on IP-lakimies Laura Roselius, jolla on monen kymmenen vuoden kokemus mm. tavaramerkkiasioiden käsittelystä niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin.

Tavaramerkin rekisteröinnistä lisää täällä: https://www.bocoip.com/ipr-tieto/tavaramerkkirekisterointi-tuotemerkin-suojana/

Patentin väite tarkoittaa tilannetta, missä jo saatu patentti saadaan kumottua.  Tässä on monia syitä miksi näin voi käydä. Lue niistä lisää Eurooppapatenttiasiamiehemme Christian Westerholmin  blogikirjoituksesta.

Patentin väite

Patentin myöntämisen jälkeen kuka tahansa voi tehdä väitteen patenttia vastaan ja esittää että patenttia ei olisi pitänyt myöntää ainakaan nykyisessä laajuudessaan. Tämä voi tapahtua siitä syystä, että patentin myöntämisen edellytykset eivät täyty. Kannattaa ottaa huomioon kuitenkin, että kaikkien maiden patenttilait eivät sisällä pykäliä väitteitä varten. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että näissä tulee toimia toisella tavalla, jos haluaa mitätöidä kokonaan tai osittain myönnetyn patentin. Väite tulee tehdä patenttiviranomaiselle asetetun määräajan sisällä. Tämä määräaika on tavallisesti 9 kuukauden sisällä patentin myöntämisestä (kuten Suomessa ja Euroopan patenttivirastossa). Väitekirjelmässä tulee esittää seikkaperäisesti miksi patenttia ei olisi pitänyt myöntää ja lisäksi esittää väittämien tueksi kaikki se materiaali, johon väitekirjelmässä viitataan.

Väiteperusteet

Tavallisimmat väiteperustelut voivat olla mm. seuraavat: 1) Patentin patenttivaatimuksissa esitetty keksintö ei ole uusi, 2) Patentin patenttivaatimuksissa esitetty keksintö ei ole keksinnöllinen, 3) Keksintöä ei ole esitetty sellaisella tavalla patenttijulkaisussa, että alan ammattilainen voisi patenttijulkaisun avulla toisintaa keksintöä, eli keksinnöstä puuttuu riittävä selitys, ja 4) Patentti käsittää sellaista, joka ei ilmennyt hakemuksesta sitä tehtäessä.

Teoriassa kaikki edellä mainitut väiteperustelut ovat selviä, mutta patenttimaailma ei ole on/off -tyyppisesti mustavalkoinen. Jos olet väitteentekijä, varaudu siihen, että patentinhaltija tulee kyseenalaistamaan kaiken, mitä olet esittänyt väitekirjelmässä. Jos olet patentinhaltija voit vastaavasti kyseenalaistaa väitekirjelmässä esitettyjä asioita. Molemmissa tapauksissa tulee kuitenkin ottaa huomioon toivottu lopputulos, koska ”anything you say can and will be used against you”.

Uutuus on teoriassa selvä asia. Patentti myönnetään ainoastaan keksintöön, joka on uusi siihen verrattuna, mikä on tullut tunnetuksi ennen patenttihakemuksen tekemispäivää tai etuoikeuspäivää, mikäli patentilla on etuoikeuspäivämäärä. Mutta mitä on tullut tunnetuksi ja mitä oli julkista? Patenttihakemuksen patenttivirastokäsittelyn aikana patenttiviraston tutkija vertaa patenttihakemuksen patenttivaatimuksissa esitettyä asiaa pääsäätöisesti patenttijulkaisuissa tunnettuun. Hän ei siten välttämättä ole ottanut kantaa siihen, mitä tunnetaan patenttijulkaisujen ulkopuolelta. Lisäksi tutkijan tekemä patenttijulkaisujen tutkimus ei välttämättä ole täydellinen. Kun patenttia vastaan esitetään sellaista, jota tunnetaan patenttijulkaisujen ulkopuolelta, kuten keksinnön aikaisempi julkinen käyttö (public prior use), voi joskus olla haasteellista esittää, että asia todella oli julkinen sillä tavalla, että kenellä tahansa olisi ollut mahdollisista tutustua asiaan ennen patenttihakemuksen tekemispäivää tai etuoikeuspäivää. Kannattaa varautua myös siihen, että jos esität jotakin väitteessä viittaamalla johonkin asiakirjaan ja lähetät asiakirjan patenttivirastoon, asiakirjasta tulee julkinen patenttiviranomaisen tietokannassa. Toisin sanoen, et välttämättä halua viitata sellaiseen materiaaliin, jota et halua julkiseksi. Toisaalta, mikäli tällainen materiaali ei ollut julkista, se tuskin kelpaa uutuudenesteeksi patenttivirastossa ja patentinhaltijallakin on helppo tehtävä tyrmätä esittämäsi.

Keksinnöllisyyden puuttuminen, eli että keksintö ei eroa olennaisesti aikaisemmin tunnetusta, voi myös olla haastava asia esittää väitekirjelmässä. Tavallisesti riitä, että pystyt esittämään, että keksinnön osat oli tunnettu eri yhteyksistä, kuten eri julkaisuista, koska sinun tulee myös väitekirjelmässä voida esittää, että ns. alan ammattilainen olisi yhdistänyt osat ennen patenttihakemuksen tekemispäivää tai etuoikeuspäivää.

Riittämätön selitys, eli edellä esitetty väiteperustelu 3), voi myös olla asia, johon kannattaa vedota väitekirjelmässä. Patenttiviraston tutkija ei välttämättä ota kantaa tähän ennen patentin myöntämistä. Riittämätön selitys voi patentinhaltijalle olla ongelma, jos patentti on myönnetty laajalla suojapiirillä ja mikäli 1) patenttijulkaisussa ei ole esitetty ainuttakaan käytännön keksinnön suoritusmuotoa, eli esimerkkiä siitä kuinka suojattua keksintöä voi soveltaa käytännössä ja mikäli 2) suojapiiri on niin laaja että se kattaa selvästi toimimattomia/mahdottomia keksinnön suoritusmuotoja ja mikäli 3) patenttijulkaisussa ei ole esitetty sellaista, jolla patentin suojapiiriä voisi rajoittaa edellä mainitun kahden ensimmäisen asian 1) ja 2) korjaamiseksi, koska kuten tunnettua, uusia asioita ei voida lisätä patenttijulkaisuun.

Mikäli esität väitekirjelmässä, että patentti käsittää sellaista, joka ei ilmennyt hakemuksesta sitä tehtäessä, eli edellä esitetty väiteperustelu 4), varaudu siihen, että patenttihakemuksen muutoksilla ei välttämättä tarvitse olla täysin kirjaimellista tukea sanasta sanaan alkuperäisessä patenttihakemuksessa, vaan että hieman ”sumuisempi tuki” voi olla riittävä.

Patentin väite: summa summarum

Eli mitä opimme edellä mainitusta? Kuten esitetty, teoriassa kaikki edellä mainitut väiteperustelut ovat selviä, mutta patenttimaailma ei ole on/off -tyyppisesti mustavalkoinen, väitekirjelmissä kannattaa käyttää mahdollisuuksien mukaan monta väiteperustetta, ideaalitapauksessa kaikki. Lisäksi kannattaa huomioida, että esimerkiksi Eurooppapatenttia vastaan tehtävissä väitteissä uusien väiteperusteiden lisääminen väitekäsittelyn aikana – sen jälkeen, kun väitekirjelmä on jätetty Euroopan patenttivirastoon – on hyvin rajoitettua.

Blogin kirjoittaja Christian Westerholm on Boco IP:n osakas ja toimii Boco IP:llä eurooppapatenttiasiamiehenä. Hän hoitaa pääasiassa mekaanisten keksintöjen patentointia kansallisesti ja kansainvälisesti. Hän hoitaa väitekäsittelyjä Suomen patenttivirastosssa ja Euroopan patenttivirastossa sekä Euroopan patenttiviraston suullisia käsittelyjä.

Lisää patentin väite -teemasta voit lukea mm. PRH:n sivuilta: https://www.prh.fi/fi/patentit/patentointi_suomessa/vaite.html

Kesäkuussa Boco IP Tampere avasi ovensa. Boco IP:n uuden toimipisteen tarkoitus on tukea kaikkia suomalaisyrityksiä vahvalla otteella. Tampereen konttorin sai johdettavakseen vahvan osaamisen omaava eurooppapatenttiasiamies, DI Sini-Maaria Mikkilä. Hänellä on mittava kokemus IPR alasta ja toisen Tampereella toimivan patenttitoimiston yksikön johtamisesta. Boco IP:n viestintätiimi haastatteli Sini-Maariaa ja kysyi miten aloitus Boco IP:llä on lähtenyt käyntiin.

Onnittelut Boco IP Tampereen konttorin vetäjyydestä ja johtajuudesta Eurooppapatenttiasiamies, DI, Sini-Maaria Mikkilä.

Kiitos paljon. On ollut aivan mahtavaa huomata, miten mukavasti minut on otettu Boco IP:llä vastaan ja miten nopeasti tunnun solahtaneen joukkoon.

Kerro hieman taustastasi. Mitä olet tehnyt ennen ja miten päädyit Boco IP Tampereen konttorin vetäjäksi?

Olen automaatiotekniikan diplomi-insinööri ja urani ensimmäiset kymmenen vuotta työskentelin laatujohtamiseen ja toiminnankehittämiseen liittyvissä tehtävissä ensin perinteisessä tamperelaisessa konepajayrityksessä Lokomolla ja sitten Nokian verkkoliiketoiminnassa.
IPR-alalle siirryin vuoden 2008 alussa kaivattuani uusia haasteita ja uutta opittavaa, ja mielenkiintoisia tapauksia onkin riittänyt. Erityisesti olen keskittynyt erilaisten koneiden, laitteiden ja niiden geometrioiden ja ohjauksen suojaukseen, mutta vuosien varrella olen päässyt työskentelemään hyvin monenlaisten keksintöjen parissa. Vuoden 2018 alkupuolelta johdin toisen IPR-yrityksen Tampereen toimistoa. Koko urani ajan diplomityöstä asti minulla on myös ollut taipumuksena sotkeutua tietojärjestelmähankkeisiin ja Nokia (Siemens) Networksillä niiden suunnittelu ja johtaminen olivat merkittävä osa työnkuvaani.

Boco IP:lle siirryin kesäkuun 2021 alusta, kun minut headhuntattiin Boco IP:lle. Vaikka työn ydin ei merkittävästi muuttunut, tämä on hieno tilaisuus päästä työskentelemään hieman erilaisessa IPR-yrityksessä ja toimintamallissa ja laajentamaan Tampereella yrityksille ja muille toimijoille tarjolla olevia IPR-palveluita.

Miltä tuntuu, kun olet uudet aloituksen äärellä ja miten valmistauduit muutokseen?

Onhan tämä nyt ihan valtavan mielenkiintoista. Kuten sanottu, asiakasprojektit sinällään ovat toki hyvin pitkälti samanlaisia kuin viimeisen lähes 14 vuoden aikana. Mutta uusiin toimintatapoihin, työkaluihin ja ennen kaikkea uusiin työkavereihin tutustuminen on tuonut ihan uutta kulmaa ja mielenkiintoa tekemiseen.

Alun perin tarkoituksenani oli pitää hieman sapattivapaata työsuhteiden välissä, mutta asiat menivätkin vähän toisin. Sain kuitenkin hoidettavakseni mielenkiintoisen, perusasiamiestyöstä poikkeavan tehtäväkokonaisuuden, joka toimi eräänlaisena siirtymävaiheena. Tutustuin myös etukäteen Boco IP:n arvoihin ja toimintaperiaatteisiin niin paljon kuin pystyin. Tässä suurena apuna oli Boco IP:n toimitusjohtaja Karri, joka perehdytti minua yritykseen ja sen toimintaan ennalta ja piti minuun muutenkin yhteyttä. Se helpotti siirtymää ja siitä tuli mukavan tervetullut olo jo valmiiksi.

Mihin asioihin olet keskittynyt tässä alussa?

Täytyy sanoa, että olen kyllä tempautunut yllättävänkin tehokkaasti asiakastyön ytimeen. Iso kiitos siitä asiakkaille, jotka ovat luottaneet osaamiseeni, ja kollegoille, jotka ovat jakaneet ja syöttäneet töitä uudelle työkaverille. Lisäksi olen yrittänyt tutustua uusiin työkavereihin, mihin koronarajoitukset toki ovat tuoneet oman haasteensa.

Olen myös osallistunut aika paljon uusasiakaspalavereihin. Pidän niistä, koska niissä pääsee kuuntelemaan erilaisten asiakkaiden tarpeita ja ongelmia suoraan heiltä itseltään ja usein auttamaan hyvin konkreettisesti. Niiden kautta oppii myös oman yrityksen palvelutarjonnan nopeasti ja tehokkaasti. Toki täytyy sanoa, että myös uusien työkalujen ja prosessien opettelu on vienyt osansa ajasta ja energiasta nyt alussa.

Mikä sinua erityisesti innostaa alassa?

IPR-alahan on ihan loputtoman kiinnostava ja innostava. Ehkä eniten minua innostaa työn merkityksellisyys. Oikeudenmukaisuus on minulle tärkeää ja siksi on hienoa työskennellä sen puolesta, että hyöty keksinnöistä ja muista henkisen työn tuloksista ohjautuu oikeaan paikkaan. Koen myös, että IPR:ien, esimerkiksi patenttien, avulla pystymme toimimaan puhdasta ja usein raadollistakin hintakilpailua vastaan ja tukemaan sitä, että Suomessa kannattaa tehdä työtä jatkossakin ja että tuotekehitys kannattaa. On myös hyvin innostavaa työskennellä sellaisten keksintöjen parissa, joilla luodaan meille kaikille parempaa tulevaisuutta: puhtaampien ja energiatehokkaampien ratkaisuiden avulla ja hukkaa vähentäen helpotamme myös esimerkiksi ilmastotavoitteiden saavuttamista.

Tässä työssä saan myös työskennellä uskomattoman fiksujen ja mukavien ihmisten kanssa ja teknologian uusimman kehityksen parissa. Työtehtävät ovat monipuolisia ja mielenkiintoisia patenttihakemusasioista väiteasioihin ja erilaisiin tutkimuksiin ja lausuntoihin. Kaltaiselleni uteliaalle ihmiselle, jota aina kiinnostaa, miten asiat toimivat ja rakentuvat, patenttien parissa työskenteleminen on ehkä paras mahdollinen uravalinta. Myös jatkuva uuden oppiminen ja se, että pystyy hyödyntämään monipuolisesti niin teknisiä kuin kielellisiä taitojaan, on hyvin innostavaa.

Mitä sanoisit yrittäjille ja asiakkaille?

Ottakaa yhteyttä ajoissa ja pienellä kynnyksellä. On aina parempi kysyä asiantuntijan neuvoja ja mielipidettä liian aikaisin kuin liian myöhään. Vastaan aina mielelläni ja ohjaan eteenpäin, ellen ole paras asiantuntija auttamaan kyseisessä asiassa. Yllätyslaskujakaan ei tarvitse pelätä, sillä toimeksiannoista sovitaan aina selkeästi.

Palvelen asiakkaita sekä maanlaajuisesti että kansainvälisesti eikä etäyhteyksien kehityttyä maantieteellisellä sijainnilla ole enää entisenkaltaista merkitystä. Erityisesti kannustaisin kuitenkin Pirkanmaan yrittäjiä ottamaan yhteyttä. Toimipisteeni sijaitsee Finlaysonin alueella Tampereen ytimessä ja voimme keskustella joko täällä tai voin tulla teidän toimipisteeseenne keskustelemaan IPR-asioista. Yhteyttä kannattaa ottaa varsinkin silloin, jos suunnitelmissa on uusi tuotekehityshanke, uusille markkinoille laajentuminen tai on tarve vakuuttaa rahoittajat – tai jos IPR-asiat ovat päässeet unohtumaan taka-alalle. Samoin jos kilpailija ottaa yhteyttä loukkausepäilyasiassa tai itse epäilee kilpailijan loukkaavan oikeuksiaan, kannattaa ottaa yhteyttä asiantuntijaan ennen kuin on yhteydessä muihin osapuoliin.

Minkälaisena näet IPR-alan tulevaisuuden?

Hyvin mielenkiintoisena. Uskon, että IPR:iä tarvitaan tulevaisuudessakin ja toivon näkeväni, että aineettomat oikeudet nähdään entistä enemmän investointina eikä kulueränä. Se tarkoittaa myös IPR:ien entistä tiiviimpää linkittämistä yrityksen liiketoimintastrategiaan ja IPR-salkun aktiivista ylläpitoa strategiamuutoksia heijastaen.

Meillä on isoja haasteita ratkaistavina ja keksinnöt ovat yksi tie kohti ratkaisuja, oli kyse sitten ilmastonmuutoksen hillitsemisestä, väestönkasvun aiheuttamista haasteista tai turvallisemmasta tulevaisuudesta. Yhä lisääntyvä erilaisissa verkostoissa ja yhteistyöhankkeissa tapahtuva tuotekehitys tuo uudenlaisia haasteita teollisoikeuksille ja niiden huomioimiselle erilaisissa sopimuksissa. Odotan myös suurella mielenkiinnolla tekoälyn ja muiden kehittyvien teknologioiden vaikutusta IPR-alaan sekä keksintöjen kautta että myös työkaluina tämän työn tekemisessä. Muutos on aina mahdollisuus.

Minkälaisia terveisiä sinulla olisi blogin lukijoille?

IPR:t ovat kaikkien asioita – vaikka itsellä ei olisi yksinoikeuksia, pitää elinkeinotoiminnassa aina huomioida muiden oikeudet. Autan ja neuvon mielelläni, joten ottakaa yhteyttä ja mieluiten mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Etäyhteydet mahdollistavat asioiden hoitamisen joustavasti eri paikkakuntien välillä, tai sovitaan tapaaminen Boco IP Tampereen Finlaysonille tai teidän toimipisteeseenne ja keskustellaan IPR-asioista kasvokkain.

Kirjoittaja Sini-Maaria Mikkilä on Boco IP Tampereen konttorin vetäjä ja eurooppapatenttiasiamies. Sini-Maarialla on pitkä kokemus patenttialasta. Hänen erityisalansa on mekaniikka.

Boco IP Tampere toimii toistaiseksi Innovation Home:n tiloissa osoitteessa Finlaysoninkuja 21A, 33210 Tampere.

Keväällä 2020 julkaisimme tavaramerkin käyttö -aiheisen blogikirjoituksen. Siinä tutkittiin hieman huvittuneisuuttakin herättäneen HUUHKAJAT-tavaramerkkihakemuksen taustoja. Huvittavan hakemuksesta teki se, että suojaa haettiin poikkeuksellisen laajalle kirjolle erilaisia tavaroita sekä palveluita, sisältäen muun muassa seksiapuvälineet sekä hiekkapaperit, joita ei normaalisti olla totuttu näkemään yhdistettynä urheilujoukkueen brändiin. Huuhkajat pärjäsivät kevään turnauksessa odotuksiin nähden mainiosti, mutta mitä kuuluu heidän tavaramerkkisuojilleen?

Kuten aiemmassa blogissani kirjoitin, merkkien käytöllä ei vielä ole kiire, sillä Huuhkajilla (tai tarkemmin merkin haltijalla Suomen Palloliitto ry:llä) on edelleen vuositolkulla aikaa päättää lopullisesti mille hakemuksen tuotteille merkki otetaan käyttöön, ja senkin jälkeen kolmannen osapuolen tulee kyseenalaistaa merkin käyttö (kumoamiskanteen kautta), mikäli merkin suojaa halutaan rajata tai kyseenalaistaa. Merkin käytöksi lasketaan myös sellainen toiminta, joka tapahtuu merkinhaltijan suostumuksella tai toimeksiannolla jonkin muun tahon toimesta. Suomen tavaramerkkilain mukaan merkki tulee ottaa käyttöön viiden vuoden kuluessa sen rekisteröinnistä. Samaan ei kuitenkaan kannata tuudittautua kaikilla markkina-alueilla, sillä esimerkiksi USA:ssa merkeistä pitää toimittaa proaktiivisesti käyttönäyttöä, jotta suoja pysyy voimassa. Tässä on kuitenkin hyvä myös muistaa, että Huuhkajien rekisteröintejä on useita, joilla jokaisella on oma merkin käyttöönottopäivänsä, mutta kyseessä olevan viimeisimmän laajennushakemuksen osalta merkki tulee ottaa käyttöön viimeistään 2026 keväällä.

Aiemmassa blogissani kerroin myös, että hakemuksen käsittely oli vielä blogin julkaisun aikaan kesken, sillä virasto oli antanut käsittelyssä ns. välipäätöksen, eli toisin sanoen merkin tutkija on löytänyt hakemuksesta jotakin huomautettavaa ja merkin lopullisen suojan laajuus oli vielä hiukan epäselvä. Merkinhaltijan edustaja on kuitenkin nyt toimittanut vastineensa välipäätökseen, ja hakemus on lopullisesti edennyt rekisteriin. Merkin luokitus ei ole oleellisesti kuitenkaan muuttunut käsittelyn aikana, sillä merkki kattaa edelleen 26 eri tavaramerkkiluokkaa, joka on huomattavasti keskimääräistä hakemusta enemmän. Hakemuksen erikoisuus näkyy myös käsittelyajassa, sillä hakemuksen jätöstä merkin rekisteröintiin ennätti kulua hieman alle vuosi, kun nopeimmillaan hakemukset käsitellään Patentti- ja Rekisterihallituksessa jopa alle kuukaudessa.

Tavaramerkin käyttö: Tavaramerkkirekisteristä käytäntöön

Jo lyhyt etsintä verkkokaupoissa todistaa, että palloliitto ei ole jäänyt tuleen makaamaan merkin käyttöönotossa, vaikka lain määräämä taka-aikaraja häämöttää vasta kaukana horisontissa. Merkillä varustettuja tuotteita löytyy runsaasti eri kauppojen valikoimista ja brändi on otettu käyttöön klassisten fanivaatteiden lisäksi ainakin kahvikupeille, led-valoille, frisbeegolf-kiekoille, juomapulloille, käsisahoille ja jopa uistimille. Valikoimista löytyy tietysti myös ajan hengen mukaisesti liuta erilaisia Huuhkajat-brändillä varustettuja kasvosuojaimia.

Seksiapuvälineitä eikä hiekkapapereita tuotelistauksesta ei kuitenkaan vielä löytynyt, mutta merkin haltijalla on vielä hyvin aikaa lanseerata näitäkin tuotteita tavaramerkkirekisteröinnin tarjoaman yksinoikeuden suojaamina.

Käyttöön liittyvät aikarajat on myös hyvä ottaa huomioon omankin brändin suojauksen suunnittelussa – Kuten Suomen Palloliitto esimerkillään osoittaa, tavara- ja palveluluetteloa ei ole pakko siis lyödä lopullisesti lukkoon vielä hakemusvaiheessa. Samalla kannattaa kuitenkin varmistaa, ettei luokitus jää liian kapeaksi. Liian kapean luokituksen riskinä on aina se, että suojan laajuus yllättääkin merkin käyttäjän ja esimerkiksi rekisteröidyn tavaramerkin symbolia käytetään väärin tai merkin luokituksesta puuttuville luokille tai tavaroille ennätetään hakemaan suojaa jonkin toisen tahon toimesta. Toisaalta taas liian laaja luokitus saattaa tuoda ylimääräisiä kustannuksia lisäluokkamaksujen muodossa tai nostaa esiin odottamattomia rekisteröintiesteitä. Erityisesti kansainvälisille markkinoille laajentuessa kannattaakin siis ottaa yhteyttä asiantuntijaan sekä suunnitella ja tutkia ennakkoon brändin käyttö hakemusvaiheesta varsinaisten tuotteiden lanseeraukseen saakka mahdollisimman hyvissä ajoin.

Kirjoittaja Jerry Härkönen työskentelee IP lakimiehenä Boco IP:llä.  Jerryn aikaisempi blogi sai nostetta Ilta-Sanomissa heti blogin julkaisun jälkeen.

Suora linkki Ilta-Sanomien juttuun tässä

Yrittäjyyden haasteet ovat yhdistää menestys ja menetykset. Yrittäjän polulla on vaikeita valintoja ja tienristeyksiä mistä pitää valita oikea tie. Kun valinnat tekee oikein, saadaan yrittäjäwebinaarimme yllätyspuheenvuoron pitäjän, Funzin toimitusjohtaja Aape Pohjavirran kaltaisia lupauksia Suomesta maailmalle. Alkutaipaleeseen liittyy myös IPR:t hyvin olennaisesti. 

Yrittäjyyden ensimmäinen kysymys: tarvitaanko yritystä? 

Yritystä ei ole välttämätöntä perustaa. Oikeuksia, kuten immateriaalioikeuksia voidaan hakea myös yksityishenkilöiden nimiin. Muutama asia kannattaa kuitenkin ottaa huomioon, jos päättää, että toimii yksityishenkilönä. Useiden rahoitusmuotojen ja tukien, kuten innovaatiosetelin piiriin päästäkseen, täytyy olla yritys. Tukimahdollisuudet ovat rajatumpia yksityishenkilöille. Myös uskottavuus saattaa olla parempi yrityksellä, jos mukaan haetaan esimerkiksi sijoittajia. Myös suojauksen ylläpidosta koituvat kulut rasittavat usein yksityishenkilön taloutta enemmän kuin yrityksen. Jos taas yritys on perustettu, mutta oikeudet jäävätkin yksityishenkilön nimiin, saattaa myöhemmässä vaiheessa tästä tulla ongelmia. Tilanteessa, missä yritys myydään tai ajautuu riitaan, immateriaalioikeuksien omistus väärällä taholla voi aiheuttaa paljonkin ongelmia, jopa lopettaa koko yrityksen toiminnan pahimmillaan. 

Yrittäjyyden toinen kysymys: mitä aineettomia suojamuotoja on tarjolla? 

Toimialasta riippuen, eri suojamuotojen valinta kannattaa tehdä huolella. Patentit ovat hyviä teknisten ratkaisujen suojaamiseen, missä korostuu uutuuden vaatimus. Teknisiä ratkaisuita suojataan myös hyödyllisyysmalleilla, joka on vähän kevyempi ja nopeampi versio patentista. Keksinnöllisyysvaatimus on vähän alhaisempi. Patentin suoja-aika Euroopassa on 20 vuotta, hyödyllisyysmallilla se on puolet lyhyempi, 10 vuotta. Tavaramerkeillä suojataan brändiä eikä niihin liity uutuusvaatimusta. Ainoa mikä tavaramerkeissä huomionarvoista on, että siinä on tietynlainen erottamiskykyvaatimus. Se on hyvin edullinen keino varmistaa esimerkiksi nimen tai logon yksinoikeus ja teoriassa suoja-aika on loputon, kunhan se uudistetaan 10 vuoden välein. Merkin suoja-alan, eli käytännössä sen, millaiseen toimintaan merkillä pystytään puuttumaan, määrittää tavaramerkkiluokat. Mallisuojalla suojataan tuotteen ulkonäköä eikä siinä ole absoluuttista uutuusvaatimusta. Mallia tosin ei suositella julkistettavan ennen hakemusta, mutta jos näin on vahingossa käynyt, mallioikeutta voi vielä hakea 12 kk sisällä julkistuksen jälkeen. Tämän jälkeen se on käytännössä mahdotonta. Suoja-aika on enimmillään 25 vuotta ja mallisuoja onkin erittäin kustannustehokas vaihtoehto. Mallisuojan saa käytännössä nopeastikin, jopa muutamassa viikossa, kun esimerkiksi patenttiprosessi saattaa viedä vuosia. 

Yrittäjyyden kolmas kysymys: mistä saan apua? 

Kaikkea ei tarvitse tai kannatakaan hoitaa kerralla kuntoon – kannattaa kuitenkin ymmärtää immateriaalioikeuksien arvo ja toteuttaa suojaus ihan yrityksen alkuvaiheessa. Tämän lisäksi kannattaa palkata asiantuntija valvomaan omia oikeuksia ellei itse sitä halua tehdä. Ihan kaiken suojaamiseen voi käyttää loputtomasti resursseja, joten järkevä lähestyminen kannattaa aina. Tästä voi keskustella esimerkiksi Boco IP:n asiantuntijoiden kanssa tunnin mittaisessa ilmaisessa palaverissa. Siinä päästään jo alkuun suojauksen suunnittelussa liiketoimintasuunnitelman mukaisesti. 

Kun oikeuksien suojaus on hoidettu kuntoon, kannattaa katseet kohdistaa merkin oikeaoppiseen käyttöön ja tämän käytön dokumentointiin tulevaisuutta varten. Joskus oikeuksista joudutaan kuitenkin pitämään tiukemmin kiinni, mikäli esimerkiksi huomataan, että jokin kolmas osapuoli käyttää oikeuksianne ilman lupaa. Tällaiseenkin tilanteeseen on hyvä varautua kumppaneiden kautta – esimerkiksi IF tarjoaa juuri tähän tarkoitukseen räätälöityä IPR-vakuutusta, jolla pystytään varautumaan myös yllä mainitun kaltaisiin ikäviin tilanteisin ilman, että yrityksen taloustilannetta vaarannetaan. 

Innovation Home korostaa viestiään yrittäjille: pitää uskaltaa pyytää apua ja neuvoja kun ei itse osaa tai pysty. Innovation Home on tarina siitä, kun kaksi naista: Petra ja Katja, halusivat muuttaa työskentelykulttuuria. HOME rakentui sanoista happiness, opportunity, matchmaking ja empathy. Innovation Home on myös tarina onnistumisesta, ja kovasta periksiantamattomasta työstä start-up kentän eteen. Tällä hetkellä Innovation Homen pisteitä löytyy myös Suomen ulkopuolella Los Angelesissa ja Singaporessa.  

Innovation Home on tehty sitä varten, että voi opetella ja oppia voi muilta yrityksiltä. Siksi Innovation Home on olemassa: yrittäjiä varten. Kaikki palvelut saman katon alta. Tarkoitus on luoda kohtaamisia muiden yritysten kanssa, sillä Innovation Home uskoo kohtaamisiin.  

Lue myös Eurooppapatenttiasiamiehemme Sini-Maaria Mikkilän muistilista yrittäjille.

Kirjoittajat

Blogin kirjoittajat ovat Heidi Lautjärvi  ja Jerry Härkönen. Heidi työskentelee Boco IP:n viestintä- ja markkinointitiimissä Head of Marketing and Communications -roolissa ja Jerry IP-lakimiehenä.

Yrittäjä, löysitkö uuden ratkaisun tekniseen ongelmaan? Onneksi olkoon, olet tehnyt keksinnön. Mitä seuraavaksi? Moni yrittäjä ymmärtää, että keksinnön suojaaminen on tärkeää, mutta aina ei ole selvää, mitä sen suojaaminen käytännössä vaatii. Erityisesti yrittäjä voi jäädä pohtimaan, miten keksintö pitäisi kuvata, jotta keskustelu patenttiasiamiehen kanssa voidaan aloittaa. Ensimmäinen ja tärkein neuvo on, että vältä keksinnöstä kertomista tai mitään toimenpiteitä, joiden kautta ratkaisu voisi tulla julkiseksi, ennen kuin olet selvittänyt tilanteen asiantuntijan kanssa. Toinen neuvo on, että ota yhteyttä asiantuntijaan niin aikaisin kuin mahdollista. Vaikka sinulla ei olisi vielä mitään kirjallista tai kuvallista materiaalia.

1. Yrittäjä ratkoo käytännössä erilaisia ongelmia

Yrittäminen liittyy paljolti erilaisten ongelmien ratkaisuun. Jos ratkaisuun liittyy tekninen vaikutus, kyseessä voi olla keksintö. Ongelman ratkaiseminen varsinkin pitkän kehitystyön päätteeksi voi olla hyvin palkitsevaa. Yrittäjän tekee ehkä mieli kertoa ideasta ja ratkaisusta kaikille vastaantulijoille. Tai ainakin koko organisaatiolle, parille mahdolliselle yhteistyökumppanille ja parhaille kavereille. Nykyään tekee ehkä mieli koeponnistaa ideaa sosiaalisessa mediassa. Se ei kuitenkaan kannata, jos haluaa varmistaa, että pääsee itse hyötymään kehitystyönsä hedelmistä.

Ensimmäinen ja tärkein neuvo onkin, että vältä kertomasta keksinnöstä, ennen kuin olet selvittänyt tilanteen – ainakin itsellesi. Toinen neuvo on, että voit hyvin ottaa yhteyttä IPR-asiantuntijaan, kuten patenttiasiamieheen, jo tässä vaiheessa. Keksintö ei todennäköisesti ole vielä kypsä suojattavaksi, mutta neuvomme mielellämme, mitä asioita kannattaa ottaa huomioon jo alkuvaiheessa ja miten keksinnön suojaamisessa kannattaa edetä. Autamme myös arvioimaan, onko kyseessä maailman mullistava konseptikeksintö, joka kannattaa suojata ennen kuin kukaan muu ehtii, vai tuoteparannus, joka kannattaa määritellä valmiimmaksi, ennen kuin suojaaminen kannattaa aloittaa.

Patenttiasiamieheen kannattaa siis ottaa yhteyttä mieluummin liian aikaisin kuin liian myöhään ja pienellä kynnyksellä. Viimeistään patenttiasiamieheen kannattaa ottaa yhteyttä silloin, kun keksintö vaikuttaa yrityksen liiketoiminnan kannalta merkittävältä ja teknisesti toimivalta. Yrittäjä ei kuitenkaan aina ole varma, mitä keksinnön suojaamisen aloittamiseksi vaaditaan. Tarvitseeko patenttiasiamies kirjallisen keksintöilmoituksen ja millaiset kuvat tarvitaan? Tätä ei kannata jäädä pohtimaan liian pitkään.

2. Kun yrittäjä on tehnyt keksinnön, mitä sen jälkeen?

Patenttiasiamiehelle yrityksessä tehty keksintö riittää jo sinällään. Muuta ei välttämättä tarvita. Suojauksen suunnittelu aloitetaan käytännössä aina keskustelulla, jossa käydään läpi keksintö mahdollisimman monesta kulmasta. Yrittäjän ei tarvitse välttämättä valmistautua keskusteluun mitenkään eikä tuoda mukanaan mitään valmista materiaalia, vaan patenttiasiamies johdattelee keskustelua sopivin kysymyksin.

Keskustelussa käydään läpi monenlaisia asioita. Mihin yritys keksinnön suojaamisella pyrkii? Se, onko tarkoitus estää kilpailijaa myymästä samanlaisia järjestelmiä vai paikallisia varaosavalmistajia kopioimasta yksittäistä komponenttia, on olennainen tieto. Se vaikuttaa siihen, missä maissa ja millaisin suojamuodoin keksintö kannattaa suojata, miten keksintö kannattaa kuvata ja millaisia vaatimuksia tarvitaan. On myös hyvä tietää, mikä yrityksen käsityksen mukaan on jo tunnettua ja miten keksintö eroaa siitä sekä ketkä ovat olennaisimmat kilpailijat. Tämän perusteella voidaan kohdistaa esimerkiksi uutuuden selvittäminen ja keksinnön suojaaminen tehokkaammin oikeaan suuntaan. Se, minkä ongelman keksintö ratkaisee ja miten, ohjaa koko patenttihakemuksen laadintaa. On myös hyödyllistä kuulla, miten ratkaisuun päädyttiin ja kokeiltiinko muita vaihtoehtoja. Onko olemassa vaihtoehtoisia ratkaisuja? Miten kilpailija kiertäisi patenttia?

Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, mutta aloitusvaiheessa kuvan ei tarvitse olla valmis patenttikuva. Se voi olla valokuva, valmistuskuva tai käsin piirretty hahmotelma. Kuva voidaan myös hahmotella yhdessä keskustelun lomassa. Varsinaiset patenttikuvat ovat mustavalkoisia ääriviivakuvia ja niissä kannattaa keskittyä keksinnön olennaisten piirteiden esittämiseen. Eli uusiin ja keksinnöllisiin piirteisiin. Muita tuotteen tai palvelun piirteitä ei kannata esittää liian tarkasti, sillä kilpailijalle tai kopioijalle ei kannata antaa valmiita koneenpiirustuksia. Mutta tätäkään ei kannata liiaksi miettiä etukäteen. Patenttiasiamies kyllä kertoo, millaiset kuvat tarvitaan, ja voi tarvittaessa myös huolehtia kuvien piirtämisestä.

Kirjallisesta kuvauksestakin on toki hyötyä, mutta sekin voi olla monessa muodossa: ranskalaisia viivoja keksinnön olennaisista piirteistä, jäsennelty keksintöilmoitus, sisäiseen käyttöön laadittu esitysmateriaali tai mitä tahansa muuta. Yrittäjillä ja tuotekehittäjillä on usein kiire muiden töiden parissa, joten tärkeintä olisi, ettei kirjallisen ja kuvallisen materiaalin valmistelu turhaan hidastaisi keksinnön suojaamista. Rima keksinnön kuvaukselle yrityksen sisällä kannattaakin pitää mahdollisimman matalana, jotta kaikki potentiaaliset keksinnöt saadaan esiin harkittaviksi ja suojattaviksi.

Ja kun hakemus on saatu viraston suojiin, keksinnöstään voi ryhtyä kertomaan, vaikka koko maailmalle.

Kirjoittaja Sini-Maaria Mikkilä on Boco IP Tampereen konttorin vetäjä ja eurooppapatenttiasiamies. Sini-Maarialla on pitkä kokemus patenttialasta. Hänen erityisalansa on mekaniikka.

Yrittäjä -aiheisia sivustoja löytyy mm:

https://www.yrittajat.fi/

https://www.businessfinland.fi/suomalaisille-asiakkaille/palvelut/rahoitus/tutkimus-ja-kehitysrahoitus/innovaatioseteli

https://www.keksintosaatio.fi/