Patentin väite

Patentin väite tarkoittaa tilannetta, missä jo saatu patentti saadaan kumottua.  Tässä on monia syitä miksi näin voi käydä. Lue niistä lisää Eurooppapatenttiasiamiehemme Christian Westerholmin  blogikirjoituksesta.

Patentin väite

Patentin myöntämisen jälkeen kuka tahansa voi tehdä väitteen patenttia vastaan ja esittää että patenttia ei olisi pitänyt myöntää ainakaan nykyisessä laajuudessaan. Tämä voi tapahtua siitä syystä, että patentin myöntämisen edellytykset eivät täyty. Kannattaa ottaa huomioon kuitenkin, että kaikkien maiden patenttilait eivät sisällä pykäliä väitteitä varten. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että näissä tulee toimia toisella tavalla, jos haluaa mitätöidä kokonaan tai osittain myönnetyn patentin. Väite tulee tehdä patenttiviranomaiselle asetetun määräajan sisällä. Tämä määräaika on tavallisesti 9 kuukauden sisällä patentin myöntämisestä (kuten Suomessa ja Euroopan patenttivirastossa). Väitekirjelmässä tulee esittää seikkaperäisesti miksi patenttia ei olisi pitänyt myöntää ja lisäksi esittää väittämien tueksi kaikki se materiaali, johon väitekirjelmässä viitataan.

Väiteperusteet

Tavallisimmat väiteperustelut voivat olla mm. seuraavat: 1) Patentin patenttivaatimuksissa esitetty keksintö ei ole uusi, 2) Patentin patenttivaatimuksissa esitetty keksintö ei ole keksinnöllinen, 3) Keksintöä ei ole esitetty sellaisella tavalla patenttijulkaisussa, että alan ammattilainen voisi patenttijulkaisun avulla toisintaa keksintöä, eli keksinnöstä puuttuu riittävä selitys, ja 4) Patentti käsittää sellaista, joka ei ilmennyt hakemuksesta sitä tehtäessä.

Teoriassa kaikki edellä mainitut väiteperustelut ovat selviä, mutta patenttimaailma ei ole on/off -tyyppisesti mustavalkoinen. Jos olet väitteentekijä, varaudu siihen, että patentinhaltija tulee kyseenalaistamaan kaiken, mitä olet esittänyt väitekirjelmässä. Jos olet patentinhaltija voit vastaavasti kyseenalaistaa väitekirjelmässä esitettyjä asioita. Molemmissa tapauksissa tulee kuitenkin ottaa huomioon toivottu lopputulos, koska ”anything you say can and will be used against you”.

Uutuus on teoriassa selvä asia. Patentti myönnetään ainoastaan keksintöön, joka on uusi siihen verrattuna, mikä on tullut tunnetuksi ennen patenttihakemuksen tekemispäivää tai etuoikeuspäivää, mikäli patentilla on etuoikeuspäivämäärä. Mutta mitä on tullut tunnetuksi ja mitä oli julkista? Patenttihakemuksen patenttivirastokäsittelyn aikana patenttiviraston tutkija vertaa patenttihakemuksen patenttivaatimuksissa esitettyä asiaa pääsäätöisesti patenttijulkaisuissa tunnettuun. Hän ei siten välttämättä ole ottanut kantaa siihen, mitä tunnetaan patenttijulkaisujen ulkopuolelta. Lisäksi tutkijan tekemä patenttijulkaisujen tutkimus ei välttämättä ole täydellinen. Kun patenttia vastaan esitetään sellaista, jota tunnetaan patenttijulkaisujen ulkopuolelta, kuten keksinnön aikaisempi julkinen käyttö (public prior use), voi joskus olla haasteellista esittää, että asia todella oli julkinen sillä tavalla, että kenellä tahansa olisi ollut mahdollisista tutustua asiaan ennen patenttihakemuksen tekemispäivää tai etuoikeuspäivää. Kannattaa varautua myös siihen, että jos esität jotakin väitteessä viittaamalla johonkin asiakirjaan ja lähetät asiakirjan patenttivirastoon, asiakirjasta tulee julkinen patenttiviranomaisen tietokannassa. Toisin sanoen, et välttämättä halua viitata sellaiseen materiaaliin, jota et halua julkiseksi. Toisaalta, mikäli tällainen materiaali ei ollut julkista, se tuskin kelpaa uutuudenesteeksi patenttivirastossa ja patentinhaltijallakin on helppo tehtävä tyrmätä esittämäsi.

Keksinnöllisyyden puuttuminen, eli että keksintö ei eroa olennaisesti aikaisemmin tunnetusta, voi myös olla haastava asia esittää väitekirjelmässä. Tavallisesti riitä, että pystyt esittämään, että keksinnön osat oli tunnettu eri yhteyksistä, kuten eri julkaisuista, koska sinun tulee myös väitekirjelmässä voida esittää, että ns. alan ammattilainen olisi yhdistänyt osat ennen patenttihakemuksen tekemispäivää tai etuoikeuspäivää.

Riittämätön selitys, eli edellä esitetty väiteperustelu 3), voi myös olla asia, johon kannattaa vedota väitekirjelmässä. Patenttiviraston tutkija ei välttämättä ota kantaa tähän ennen patentin myöntämistä. Riittämätön selitys voi patentinhaltijalle olla ongelma, jos patentti on myönnetty laajalla suojapiirillä ja mikäli 1) patenttijulkaisussa ei ole esitetty ainuttakaan käytännön keksinnön suoritusmuotoa, eli esimerkkiä siitä kuinka suojattua keksintöä voi soveltaa käytännössä ja mikäli 2) suojapiiri on niin laaja että se kattaa selvästi toimimattomia/mahdottomia keksinnön suoritusmuotoja ja mikäli 3) patenttijulkaisussa ei ole esitetty sellaista, jolla patentin suojapiiriä voisi rajoittaa edellä mainitun kahden ensimmäisen asian 1) ja 2) korjaamiseksi, koska kuten tunnettua, uusia asioita ei voida lisätä patenttijulkaisuun.

Mikäli esität väitekirjelmässä, että patentti käsittää sellaista, joka ei ilmennyt hakemuksesta sitä tehtäessä, eli edellä esitetty väiteperustelu 4), varaudu siihen, että patenttihakemuksen muutoksilla ei välttämättä tarvitse olla täysin kirjaimellista tukea sanasta sanaan alkuperäisessä patenttihakemuksessa, vaan että hieman ”sumuisempi tuki” voi olla riittävä.

Patentin väite: summa summarum

Eli mitä opimme edellä mainitusta? Kuten esitetty, teoriassa kaikki edellä mainitut väiteperustelut ovat selviä, mutta patenttimaailma ei ole on/off -tyyppisesti mustavalkoinen, väitekirjelmissä kannattaa käyttää mahdollisuuksien mukaan monta väiteperustetta, ideaalitapauksessa kaikki. Lisäksi kannattaa huomioida, että esimerkiksi Eurooppapatenttia vastaan tehtävissä väitteissä uusien väiteperusteiden lisääminen väitekäsittelyn aikana – sen jälkeen, kun väitekirjelmä on jätetty Euroopan patenttivirastoon – on hyvin rajoitettua.

Chri

Blogin kirjoittaja Christian Westerholm on Boco IP:n osakas ja toimii Boco IP:llä eurooppapatenttiasiamiehenä. Hän hoitaa pääasiassa mekaanisten keksintöjen patentointia kansallisesti ja kansainvälisesti. Hän hoitaa väitekäsittelyjä Suomen patenttivirastosssa ja Euroopan patenttivirastossa sekä Euroopan patenttiviraston suullisia käsittelyjä.

Lisää patentin väite -teemasta voit lukea mm. PRH:n sivuilta: https://www.prh.fi/fi/patentit/patentointi_suomessa/vaite.html

Uusimmat blogiartikkelit

Kolme bocolaista nimitetty Markkinaoikeuden asiantuntijajäseniksi 

Market Explorer -rahoituksella tukea PK- ja midcap yrityksille

Boco IP yksi Suomen parhaista työpaikoista Great Place To Work® -listalla

Vanteista vahinkoihin: suomalaisen maahantuojan oppitunti tavaramerkkioikeuksista 

Esittelyssä Boco IP:n Essi Karppanen

Brändiuudistus – kolhuja IPR-vesilasissa?

Kirjoittaja

Christian Westerholm 
Eurooppapatenttiasiamies, osakas
+358 9 6866 8469
christian.westerholm@bocoip.com