Nuuksion metsästä yhteisöllisyyttä ja yhteen hiileen puhaltamista

Pitkään jatkunut poikkeuksellinen etätyöaika on haastanut työyhteisöjä. Meille itse loikka etätyöhön ei ollut vaikeimmasta päästä jo ennestään joustavien etätyömahdollisuuksien vuoksi. Mutta työpaikan yhteisöllisyyteen ja kollegoiden kohtaamisiin on meidänkin pitänyt kiinnittää huomiota aivan uudella tavalla. Voisi olla vaarana, että etäännymme toisistamme, ellemme taistelisi vastaan pehmein asein.

Itseohjautuvat patenttitiimimme, tavaramerkkitiimimme ja muut osaajamme toimivat loistavasti yhteen myös etäyhteyksin. On tärkeää, että yhteisöllisyys ulottuu myös laajemmalle, kuin omaan tiimiin ja lähimpiin työtovereihin. Tarvitaan yhteistä tekemistä, on luotava tilaa kohtaamisille kokousten ja arjen ulkopuolella, tilaisuuksia kysyä kollegalta ”mitä kuuluu”.

Kohtaamisia on meillä pyritty järjestämään luovasti, erikoisen tilanteen sallimilla tavoilla. Välillä tilaisuuksia on jouduttu muokkaamaan lennossakin, mutta aina on pyritty siihen, että on jotain yhteistä odotettavaa. Kun järjestetään paljon erilaisia tapahtumia ja aktiviteetteja, löytyy jokaiselle jokin, joka innostaa lähtemään kotitoimistolta: kulttuuria, musiikkia, urheilua, kädentaitoja tai luonnossa liikkumista. Yleensä meidät riittää saamaan liikkeelle pelkkä kollegoiden näkeminen.

Pandemia-aikana yksi turvallinen tapa nähdä toisiamme on ollut luonnossa ja ulkoilmassa. Viimeisimmällä retkellämme saimme Katjakatti -luontopalveluista mahtavan oppaan, Katjan johdattamaan bocolaisten ”timanttisen tiimin” metsän siimekseen Nuuksion kansallispuistossa. Päivän säätietojen selvittyä, piti moni ideaa upottavassa lumessa tarpomisesta vähintään kyseenalaisena. Mutta lumisen luonnon keskellä kuulumisten vaihtuessa epäröinti unohtui. Viimeistään talviolympiahuuman ulotuttua nuotiopaikalle, ei räntäsadetta huomannut enää kukaan. Kun pöytäkurlingin, perässähiihdon ja sokkoslalomin mestaruus punnittiin, joukkueiden kannustushuudot ”Räntää!” ”Kannustushuuto!” kaikuivat naurun seasta pimenevään metsään.

Pimeällä polulla hiljaa etenevä otsalamppujen jono kiemurteli illan päätteeksi parkkipaikalle, jossa hymysuin toivotettiin kollegat kotimatkalle. Tämä monin tavoin virkistävä retki muistutti jälleen siitä, miten tärkeää on nähdä kasvotusten, mikä bocolaisuudessa on parasta ja kuinka nauramisessa on valtavasti yhteen liimaavaa voimaa!

Kirjoittaja Anita Lehtonen on Boco IP:n Office Manager, joka järjestää bocolaisille kivaa tekemistä pitkin vuotta.

 

Uusimmat blogiartikkelit

Boco IP Tampereen kesän kuulumiset

Kimble: Suomalainen klassikkopeli, joka täyttää hurjat 55 vuotta

Älä aja karille – Tavaramerkkirekisterit antavat paljon hyödyllistä tietoa! Anna meidän ja tekoälyn auttaa.

Boco IP Tampere avasi uusissa tiloissa Finlaysonilla

Hei me muutetaan

Kirjoittaja

Anita Lehtonen