Patenttilaki uudistuu osana kansallista IPR-strategiaa

Voimassa oleva patenttilaki on vanhentunut eikä se ole enää linjassa yleislakien, kuten hallintolain ja tietosuojasääntelyn, kanssa, joten patenttilakia on tarpeen uudistaa.

Vanhentunut patenttilaki vaatii päivitystä

Voimassa oleva patenttilaki on vanhentunut eikä se ole enää linjassa yleislakien, kuten hallintolain ja tietosuojasääntelyn, kanssa, joten patenttilakia on tarpeen uudistaa. Päivitystarpeita aiheuttavat myös esimerkiksi kansainvälinen lainsäädäntö ja niin teknologian kehitys kuin yleiset kehitystrendit. Suomen patenttilainsäädännön tulisi olla harmonisoitu Euroopan patenttisopimuksen (EPC) kanssa ja yhteensopiva ja terminologialtaan mahdollisimman yhtenäinen kansainvälisten sopimusten kanssa, kuten mainitun EPC:n ja kansainvälisen patenttiyhteistyösopimuksen (PCT) kanssa. Ajankohtainen yhtenäispatentti (UP) ja yhdistetty patenttituomioistuin (UPC) tulevat muuttamaan IPR-alaa Euroopassa ja ne pitää huomioida myös vastaavassa kansallisessa lainsäädännössä. Englanninkielisten hakemusten yleistyminen Suomessa on herättänyt kysymyksen siitä, miksi hyödyllisyysmalleja voi jättää vain suomeksi tai ruotsiksi. Toisaalta patenttilainsäädännön olisi myös tarpeen mahdollistaa esimerkiksi sähköisten palveluiden kehittäminen edelleen.

Tarve uudistaa patenttilainsäädäntöä onkin ollut tiedossa jo pitkään ja nyt patenttilain kokonaisuudistus on käynnistynyt osana kansallisen aineettomien oikeuksien strategian, lyhyemmin IPR-strategian, toteutusta. Patenttilain kokonaisuudistus sisältää patenttilain ja -asetuksen uudistamisen sekä patentti- ja rekisterihallitusta koskevan lain tarpeelliset muutokset. Lisäksi arvioidaan tarvetta tehdä muutoksia myös muihin keksintöjen suojaamista koskeviin lakeihin, kuten hyödyllisyysmallilakiin ja maanpuolustukselle merkityksellisistä keksinnöistä annettuun lakiin, sekä sitä, onko kaikkien asioiden osalta säädöstaso oikea eli onko tarvetta siirtää joitakin asioita patenttiasetuksesta patenttilakiin tai patenttimääräyksistä patenttiasetukseen. Patentointi on eräänlaista kaupankäyntiä, jossa on mahdollista saada kielto-oikeus tekemälleen keksinnölle vastineeksi keksinnön julkistamisesta, joka mahdollistaa jatkokehityksen. Patenttilakia uudistettaessa onkin tarkoitus pyrkiä löytämään tasapaino innovaatiokannustimien luomisen ja innovaatioiden hyödyntämisen mahdollisimman pienen rajoittamisen välille sekä arvioimaan sääntelyn vaikutuksia kilpailuun ja markkinoiden toimintaan. Kuitenkaan työsuhdekeksintölain ja korkeakoulukeksintölain päivittäminen ei ainakaan tämänhetkisen tiedon perusteella sisälly työn alla olevaan uudistukseen.

Alan keskeiset toimijat työryhmässä valmistelemassa patenttilain kokonaisuudistusta

Patenttilainsäädäntöä uudistetaan työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) ja opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) ohjauksessa. Patenttilain kokonaisuudistuksen valmistelua varten valtioneuvosto asetti toukokuussa 2022 työryhmän, jonka puheenjohtajaksi nimettiin teollisuusneuvos Maija Lönnqvist ja johon haluttiin valita edustajia sekä PRH:sta että muista keskeisistä sidosryhmistä. Työryhmän jäseniä ovat johtava lakimies Marjo Aalto-Setälä PRH:sta, lakimies Minna Aalto-Setälä Keskuskauppakamarista, varapuheenjohtaja Heidi Adler Suomen teollisoikeudellisesta yhdistyksestä, edustaja Pinja Jaspers Patentti-insinöörit ry:stä, johtaja Pauli Laitinen VTT:stä, edustaja Karri Leskinen Suomen Patenttiasiamiesyhdistyksestä, sotilasyli-insinööri Timo Minkkinen Pääesikunnasta, asiantuntija Albert Mäkelä Suomen Yrittäjät ry:stä, erityisasiantuntija Tommi Nordberg puolustusministeriöstä, hallitusneuvos Anna Vuopala OKM:stä, johtava asiantuntija Jarkko Vuorinen Kilpailu- ja kuluttajavirastosta sekä asiantuntija Hannu Ylänen Elinkeinoelämän keskusliitosta.

Tällä hetkellä työryhmä arvioi patenttilain ja -asetuksen, hyödyllisyysmallilain ja maanpuolustukselle merkityksellisistä keksinnöistä annetun lain muutostarpeita. Työryhmään on siis pyritty keräämään mahdollisimman kattavasti edustajia keskeisimmistä sidosryhmistä, mutta tarkoituksena on järjestää myös laajempi kuulemistilaisuus alkuvuodesta 2023. Muutostarpeiden kartoituksen jälkeen työryhmä ryhtyy valmistelemaan varsinaisia pykälämuutoksia eli ehdotusta uudeksi patenttilaiksi, uudeksi hyödyllisyysmallilaiksi ja uudeksi laiksi maanpuolustukselle merkityksellisistä keksinnöistä sekä muiksi niihin liittyviksi lain­säädäntö­muutoksiksi. Tämänhetkisenä tavoitteena on antaa hallituksen esitys laista syksyllä 2024. Seuraamme suurella mielenkiinnolla alaamme koskevan lakiuudistuksen etenemistä ja pidämme asiakkaamme ajan tasalla olennaisista muutoksista.

Sini-Maaria Mikkilä toimii Boco IP:llä Tampereen konttorin johtajana ja eurooppapatenttiasiamiehenä.

Uusimmat blogiartikkelit

Innovaatioseteli on avautunut keväälle 2023

Bocolaiset eri vastuurooleissa

SME Fund ja IP Scan vuonna 2023

Onko tavaramerkkisi jo suojattu – huomioitko myös metaversumin?

Slush 2022 IPR-näkökulmasta

Kirjoittaja

Sini-Maaria Mikkilä