Sertifiointi on kolmannen osapuolen, Great Place To Work®:n myöntämä tunnustus erinomaisesta työntekijäkokemuksesta. Työntekijäkokemus on tutkittu Trust Index -henkilöstötutkimuksella ja siksi sertifiointi perustuu työntekijöidemme aitoihin kokemuksiin.
Sertifikaatti myönnetään yritykselle, jonka työtyytyväisyyden kokonaisuutta osoittava Trust Index -tulos on vähintään 65 %.
Great Place to Work -sertifiointi kertoo siitä, että Boco IP tarjoaa työympäristön, missä kaikilla on hyvä olla. Boco IP:n moneen kertaan palkittu yrityskulttuuri rakentuu luottamukselle.
”Olemme panostaneet paljon työhyvinvointiin ja ihmisläheiseen johtamiseen. Kun henkilöstö pääsee aidosti vaikuttamaan oman työn, työyhteisön ja koko yhtiön toiminnan kehittämiseen, luottamus ja työnhyvinvointi kasvaa. Henkilöstöllä on parhain tietämys ja osaaminen itse työstä. Annamme yksilöille paljon vastuuta ja rakennamme Boco IP:tä yhdessä”, kommentoi toimitusjohtamme Karri Leskinen.
Boco IP on vuosien ajan määrätietoisesti kehittänyt yrityskulttuuriaan ja johtamismenetelmiään. Nykyinen toimintamalli perustuu itseohjautuviin tiimeihin. Itseohjautuvuus antaa vastuuta ja valtaa tehdä päätöksiä ilman esimiesrakennetta. Samalla se ohjaa henkilöstön arvioimaan päätöksiään yrittäjämäisemmin ja pohtimaan päätösten vaikutusta koko yritykseen. Viestinnän tärkeys korostuu itseohjautuvassa organisaatiossa ja erityisesti viestintä kollegoiden kesken on tärkeää. Bocolaiset jakavatkin aktiivisesti omia ideoitaan ja ajatuksiaan mm. meidän sisäisellä keskustelufoorumilla Yammerissa.
”Boco IP:n yrityskulttuurin kulmakivinä ovat arvomme, joista tärkeimpänä ihmisläheisyys näkyy avoimuutena ja välittävä ilmapiirinä. Bocolaisuus näkyy asiantuntijayhteisön sitoutumisena ja hyvänä yhteishenkenä.” kommentoi henkilöstöpäällikkömme Marjukka Hausalo.
Lisätietoa Boco IP:stä saatavilla osoitteessa: www.bocoip.com
Usein muistutukset vaikuttavat oikeiden tietojen ja määräaikojen takia hyvin uskottavilta. On kuitenkin syytä pitää mielessä, että kaikki viralliset maksut on maksettava oma-aloitteisesti oikean viraston tilille, sillä virastot eivät lähetä laskuja uudistamismaksuista eikä mistään muistakaan hakemusprosesseihin liittyvistä viranomaismaksuista. Jos merkinhaltijalla on rekisteröity asiamies, virasto on aina ensi kädessä yhteydessä asiamieheen ja lähettää mahdollisen muistutuksen hänelle. Laskuja ei lähetetä asiamiehellekään.
Muistutuskirjeet ovat peräisin suomalaisilta tai ulkomaisilta yrityksiltä. Näitä muistutuskirjeitä lähetetään yleensä paria kuukautta ennen IP-rekisteröintien uudistamispäivää. Kirjeessä pyritään toisaalta herättämään merkinhaltijaa tulevaan määräaikaan ja toisaalta tarjoamaan helppoa tapaa hoitaa esim. tavaramerkkien uudistukset. Viestistä saa käsityksen, että asia on hoidossa pelkästään maksamalla muistutukseen liitetty lasku. Joissain tapauksissa muistutuskirjeitä on lähetetty myös vaikka esimerkiksi tavaramerkin uudistamisaika ei ole vielä käsillä.
Kannattaa siis lukea viestin sisältö tarkasti ennen kuin ryhtyy maksamaan tai muuten sitoutumaan mihinkään. Helpolla pääsee, jos antaa esimerkiksi Boco IP:n hoitaa kaikki immateriaalioikeuksiin liittyvät asiat. Jos Boco IP on toiminut kumppaninasi IP-asioissa, voit unohtaa kaikkien muiden tahojen viestit ja luottaa siihen, että uudistukset ja muut viranomaisprosessit hoituvat luotettavasti ilman että määräaikoja pääsee unohtumaan.
Laura Roselius
Kirjoittaja Laura Roselius on IP-lakimies ja osakas, joka hoitaa laajamittaisesti tavaramerkkihakemuksia ja mallioikeusasioita. Hän on ollut luomassa monen asiakkaan tavaramerkkien suojausstrategioita ja häntä on konsultoitu usein tuoteväärennöstapauksissa.
Innovaatiosetelillä saat uutta tietoa ja osaamista yritykseesi. Setelin arvo on enimmillään 6 000 euroa ja 100% ostettujen palveluiden arvonlisäverottomasta määrästä. Yrityksesi voi saada setelin vain kerran. Avustus maksetaan yrityksellesi sen jälkeen, kun olet hyväksynyt palveluntuottajan toimittaman työn ja maksanut tämän palkkion.
Bocolaisia asiantuntijoita löytyy erilaisista yhdistyksistä ja toimielimistä. Missä kaikkialla bocolaiset vaikuttavat IPR-asioihin ja millaisissa vastuurooleissa he ovat?
Karri Leskinen
Suomen Patenttiasiamiesyhdistyksen kontaktitoimikunnan jäsen
Suomen AIPPI ry:n hallituksen jäsen
AIPPI Statutory Committees – Membership Committee, jäsen
AIPPI Standing Committees – IP Office Practice and Procedures Committee, jäsen
Markkinaoikeuden sivutoiminen asiantuntijajäsen.
TEM – Patenttilainsäädännön uudistamista valmisteleva työryhmän jäsen SPAY:n edustajana
Jonna Sahlin
epi:n valtuuston varsinainen jäsen (Full member for Finland at the epi council)
epi:n Professional Conduct Committee (PCC) – komitean jäsen
epi:n Diversity and Inclusion -työryhmän jäsen (member of the epi Diversity and Inclusion Working Group)
Markkinaoikeuden sivutoiminen asiantuntijajäsen.
Suomen Patenttiasiamiesyhdistyksen (SPAY) toiminnantarkastaja
Anu Keinänen
Suomen Patenttiasiamiesyhdistyksen puheenjohtaja 2022 (Chairman of the Board of the Association of Finnish Patent Attorneys 2022)
Suomen Patenttiasiamiesyhdistyksen varadelegaatti FICPIn Executive Committeessa ( Alternate Delegate of Finnish Association in FICPI Executive Committee) vuoden 2022 loppuun
Suomen Patenttiasiamiesyhdistyksen edustaja Patentti-ja rekisterihallituksen patenttikontaktitoimikunnassa vuoden 2022 loppuun
Markkinaoikeuden sivutoiminen asiantuntijajäsen.
Peter Åkerlund
IPR University Center Association ry:n hallituksen varajäsen vuonna 2023 (deputy member of the board of IPR University Center Association in year 2023)
Christian Westerholm
epi:n diciplinary committeen Suomen jäsen
Elina Heikkilä
Suomen Patenttiasimiesyhdistyksen edustaja tavaramerkkikontaktitoimikunnassa
Jaana Hämäläinen
Markkinaoikeuden sivutoiminen asiantuntijajäsen.
Sini-Maaria Mikkilä
FICPI practice management committeen jäsen
Suomen Patenttiasiamiesyhdistyksen varadelegaatti FICPIn Executive Committeessa ( Alternate Delegate of Finnish Association in FICPI Executive Committee) 2023 vuodesta alkaen
Suomen Patenttiasiamiesyhdistyksen hallituksen jäsen vuodesta 2023 alkaen
Jerry Härkönen
Muotioikeuden yhdistyksen hallituksen jäsen
Elina Koskinen
Suomen IPR assistenttiyhdistyksen hallituksen jäsen
Yllä käytettyjen lyhenteiden selitykset:
epi = Institute of Professional Representatives before the European Patent Office
PCC = Professional Conduct Committee
SPAY = Suomen Patenttiasiamiesyhdistys
TEM = Työ- ja elinkeinoministeriö
FICPI = Fédération Internationale des Conseils en Propriété Intellectuelle, https://ficpi.org/
AIPPI = Association Internationale pour la Protection de la Propriété Intellectuelle, https://www.aippi.org/
IP Scan –palvelulle tulee vuonna 2023 oma erillinen arvoseteli (IP Scan voucher). Toisin sanoen IP Scan –palveluun ei tule muutoksia, mutta arvosetelin käytön määräajat muuttuvat seuraavasti:
IP Scan –palvelu/toimeksianto pitää aloittaa 2 kk kuluessa arvosetelin myöntämisestä. Tähän saa tarvittaessa lisäaikaa 2 kk erillisellä pyynnöllä.
Toimeksiannon aloituspäivästä on arvosetelin saajalla 6 kk (+7 pv armonaika) aikaa hakea korvausta EUIPOsta.
Varsinaisen IP Scan –palvelun/toimeksiannon (maksimi) toteutusaika on edelleen sama 4 kk.
Vasemmalla Jerry Härkönen ja oikealla Petri Nieminen
Lisätietoja Boco IP:llä palveluista ja niiden hakukriteereistä juuri Sinun yrityksellesi antaa Jerry Härkönen ja Petri Nieminen.
Tapanani on ollut muistuttaa asiakkaita, että kun liiketoiminta kasvaa Suomen rajojen ulkopuolelle, käytettäväksi aiotut tavaramerkit on syytä olla tutkittu ja suojattu halutulla alueella. Taustatyöllä ja perusasioiden kuntoon laittamisella voi merkittävästi alentaa riskiä joutua ennakoitavissa oleviin ongelmiin. Kun puhe metaversumista on viime aikoina lisääntynyt, laajenemisen mahdollisuudet ylittävät perinteiset raja-aidat. Mitä se edes on, kysyy X-sukupolven boomer?
Metaversumissa on mahdollista olla avattaren, henkilöä esittävän hahmon muodossa muiden avattarien seurassa erilaisissa virtuaalimaailman tapahtumissa ja tilanteissa. Kokoukset, matkat, illanistujaiset, mitä vain, läsnä, mutta virtuaalisesti. Asuntoesittelyllä voi käydä virtuaalisesti, mahdollisesti myös laina- ja vakuutusneuvotteluissa. Miten tämä kaikki tapahtuu? Omat tietoni ja aavistukseni ovat vähäiset, mutta kolmiulotteisia järjestelmiä mahdollistavat virtuaalilasit ainakin tulevat kysymykseen, ehkä myös hologrammitekniikka. Tarkemmin asiasta tietävät insinöörit ja teknologiayhtiöt.
Virtuaalimaailma on melko scifiä immateriaalioikeuksien kanssa työskentelevällekin (lue kuitenkin lisää virtuaaliomaisuudesta IP Legal Traineen Mari Niemisen blogista). Pohdin seuraavassa, mitä metaversumi voi tarkoittaa tavaramerkkien näkökulmasta.
Varmaa on, että edelläkävijöiden eturintaman IPR-strategioissa lohkoketjuteknologia ja metaversumi on jo huomioitu, ja pantu toimeksi: kun marraskuun 2022 alussa teen EU-aluetta koskevia tavaramerkkihakuja, sana metaversumi löytyy noin 680 tavaramerkin tavara- ja palveluluettelosta. Koko maailmassa mainittuja tuotteita sisältäviä tavaramerkkejä on reilusti yli 7000. NFT, eli lohkoketjuteknologiaan perustuvan digitaalisen teoksen ainutlaatuisuuden tunniste, non-fungible token, sisältyy tuoteluetteloon miltei 20 000 tavaramerkissä, EU-alueellakin lähemmäs 3000 merkissä. Maailmanlaajuisesti mainittujen tavaramerkkien painopiste näyttäisi olevan USA:ssa, Etelä-Koreassa, EU-alueella ja Isossa-Britanniassa, mutta Australia ja Kanada eivät ole kaukana perässä.
Mitä tämä tarkoittaa? Ainakin sitä, että lukuisat tahot ympäri maailman näkevät merkittäviä markkinointi- ja liiketoimintamahdollisuuksia fyysisen maailman lisäksi 3D-virtuaalimaailmassa. Erityisesti vaate-, urheilu-, pikaruoka- ja luksustuotteita tarjoavat yritykset ovat ryhtyneet suojaamaan merkkejään fyysisten tuotteiden lisäksi myös vastaaville ladattaville virtuaalituotteille. Esimerkiksi eräs luksusmerkki, jonka logoon voi fyysisessä maailmassa törmätä kalliiden vaatteiden tai laukkujen tunnuksena, on hakenut logonsa rekisteröintiä EU-alueella mm. ladattaville virtuaalituotteille, kuten vaatteille, jalkineille, laukuille, parfyymeille ja puhelinten koteloita sisältäville tietokoneohjelmille.
Jos siis menen tapaamiseen metaversumissa, esiintyen avattareni muodossa, voin hankkia sille tyylikkäät luksusmerkin virtuaalivaatteet ja suihkauttaa avattareni korvan taakse virtuaaliparfyymiä. Kun virtuaalituotteissa on tuttu merkki, virtuaalituotteidenkin pitäisi olla laadukasta ja hintavaa, mutta samaa (virtuaali)alkuperää kuin vastaavat fyysiset tuotteet. Ostokset teen tietysti lohkoketjutekniikkaan perustuvalla kryptovaluutalla.
Vielä täysin sisäistämättä asiaa saatan myös kysyä, millaista virtuaalimaailman ravintola- ja kahvilatoiminta on, tai mitä leiriytymistilojen tarjoaminen telttoja vartenvirtuaalimaailmassa merkitsee. Mainitut palvelut sisältyvät erääseen korealaiseen tavaramerkkihakemukseen. Onko laajennetussa todellisuudessakin laihaa kahvia ja virtuaalikäpy makuualustan alla? Vakavasti ottaen, todellisia kysymyksiä metaversumin ja tavaramerkkisuojan kohtaamisesta ovat paitsi tavaramerkin suojaamiseen liittyvät seikat, myös yksinoikeuden käyttäminen ja toimeenpano loukkaajia vastaan virtuaalimaailmassa.
Jos merkki on rekisteröity fyysisen maailman vaatteille, antaako se suojaa, jos joku muu hakee saman merkin rekisteröintiä ladattaville virtuaalivaatteille? Menestyisinkö väitteessä?
Pystyykö fyysisiä vaatteita myymään ja markkinoimaan verkossa, jos kolmas on suojannut merkin virtuaalivaatteiden myynti- ja markkinointipalveluille?
Pystyykö laukuille rekisteröidyllä luksustavaramerkillä puuttumaan NFT-taiteeseen, joka toisintaa tai imitoi tavaramerkkiä, mutta virtuaalimaailmassa?
Minkä valtion tai alueen tuomioistuimet ovat toimivaltaisia, jos tavaramerkkiloukkaus tapahtuu metaversumissa?
Metaversumi ja yksinoikeus
Metaversumissa tavaramerkkiin kohdistuva yksinoikeus ja sen hallinnointi herättää useita kysymyksiä, joihin vastauksia ei vielä ole tarjolla hyllytavarana. Erityisesti USA:ssa edellä mainituista asioista käydään jo oikeutta, joten oikeuskäytäntöä on luvassa. Tiettävästi myös Italiassa on jo annettu luvattomasti NFT-pelaajakortissa käytettyä jalkapalloseuran tavaramerkkiä koskeva turvaamistoimipäätös.
Ehkä jo pian neuvottelen asiakkaan kanssa metaversumissa hänen tavaramerkkiasiastaan, laadin virtuaalikieltokirjeen ja toimitan sen avattareni matkassa loukkaajan asiamiehen avattarelle? Tämä kaikki niksauttaa aivojani pikkuisen pois radaltaan. Vaikka metaversumi ja virtuaalimaailma saattavat tuntua vielä kaukaisilta, näin ei välttämättä ole. Metaversumi on virtuaalisuudessaankin konkreettinen myynti- ja markkinointialusta, jonka merkitystä on hyvä miettiä.
Metaversumi -blogin kirjoittaja Elina Heikkilä toimii Boco IP:llä IP-lakimiehenä.
Molemmat tapahtumat houkuttelivat paikalle runsaasti osallistujia, mukaan lukien yrittäjiä, sijoittajia, teknologia-alan ammattilaisia sekä eri alojen muita palveluntarjoajia. Tarkemmin, tapahtumiin osallistui kaiken kaikkiaan noin 12 000 eri alojen edustajaa.
Varsinaisen Slush-päätapahtuman keskittyessä yleisemmin startup-yrittäjyyteen ja sen haasteisiin, Slush WEB3:n pääpaino on tuoda yhteen maailman kunnianhimoisimmat yrittäjät ja teknologian harrastajat, jotka työskentelevät decentralized (hajautettujen) teknologioiden parissa. Tapahtumassa on useita keskusteluja, verkottumistapahtumia sekä työpajoja, jotka keskittyvät WEB3:n viimeisimpään kehitykseen ja aiheeseen liittyviin trendeihin.
Itse Slush-päätapahtuma alkaa olemaan varsinkin startup-kentällä jo sen verran tunnettu tapahtuma jopa maailmanlaajuisesti, että se ei varsinaisia esittelyitä enää kaipaa. Viime vuosien poikkeusolot ovat kuitenkin osuneet sen verran raskaasti juuri tapahtumakentälle, että oli äärimmäisen kiinnostavaa nähdä miten se vaikutti näinkin massiiviseen tapahtumaan kuin Slush.
Heti pääovista sisään päästessä pään sisällä velloneet epävarmuudet kuitenkin poistuivat kertaheitolla – messuhallin portaita sisään astellessa kävi heti selväksi, että tapahtuma on edelleen ennallaan ja osallistujia tapahtumassa oli entiseen tapaan, ellei enemmänkin. Erivärisiä yritysten mainoshuppareita liikkui messuhallin lattioilla kuin vellovia vesimassoja ja Slushin paljon kiitosta niittäneet vapaaehtoiset olivat heti portaiden alapäässä iloisina ja innokkaina neuvomassa ja vastailemassa messuvieraiden käytännön kysymyksiin. Pandemiasta ja peruutettujen tapahtumien loputtomalta tuntuneesta uutisoinnista tuntui olevan jäljellä vain käsidesiautomaattien ja hygieniasta muistuttavien julisteiden rivistöt.
Slush lunasti odotukset myös tänä vuonna
Varsinainen Slush tapahtumana noudatteli pitkälti samaa kaavaa, kuin aiempinakin vuosina. Lavoilla esiintyneet puhujat olivat äärimmäisen hyviä, esitykset olivat tarkkaan suunniteltuja sekä toteutettuja ja uusia ideoita esittelemään oli saapunut erittäin laaja kattaus eri aloja edustavia startup-yrittäjiä ympäri maailmaa. Itse messualue tuntui aavistuksen kompaktimmalta, kuin edellisellä osallistumiskerralla, mutta silti tapahtuma ei kuitenkaan tuntunut miltään laimennetulta versiolta entisestään. Palveluntarjoajana ja sitä myöten myös potentiaalisten myyntiliidien etsijänä huomasin kuitenkin harmikseni, että ”pienille” startupeille suunnattuja ständejä oli tämän vuoden tapahtumassa huomattavasti vähemmän ja painopistettä oli siirretty selkeästi enemmän matchmaking-puolelle. Tapahtuman ollessa pääasiassa startup-yrittäjille (ja tähän oleellisesti liittyville sijoittajille) suunnattu edelleen, tämä on kuitenkin hyvinkin ymmärrettävää enkä antanut sen häiritä omaa verkostoitumistani. Oikeastaan eniten tämä muutos näkyi vain keskustelunavaustaktiikassani, jota oli hieman viilattava tapahtumaan paremmin sopivaksi. Käytännössä tämä kuitenkin tarkoitti vain keskustelunavausten siirtämistä ja painottamista kojujen läheisyydestä kahviautomaateille, tapahtuman sisällä järjestettyihin mikrotapahtumiin, kuten pitchaustilaisuuksiin sekä esimerkiksi isompien toimijoiden yhteisständeille.
Keskusteluita sai kuitenkin aikaiseksi entiseen tapaan ja yrittäjät olivat innokkaasti kertomassa omista innovaatioistaan sekä toiminnastaan. Ilokseni huomasin hyvin äkkiä, että akronyymi ”IPR” tuntuu kilisyttävän kelloja huomattavasti useammassa keskustelussa verrattuna muutaman vuoden takaiseen. Voi olla, että tämä johtuu puhtaasti paremmasta tuurista keskustelukumppanien valikoinnissa, mutta uskon kuitenkin suuremman syyn liittyvän suojauksen eteen tehtyyn markkinointiin, tiedonantoon ja muuhun koulutustoimintaan, johon on selkeästi panostettu ainakin Suomessa viime vuosina.
Tavaramerkillä suojaamattomia brändejä löytyi edelleen jonkin verran, mutta isossa kuvassa pysyen brändisuojauskin tuntui olevan erittäin hyvällä tasolla ja suurin osa verrattain uusistakin yrityksistä oli hoitanut ainakin perustason suojauksen ajallaan ja asiallisesti. Vaikka startupien painopiste tuntui olevan aavistuksen entistä enemmän ohjelmistopuolella, jossa puhtaalle tekniselle suojaukselle esimerkiksi patenttien kautta on keskimäärin vähemmän tarvetta, monet startupit kertoivat ylpeinä myös innovaatioihinsa liittyvistä patenttisalkuista.
Slush, generoitu taide ja tekoälytaide – eli mitä?
Mielenkiintoisin osa tapahtumaa IPR:n näkökulmasta, oli generoitu taide ja tekoälytaide, johon pureuduttiin erityisesti WEB3-tapahtuman yhteydessä. Generoitu taide ja tekoälytaide ovat taiteen muotoja, jotka luodaan tekoälyn ja algoritmien avulla. Nämä taiteen muodot ovat suhteellisen uusia ja vasta äskettäin alkaneet saada suosiota, mutta niistä on nopeasti tulossa tärkeä ja jännittävä alue taidemaailmassa.
Generoitu taide on taiteen tyyppi, joka on kokonaan algoritmin tai tekoälyjärjestelmän luoma. Tämä voi sisältää erilaisia taidemuotoja kuvataiteesta ja musiikista kirjallisuuteen sekä performanssitaiteeseen. Luotu taide luodaan usein käyttämällä monimutkaisia algoritmeja, jotka on suunniteltu jäljittelemään ihmistaiteilijan luomisprosessia, ja tuloksena oleva taide on usein erittäin ainutlaatuinen ja arvaamaton.
AI-taide puolestaan on taiteen tyyppi, joka on luotu tekoälyn avulla, mutta sisältää silti jonkin verran ihmisen panosta. Tämä voi sisältää taidetta, joka on muodostunut tekoälyjärjestelmien kautta, jotka ovat koulutettuja käsittelemään suuria tietojoukkoja ihmisen tuottamasta taiteesta tai taiteesta, jonka ihmiset ovat luoneet käyttämällä tekoälytyökaluja ja -algoritmeja luovassa prosessissa.
Sekä generoitu taide, että tekoälytaide ovat kiehtovia, koska ne haastavat perinteisen käsityksemme siitä, mitä taiteilijana oleminen tarkoittaa. Näillä taiteen muodoilla raja ihmisen luovuuden ja koneälyn välillä hämärtyy, ja tuloksena syntyvä taide on usein ainutlaatuista.
Tekoälyn ja algoritmien kehittyessä on todennäköistä, että luotu taide ja tekoälytaide yleistyvät entisestään taidemaailmassa. Taiteen ja teknologian risteyskohdasta kiinnostuneille nämä taiteen muodot ovat ehdottomasti seuraamisen arvoisia.
Kaiken kaikkiaan Slush ja WEB3 ovat jännittäviä ja ainutlaatuisia tapahtumia, jotka kokoavat yhteen startup-maailman kerman sekä decentralized-teknologian maailman innovatiivisimmat ja kunnianhimoisimmat ihmiset. Vaikka tapahtumista ei etsisikään suoranaisesti esimerkiksi sijoittajaa oman idean tai startupin taustalle tai yhteistyökumppania vaikkapa prototyypin luomiseen, jää siitä silti takuuvarmasti vähintäänkin inspiraatiota kotiin viemiseksi. Näin monen innovaattorin ja idean keskellä on nimittäin vaikea olla itsekin innostumatta, oli oma toimiala sitten mitä tahansa.
Kirjoittajat ovat Jerry Härkönen ja Mari Nieminen. Kirjoittajista Jerry Härkönen toimii Boco IP:llä IP-lakimiehenä.
Kirjoittajista toinen Mari Nieminen toimii Boco IP:llä IP Legal Traineena.
Lain mukaisesti patentti- ja rekisterihallituksen yhteydessä toimiva teollisoikeusasiamieslautakunta (TELA) vastaa Suomessa teollisoikeudellisia toimeksiantoja hoitavien asiamiesten auktorisointi- ja valvontamenettelystä. Lautakunnan tehtävänä on myöntää auktorisointeja ja valvoa, että auktorisoiduille asiamiehille laissa säädettyjä velvollisuuksia noudatetaan. Lisäksi teollisoikeusasiamieslautakunnan tehtävänä on pitää yllä rekisteriä auktorisoiduista teollisoikeusasiamiehistä sekä järjestää tähän mennessä vuosittain pidetty asiamiestutkinto.
Lautakunnan jäsenet edustavat sekä alan viranomaisia (PRH, TEM) että alan intressijärjestöjä (Suomen Patenttiasiamiesyhdistys ry, Suomen Asianajajaliitto, Patentti-insinöörit ry, Suomen Yrittäjät ry sekä Elinkeinoelämän keskusliitto EK).
Olen itse ollut teollisoikeusasiamieslautakunnan jäsenenä vuosina 2017-2020. Näin ollen olen aitiopaikalta päässyt osallistumaan lautakunnan toimintaan, ja käytännössä vastannut malli- ja tavaramerkkioikeutta koskevien jaostojen tehtävistä usean vuoden ajan. Olen jatkanut työtä tavaramerkki- ja mallijaostoissa, jotka laativat tavaramerkkejä ja mallioikeutta koskevat kokeet ja myös korjaavat kokelaiden suorittamat kokeet.
Asiamiehen auktorisointi ja rekisteröinti eivät ole edellytys asiamiehenä toimimiselle, mutta laissa suojattujen ammattinimikkeiden käyttö on varattu ainoastaan auktorisoiduille asiamiehille. Ammattinimikkeet ovat patenttiasiamies, tavaramerkkiasiamies, mallioikeusasiamies ja teollisoikeusasiamies.
Auktorisoitujen teollisoikeusasiamiesten valvonta
Teollisoikeusasiamieslautakunta valvoo, että auktorisoidut teollisoikeusasiamiehet noudattavat laissa säädettyjä velvollisuuksia. Valvonta koskee erityisesti hyvän asiamiestavan ja salassapitovelvollisuuden noudattamista, mutta myös esim. ammattinimikkeen käyttöä ja auktorisoidun asiamiehen kelpoisuusvaatimuksien täyttymistä.
Jos auktorisoitu teollisoikeusasiamies ei ole noudattanut velvollisuuksiaan, teollisoikeusasiamieslautakunta voi antaa asiamiehelle huomautuksen tai varoituksen. Lautakunta voi myös kokonaan peruuttaa auktorisoinnin. Muita seuraamuksia lautakunta ei voi määrätä. Näin ollen lautakunta ei ota kantaa esimerkiksi asiamiehen ja päämiehen välisen toimeksiantosopimukseen tai siihen onko asiamies syyllistynyt rikolliseen menettelyyn.
Valvonta-asian käsittely on pääosin kirjallista, mutta ennen ratkaisun antamista teollisoikeusasiamieslautakunnan on kuultava valvonnan kohteena olevaa auktorisoitua teollisoikeusasiamiestä. Mikäli lautakunta määrää asiamiehelle seuraamuksen, hänellä on oikeus hakea ratkaisuun muutosta markkinaoikeudesta. Jos taas lautakunta päätyy siihen, ettei seuraamus ole tarpeen, lautakunnan päätöksestä ei voida valittaa.
Laissa ei ole säädetty siitä, miten lautakunnan on organisoitava valvontatoimintansa. Säännökset puuttuvat myös siitä, miten valvonta-asia voidaan saattaa lautakunnan käsiteltäväksi. Käytännössä asian voi saattaa lautakunnan tietoon ja käsittelyyn esim. sähköpostitse.
Teollisoikeusasiamieslautakunnan toiminnan aikana valvontatapauksia on toistaiseksi tuotu lautakunnan käsiteltäväksi hyvin vähän, joten tulevaisuus näyttää minkälainen linja lautakunnalla tulee valvonta-asioissa olemaan.
TELA ja asiamiestutkinto
Asiamiestutkintoon osallistuvalta edellytetään soveltuvaa korkeakoulututkintoa ja vähintään vuoden kokemusta teollisoikeudellisten toimeksiantojen hoitamisessa. On siis varsin tärkeää, että kokelailla on jo koetilaisuuteen tullessaan kokemusta käytännön asiamiestyöstä.
Tutkinnon tarkoituksena on varmistaa, että henkilöt, jotka hoitavat teollisoikeudellisia toimeksiantoja omaavat riittävän ammattipätevyyden tason. Tutkinnon suorittaneen henkilön on tunnettava asiamiestoiminnan kannalta keskeiset säädökset ja määräykset ja hänen on myös osattava soveltaa näitä tietoja käytännössä.
Tutkinto koostuu kaikille osallistujille yhteisestä osasta sekä osallistujan valitsemasta yhdestä tai useammasta teollisoikeuskohtaisesta osasta. Tutkinnon yhteinen osa koostuu teollisoikeusjärjestelmää ja asiamiestoiminnan eettisyyttä koskevista osa-alueista. Teollisoikeuskohtaisessa osuudessa on vuorostaan patenttioikeutta, tavaramerkkioikeutta ja mallioikeutta koskevat valinnaiset osa-alueet.
Tutkintoon sisältyy sekä teoreettisia esseekysymyksiä että oikeustapauksia, joihin tulisi soveltaa oikeaa lainkohtaa tai muita määräyksiä. Usein kysymykset mittaavat lisäksi, kuinka hyvin kokelas osaa esittää käytännön suosituksia hypoteettisten asiakkaiden vaihteleviin tilanteisiin. Erityisesti soveltavat oikeustapaukset ovat olleet kokelaille ilmeisen hankalia, eikä niistä yleensä ole annettu kovin korkeita pistemääriä.
Vaikka kokeen tausta-aineisto on laaja, kaikkea ei kuitenkaan tarvitse opetella ulkoa vaan materiaali on kokeen aikana käytettävissä sähköisessä tai paperisessa muodossa. Koetilanteessa aikapaine hankaloittaa kuitenkin vastaamista, joten kaikkia vaadittuja asioita kokelas ei ehdi tarkistaa tausta-aineistosta – perusasiat on siis hyvä olla hallussa jo ennen koetilaisuutta!
Tutkintokysymykset laaditaan hyvissä ajoin ennen tutkintoa yleisen osan jaostossa sekä patentti-, tavaramerkki- ja mallioikeusjaostoissa. Samalla laaditaan kysymyksille mallivastaukset ja myös pisteytyksen runko. Jaostojen jäsenet ovat oman teollisoikeudellisen alansa asiantuntijoita, joilla on useiden vuosien kokemus asiamiestyöstä. Jaosto tarkastaa myös koevastaukset; jokainen vastaus käydään läpi vähintään kahden jaoston jäsenen voimin.
Teollisoikeusasiamieslautakunta on vahvistanut vuoden 2021 asiamiestutkinnon tulokset seuraavasti:
Yhteinen osa: hyväksyttyjä 13, hylättyjä 0
Patenttioikeus: hyväksyttyjä 8, hylättyjä 5
Tavaramerkkioikeus: hyväksyttyjä 4, hylättyjä 4
Mallioikeus: ei osallistujia
Vuoden 2020 tulokset olivat seuraavat:
Yhteinen osa hyväksyttyjä 14, hylättyjä 1
Patenttioikeus hyväksyttyjä 10, hylättyjä 8
Tavaramerkkioikeus hyväksyttyjä 8, hylättyjä 1
Mallioikeus hyväksyttyjä 0, hylättyjä 1
Näin ollen voikin todeta, että suomalaisen asiamiestutkinnon läpäiseminen ei ole mikään läpihuutojuttu!
TELA:n oikaisuvaatimus
Ne kokelaat, jotka eivät ole tyytyneet saamaansa hylkäävään päätökseen koetuloksen osalta, voivat jättää lautakunnalle oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimuksia onkin jätetty yleensä jokunen per vuosi. Toistaiseksi yksikään oikaisuvaatimus ei ole johtanut kokelaan tutkinnon lopputuloksen muuttamiseen, vaikka yksittäisiä lisäpisteitä onkin annettu oikaisuvaatimusten perusteella. Joissain tapauksissa oikaisuvaatimusten käsittely on jatkunut vielä hallinto-oikeudessakin.
Oikaisuvaatimuksia jättävät tietenkin ne kokelaat, jotka ovat jääneet juuri ja juuri hyväksymisrajan alapuolelle. Jätetyistä oikaisuvaatimuksista voi joskus huomata, ettei kokelas itsekään välttämättä usko oikaisuvaatimuksen onnistumiseen, vaan jättää oikaisuvaatimuksen enemmän tai vähemmän automaattisesti. Toisaalta koevastaukseen liittyvän argumentoinnin tai vastauksen selvennyksen esittäminen jälkikäteen oikaisuvaatimuksessa ei kuitenkaan auta, jos kokelas ei jo koetilanteessa ole tuonut esille vaadittuja asioita tai esittänyt asiansa hyvin epämääräisesti. Koetulosten tarkastajat eivät voi arvata tai tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä siitä, mitä epämääräisellä tai hyvin yleisellä lausumalla on tarkoitettu tietyn kysymyksen kohdalla. Vastaajan olisi siis aina oltava tarkkana, että hän vastaa juuri esitettyyn kysymykseen.
Kokelaan on myös hyvä pitää mielessä, että aina ei välttämättä haeta yhtä oikeaa vastausta, vaan lopullinen pistemäärä riippuu usein myös siitä, miten kokelas on argumentoinut omat päätelmänsä. Myös mallivastauksesta poikkeavasta lopputuloksesta on mahdollista saada täydet pisteet, kunhan vastaukseen sisältyy riittävästi argumentaatiota juuri tämän päätelmän tueksi. Jaostotyössä onkin vuosien saatossa käynyt ilmi, kuinka vaikeaa on laatia ja muotoilla sellaisia koekysymyksiä, jotka eivät ole millään lailla tulkinnanvaraisia.
Vuoden 2022 asiamiestutkinto on pidetty lokakuussa (17.-18.10.2022) ja tuloksia voi odotella parin kuukauden sisällä.
Alun perin Louis Vuitton oli saanut vuonna 2008 EU-tavaramerkkisuojan kuviomerkille Damier Azur (kansainvälinen rekisteröintinumero 986207). Tämä kyseinen merkki sisältää luokan 18 tavaroita, kuten matkatavarat, laukut ja nahkatavarat.
Louis Vuittonin monelle tuttu kuvio.
Kaikki alkoi vuonna 2015, kun puolalainen Norbert Wisniewski kiisti tavaramerkin pätevyyden jättämällä mitättömyyshakemuksen EUIPO:lle (Euroopan unionin teollisoikeuksien virastolle). Tämän seurauksena vuonna 2016 EUIPO:n mitätöintiosasto julisti Louis Vuittonin tavaramerkin mitättömäksi perustuen EU:n tavaramerkkiasetuksiin, jonka mukaan merkiltä puuttui erottamiskyky. Louis Vuitton ei hyväksynyt päätöstä ja perusteli, että sen käytön myötä tavaramerkki olisi tullut erottamiskykyiseksi. Myöhemmin Louis Vuitton vei asian eteenpäin, mutta lopputulos oli sama kuin aikaisemmin. Tämän jälkeen asiaa käsiteltiin eri valituslautakunnissa ja päätökset perustuivat siihen, että Louis Vuitton Damier Azur -tavaramerkiltä puuttui ”luonnollinen erottamiskyky”, joten haltijan olisi osoitettava, että tavaramerkki on saavuttanut erottamiskyvyn käytön kautta voidakseen hyötyä tavaramerkin rekisteröinnistä.
Mitä erottamiskyky sitten tarkoittaa?
Erottamiskyky tarkoittaa, että merkki erottuu luonnollisesti samalla toimialalla käytettävistä merkeistä eikä esimerkiksi kuvaile sen alla markkinoitavia tuotteita tai palveluita, tai että sille on käytön kautta muodostunut erottamiskyky, jolloin merkin perusteella voidaan tunnistaa tavara tai palvelu tietyn yrityksen tavaraksi. Erottamiskyvyn voi menettää, jos merkki on muuttunut tavanomaiseksi nimitykseksi tai termiksi. Yksi esimerkki Suomesta on mono, joka oli ennen tavaramerkki hiihtokengistä. Tässä Louis Vuitton tapauksessa oli kuitenkin kyse kuviomerkistä, joka katsottiin olevan erottamiskyvytön.
Louis Vuittonin tavaramerkkitaistelulle päätös
Pitkään jatkunut oikeusprosessi päättyi tuomioistuimen antamaan päätökseen, joka perustui siihen, että esitetyt todisteet eivät olleet riittäviä osoittamaan, että asianomaisissa jäsenvaltioissa (kaikissa 27 EU Unionin jäsenvaltiossa) olisi saavutettu erottamiskyky. Viimeisin päätös Louis Vuittonin loputtomalta tuntuneesta tavaramerkkitaistelusta shakkilauta Damier Azur -kuosiin liittyen osoittaa sen, kuinka vaikeaa brändin on hyötyä EU:n tavaramerkkisuojasta epätavanomaiselle merkilleen.
Louis Vuitton tapaus ei kuitenkaan ole ainoaa laatuaan, sillä Adidas oli rekisteröinyt kolmiraitaisen logonsa EUIPO:ssa toukokuussa 2014, mutta muutama kuukausi sen jälkeen toinen kenkämerkki pyysi rekisteröinnin peruuttamista sillä perusteella, että ”tavaramerkillä ei ole erottamiskykyä”. Lopputuloksena Adidas menetti kolmiraitaisen logonsa vuonna 2019.
Kirjoittaja Mari Nieminen työskentelee Boco IP:llä IP Legal Traineena.
Voimassa oleva patenttilaki on vanhentunut eikä se ole enää linjassa yleislakien, kuten hallintolain ja tietosuojasääntelyn, kanssa, joten patenttilakia on tarpeen uudistaa. Päivitystarpeita aiheuttavat myös esimerkiksi kansainvälinen lainsäädäntö ja niin teknologian kehitys kuin yleiset kehitystrendit. Suomen patenttilainsäädännön tulisi olla harmonisoitu Euroopan patenttisopimuksen (EPC) kanssa ja yhteensopiva ja terminologialtaan mahdollisimman yhtenäinen kansainvälisten sopimusten kanssa, kuten mainitun EPC:n ja kansainvälisen patenttiyhteistyösopimuksen (PCT) kanssa. Ajankohtainen yhtenäispatentti (UP) ja yhdistetty patenttituomioistuin (UPC) tulevat muuttamaan IPR-alaa Euroopassa ja ne pitää huomioida myös vastaavassa kansallisessa lainsäädännössä. Englanninkielisten hakemusten yleistyminen Suomessa on herättänyt kysymyksen siitä, miksi hyödyllisyysmalleja voi jättää vain suomeksi tai ruotsiksi. Toisaalta patenttilainsäädännön olisi myös tarpeen mahdollistaa esimerkiksi sähköisten palveluiden kehittäminen edelleen.
Tarve uudistaa patenttilainsäädäntöä onkin ollut tiedossa jo pitkään ja nyt patenttilain kokonaisuudistus on käynnistynyt osana kansallisen aineettomien oikeuksien strategian, lyhyemmin IPR-strategian, toteutusta. Patenttilain kokonaisuudistus sisältää patenttilain ja -asetuksen uudistamisen sekä patentti- ja rekisterihallitusta koskevan lain tarpeelliset muutokset. Lisäksi arvioidaan tarvetta tehdä muutoksia myös muihin keksintöjen suojaamista koskeviin lakeihin, kuten hyödyllisyysmallilakiin ja maanpuolustukselle merkityksellisistä keksinnöistä annettuun lakiin, sekä sitä, onko kaikkien asioiden osalta säädöstaso oikea eli onko tarvetta siirtää joitakin asioita patenttiasetuksesta patenttilakiin tai patenttimääräyksistä patenttiasetukseen. Patentointi on eräänlaista kaupankäyntiä, jossa on mahdollista saada kielto-oikeus tekemälleen keksinnölle vastineeksi keksinnön julkistamisesta, joka mahdollistaa jatkokehityksen. Patenttilakia uudistettaessa onkin tarkoitus pyrkiä löytämään tasapaino innovaatiokannustimien luomisen ja innovaatioiden hyödyntämisen mahdollisimman pienen rajoittamisen välille sekä arvioimaan sääntelyn vaikutuksia kilpailuun ja markkinoiden toimintaan. Kuitenkaan työsuhdekeksintölain ja korkeakoulukeksintölain päivittäminen ei ainakaan tämänhetkisen tiedon perusteella sisälly työn alla olevaan uudistukseen.
Alan keskeiset toimijat työryhmässä valmistelemassa patenttilain kokonaisuudistusta
Patenttilainsäädäntöä uudistetaan työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) ja opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) ohjauksessa. Patenttilain kokonaisuudistuksen valmistelua varten valtioneuvosto asetti toukokuussa 2022 työryhmän, jonka puheenjohtajaksi nimettiin teollisuusneuvos Maija Lönnqvist ja johon haluttiin valita edustajia sekä PRH:sta että muista keskeisistä sidosryhmistä. Työryhmän jäseniä ovat johtava lakimies Marjo Aalto-Setälä PRH:sta, lakimies Minna Aalto-Setälä Keskuskauppakamarista, varapuheenjohtaja Heidi Adler Suomen teollisoikeudellisesta yhdistyksestä, edustaja Pinja Jaspers Patentti-insinöörit ry:stä, johtaja Pauli Laitinen VTT:stä, edustaja Karri Leskinen Suomen Patenttiasiamiesyhdistyksestä, sotilasyli-insinööri Timo Minkkinen Pääesikunnasta, asiantuntija Albert Mäkelä Suomen Yrittäjät ry:stä, erityisasiantuntija Tommi Nordberg puolustusministeriöstä, hallitusneuvos Anna Vuopala OKM:stä, johtava asiantuntija Jarkko Vuorinen Kilpailu- ja kuluttajavirastosta sekä asiantuntija Hannu Ylänen Elinkeinoelämän keskusliitosta.
Tällä hetkellä työryhmä arvioi patenttilain ja -asetuksen, hyödyllisyysmallilain ja maanpuolustukselle merkityksellisistä keksinnöistä annetun lain muutostarpeita. Työryhmään on siis pyritty keräämään mahdollisimman kattavasti edustajia keskeisimmistä sidosryhmistä, mutta tarkoituksena on järjestää myös laajempi kuulemistilaisuus alkuvuodesta 2023. Muutostarpeiden kartoituksen jälkeen työryhmä ryhtyy valmistelemaan varsinaisia pykälämuutoksia eli ehdotusta uudeksi patenttilaiksi, uudeksi hyödyllisyysmallilaiksi ja uudeksi laiksi maanpuolustukselle merkityksellisistä keksinnöistä sekä muiksi niihin liittyviksi lainsäädäntömuutoksiksi. Tämänhetkisenä tavoitteena on antaa hallituksen esitys laista syksyllä 2024. Seuraamme suurella mielenkiinnolla alaamme koskevan lakiuudistuksen etenemistä ja pidämme asiakkaamme ajan tasalla olennaisista muutoksista.
Sini-Maaria Mikkilä toimii Boco IP:llä Tampereen konttorin johtajana ja eurooppapatenttiasiamiehenä.
