Ota yhteyttä

Kategoria: Ajankohtaista IPR:stä

Eurooppalainen yhtenäispatentti

Posted on by heidi.lautjarvi@bocoip.com

Vanha järjestelmä (1973 – 2022)

Lähes kaikki Euroopan maat ovat allekirjoittaneet Euroopan patenttisopimuksen (European Patent Convention, EPC). Nämä maat on kuvassa 1 merkitty punaisella värillä. Kaikkiin näihin maihin voi saada patenttioikeuden jättämällä eurooppapatenttihakemuksen EPO:on.

Kuva 1: EPC-maat

EPO arvioi eurooppapatenttihakemuksia EPC:ssä säädettyjen kriteerien mukaisesti ja päättää voidaanko hakemus hyväksyä vai ei. Kun EPO hyväksyy hakemuksen hakija ei kuitenkaan saa itselleen patenttioikeutta, joka automaattisesti kattaisi kaikki punaisella merkityt valtiot. Sen sijaan hakijan pitää valita missä punaisissa maissa hän haluaa saattaa voimaan hänelle myönnetyn patenttioikeuden. Tätä kutsutaan eurooppapatentin validoinniksi (EP-validointi). Useimpia eurooppapatentteja ei saateta voimaan kaikissa punaisissa maissa, sillä jokainen validointi tuottaa lisäkustannuksia ja patenttien vuosimaksuja joudutaan maksamaan erikseen joka maassa.

Jos hakija validoi EPO:n myöntämän oikeuden voimaan Suomessa, Ruotsissa, Iso-Britanniassa, Espanjassa, Saksassa, Puolassa, Itävallassa ja Kreikassa, lopputulos on kuvan 2 mukainen.

Kuva 2: Kansallinen validointi

Hakija omistaa nyt patenttioikeuden niissä EPC-maissa, joissa eurooppapatentti validoitiin. Nämä oikeudet ovat kuitenkin erillisiä kansallisia patentteja, joten ne on merkitty eri väreillä. Ne eivät olleet minkään yleiseurooppalaisen patenttituomioistuimen tuomiovallan alaisia (sellaista tuomioistuinta ei vanhassa järjestelmässä ollut olemassa), vaan jokaisen maan patenttioikeus on kansallisen tuomiovallan alainen.

EU:n sisämarkkinat kattavat suuren alueen, mutta eurooppapatentista saatava patenttisuoja pirstaloitui vanhassa järjestelmässä monen tuomiovallan alle. Mikäli patenttioikeutta rikottiin useassa Euroopan maassa, patentin omistajan piti käynnistää erilliset oikeustoimet joka maassa. Kilpailijan piti vastaavasti jättää erillinen mitätöintikanne jokaiseen maahan, mikäli hän haluasi kaataa myönnetyn patenttioikeuden laajalla alueella.

Yhtenäispatentti tulevaisuudessa (todennäköisesti vuodesta 2030 eteenpäin)

On helpointa ymmärtää UPC-järjestelmä sellaisena kuin se tulee olemaan lopullisessa muodossaan. Tällä hetkellä tämä tarkoittaa vuotta 2030, mutta järjestelmä saattaa saada lopullisen muotonsa vasta vuonna 2037, jos siirtymäaikaa pidennetään.

Lopullisessa muodossaan järjestelmä tulee toimimaan näin:

1. Eurooppapatenttihakemusten käsittely jatkuu EPO:ssa kuten ennenkin. Hakemusten arviointikriteerit eivät siis tule muuttumaan. Kuvassa 1 esitetyt maat pysyvät myös kaikki järjestelmässä mukana (joko UPC jäseninä tai ei). Patentointi on siis edelleen mahdollista samoissa maissa kuin ennenkin.

2. Tärkein uudistus on tämä: kun EPO myöntää eurooppapatenttihakemuksen, hakija voi halutessaan saattaa patentin voimaan yhtenäispatenttina, joka kattaa kaikki UPC-maat. Kuvassa 3 on sinisellä esitetty 17 maata, jotka ovat ratifioineet sopimuksen yhdistetystä patenttituomioistuimesta (Agreement on a Unified Patent Court). Näihin maihin tullaan toivottavasti lähitulevaisuudessa vielä lisäämään seitsemän puuttuvaa ratifiointia (Kypros, Tsekki, Slovakia, Kreikka, Unkari, Irlanti ja Romania). Yhtenäispatentti on aina eurooppalaisen patenttituomioistuimen (UPC) tuomiovallan alainen. Jos patentin haltija epäilee kilpailijan rikkovan patenttioikeutta esimerkiksi viidessä sinisessä maassa, hänen tarvitsee jättää vain yksi kanne UPC-tuomioistuimeen. UPC-tuomioistuimen päätös kattaa kaikki sinisellä merkityt valtiot. Kilpailija voi vastaavasti kaataa olemassa olevan yhtenäispatentin jättämällä yhden mitätöintikanteen UPC-tuomioistuimeen. Mikäli tuomistuin katsoo yhtenäispatentin olevan mitätön, patenttioikeus lakkaa kerralla kaikissa sinissä maissa.

Kuva 3: Maat, jotka ovat ratifioineet UPC-sopimuksen

3. Kun EPO myöntää eurooppapatenttihakemuksen, hakija voi myös validoida eurooppapatentin missä tahansa maassa. Validointi tuottaa kansallisen tuomiovallan alaisen patentin aivan kuten vanhassa järjestelmässä. Yhdestä eurooppapatenttihakemuksesta voi siis syntyä kuvassa 4 esitetty patenttiperhe: yhtenäispatentti (sinisellä merkityt maat, UPC:n tuomiovalta) + validoidut kansalliset patentit (muilla väreillä merkityt maat, kansallinen tuomiovalta).

Kuva 4: Patenttiperhe tulevassa järjestelmässä

4. Yhtenäispatenttia ei ole pakko hyödyntää. Hakija voi siis edelleen suorittaa tavalliset validoinnit missä tahansa maissa ja saada kuvan 2 mukaisen patenttisuojan. Kaksoispatentointi saattaa kuitenkin olla kiellettyä joissakin maissa, eli mikäli hakija valitsee yhtenäispatentin kuvan 4 mukaisesti, hän ei ehkä sen lisäksi voi validoimalla saada kansallista patenttia UPC-maahan. Tämä riippuu kansallisesta lainsäädännöstä.

Siirtymävaihe (2023 – todennäköisesti 2030): muutokset uusille myönnetyille EP-hakemuksille

Katsotaan nyt tarkemmin siirtymävaihetta, joka alkoi vuonna 2023. Siirtymävaiheen ajan järjestelmä toimii näin:

A. Kun EPO myöntää eurooppapatenttihakemuksen, patentin hakija voi validoida eurooppapatentin missä tahansa kuvassa 1 esitetyssä punaisessa maassa. Lopputuloksena on silloin nippu kansallisia patentteja.

Vaikka validointi sinänsä suoritetaan siirtymäaikana täsmälleen samalla tavalla kuin ennenkin, on validoitu eurooppapatentti kuitenkin siirtymäaikana hiukan erilainen kuin vanhassa järjestelmässä. UPC-maissa validoidut patentit siirtyvät nimittäin myös UPC-tuomiovallan alle (ellei patentin haltija tee UPC OPT-OUT ilmoitusta, josta lisää myöhemmin). UPC-maissa eurooppapatenttihakemuksesta luodut kansalliset patentit tulevat siis olemaan sekä kansallisen tuomioistuimen että UPC:n tuomiovallan alla.

Kuva 5: Yhdistetty kansallinen ja UPC-tuomiovalta

Siirtymäaikana validoidusta eurooppapatentista syntynyt patenttiperhe on esitetty yllä olevassa kuvassa 5. Hakija on suorittanut kansalliset validoinnit täsmälleen samoihin maihin kuin kuvassa 2, mutta OPT-OUT ilmoitusta ei ole tehty. Kuvassa 5 on merkitty raidallisella värillä UPC-maat Suomi, Ruotsi, Saksa, Itävalta ja Kreikka, joissa patentit ovat sekä kansallisen tuomioistuimen että UPC-tuomioistuimen tuomiovallan alla. Iso-Britanniassa, Espanjassa ja Puolassa validoidut patentit eivät sen sijaan asetu missään tilanteessa UPC-tuomiovallan alle koska nämä eivät ole UPC-maita. Nämä maat on siis esitetty yksivärisinä. Kreikkaa käytetään kuvassa 5 esimerkkinä maasta, joka ei vielä kirjoitushetkellä ole ratifioinut sopimusta. Kreikka esitetään raidallisena, sillä oletuksella, että patentin myöntämispäivänä se on jo ratifioinut UPC-sopimuksen. Mikäli Kreikka ei olisi vielä ratifioinut UPC-sopimusta sinä päivänä, kun kyseinen eurooppapatentti hyväksytään EPO:ssa, kyseinen Kreikassa validoitu patentti ei sillä hetkellä ole UPC-tuomiovallan alainen. Silloin Kreikka täytyisi esittää yksivärisenä kuvassa 5.

Kuvan 5 patenttiperheen haltija voi halutessaan haastaa patenttioikeutta rikkovan kilpailijan UPC-oikeuteen, mikäli rikkomus tapahtuu jossain (raidallisessa) UPC-maassa. UPC-tuomioistuimen antama päätös koskee tällöin kaikkia raidallisia maita. Vaihtoehtoisesti haltija voi haastaa kilpailijan oikeuteen jokaisen tai muutaman raidallisten maiden kansallisessa tuomioistuimessa ja päätös on silloin voimassa vain tässä maassa. Vastaavasti kilpailija, joka haluaa mitätöidä kuvan 5 patenttiperheen, voi raidallisten UPC-maiden osalta hoitaa kaikki maat kerralla jättämällä kanteen UPC-tuomioistuimeen, tai sitten pyrkiä kaatamaan ne yksitellen kansallisilla kanteilla. Patenttiperheen omistajalla tai kilpailijalla ei sen sijaan ole mitään valinnan varaa Iso-Britannian, Espanjan ja Puolan osalta: vain kansalliset oikeustoimet ovat täällä mahdollisia koska nämä maat eivät ole UPC:ssä mukana (eivät ole raidallisia kuvassa 5).

Kuvan 5 patenttiperheen haltija voi siirtymävaiheen aikana halutessaan poistaa UPC-maiden patentit UPC-tuomioistuimen tuomiovallan alta jättämällä niin sanotun OPT-OUT ilmoituksen. OPT-OUT ilmoituksen voi jättää jo siinä vaiheessa, kun EPO käsittelee eurooppapatenttihakemusta. OPT-OUT:in avulla päästään kuvan 5 tilanteesta takaisin kuvan 2 tilanteeseen: jokainen kansallinen patentti on vain kansallisen tuomiovallan alla ja haltija sekä kilpailija voivat tarttua oikeustoimiin vain kansallisissa tuomioistuimissa. Halutessaan patenttiperheen haltija saa myös perua OPT-OUT päätöksen eli palauttaa patenttiperheensä tai hakemuksensa vielä takaisin kuvasta 2 kuvan 5 tilaan. Uutta OPT-OUT:ia ei tämän peruutuksen jälkeen enää voi tehdä.

OPT-OUT:illa patenttiperheen omistaja pystyy varmuudella välttämään tilanteet, joissa kilpailija pyrkii mitätöimään EP-validoinnin kautta saadut kansalliset patentit UPC-tuomioistuimen kautta. Toisaalta OPT-OUT sulkee UPC-tuomioistuimen ovet myös omistajalta itseltään. Omistaja voi kuitenkin halutessaan avata nuo ovet uudestaan perumalla OPT-OUT:in.

B. Toinen vaihtoehto, kun EPO myöntää eurooppapatenttihakemuksen siirtymävaiheen aikana on, että patentin hakija voi ottaa vastaan yhtenäispatentin UPC-maissa ja sen lisäksi validoida eurooppapatentin sellaisissa maissa jotka eivät ole UPC:ssä mukana. Lopputuloksena voi silloin olla esimerkiksi kuvan 6 mukainen patenttiperhe.

Kuva 6: Yhtenäispatentti ja kansallisia patentteja

Mitään OPT-OUT vaihtoehtoa ei ole olemassa, mikäli patentin haltija valitsee itselleen yhtenäispatentin ja luo kuvan 6 mukaisen patenttiperheen. Yhtenäispatenttia ei siis pysty myöhemmin muuttamaan nipuksi kansallisia patentteja eikä sitä voi siirtää minkään kansallisen tuomiovallan alle.

Yhtenäispatentin voi saada vain eurooppapatenttihakemukselle jonka EPO myöntää kesäkuun 2023 jälkeen, kun UPC on astunut voimaan. Patenttiperheen omistaja ei siis voi muuntaa aiemmin myönnetyn patenttiperheen kansallisia patentteja (kuva 2 tai kuva 5) yhtenäispatentiksi. Yllä esitetyt kohdat A ja B ovat siis päätöksiä, joita eurooppapatentin hakija joutuu tekemään jokaisen myönnetyn eurooppapatenttihakemuksen kohdalla, kun se myönnetään.

Tämän lisäksi siirtymävaihe tuo mukanaan muutoksia sellaisille kansallisille patenttioikeuksille, jotka on saatettu voimaan EP-validoinnilla jo ennen vuotta 2023.

Siirtymävaihe: muutokset ennen vuotta 2023 hyväksytyille ja validoiduille eurooppapatenteille

Oletetaan, että omistat laajan eurooppalaisen patenttiperheen joka luotiin monta vuotta sitten validoimalla EPO:n myöntämä eurooppapatentti kuvan 7 väritetyissä maissa. Kuva 7 näyttää alkuperäisen tilanteen – jokainen kansallinen patentti oli kansallisen tuomiovallan alainen.

Kuva 7: Patenttiperhe kansallisen tuomiovallan alla

Kuva 8 näyttää saman patenttiperheen tilanteen sen jälkeen, kun UPC-sopimus astui voimaan. Iso-Britanniassa, Espanjassa, Puolassa ja Turkissa tilanne on täysin muuttumaton koska nämä eivät ole mukana UPC:ssä. Sen sijaan Suomessa, Ruotsissa, Saksassa, Ranskassa, Itävallassa ja Italiassa kansalliset patentit ovat UPC:n voimaantulon myötä siirtyneet sekä kansallisen tuomioistuimen että myös UPC-tuomioistuimen tuomiovallan alle. Tästä syystä nämä maat on merkitty raidallisella värillä.

Kuva 8: Sama patenttiperhe yhteisen tuomiovallan alla

Kuvan 8 patenttiperheen omistaja voi halutessaan haastaa patenttioikeutta rikkovan kilpailijan UPC-oikeuteen, mikäli rikkomus tapahtuu (raidallisessa) UPC-maassa. UPC-tuomioistuimen antama päätös koskee tällöin kaikkia raidallisia maita. Vaihtoehtoisesti omistaja voi erikseen haastaa kilpailijan oikeuteen yksitellen raidallisten maiden kansallisissa tuomioistuimissa. Kilpailijalla on käytettävissään samat vaihtoehdot patentin mitätöimiseksi. Kuten yllä kuvassa 5, patenttiperheen omistajalla tai kilpailijalla ei ole mitään valinnanvaraa Iso-Britannian, Espanjan, Puolan ja Turkin osalta. Vain kansalliset oikeustoimet ovat mahdollisia näissä maissa.

OPT-OUT ilmoituksen voi tehdä myös kaikille kansallisille patenteille, jotka on myönnetty EP-validoinnin kautta ennen vuotta 2023. OPT-OUT siirtää patenttiperheen kuvan 8 tilanteesta takaisin kuvan 7 tilaan, joka vallitsi ennen UPC-sopimuksen voimaantuloa. OPT-OUT voi olla patenttiperheen omistajalle hyödyllinen, koska se pakottaa kilpailijat haastamaan kansalliset patentit yksitellen mikäli he haluavat mitätöidä patenttioikeuden. Kuten yllä jo mainittiin, omistaja voi halutessaan perua OPT-OUT:in, mikäli haluaisikin jättää loukkauskanteen UPC-tuomioistuimeen.

Yhteenveto

On tärkeää muistaa, että yllä kuvatut muutokset koskevat vain Euroopan patenttivirastoon eli EPO:on jätettäviä eurooppapatenttihakemuksia, sekä tällaisista hakemuksista luotuja (EP-validoituja) kansallisia patentteja. Muutokset eivät koske esimerkiksi Suomen PRH:n tai muiden kansallisten patenttivirastojen myöntämiä kansallisia patentteja. PRH:n myöntämä suomalainen patentti ei siis ikinä asetu UPC-tuomiovallan alle. Sen sijaan EPO:n myöntämä eurooppapatentti, joka validoitiin Suomeen, asettuu UPC-tuomiovallan alle, ellei patentin haltija tee OPT-OUT ilmoitusta.

Uudella järjestelmällä on etunsa (yhtenäispatentti kattaa suuren maantieteellisen alueen kohtalaisen edullisesti), mutta se ei varmasti ole vanhaa järjestelmää yksinkertaisempi. Yhtenäispatentin hyödyntämisessä ja OPT-OUT päätösten punnitsemisessa kannattaa pyytää apua asiantuntijalta, jotta kaikki hyödyt, haitat ja kustannukset varmasti tulevat huomioiduiksi.

Ota yhteyttä Boco IP:n patenttiasiamiehiin, jos sinulla on mitä tahansa kysyttävää yhtenäispatentista, UPC:stä tai eurooppapatenteista. Autamme mielellämme!

Blogin kirjoittaja eurooppapatenttiasiamies Thomas Carlsson on Boco IP:n osakas ja hallituksen jäsen. Hän on julkaissut vuonna 2021 kirjan ”Good Patent Applications”.

Keksintösäätiön apurahapalvelu Apu+Raha käynnistymässä 

Posted on by heidi.lautjarvi@bocoip.com

Keksintösäätiön tiedotteessa kerrotaan, että: ”Apu+Raha -palvelua haetaan hakemuksella, jonka käsittelee arvioijat. Arvioijat ovat Keksintösäätiön nimittämiä asiantuntijoita, jotka käyvät läpi hakemukset, tunnistavat puutteet ja pyytävät hakijaa lisäämään tarvittaessa tietoja ja selvityksiä, jotta kokonaiskuva hahmottuu paremmin. Tämä on Apu-osa ja 1-2 iteroinnin jälkeen hakijalla on paljon parempi hakemus, kuin alkuperäinen versio. Tarvittaessa iterointeja voidaan tehdä useampia, mutta olennaista on saada hakemus nopeasti siihen tilaan, että siitä voidaan tehdä rahoituspäätös. Lopuksi arvioijat antavat Keksintösäätiölle suosituksen. 

Yhteistyöstä on sovittu toistaiseksi naiskeksijäverkosto QUIN-Suomi ry:n ja Suomen Keksijäin Keskusliitto ry:n kanssa, jotka etsivät riveistään asiantuntijoita. Kumppaniverkostoa on tarkoitus laajentaa.”

Hakuaika on 1.4 – 31.5.2023 ja toinen hakuaika on avoinna 1.10-30.11.2023. Mahdollinen kolmas haku voidaan järjestää tammikuussa 2024. 

Trenditietoisina kysyimme myös paljon kohistulta ChatGPT:ltä kannattaako hakea tukea. Näin AI-vastasi kysymykseen:

PK-yrityksen kannattaa harkita eri paikoista tuen hakemista, jos se tarvitsee resursseja tai taloudellista tukea liiketoimintansa kehittämiseen. Tämä voi auttaa yritystä kasvamaan, laajentumaan ja pysymään kilpailukykyisenä markkinoilla.

Joitakin mahdollisia tukimuotoja yllä mainitun lisäksi ovat myös:

  • Julkiset rahoitusohjelmat: Monet valtiot, maakunnat ja kaupungit tarjoavat erilaisia tukiohjelmia yrityksille. Nämä voivat sisältää avustuksia, lainoja, takauksia ja muita taloudellisia etuuksia.
  • EU-rahoitus: Euroopan unioni tarjoaa erilaisia tukiohjelmia pk-yrityksille, jotka toimivat eri toimialoilla.
  • Yksityinen rahoitus: Pk-yritykset voivat harkita yksityisten sijoittajien, kuten enkelisijoittajien tai riskipääomasijoittajien, hankkimista.
  • Yhteistyöverkostot: Pk-yritykset voivat liittyä erilaisiin yhteistyöverkostoihin, jotka voivat tarjota tukea ja resursseja liiketoiminnan kehittämiseen.

On tärkeää muistaa, että eri tukimuodoissa voi olla erilaisia ehtoja ja vaatimuksia, joten yrityksen on tutkittava tarkasti, mitä kukin tukimuoto tarjoaa ja minkä tyyppisiä sitoumuksia se edellyttää. Lisäksi yrityksen on varmistettava, että sen liiketoimintasuunnitelmat ja taloudelliset tavoitteet ovat linjassa tukimuodon kanssa, jota se hakee.

Lue lisää:

https://www.keksintosaatio.fi/uutiset/keksintosaation-apuraha-palvelu-kaynnistyy-kevaalla-2023/?fbclid=IwAR1F4L08_P7ULdTAlj5p-eCP597YFikFBCmaE6p9Wy9FC-1tsRNRKUat-yI

Innovaatioseteli on avautunut keväälle 2023

Posted on by heidi.lautjarvi@bocoip.com

Innovaatiosetelillä saat uutta tietoa ja osaamista yritykseesi. Setelin arvo on enimmillään 6 000 euroa ja 100% ostettujen palveluiden arvonlisäverottomasta määrästä. Yrityksesi voi saada setelin vain kerran. Avustus maksetaan yrityksellesi sen jälkeen, kun olet hyväksynyt palveluntuottajan toimittaman työn ja maksanut tämän palkkion. 

Innovaatiosetelillä voit rahoittaa patentointia, tavaramerkin rekisteröintiä tai uutuustutkimusta. 

Lisätietoa setelistä saat Business Finlandin sivuilta: 

https://www.businessfinland.fi/suomalaisille-asiakkaille/palvelut/rahoitus/tutkimus-ja-kehitysrahoitus/innovaatioseteli?gclid=CjwKCAiA5Y6eBhAbEiwA_2ZWIWcCDaxmQC-tfnhDrncsXStKM1fn3hw-lgc5RNw_KefGZ_yJEaOa_hoCDoIQAvD_BwE

Vasemmalla Jerry Härkönen ja oikealla Petri Nieminen

Innovaatiosetelistä lisätietoja antaa Boco IP:llä Petri Nieminen ja Jerry Härkönen. 

SME Fund ja IP Scan vuonna 2023

Posted on by heidi.lautjarvi@bocoip.com

EUIPOn pk-yritysrahasto SME Fund aukeaa muutaman viikon päästä maanantaina 23.1.2023. Asiasta tiedotetaan EUIPO:n sivuilla: https://euipo.europa.eu/ohimportal/fi/online-services/sme-fu…

IP Scan –palvelulle tulee vuonna 2023 oma erillinen arvoseteli (IP Scan voucher). Toisin sanoen IP Scan –palveluun ei tule muutoksia, mutta arvosetelin käytön määräajat muuttuvat seuraavasti:

  • IP Scan –palvelu/toimeksianto pitää aloittaa 2 kk kuluessa arvosetelin myöntämisestä. Tähän saa tarvittaessa lisäaikaa 2 kk erillisellä pyynnöllä.
  • Toimeksiannon aloituspäivästä on arvosetelin saajalla 6 kk (+7 pv armonaika) aikaa hakea korvausta EUIPOsta.

Varsinaisen IP Scan –palvelun/toimeksiannon (maksimi)toteutusaika on edelleen sama 4 kk.

Vasemmalla Jerry Härkönen ja oikealla Petri Nieminen

Lisätietoja Boco IP:llä palveluista ja niiden hakukriteereistä juuri Sinun yrityksellesi antaa Jerry Härkönen ja Petri Nieminen.

Onko tavaramerkkisi jo suojattu – huomioitko myös metaversumin?

Posted on by heidi.lautjarvi@bocoip.com

Tapanani on ollut muistuttaa asiakkaita, että kun liiketoiminta kasvaa Suomen rajojen ulkopuolelle, käytettäväksi aiotut tavaramerkit on syytä olla tutkittu ja suojattu halutulla alueella. Taustatyöllä ja perusasioiden kuntoon laittamisella voi merkittävästi alentaa riskiä joutua ennakoitavissa oleviin ongelmiin. Kun puhe metaversumista on viime aikoina lisääntynyt, laajenemisen mahdollisuudet ylittävät perinteiset raja-aidat. Mitä se edes on, kysyy X-sukupolven boomer?  

Metaversumissa on mahdollista olla avattaren, henkilöä esittävän hahmon muodossa muiden avattarien seurassa erilaisissa virtuaalimaailman tapahtumissa ja tilanteissa. Kokoukset, matkat, illanistujaiset, mitä vain, läsnä, mutta virtuaalisesti. Asuntoesittelyllä voi käydä virtuaalisesti, mahdollisesti myös laina- ja vakuutusneuvotteluissa. Miten tämä kaikki tapahtuu? Omat tietoni ja aavistukseni ovat vähäiset, mutta kolmiulotteisia järjestelmiä mahdollistavat virtuaalilasit ainakin tulevat kysymykseen, ehkä myös hologrammitekniikka. Tarkemmin asiasta tietävät insinöörit ja teknologiayhtiöt. 

Virtuaalimaailma on melko scifiä immateriaalioikeuksien kanssa työskentelevällekin (lue kuitenkin lisää virtuaaliomaisuudesta IP Legal Traineen Mari Niemisen blogista). Pohdin seuraavassa, mitä metaversumi voi tarkoittaa tavaramerkkien näkökulmasta. 

Varmaa on, että edelläkävijöiden eturintaman IPR-strategioissa lohkoketjuteknologia ja metaversumi on jo huomioitu, ja pantu toimeksi: kun marraskuun 2022 alussa teen EU-aluetta koskevia tavaramerkkihakuja, sana metaversumi löytyy noin 680 tavaramerkin tavara- ja palveluluettelosta. Koko maailmassa mainittuja tuotteita sisältäviä tavaramerkkejä on reilusti yli 7000. NFT, eli lohkoketjuteknologiaan perustuvan digitaalisen teoksen ainutlaatuisuuden tunniste, non-fungible token, sisältyy tuoteluetteloon miltei 20 000 tavaramerkissä, EU-alueellakin lähemmäs 3000 merkissä. Maailmanlaajuisesti mainittujen tavaramerkkien painopiste näyttäisi olevan USA:ssa, Etelä-Koreassa, EU-alueella ja Isossa-Britanniassa, mutta Australia ja Kanada eivät ole kaukana perässä.  

Mitä tämä tarkoittaa? Ainakin sitä, että lukuisat tahot ympäri maailman näkevät merkittäviä markkinointi- ja liiketoimintamahdollisuuksia fyysisen maailman lisäksi 3D-virtuaalimaailmassa. Erityisesti vaate-, urheilu-, pikaruoka- ja luksustuotteita tarjoavat yritykset ovat ryhtyneet suojaamaan merkkejään fyysisten tuotteiden lisäksi myös vastaaville ladattaville virtuaalituotteille. Esimerkiksi eräs luksusmerkki, jonka logoon voi fyysisessä maailmassa törmätä kalliiden vaatteiden tai laukkujen tunnuksena, on hakenut logonsa rekisteröintiä EU-alueella mm. ladattaville virtuaalituotteille, kuten vaatteille, jalkineille, laukuille, parfyymeille ja puhelinten koteloita sisältäville tietokoneohjelmille. 

Jos siis menen tapaamiseen metaversumissa, esiintyen avattareni muodossa, voin hankkia sille tyylikkäät luksusmerkin virtuaalivaatteet ja suihkauttaa avattareni korvan taakse virtuaaliparfyymiä. Kun virtuaalituotteissa on tuttu merkki, virtuaalituotteidenkin pitäisi olla laadukasta ja hintavaa, mutta samaa (virtuaali)alkuperää kuin vastaavat fyysiset tuotteet. Ostokset teen tietysti lohkoketjutekniikkaan perustuvalla kryptovaluutalla.  

Vielä täysin sisäistämättä asiaa saatan myös kysyä, millaista virtuaalimaailman ravintola- ja kahvilatoiminta on, tai mitä leiriytymistilojen tarjoaminen telttoja varten virtuaalimaailmassa merkitsee. Mainitut palvelut sisältyvät erääseen korealaiseen tavaramerkkihakemukseen. Onko laajennetussa todellisuudessakin laihaa kahvia ja virtuaalikäpy makuualustan alla? Vakavasti ottaen, todellisia kysymyksiä metaversumin ja tavaramerkkisuojan kohtaamisesta ovat paitsi tavaramerkin suojaamiseen liittyvät seikat, myös yksinoikeuden käyttäminen ja toimeenpano loukkaajia vastaan virtuaalimaailmassa.  

  • Jos merkki on rekisteröity fyysisen maailman vaatteille, antaako se suojaa, jos joku muu hakee saman merkin rekisteröintiä ladattaville virtuaalivaatteille? Menestyisinkö väitteessä? 
  • Pystyykö fyysisiä vaatteita myymään ja markkinoimaan verkossa, jos kolmas on suojannut merkin virtuaalivaatteiden myynti- ja markkinointipalveluille?  
  • Pystyykö laukuille rekisteröidyllä luksustavaramerkillä puuttumaan NFT-taiteeseen, joka toisintaa tai imitoi tavaramerkkiä, mutta virtuaalimaailmassa?  
  • Minkä valtion tai alueen tuomioistuimet ovat toimivaltaisia, jos tavaramerkkiloukkaus tapahtuu metaversumissa?  

Metaversumi ja yksinoikeus

Metaversumissa tavaramerkkiin kohdistuva yksinoikeus ja sen hallinnointi herättää useita kysymyksiä, joihin vastauksia ei vielä ole tarjolla hyllytavarana. Erityisesti USA:ssa edellä mainituista asioista käydään jo oikeutta, joten oikeuskäytäntöä on luvassa. Tiettävästi myös Italiassa on jo annettu luvattomasti NFT-pelaajakortissa käytettyä jalkapalloseuran tavaramerkkiä koskeva turvaamistoimipäätös. 

Ehkä jo pian neuvottelen asiakkaan kanssa metaversumissa hänen tavaramerkkiasiastaan, laadin virtuaalikieltokirjeen ja toimitan sen avattareni matkassa loukkaajan asiamiehen avattarelle? Tämä kaikki niksauttaa aivojani pikkuisen pois radaltaan. Vaikka metaversumi ja virtuaalimaailma saattavat tuntua vielä kaukaisilta, näin ei välttämättä ole. Metaversumi on virtuaalisuudessaankin konkreettinen myynti- ja markkinointialusta, jonka merkitystä on hyvä miettiä. 

Metaversumi -blogin kirjoittaja Elina Heikkilä toimii Boco IP:llä IP-lakimiehenä.

Slush 2022 IPR-näkökulmasta

Posted on by heidi.lautjarvi@bocoip.com

Molemmat tapahtumat houkuttelivat paikalle runsaasti osallistujia, mukaan lukien yrittäjiä, sijoittajia, teknologia-alan ammattilaisia sekä eri alojen muita palveluntarjoajia. Tarkemmin, tapahtumiin osallistui kaiken kaikkiaan noin 12 000 eri alojen edustajaa.  

Varsinaisen Slush-päätapahtuman keskittyessä yleisemmin startup-yrittäjyyteen ja sen haasteisiin, Slush WEB3:n pääpaino on tuoda yhteen maailman kunnianhimoisimmat yrittäjät ja teknologian harrastajat, jotka työskentelevät decentralized (hajautettujen) teknologioiden parissa. Tapahtumassa on useita keskusteluja, verkottumistapahtumia sekä työpajoja, jotka keskittyvät WEB3:n viimeisimpään kehitykseen ja aiheeseen liittyviin trendeihin. 

Itse Slush-päätapahtuma alkaa olemaan varsinkin startup-kentällä jo sen verran tunnettu tapahtuma jopa maailmanlaajuisesti, että se ei varsinaisia esittelyitä enää kaipaa. Viime vuosien poikkeusolot ovat kuitenkin osuneet sen verran raskaasti juuri tapahtumakentälle, että oli äärimmäisen kiinnostavaa nähdä miten se vaikutti näinkin massiiviseen tapahtumaan kuin Slush.  

Heti pääovista sisään päästessä pään sisällä velloneet epävarmuudet kuitenkin poistuivat kertaheitolla – messuhallin portaita sisään astellessa kävi heti selväksi, että tapahtuma on edelleen ennallaan ja osallistujia tapahtumassa oli entiseen tapaan, ellei enemmänkin. Erivärisiä yritysten mainoshuppareita liikkui messuhallin lattioilla kuin vellovia vesimassoja ja Slushin paljon kiitosta niittäneet vapaaehtoiset olivat heti portaiden alapäässä iloisina ja innokkaina neuvomassa ja vastailemassa messuvieraiden käytännön kysymyksiin. Pandemiasta ja peruutettujen tapahtumien loputtomalta tuntuneesta uutisoinnista tuntui olevan jäljellä vain käsidesiautomaattien ja hygieniasta muistuttavien julisteiden rivistöt.  

Slush lunasti odotukset myös tänä vuonna

Varsinainen Slush tapahtumana noudatteli pitkälti samaa kaavaa, kuin aiempinakin vuosina. Lavoilla esiintyneet puhujat olivat äärimmäisen hyviä, esitykset olivat tarkkaan suunniteltuja sekä toteutettuja ja uusia ideoita esittelemään oli saapunut erittäin laaja kattaus eri aloja edustavia startup-yrittäjiä ympäri maailmaa. Itse messualue tuntui aavistuksen kompaktimmalta, kuin edellisellä osallistumiskerralla, mutta silti tapahtuma ei kuitenkaan tuntunut miltään laimennetulta versiolta entisestään. Palveluntarjoajana ja sitä myöten myös potentiaalisten myyntiliidien etsijänä huomasin kuitenkin harmikseni, että ”pienille” startupeille suunnattuja ständejä oli tämän vuoden tapahtumassa huomattavasti vähemmän ja painopistettä oli siirretty selkeästi enemmän matchmaking-puolelle. Tapahtuman ollessa pääasiassa startup-yrittäjille (ja tähän oleellisesti liittyville sijoittajille) suunnattu edelleen, tämä on kuitenkin hyvinkin ymmärrettävää enkä antanut sen häiritä omaa verkostoitumistani. Oikeastaan eniten tämä muutos näkyi vain keskustelunavaustaktiikassani, jota oli hieman viilattava tapahtumaan paremmin sopivaksi. Käytännössä tämä kuitenkin tarkoitti vain keskustelunavausten siirtämistä ja painottamista kojujen läheisyydestä kahviautomaateille, tapahtuman sisällä järjestettyihin mikrotapahtumiin, kuten pitchaustilaisuuksiin sekä esimerkiksi isompien toimijoiden yhteisständeille.  

Keskusteluita sai kuitenkin aikaiseksi entiseen tapaan ja yrittäjät olivat innokkaasti kertomassa omista innovaatioistaan sekä toiminnastaan. Ilokseni huomasin hyvin äkkiä, että akronyymi ”IPR” tuntuu kilisyttävän kelloja huomattavasti useammassa keskustelussa verrattuna muutaman vuoden takaiseen. Voi olla, että tämä johtuu puhtaasti paremmasta tuurista keskustelukumppanien valikoinnissa, mutta uskon kuitenkin suuremman syyn liittyvän suojauksen eteen tehtyyn markkinointiin, tiedonantoon ja muuhun koulutustoimintaan, johon on selkeästi panostettu ainakin Suomessa viime vuosina.  

Tavaramerkillä suojaamattomia brändejä löytyi edelleen jonkin verran, mutta isossa kuvassa pysyen brändisuojauskin tuntui olevan erittäin hyvällä tasolla ja suurin osa verrattain uusistakin yrityksistä oli hoitanut ainakin perustason suojauksen ajallaan ja asiallisesti. Vaikka startupien painopiste tuntui olevan aavistuksen entistä enemmän ohjelmistopuolella, jossa puhtaalle tekniselle suojaukselle esimerkiksi patenttien kautta on keskimäärin vähemmän tarvetta, monet startupit kertoivat ylpeinä myös innovaatioihinsa liittyvistä patenttisalkuista. 

Slush, generoitu taide ja tekoälytaide – eli mitä?

Mielenkiintoisin osa tapahtumaa IPR:n näkökulmasta, oli generoitu taide ja tekoälytaide, johon pureuduttiin erityisesti WEB3-tapahtuman yhteydessä. Generoitu taide ja tekoälytaide ovat taiteen muotoja, jotka luodaan tekoälyn ja algoritmien avulla. Nämä taiteen muodot ovat suhteellisen uusia ja vasta äskettäin alkaneet saada suosiota, mutta niistä on nopeasti tulossa tärkeä ja jännittävä alue taidemaailmassa. 

Generoitu taide on taiteen tyyppi, joka on kokonaan algoritmin tai tekoälyjärjestelmän luoma. Tämä voi sisältää erilaisia taidemuotoja kuvataiteesta ja musiikista kirjallisuuteen sekä performanssitaiteeseen. Luotu taide luodaan usein käyttämällä monimutkaisia algoritmeja, jotka on suunniteltu jäljittelemään ihmistaiteilijan luomisprosessia, ja tuloksena oleva taide on usein erittäin ainutlaatuinen ja arvaamaton. 

AI-taide puolestaan on taiteen tyyppi, joka on luotu tekoälyn avulla, mutta sisältää silti jonkin verran ihmisen panosta. Tämä voi sisältää taidetta, joka on muodostunut tekoälyjärjestelmien kautta, jotka ovat koulutettuja käsittelemään suuria tietojoukkoja ihmisen tuottamasta taiteesta tai taiteesta, jonka ihmiset ovat luoneet käyttämällä tekoälytyökaluja ja -algoritmeja luovassa prosessissa. 

Sekä generoitu taide, että tekoälytaide ovat kiehtovia, koska ne haastavat perinteisen käsityksemme siitä, mitä taiteilijana oleminen tarkoittaa. Näillä taiteen muodoilla raja ihmisen luovuuden ja koneälyn välillä hämärtyy, ja tuloksena syntyvä taide on usein ainutlaatuista. 

Tekoälyn ja algoritmien kehittyessä on todennäköistä, että luotu taide ja tekoälytaide yleistyvät entisestään taidemaailmassa. Taiteen ja teknologian risteyskohdasta kiinnostuneille nämä taiteen muodot ovat ehdottomasti seuraamisen arvoisia. 

Kaiken kaikkiaan Slush ja WEB3 ovat jännittäviä ja ainutlaatuisia tapahtumia, jotka kokoavat yhteen startup-maailman kerman sekä decentralized-teknologian maailman innovatiivisimmat ja kunnianhimoisimmat ihmiset. Vaikka tapahtumista ei etsisikään suoranaisesti esimerkiksi sijoittajaa oman idean tai startupin taustalle tai yhteistyökumppania vaikkapa prototyypin luomiseen, jää siitä silti takuuvarmasti vähintäänkin inspiraatiota kotiin viemiseksi. Näin monen innovaattorin ja idean keskellä on nimittäin vaikea olla itsekin innostumatta, oli oma toimiala sitten mitä tahansa.

Kirjoittajat ovat Jerry Härkönen ja Mari Nieminen. Kirjoittajista Jerry Härkönen toimii Boco IP:llä IP-lakimiehenä.

Kirjoittajista toinen Mari Nieminen toimii Boco IP:llä IP Legal Traineena.

Tapaus T-275/21: Louis Vuitton Malletier v EUIPO

Posted on by heidi.lautjarvi@bocoip.com

Alun perin Louis Vuitton oli saanut vuonna 2008 EU-tavaramerkkisuojan kuviomerkille Damier Azur (kansainvälinen rekisteröintinumero 986207). Tämä kyseinen merkki sisältää luokan 18 tavaroita, kuten matkatavarat, laukut ja nahkatavarat.

Louis Vuittonin monelle tuttu kuvio.

Kaikki alkoi vuonna 2015, kun puolalainen Norbert Wisniewski kiisti tavaramerkin pätevyyden jättämällä mitättömyyshakemuksen EUIPO:lle (Euroopan unionin teollisoikeuksien virastolle). Tämän seurauksena vuonna 2016 EUIPO:n mitätöintiosasto julisti Louis Vuittonin tavaramerkin mitättömäksi perustuen EU:n tavaramerkkiasetuksiin, jonka mukaan merkiltä puuttui erottamiskyky. Louis Vuitton ei hyväksynyt päätöstä ja perusteli, että sen käytön myötä tavaramerkki olisi tullut erottamiskykyiseksi. Myöhemmin Louis Vuitton vei asian eteenpäin, mutta lopputulos oli sama kuin aikaisemmin.  Tämän jälkeen asiaa käsiteltiin eri valituslautakunnissa ja päätökset perustuivat siihen, että Louis Vuitton Damier Azur -tavaramerkiltä puuttui ”luonnollinen erottamiskyky”, joten haltijan olisi osoitettava, että tavaramerkki on saavuttanut erottamiskyvyn käytön kautta voidakseen hyötyä tavaramerkin rekisteröinnistä.

Mitä erottamiskyky sitten tarkoittaa?

Erottamiskyky tarkoittaa, että merkki erottuu luonnollisesti samalla toimialalla käytettävistä merkeistä eikä esimerkiksi kuvaile sen alla markkinoitavia tuotteita tai palveluita, tai että sille on käytön kautta muodostunut erottamiskyky, jolloin merkin perusteella voidaan tunnistaa tavara tai palvelu tietyn yrityksen tavaraksi. Erottamiskyvyn voi menettää, jos merkki on muuttunut tavanomaiseksi nimitykseksi tai termiksi. Yksi esimerkki Suomesta on mono, joka oli ennen tavaramerkki hiihtokengistä. Tässä Louis Vuitton tapauksessa oli kuitenkin kyse kuviomerkistä, joka katsottiin olevan erottamiskyvytön.

Louis Vuittonin tavaramerkkitaistelulle päätös

Pitkään jatkunut oikeusprosessi päättyi tuomioistuimen antamaan päätökseen, joka perustui siihen, että esitetyt todisteet eivät olleet riittäviä osoittamaan, että asianomaisissa jäsenvaltioissa (kaikissa 27 EU Unionin jäsenvaltiossa) olisi saavutettu erottamiskyky. Viimeisin päätös Louis Vuittonin loputtomalta tuntuneesta tavaramerkkitaistelusta shakkilauta Damier Azur -kuosiin liittyen osoittaa sen, kuinka vaikeaa brändin on hyötyä EU:n tavaramerkkisuojasta epätavanomaiselle merkilleen.

Louis Vuitton tapaus ei kuitenkaan ole ainoaa laatuaan, sillä Adidas oli rekisteröinyt kolmiraitaisen logonsa EUIPO:ssa toukokuussa 2014, mutta muutama kuukausi sen jälkeen toinen kenkämerkki pyysi rekisteröinnin peruuttamista sillä perusteella, että ”tavaramerkillä ei ole erottamiskykyä”.  Lopputuloksena Adidas menetti kolmiraitaisen logonsa vuonna 2019.

Kirjoittaja Mari Nieminen työskentelee Boco IP:llä IP Legal Traineena.

Aktuellt inom IPR: Patentdagen

Posted on by heidi.lautjarvi@bocoip.com

Digitalisering

Det framkom tydligt att företagen förbereder sig på en alltmer digitaliserad värld. Digitaliseringen är ett tema, som även är aktuellt inom IPR med stor inverkan på ett företags IP-strategi och hantering av immateriella tillgångar, vilka är viktiga för den övergripande affärsstrategin då data och kunskap är viktiga intellektuella tillgångar även för företag med fysiska produkter. Digitaliseringen inverkar även på marknads- och konkurrenssituationen.

Teknologisk Utveckling

T.ex. Roger Bou Faical, berättade hur Ericsson, som är världsledande på trådlös kommunikation, tänker framåt. Redan nu är det klart att 5G inte räcker till med tanke på utvecklingen inom streaming, kvantumteknologi, AI, drönare, nya tjänster inom bilbranschen, och för sammankopplingen av olika apparater, vilka inte tidigare varit delar av samma nätverk. Allt detta kräver 6G med enorma resurser och nya standarder T.o.m 7G har redan nämnts.

Utom data och digitalisering blir också användningen av förnybara material som råvara allt viktigare. Stina Sjögren Paulsson från Stora Enso presenterade företagets utveckling i riktning mot en användning av nya material från skogen som råvara. Utvecklingen har lett till en ökning på upp till 50% av antalet patentansökningar per år. Konkurrensen gör att det är aktuellt inom IPR att satsa på FTO – undersökningar, vilka blivit allt viktigare. Även här har digitaliseringen av samhället medför ändringar i sättet att arbeta.

Kostnadshantering

Ett tema, som ständigt är aktuellt inom IPR är kostnader – ett välbekant hinder för små företag att få rätt i juridiska rättsmål gällande patent, speciellt för företag i tvist med en stor koncern. Ett koncept med extern finansiering av immaterialrättsliga tvister är känt i USA men börjar bli allt vanligare i och utanför Norden och det finns redan företag, som arbetar med att finansiera juridiska tvister. 

Finansieringen innebär alltså att dessa företag åtar sig att betala de kostnader som krävs för att kunna driva en tvist, och i gengäld får de en andel av den ersättning som faller ut vid framgång i tvisten. Blir tvisten dock inte framgångsrik erhåller de ingenting. En vettig förlikning innan processen hunnit gå alltför är dock ofta det bästa alternativet.

De vanligaste hindren för små och mellanstora företag i en tvist med en stor koncern är det finansiella men delvis även det operationella samt personresurserna. Det finns inte så mycket andra alternativ för små företag att driva sin sak. Vissa trender på försäkringssidan tyder dock på att en förändring håller på att ske även där.

Det enhetliga patentsystemet

Ämnet som kanske är mest aktuellt inom IPR just nu är det enhetliga patentsystemet, vilket diskuterades livligt. Det beräknas träda i kraft under våren 2023 när domstolsavtalet ratificerats, det vill säga godkänts, av 13 länder, däribland Tyskland,som är det land som ännu inte ratificerat men som ska göra det. Sedan kan man välja om man vill ha ett europeiskt patent enligt nuvarande form eller ett patent med enhetlig verkan.

Enhetliga patent ifrågasätts och försvaras i en och samma domstol, UPC (Unified Patent Court). Det är dock möjligt att undanta (opt-out) klassiska europeiska patent under en övergångsperiod på 7 – 14 år. Man kan ansöka om opt-out under en s.k. sunrise-period after att Tyskland ratificerat bara inte en rättsprocess redan påbörjats.

En intressant fråga är hurivida man skall göra en opt-out eller inte. Inget direkt svar finns och det gäller helt enkelt att utvärdera olika faktorer, som t.ex. antalet länder ett EP-patent validerats i, språkfrågor, mm. En risk med att inte göra opt-out är att ifall patentet ogiltigförklaras av UPC missar man patentet i alla de länder patentet validerats. Å andra sidan kan det innebära både tid ock kostnader ifall man måste bedriva processer i flera domstolar. Det är inte sagt att utslaget blir detsamma i alla domstolar. Man borde också bekata faktorer som skyddsomfång, patentets styrka och dess anknytning till företagets produkter. En opt-out kan göras för en del av patenten, för alla eller inga och sålunda kan man sprida riskerna.  En opt-out lönar sig antagligen ifall patentet licensierats ut och om man t.e.x ska sända ut ett varningsbrev om intrång.

Under den emotsedda paneldiskussionen om UPC framhölls avslutningsvis att det helt enkelt gäller att värdera risker i ekonomi och om hur starka patenten är, i hur många länder de validerats, vilka konkurrenterna är mm. Också kostnader för en själv om man måste tvista i flera länder. Vilka är riskerna om man förlorar, vilka är fördelarna om man vinner. Det finns inget allmänt svar utan man måste tänka över syftet med vad man gör och sprida ut riskerna.

Lisbeth Söderman

Lisbeth Söderman är delägare i Boco IP och europeiskt patentombud. Hon hanterar särskilt patentering av uppfinningar inom området telekommunikationsteknik och kemi och gör bruksmodellansökningar.

SME Fundin arvosetelit tauolla 9.11. asti

Posted on by heidi.lautjarvi@bocoip.com

SME Fundin myöntämä Voucher 1 eli tavaramerkki/mallioikeus/IP Scan –arvoseteli on ollut tänä vuonna entistä suositumpi rahoitusmuoto ja tästä johtuen tauolla 7.10. – 9.11., koska siihen tälle vuodelle budjetoidut rahat olivat kaikki jo myönnetty/allokoitu eikä enempää voida myöntää ennen kuin rahaa palautuu käyttämättömistä vouchereista takaisin jaettavaksi.  

Voucher 2, joka on tarkoitettu patentointikulujen maksamiseen, on haettavissa normaalisti. 

Lisää SME Fundista täällä:

https://www.prh.fi/fi/tietoa_prhsta/palvelut/prh_koulutuspalvelut/ipr-tietoa_pk-yrityksille/sme_fund.html 

Tulossa pian: Eurooppalainen yhtenäispatentti

Posted on by heidi.lautjarvi@bocoip.com

Eurooppalainen patenttijärjestelmä muuttuu merkittävästi vuonna 2023 kun Euroopan patenttivirastossa (EPO) myönnetyn hakemuksen voi saattaa voimaan eurooppalaisena yhtenäispatenttina (unitary patent). Samalla perustetaan yhdistetty eurooppalainen patenttituomioistuin (Unified Patent Court, UPC) jolla tulee olemaan tuomiovalta kaikissa yhtenäispatentteihin liittyvissä riita-asioissa. Myös vanhoihin eurooppapatentteihin liittyvät riita-asiat voidaan tulevaisuudessa ratkaista UPC-tuomioistuimissa ellei patentin haltija tee niin sanottua OPT-OUT ilmoitusta. Esittelen tässä kirjoitelmassa uudet mahdollisuudet, jotka eurooppapatentin hakijalle aukeavat tämän uudistuksen myötä ja ne toimenpiteet joihin vanhan eurooppapatentin omistajan tulee ryhtyä, mikäli hän ei halua päästää patenttiaan UPC:n tuomiovallan alle.

Nykyinen järjestelmä (1973 – 2022)

Lähes kaikki Euroopan maat ovat allekirjoittaneet Euroopan patenttisopimuksen (European Patent Convention, EPC). Nämä maat on kuvassa 1 merkitty punaisella värillä. Kaikkiin näihin maihin voi saada patenttioikeuden jättämällä eurooppapatenttihakemuksen EPO:on.

Kuva 1: EPC-maat

EPO arvioi eurooppapatenttihakemuksia EPC:ssä säädettyjen kriteerien mukaisesti ja päättää voidaanko hakemus hyväksyä vai ei. Kun EPO hyväksyy hakemuksen hakija ei kuitenkaan saa itselleen patenttioikeutta joka automaattisesti kattaisi kaikki punaisella merkityt valtiot. Sen sijaan hakijan pitää valita missä punaisissa maissa hän haluaa saattaa voimaan hänelle myönnetyn patenttioikeuden. Tätä kutsutaan eurooppapatentin validoinniksi (EP-validointi). Useimpia eurooppapatentteja ei saateta voimaan kaikissa punaisissa maissa sillä jokainen validointi tuottaa lisäkustannuksia ja patenttien vuosimaksuja joudutaan maksamaan erikseen joka maassa.

Jos hakija validoi EPO:n myöntämän oikeuden voimaan Suomessa, Ruotsissa, Iso-Britanniassa, Espanjassa, Saksassa, Puolassa, Itävallassa ja Kreikassa, lopputulos on kuvan 2 mukainen:

Kuva 2: Kansallinen validointi

Hakija omistaa nyt patenttioikeuden niissä EPC-maissa joissa eurooppapatentti validoitiin. Nämä oikeudet ovat kuitenkin erillisiä kansallisia patentteja, joten ne on merkitty eri väreillä. Ne eivät ole minkään yleiseurooppalaisen patenttituomioistuimen tuomiovallan alaisia (sellaista tuomioistuinta ei nykyisessä järjestelmässä ole olemassa), vaan jokaisen maan patenttioikeus on kansallisen tuomiovallan alainen.

EU:n sisämarkkinat kattavat suuren alueen, mutta eurooppapatentista saatava patenttisuoja pirstaloituu monen tuomiovallan alle. Mikäli patenttioikeutta rikotaan useassa Euroopan maassa, patentin omistajan pitää käynnistää erilliset oikeustoimet joka maassa. Kilpailijan pitää vastaavasti jättää erillinen mitätöintikanne jokaiseen maahan mikäli hän haluaa kaataa myönnetyn patenttioikeuden laajalla alueella. UPC-järjestelmän tavoitteena on parantaa eurooppalaista patenttijärjestelmästä tällä rintamalla.

Yhtenäispatentti tulevaisuudessa (todennäköisesti vuodesta 2030 eteenpäin)

On helpointa ymmärtää UPC-järjestelmä sellaisena kuin se tulee olemaan lopullisessa muodossaan. Tällä hetkellä tämä tarkoittaa vuotta 2030, mutta järjestelmä saa lopullisen muotonsa vasta vuonna 2037, jos siirtymäaikaa pidennetään.

Lopullisessa muodossaan järjestelmä tulee toimimaan näin:

  1. Eurooppapatenttihakemusten käsittely jatkuu EPO:ssa kuten ennenkin. Hakemusten arviointikriteerit eivät siis tule muuttumaan. Kuvassa 1 esitetyt maat pysyvät myös kaikki järjestelmässä mukana (joko UPC jäseninä tai ei). Patentointi on siis edelleen mahdollista samoissa maissa kuin ennenkin.

 

  1. Tärkein uudistus on tämä: kun EPO myöntää eurooppapatenttihakemuksen, hakija voi halutessaan saattaa patentin voimaan yhtenäispatenttina joka kattaa kaikki UPC-maat. Kuvassa 3 on sinisellä esitetyt 16 maata jotka ovat ratifioineet sopimuksen yhdistetystä patenttituomioistuimesta (Agreement on a Unified Patent Court). Näihin maihin tullaan toivottavasti lähitulevaisuudessa vielä lisäämään kahdeksan puuttuvaa ratifiointia (Kypros, Tsekki, Slovakia, Kreikka, Unkari, Irlanti, Malta ja Romania). Yhtenäispatentti on aina eurooppalaisen patenttituomioistuimen (UPC) tuomiovallan alainen. Jos patentin haltija epäilee kilpailijan rikkovan patenttioikeutta esimerkiksi viidessä sinisessä maassa, hänen tarvitsee jättää vain yksi kanne UPC-tuomioistuimeen. UPC-tuomioistuimen päätös kattaa kaikki sinisellä merkityt valtiot. Kilpailija voi vastaavasti kaataa olemassa olevan yhtenäispatentin jättämällä yhden mitätöintikanteen UPC-tuomioistuimeen. Mikäli tuomistuin katsoo yhtenäispatentin olevan mitätön, patenttioikeus lakkaa kerralla kaikissa sinissä maissa.

 

Kuva 3: Maat jotka ovat ratifioineet UPC-sopimuksen

  1. Kun EPO myöntää eurooppapatenttihakemuksen, hakija voi myös validoida eurooppapatentin missä tahansa maassa. Validointi tuottaa kansallisen tuomiovallan alaisen patentin aivan kuten nykyisessä järjestelmässä. Yhdestä eurooppapatenttihakemuksesta voi siis syntyä kuvassa 4 esitetty patenttiperhe: yhtenäispatentti (sinisellä merkityt maat, UPC:n tuomiovalta) + validoidut kansalliset patentit (muilla väreillä merkityt maat, kansallinen tuomiovalta).

Kuva 4: Patenttiperhe tulevassa järjestelmässä

  1. Yhtenäispatenttia ei ole pakko hyödyntää. Hakija voi siis edelleen suorittaa tavalliset validoinnit missä tahansa maissa ja saada kuvan 2 mukaisen patenttisuojan. Kaksoispatentointi tulee kuitenkin olemaan kiellettyä, eli mikäli hakija valitsee yhtenäispatentin kuvan 4 mukaisesti, hän ei sen lisäksi voi validoimalla saada kansallista patenttia UPC-maahan.

Siirtymävaihe (2023 – todennäköisesti 2030): muutokset uusille myönnetyille EP-hakemuksille

Katsotaan nyt tarkemmin siirtymävaihetta joka alkaa ensi vuonna. Käytännön valmistelut UPC-tuomioistuimen toiminnan käynnistämiseksi ovat kirjoitushetkellä (3/2022) meneillään, ja UPC-sopimus astuu näillä näkymin voimaan syksyllä 2022 tai talvella 2023. Sopimuksen astuttua voimaan käynnistyy siirtymävaihe, jolloin:

A. Kun EPO myöntää eurooppapatenttihakemuksen, patentin hakija voi validoida eurooppapatentin missä tahansa kuvassa 1 esitetyssä punaisessa maassa. Lopputuloksena on silloin nippu kansallisia patentteja.

Vaikka validointi sinänsä suoritetaan siirtymäaikana täsmälleen samalla tavalla kuin ennenkin, on validoitu eurooppapatentti kuitenkin siirtymäaikana hiukan erilainen kuin vanhassa järjestelmässä. UPC-maissa validoidut patentit siirtyvät nimittäin myös UPC-tuomiovallan alle kun järjestelmä käynnistyy vuonna 2023. UPC-maissa eurooppapatenttihakemuksesta luodut kansalliset patentit tulevat siis olemaan sekä kansallisen tuomioistuimen että UPC:n tuomiovallan alla (ellei patentin haltija tee UPC OPT-OUT ilmoitusta, josta lisää myöhemmin).

Kuva 5: Yhdistetty kansallinen ja UPC-tuomiovalta

Siirtymäaikana validoidusta eurooppapatentista syntynyt patenttiperhe on esitetty alla olevassa kuvassa 5. Hakija on suorittanut kansalliset validoinnit täsmälleen samoihin maihin kuin kuvassa 2, mutta OPT-OUT ilmoitusta ei ole tehty. Kuvassa 5 on merkitty raidallisella värillä UPC-maat Suomi, Ruotsi, Saksa, Itävalta ja Kreikka joissa patentit ovat sekä kansallisen tuomioistuimen että UPC-tuomioistuimen tuomiovallan alla. Iso-Britanniassa, Espanjassa ja Puolassa validoidut patentit eivät sen sijaan asetu missään tilanteessa UPC-tuomiovallan alle koska nämä eivät ole UPC-maita. Nämä maat on siis esitetty yksivärisinä. Kreikka käytetään kuvassa 5 esimerkkinä maasta joka ei vielä kirjoitushetkellä ole ratifioinut sopimusta. Kreikka esitetään raidallisena sillä oletuksella, että patentin myöntämispäivänä se on jo ratifioinut UPC-sopimuksen. Mikäli Kreikka ei olisi vielä ratifioinut UPC-sopimusta sinä päivänä kun kyseinen eurooppapatentti hyväksytään EPO:ssa, kyseinen Kreikassa validoitu patentti ei sillä hetkellä ole UPC-tuomiovallan alainen. Silloin Kreikka täytyisi esittää yksivärisenä kuvassa 5.

Kuvan 5 patenttiperheen haltija voi halutessaan haastaa patenttioikeutta rikkovan kilpailijan UPC-oikeuteen mikäli rikkomus tapahtuu jossain (raidallisessa) UPC-maassa. UPC-tuomioistuimen antama päätös koskee tällöin kaikkia raidallisia maita. Vaihtoehtoisesti omistaja voi haastaa kilpailijan oikeuteen jokaisen tai muutaman raidallisten maiden kansallisessa tuomioistuimessa ja päätös on silloin voimassa vain tässä maassa. Vastaavasti kilpailija joka haluaa mitätöidä kuvan 5 patenttiperheen voi raidallisten UPC-maiden osalta hoitaa kaikki maat kerralla jättämällä kanteen UPC-tuomioistuimeen, tai sitten pyrkiä kaatamaan ne yksitellen kansallisilla kanteilla. Patenttiperheen omistajalla tai kilpailijalla ei sen sijaan ole mitään valinnan varaa Iso-Britannian, Espanjan ja Puolan osalta: vain kansalliset oikeustoimet ovat täällä mahdollisia koska nämä maat eivät ole UPC:ssä mukana (eivät ole raidallisia kuvassa 5).

Kuvan 5 patenttiperheen haltija voi siirtymävaiheen aikana halutessaan poistaa UPC-maiden patentit UPC-tuomioistuimen tuomiovallan alta jättämällä niin sanotun OPT-OUT ilmoituksen. OPT-OUT ilmoituksen voi jättää jo siinä vaiheessa kun EPO käsittelee eurooppapatenttihakemusta. OPT-OUT:in avulla päästään kuvan 5 tilanteesta takaisin kuvan 2 tilanteeseen: jokainen kansallinen patentti on vain kansallisen tuomiovallan alla ja haltija sekä kilpailija voivat tarttua oikeustoimiin vain kansallisissa tuomioistuimissa. Halutessaan patenttiperheen haltija saa myös perua OPT-OUT päätöksen eli palauttaa patenttiperheensä tai hakemuksensa vielä takaisin kuvasta 2 kuvan 5 tilaan. Uutta OPT-OUT:ia ei tämän peruutuksen jälkeen enää voi tehdä.

OPT-OUT:illa patenttiperheen omistaja pystyy varmuudella välttämään tilanteet joissa kilpailija pyrkii mitätöimään EP-validoinnin kautta saadut kansalliset patentit UPC-tuomioistuimen kautta. Toisaalta OPT-OUT sulkee UPC-tuomioistuimen ovet myös omistajalta itseltään. Omistaja voi kuitenkin halutessaan avata nuo ovet uudestaan perumalla OPT-OUT:in.

 

B. Toinen vaihtoehto kun EPO myöntää eurooppapatenttihakemuksen siirtymävaiheen aikana on, että patentin hakija voi ottaa vastaan yhtenäispatentin UPC-maissa ja sen lisäksi validoida eurooppapatentin sellaisissa maissa jotka eivät ole UPC:ssä mukana. Lopputuloksena voi silloin olla esimerkiksi kuvan 6 mukainen patenttiperhe.

 

Kuva 6: Yhtenäispatentti ja kansallisia patentteja

Mitään OPT-OUT vaihtoehtoa ei ole olemassa mikäli patentin haltija valitsee itselleen yhtenäispatentin ja luo kuvan 6 mukaisen patenttiperheen. Yhtenäispatenttia ei siis pysty myöhemmin muuttamaan nipuksi kansallisia patentteja eikä sitä voi siirtää minkään kansallisen tuomiovallan alle.

Yhtenäispatentin voi saada vain eurooppapatenttihakemukselle jonka EPO myöntää sen jälkeen kun UPC on astunut voimaan, kun hakemus myönnetään. Patenttiperheen omistaja ei siis voi muuntaa aiemmin myönnetyn patenttiperheen kansallisia patentteja (kuva 2 tai kuva 5) yhtenäispatentiksi. Tämä koskee kaikkia kansallisia patentteja riippumatta niiden myöntöajankohdasta (ennen tai jälkeen UPC:n voimaantulon).

Yllä esitetyt kohdat A ja B ovat siis päätöksiä joita eurooppapatentin hakija joutuu tekemään jokaisen myönnetyn eurooppapatenttihakemuksen kohdalla heti kun UPC-sopimus on astunut voimaan (siirtymävaihe on alkanut).

Tämän lisäksi siirtymävaihe tuo mukanaan muutoksia sellaisille kansallisille patenttioikeuksille, jotka on saatettu voimaan EP-validoinnilla jo ennen vuotta 2023.

Siirtymävaihe: muutokset ennen vuotta 2023 hyväksytyille ja validoiduille eurooppapatenteille

Oletetaan, että omistat laajan eurooppalaisen patenttiperheen joka luotiin monta vuotta sitten validoimalla EPO:n myöntämä eurooppapatentti kuvan 7 väritetyissä maissa. Kuva 7 näyttää tämänhetkisen tilanteen – jokainen kansallinen patentti on kansallisen tuomiovallan alainen.

Kuva 7: Patenttiperhe kansallisen tuomiovallan alla

Kuva 8 näyttää saman patenttiperheen tilanteen sinä päivänä kun UPC-sopimus astuu voimaan. Iso-Britanniassa, Espanjassa, Puolassa ja Turkissa tilanne on täysin muuttumaton koska nämä eivät ole mukana UPC:ssä. Sen sijaan Suomessa, Ruotsissa, Saksassa, Ranskassa, Itävallassa ja Italiassa kansalliset patentit ovat UPC:n voimaantulon myötä siirtyneet sekä kansallisen tuomioistuimen että myös UPC-tuomioistuimen tuomiovallan alle. Tästä syystä nämä maat on merkitty raidallisella värillä.

Kuva 8: Sama patenttiperhe yhteisen tuomiovallan alla

Kuvan 8 patenttiperheen omistaja voi halutessaan haastaa patenttioikeutta rikkovan kilpailijan UPC-oikeuteen mikäli rikkomus tapahtuu useassa (raidallisessa) UPC-maassa. UPC-tuomioistuimen antama päätös koskee tällöin kaikkia raidallisia maita. Vaihtoehtoisesti omistaja voi erikseen haastaa kilpailijan oikeuteen yksitellen raidallisten maiden kansallisissa tuomioistuimissa. Kilpailijalla on käytettävissään samat vaihtoehdot patentin mitätöimiseksi. Kuten yllä kuvassa 5, patenttiperheen omistajalla tai kilpailijalla ei ole mitään valinnanvaraa Iso-Britannian, Espanjan, Puolan ja Turkin osalta. Vain kansalliset oikeustoimet ovat mahdollisia näissä maissa.

OPT-OUT ilmoituksen voi tehdä myös kaikille kansallisille patenteille jotka on myönnetty EP-validoinnin kautta ennen vuotta 2023. OPT-OUT siirtää patenttiperheen kuvan 8 tilanteesta takaisin kuvan 7 tilaan joka vallitsi ennen UPC-sopimuksen voimaantuloa. OPT-OUT voi olla patenttiperheen omistajalle hyödyllinen koska se pakottaa kilpailijat haastamaan kansalliset patentit yksitellen mikäli he haluavat mitätöidä patenttioikeuden. Kuten yllä jo mainittiin, omistaja voi halutessaan perua OPT-OUT:in mikäli haluaisikin jättää loukkauskanteen UPC-tuomioistuimeen.

Yhteenveto

On tärkeää muistaa, että yllä kuvatut muutokset koskevat vain Euroopan patenttivirastoon eli EPO:on jätettäviä eurooppapatenttihakemuksia, sekä tällaisista hakemuksista luotuja (EP-validoituja) kansallisia patentteja. Muutokset eivät koske esimerkiksi Suomen PRH:n tai muiden kansallisten patenttivirastojen myöntämiä kansallisia patentteja. PRH:n myöntämä suomalainen patentti ei siis ikinä asetu UPC-tuomiovallan alle. Sen sijaan EPO:n myöntämä eurooppapatentti, joka validoitiin Suomeen, asettuu UPC-tuomiovallan alle ellei patentin haltija tee OPT-OUT ilmoitusta.

Uudella järjestelmällä on etunsa (yhtenäispatentti kattaa suuren maantieteellisen alueen kohtalaisen edullisesti), mutta se ei varmasti ole vanhaa järjestelmää yksinkertaisempi. Yhtenäispatentin hyödyntämisessä ja OPT-OUT päätösten punnitsemisessa kannattaa pyytää apua asiantuntijalta jotta kaikki hyödyt, haitat ja kustannukset varmasti tulevat huomioiduiksi.

Ota yhteyttä Boco IP:n patenttiasiamiehiin jos sinulla on mitä tahansa kysyttävää yhtenäispatentista, UPC:stä tai eurooppapatenteista. Autamme mielellämme!

Blogin kirjoittaja eurooppapatenttiasiamies Thomas Carlsson on Boco IP:n osakas ja hallituksen jäsen. Hän on julkaissut vuonna 2021 kirjan ”Good Patent Applications”.