Eurooppalainen yhtenäispatentti

Euroopan patenttivirastossa (EPO) myönnetyn hakemuksen voi saattaa voimaan eurooppalaisena yhtenäispatenttina (unitary patent). Vuonna 2023 perustetulla eurooppalaisella patenttituomioistuimella (Unified Patent Court, UPC) on tuomiovalta kaikissa yhtenäispatentteihin liittyvissä riita-asioissa. Myös vanhoihin eurooppapatentteihin liittyvät riita-asiat voidaan ratkaista UPC-tuomioistuimessa, ellei patentin haltija tee niin sanottua OPT-OUT ilmoitusta. Esittelen tässä kirjoitelmassa uudet mahdollisuudet, jotka eurooppapatentin hakijalle aukeavat tämän uudistuksen myötä ja ne toimenpiteet, joihin vanhan eurooppapatentin omistajan tulee ryhtyä, mikäli hän ei halua päästää patenttiaan UPC:n tuomiovallan alle.

Vanha järjestelmä (1973 – 2022)

Lähes kaikki Euroopan maat ovat allekirjoittaneet Euroopan patenttisopimuksen (European Patent Convention, EPC). Nämä maat on kuvassa 1 merkitty punaisella värillä. Kaikkiin näihin maihin voi saada patenttioikeuden jättämällä eurooppapatenttihakemuksen EPO:on.

Kuva 1: EPC-maat

EPO arvioi eurooppapatenttihakemuksia EPC:ssä säädettyjen kriteerien mukaisesti ja päättää voidaanko hakemus hyväksyä vai ei. Kun EPO hyväksyy hakemuksen hakija ei kuitenkaan saa itselleen patenttioikeutta, joka automaattisesti kattaisi kaikki punaisella merkityt valtiot. Sen sijaan hakijan pitää valita missä punaisissa maissa hän haluaa saattaa voimaan hänelle myönnetyn patenttioikeuden. Tätä kutsutaan eurooppapatentin validoinniksi (EP-validointi). Useimpia eurooppapatentteja ei saateta voimaan kaikissa punaisissa maissa, sillä jokainen validointi tuottaa lisäkustannuksia ja patenttien vuosimaksuja joudutaan maksamaan erikseen joka maassa.

Jos hakija validoi EPO:n myöntämän oikeuden voimaan Suomessa, Ruotsissa, Iso-Britanniassa, Espanjassa, Saksassa, Puolassa, Itävallassa ja Kreikassa, lopputulos on kuvan 2 mukainen.

Kuva 2: Kansallinen validointi

Hakija omistaa nyt patenttioikeuden niissä EPC-maissa, joissa eurooppapatentti validoitiin. Nämä oikeudet ovat kuitenkin erillisiä kansallisia patentteja, joten ne on merkitty eri väreillä. Ne eivät olleet minkään yleiseurooppalaisen patenttituomioistuimen tuomiovallan alaisia (sellaista tuomioistuinta ei vanhassa järjestelmässä ollut olemassa), vaan jokaisen maan patenttioikeus on kansallisen tuomiovallan alainen.

EU:n sisämarkkinat kattavat suuren alueen, mutta eurooppapatentista saatava patenttisuoja pirstaloitui vanhassa järjestelmässä monen tuomiovallan alle. Mikäli patenttioikeutta rikottiin useassa Euroopan maassa, patentin omistajan piti käynnistää erilliset oikeustoimet joka maassa. Kilpailijan piti vastaavasti jättää erillinen mitätöintikanne jokaiseen maahan, mikäli hän haluasi kaataa myönnetyn patenttioikeuden laajalla alueella.

Yhtenäispatentti tulevaisuudessa (todennäköisesti vuodesta 2030 eteenpäin)

On helpointa ymmärtää UPC-järjestelmä sellaisena kuin se tulee olemaan lopullisessa muodossaan. Tällä hetkellä tämä tarkoittaa vuotta 2030, mutta järjestelmä saattaa saada lopullisen muotonsa vasta vuonna 2037, jos siirtymäaikaa pidennetään.

Lopullisessa muodossaan järjestelmä tulee toimimaan näin:

1. Eurooppapatenttihakemusten käsittely jatkuu EPO:ssa kuten ennenkin. Hakemusten arviointikriteerit eivät siis tule muuttumaan. Kuvassa 1 esitetyt maat pysyvät myös kaikki järjestelmässä mukana (joko UPC jäseninä tai ei). Patentointi on siis edelleen mahdollista samoissa maissa kuin ennenkin.

2. Tärkein uudistus on tämä: kun EPO myöntää eurooppapatenttihakemuksen, hakija voi halutessaan saattaa patentin voimaan yhtenäispatenttina, joka kattaa kaikki UPC-maat. Kuvassa 3 on sinisellä esitetty 17 maata, jotka ovat ratifioineet sopimuksen yhdistetystä patenttituomioistuimesta (Agreement on a Unified Patent Court). Näihin maihin tullaan toivottavasti lähitulevaisuudessa vielä lisäämään seitsemän puuttuvaa ratifiointia (Kypros, Tsekki, Slovakia, Kreikka, Unkari, Irlanti ja Romania). Yhtenäispatentti on aina eurooppalaisen patenttituomioistuimen (UPC) tuomiovallan alainen. Jos patentin haltija epäilee kilpailijan rikkovan patenttioikeutta esimerkiksi viidessä sinisessä maassa, hänen tarvitsee jättää vain yksi kanne UPC-tuomioistuimeen. UPC-tuomioistuimen päätös kattaa kaikki sinisellä merkityt valtiot. Kilpailija voi vastaavasti kaataa olemassa olevan yhtenäispatentin jättämällä yhden mitätöintikanteen UPC-tuomioistuimeen. Mikäli tuomistuin katsoo yhtenäispatentin olevan mitätön, patenttioikeus lakkaa kerralla kaikissa sinissä maissa.

Kuva 3: Maat, jotka ovat ratifioineet UPC-sopimuksen

3. Kun EPO myöntää eurooppapatenttihakemuksen, hakija voi myös validoida eurooppapatentin missä tahansa maassa. Validointi tuottaa kansallisen tuomiovallan alaisen patentin aivan kuten vanhassa järjestelmässä. Yhdestä eurooppapatenttihakemuksesta voi siis syntyä kuvassa 4 esitetty patenttiperhe: yhtenäispatentti (sinisellä merkityt maat, UPC:n tuomiovalta) + validoidut kansalliset patentit (muilla väreillä merkityt maat, kansallinen tuomiovalta).

Kuva 4: Patenttiperhe tulevassa järjestelmässä

4. Yhtenäispatenttia ei ole pakko hyödyntää. Hakija voi siis edelleen suorittaa tavalliset validoinnit missä tahansa maissa ja saada kuvan 2 mukaisen patenttisuojan. Kaksoispatentointi saattaa kuitenkin olla kiellettyä joissakin maissa, eli mikäli hakija valitsee yhtenäispatentin kuvan 4 mukaisesti, hän ei ehkä sen lisäksi voi validoimalla saada kansallista patenttia UPC-maahan. Tämä riippuu kansallisesta lainsäädännöstä.

Siirtymävaihe (2023 – todennäköisesti 2030): muutokset uusille myönnetyille EP-hakemuksille

Katsotaan nyt tarkemmin siirtymävaihetta, joka alkoi vuonna 2023. Siirtymävaiheen ajan järjestelmä toimii näin:

A. Kun EPO myöntää eurooppapatenttihakemuksen, patentin hakija voi validoida eurooppapatentin missä tahansa kuvassa 1 esitetyssä punaisessa maassa. Lopputuloksena on silloin nippu kansallisia patentteja.

Vaikka validointi sinänsä suoritetaan siirtymäaikana täsmälleen samalla tavalla kuin ennenkin, on validoitu eurooppapatentti kuitenkin siirtymäaikana hiukan erilainen kuin vanhassa järjestelmässä. UPC-maissa validoidut patentit siirtyvät nimittäin myös UPC-tuomiovallan alle (ellei patentin haltija tee UPC OPT-OUT ilmoitusta, josta lisää myöhemmin). UPC-maissa eurooppapatenttihakemuksesta luodut kansalliset patentit tulevat siis olemaan sekä kansallisen tuomioistuimen että UPC:n tuomiovallan alla.

Kuva 5: Yhdistetty kansallinen ja UPC-tuomiovalta

Siirtymäaikana validoidusta eurooppapatentista syntynyt patenttiperhe on esitetty yllä olevassa kuvassa 5. Hakija on suorittanut kansalliset validoinnit täsmälleen samoihin maihin kuin kuvassa 2, mutta OPT-OUT ilmoitusta ei ole tehty. Kuvassa 5 on merkitty raidallisella värillä UPC-maat Suomi, Ruotsi, Saksa, Itävalta ja Kreikka, joissa patentit ovat sekä kansallisen tuomioistuimen että UPC-tuomioistuimen tuomiovallan alla. Iso-Britanniassa, Espanjassa ja Puolassa validoidut patentit eivät sen sijaan asetu missään tilanteessa UPC-tuomiovallan alle koska nämä eivät ole UPC-maita. Nämä maat on siis esitetty yksivärisinä. Kreikkaa käytetään kuvassa 5 esimerkkinä maasta, joka ei vielä kirjoitushetkellä ole ratifioinut sopimusta. Kreikka esitetään raidallisena, sillä oletuksella, että patentin myöntämispäivänä se on jo ratifioinut UPC-sopimuksen. Mikäli Kreikka ei olisi vielä ratifioinut UPC-sopimusta sinä päivänä, kun kyseinen eurooppapatentti hyväksytään EPO:ssa, kyseinen Kreikassa validoitu patentti ei sillä hetkellä ole UPC-tuomiovallan alainen. Silloin Kreikka täytyisi esittää yksivärisenä kuvassa 5.

Kuvan 5 patenttiperheen haltija voi halutessaan haastaa patenttioikeutta rikkovan kilpailijan UPC-oikeuteen, mikäli rikkomus tapahtuu jossain (raidallisessa) UPC-maassa. UPC-tuomioistuimen antama päätös koskee tällöin kaikkia raidallisia maita. Vaihtoehtoisesti haltija voi haastaa kilpailijan oikeuteen jokaisen tai muutaman raidallisten maiden kansallisessa tuomioistuimessa ja päätös on silloin voimassa vain tässä maassa. Vastaavasti kilpailija, joka haluaa mitätöidä kuvan 5 patenttiperheen, voi raidallisten UPC-maiden osalta hoitaa kaikki maat kerralla jättämällä kanteen UPC-tuomioistuimeen, tai sitten pyrkiä kaatamaan ne yksitellen kansallisilla kanteilla. Patenttiperheen omistajalla tai kilpailijalla ei sen sijaan ole mitään valinnan varaa Iso-Britannian, Espanjan ja Puolan osalta: vain kansalliset oikeustoimet ovat täällä mahdollisia koska nämä maat eivät ole UPC:ssä mukana (eivät ole raidallisia kuvassa 5).

Kuvan 5 patenttiperheen haltija voi siirtymävaiheen aikana halutessaan poistaa UPC-maiden patentit UPC-tuomioistuimen tuomiovallan alta jättämällä niin sanotun OPT-OUT ilmoituksen. OPT-OUT ilmoituksen voi jättää jo siinä vaiheessa, kun EPO käsittelee eurooppapatenttihakemusta. OPT-OUT:in avulla päästään kuvan 5 tilanteesta takaisin kuvan 2 tilanteeseen: jokainen kansallinen patentti on vain kansallisen tuomiovallan alla ja haltija sekä kilpailija voivat tarttua oikeustoimiin vain kansallisissa tuomioistuimissa. Halutessaan patenttiperheen haltija saa myös perua OPT-OUT päätöksen eli palauttaa patenttiperheensä tai hakemuksensa vielä takaisin kuvasta 2 kuvan 5 tilaan. Uutta OPT-OUT:ia ei tämän peruutuksen jälkeen enää voi tehdä.

OPT-OUT:illa patenttiperheen omistaja pystyy varmuudella välttämään tilanteet, joissa kilpailija pyrkii mitätöimään EP-validoinnin kautta saadut kansalliset patentit UPC-tuomioistuimen kautta. Toisaalta OPT-OUT sulkee UPC-tuomioistuimen ovet myös omistajalta itseltään. Omistaja voi kuitenkin halutessaan avata nuo ovet uudestaan perumalla OPT-OUT:in.

B. Toinen vaihtoehto, kun EPO myöntää eurooppapatenttihakemuksen siirtymävaiheen aikana on, että patentin hakija voi ottaa vastaan yhtenäispatentin UPC-maissa ja sen lisäksi validoida eurooppapatentin sellaisissa maissa jotka eivät ole UPC:ssä mukana. Lopputuloksena voi silloin olla esimerkiksi kuvan 6 mukainen patenttiperhe.

Kuva 6: Yhtenäispatentti ja kansallisia patentteja

Mitään OPT-OUT vaihtoehtoa ei ole olemassa, mikäli patentin haltija valitsee itselleen yhtenäispatentin ja luo kuvan 6 mukaisen patenttiperheen. Yhtenäispatenttia ei siis pysty myöhemmin muuttamaan nipuksi kansallisia patentteja eikä sitä voi siirtää minkään kansallisen tuomiovallan alle.

Yhtenäispatentin voi saada vain eurooppapatenttihakemukselle jonka EPO myöntää kesäkuun 2023 jälkeen, kun UPC on astunut voimaan. Patenttiperheen omistaja ei siis voi muuntaa aiemmin myönnetyn patenttiperheen kansallisia patentteja (kuva 2 tai kuva 5) yhtenäispatentiksi. Yllä esitetyt kohdat A ja B ovat siis päätöksiä, joita eurooppapatentin hakija joutuu tekemään jokaisen myönnetyn eurooppapatenttihakemuksen kohdalla, kun se myönnetään.

Tämän lisäksi siirtymävaihe tuo mukanaan muutoksia sellaisille kansallisille patenttioikeuksille, jotka on saatettu voimaan EP-validoinnilla jo ennen vuotta 2023.

Siirtymävaihe: muutokset ennen vuotta 2023 hyväksytyille ja validoiduille eurooppapatenteille

Oletetaan, että omistat laajan eurooppalaisen patenttiperheen joka luotiin monta vuotta sitten validoimalla EPO:n myöntämä eurooppapatentti kuvan 7 väritetyissä maissa. Kuva 7 näyttää alkuperäisen tilanteen – jokainen kansallinen patentti oli kansallisen tuomiovallan alainen.

Kuva 7: Patenttiperhe kansallisen tuomiovallan alla

Kuva 8 näyttää saman patenttiperheen tilanteen sen jälkeen, kun UPC-sopimus astui voimaan. Iso-Britanniassa, Espanjassa, Puolassa ja Turkissa tilanne on täysin muuttumaton koska nämä eivät ole mukana UPC:ssä. Sen sijaan Suomessa, Ruotsissa, Saksassa, Ranskassa, Itävallassa ja Italiassa kansalliset patentit ovat UPC:n voimaantulon myötä siirtyneet sekä kansallisen tuomioistuimen että myös UPC-tuomioistuimen tuomiovallan alle. Tästä syystä nämä maat on merkitty raidallisella värillä.

Kuva 8: Sama patenttiperhe yhteisen tuomiovallan alla

Kuvan 8 patenttiperheen omistaja voi halutessaan haastaa patenttioikeutta rikkovan kilpailijan UPC-oikeuteen, mikäli rikkomus tapahtuu (raidallisessa) UPC-maassa. UPC-tuomioistuimen antama päätös koskee tällöin kaikkia raidallisia maita. Vaihtoehtoisesti omistaja voi erikseen haastaa kilpailijan oikeuteen yksitellen raidallisten maiden kansallisissa tuomioistuimissa. Kilpailijalla on käytettävissään samat vaihtoehdot patentin mitätöimiseksi. Kuten yllä kuvassa 5, patenttiperheen omistajalla tai kilpailijalla ei ole mitään valinnanvaraa Iso-Britannian, Espanjan, Puolan ja Turkin osalta. Vain kansalliset oikeustoimet ovat mahdollisia näissä maissa.

OPT-OUT ilmoituksen voi tehdä myös kaikille kansallisille patenteille, jotka on myönnetty EP-validoinnin kautta ennen vuotta 2023. OPT-OUT siirtää patenttiperheen kuvan 8 tilanteesta takaisin kuvan 7 tilaan, joka vallitsi ennen UPC-sopimuksen voimaantuloa. OPT-OUT voi olla patenttiperheen omistajalle hyödyllinen, koska se pakottaa kilpailijat haastamaan kansalliset patentit yksitellen mikäli he haluavat mitätöidä patenttioikeuden. Kuten yllä jo mainittiin, omistaja voi halutessaan perua OPT-OUT:in, mikäli haluaisikin jättää loukkauskanteen UPC-tuomioistuimeen.

Yhteenveto

On tärkeää muistaa, että yllä kuvatut muutokset koskevat vain Euroopan patenttivirastoon eli EPO:on jätettäviä eurooppapatenttihakemuksia, sekä tällaisista hakemuksista luotuja (EP-validoituja) kansallisia patentteja. Muutokset eivät koske esimerkiksi Suomen PRH:n tai muiden kansallisten patenttivirastojen myöntämiä kansallisia patentteja. PRH:n myöntämä suomalainen patentti ei siis ikinä asetu UPC-tuomiovallan alle. Sen sijaan EPO:n myöntämä eurooppapatentti, joka validoitiin Suomeen, asettuu UPC-tuomiovallan alle, ellei patentin haltija tee OPT-OUT ilmoitusta.

Uudella järjestelmällä on etunsa (yhtenäispatentti kattaa suuren maantieteellisen alueen kohtalaisen edullisesti), mutta se ei varmasti ole vanhaa järjestelmää yksinkertaisempi. Yhtenäispatentin hyödyntämisessä ja OPT-OUT päätösten punnitsemisessa kannattaa pyytää apua asiantuntijalta, jotta kaikki hyödyt, haitat ja kustannukset varmasti tulevat huomioiduiksi.

Ota yhteyttä Boco IP:n patenttiasiamiehiin, jos sinulla on mitä tahansa kysyttävää yhtenäispatentista, UPC:stä tai eurooppapatenteista. Autamme mielellämme!

Blogin kirjoittaja eurooppapatenttiasiamies Thomas Carlsson on Boco IP:n osakas ja hallituksen jäsen. Hän on julkaissut vuonna 2021 kirjan ”Good Patent Applications”.

Uusimmat blogiartikkelit

Eurooppapatenttiasiamies, DI Sini-Maaria Mikkilä kutsuttu osakkaaksi 

Kolme bocolaista nimitetty Markkinaoikeuden asiantuntijajäseniksi 

Esittelyssä Bocon IP:n Essi Karppanen

Brändiuudistus – kolhuja IPR-vesilasissa?

Tekoäly eli AI teki keksinnön, mutta kuka voi olla keksijä?

SME Fund -avustusohjelman haku on käynnistynyt

Kirjoittaja

Thomas Carlsson 
Eurooppapatenttiasiamies, osakas
+358 9 6866 8461
thomas.carlsson@bocoip.com