Keksinnölle Suomessa myönnetyn patentin voimassaoloaika on 20 vuotta patenttihakemuksen tekemispäivästä. Poikkeuksen tähän tekevät lääkeainetta tai kasvinsuojeluainetta koskevat patentit, joiden voimassaoloa voidaan pidentää jopa viisi vuotta niin sanotun lisäsuoja-asetuksen perusteella, ja lastenlääkkeiden tapauksessa vielä ylimääräiset puoli vuotta lisää. Patentin voimassa pysyminen edellyttää myös vuosimaksujen maksamista ajallaan. Voimassaolon ajallisen rajoituksen lisäksi patenttisuoja on maantieteellisesti rajattu – suomalainen patentti antaa yksinoikeuden vain Suomessa.
Poikkeuksia patenttisuojaan
Voimassa olevan patenttisuojan ulkopuolelle jää esimerkiksi keksinnön ei-ammattimainen käyttö. Niinpä patenttisuoja ei tyypillisesti ulotu vaikkapa keksinnön tutkimuskäyttöön, mutta mikäli tutkimuksesta aletaan jalostaa kaupallista toimintaa, voimassa olevat patentit tulee ottaa huomioon loukkauksen välttämiseksi. Patenttiammattilaisen suorittama toiminnanvapauden arviointi on hyvä tapa selvittää kaupallisen toiminnan mahdollisuudet ja edellytykset tilanteessa, jossa loukkaus on mahdollinen.
Patenttisuoja on myös alueellisesti rajattu. Patentin antama yksinoikeus raukeaa alueellisesti silloin, kun patentilla suojattu tuote on laskettu markkinoille Euroopan talousalueella patentinhaltijan toimesta tai suostumuksella. Tuotteen ostaja voi sen jälkeen vapaasti käyttää sitä ja luovuttaa sen edelleen. Esimerkiksi patentinhaltijan suostumuksella Ruotsissa myytyä tuotetta voidaan siis tuoda Suomeen loukkaamatta suomalaista patenttia. Sen sijaan, jos suostumuksellinen markkinoille laskeminen tapahtuu Euroopan talousalueen ulkopuolella kuten vaikkapa Kiinassa, suomalaisen patentin haltija voi edelleen estää tuonnin Suomeen.
Ennakkokäyttöoikeus ja pakkolisenssi
Eräs yksinoikeuden rajoitus on niin sanottu ennakkokäyttöoikeus, jonka mukaan se, joka on käyttänyt keksintöä aiemmin hyväkseen, saa jatkaa käyttöä patentista huolimatta. Ennakkokäyttöoikeuden edellytyksenä on, että keksintöä on käytetty patentin hakemishetkellä Suomessa ammattimaisesti hyväksi, tai ainakin on ryhdytty teknisiin tai kaupallisiin valmisteluihin hyväksikäytön aloittamiseksi. Ennakkokäyttö ei myöskään voi olla tapahtunut julkisesti – muuten se estäisi patentin myöntämisen samalle keksinnölle. Aiemman hyväksikäytön on tapahduttava ilman väärinkäytöstä patentinhaltijaa kohtaan, eli vaikkapa teollisuusvakoilun avulla keksinnöstä saatu tieto ei johda ennakkokäyttölupaan.
Keksinnön ennakkokäytöksi riittää esimerkiksi maahantuonti, ja käytön laatu on määrää tärkeämpi – yksikin käyttökerta voi riittää. Hyväksikäyttöä voi jatkaa samassa muodossa kuin sitä on aiemmin tehty: esimerkiksi käyttäjä saa edelleen käyttää ja valmistaja valmistaa. Tämä laadullinen rajoitus aiheuttaa sen, että oman patenttihakemuksen tekeminen on usein kannattavampaa kuin luottaa ennakkokäyttöoikeuteen. Mikäli kilpailija ehtisi patentoida keksinnön, ei välttämättä ole enää mahdollista muokata tai parannella itsellä käytössä olevaa keksintöä loukkaamatta kilpailijan patenttia.
Ennakkokäytöksi ei enää lasketa hakemishetken jälkeen aloitettua hyväksikäyttöä. Patenttilaissa on esitetty tiettyjä edellytyksiä, joiden täyttyessä on mahdollisuus saada pakkolisenssi toisen patentoiman keksinnön hyväksikäyttöön. Pakkolisenssiin voi johtaa keksinnön hyväksikäyttö, joka on alkanut hakemishetken jälkeen mutta ennen patenttihakemuksen tulemista julkiseksi. Käytännössä tällaisia pakkolisenssejä myönnetään maailmallakin erittäin harvoin, ja Suomessa näistä ei ole ennakkotapauksia. Pakkolisenssin myöntöön voi johtaa myös patentoidun keksinnön käyttämättä jättäminen tai patentoidun keksinnön käytön riippuvuus toiselle kuuluvasta patentista. Tällaisetkin tapaukset ovat kuitenkin harvinaisia, eikä pakkolisenssejä koskaan myönnetä kevyin perustein.
Menetelmäpatenttien kielto-oikeuden haasteita
Suomalaisen patentin haltijalla on oikeus kieltää muilta käyttämästä patentoitua menetelmää Suomessa. Lisäksi menetelmäpatentin suoma kielto-oikeus kattaa sen, etteivät kilpailijat voi tuoda maahan jossain toisessa maassa samalla menetelmällä välittömästi aikaansaatua tuotetta. Kuitenkin patenttilain tulkinnan kannalta tilanne on haastava, jos patentoitu menetelmä toteutetaan osittain toisessa maassa ja etenkin silloin, jos tämän osan toteuttaa toinen yritys. Esimerkiksi tästä on tilanne, jossa patentoitu menetelmä kattaa neljä vaihetta, joista kaksi ensimmäistä toteutetaan Suomen ulkopuolella toisen yrityksen toimesta ja vain kaksi jälkimmäistä Suomessa suomalaisen yrityksen toimesta. Tällaisista epäsuorista patenttiloukkauksista on Suomessa vain vähän oikeuskäytäntöä, eikä voimassa oleva patenttilaki ota suoraan kantaa asiaan. Niinpä epäsuoran loukkauksen ollessa mahdollinen kannattaa suunnitella toimenpiteet tarkasti toiminnanvapaus huomioon ottaen.
Sekä patentin haltijan että patenteilla suojattuja keksintöjä käyttämään pyrkivien tahojen on siis huomioitava useita seikkoja pelkän patentin voimassaolon lisäksi. Me patenttialan ammattilaiset Bocolla autamme mielellämme niin tässä tekstissä käsitellyissä kuin muissakin patentteihin ja muihin aineettomiin oikeuksiin liittyvissä kysymyksissä.
Eurooppapatenttiasiamies Nina Virolainen auttaa ja neuvoo kemian ja biokemian alan, kuten diagnostiikan, molekyylibiologian, mikrobiologian, immunokemian sekä prosessikemian keksintöjen suojaamisessa.
Lähes kaikki Euroopan maat ovat allekirjoittaneet Euroopan patenttisopimuksen (European Patent Convention, EPC). Nämä maat on kuvassa 1 merkitty punaisella värillä. Kaikkiin näihin maihin voi saada patenttioikeuden jättämällä eurooppapatenttihakemuksen EPO:on.
Kuva 1: EPC-maat
EPO arvioi eurooppapatenttihakemuksia EPC:ssä säädettyjen kriteerien mukaisesti ja päättää voidaanko hakemus hyväksyä vai ei. Kun EPO hyväksyy hakemuksen hakija ei kuitenkaan saa itselleen patenttioikeutta, joka automaattisesti kattaisi kaikki punaisella merkityt valtiot. Sen sijaan hakijan pitää valita missä punaisissa maissa hän haluaa saattaa voimaan hänelle myönnetyn patenttioikeuden. Tätä kutsutaan eurooppapatentin validoinniksi (EP-validointi). Useimpia eurooppapatentteja ei saateta voimaan kaikissa punaisissa maissa, sillä jokainen validointi tuottaa lisäkustannuksia ja patenttien vuosimaksuja joudutaan maksamaan erikseen joka maassa.
Jos hakija validoi EPO:n myöntämän oikeuden voimaan Suomessa, Ruotsissa, Iso-Britanniassa, Espanjassa, Saksassa, Puolassa, Itävallassa ja Kreikassa, lopputulos on kuvan 2 mukainen.
Kuva 2: Kansallinen validointi
Hakija omistaa nyt patenttioikeuden niissä EPC-maissa, joissa eurooppapatentti validoitiin. Nämä oikeudet ovat kuitenkin erillisiä kansallisia patentteja, joten ne on merkitty eri väreillä. Ne eivät olleet minkään yleiseurooppalaisen patenttituomioistuimen tuomiovallan alaisia (sellaista tuomioistuinta ei vanhassa järjestelmässä ollut olemassa), vaan jokaisen maan patenttioikeus on kansallisen tuomiovallan alainen.
EU:n sisämarkkinat kattavat suuren alueen, mutta eurooppapatentista saatava patenttisuoja pirstaloitui vanhassa järjestelmässä monen tuomiovallan alle. Mikäli patenttioikeutta rikottiin useassa Euroopan maassa, patentin omistajan piti käynnistää erilliset oikeustoimet joka maassa. Kilpailijan piti vastaavasti jättää erillinen mitätöintikanne jokaiseen maahan, mikäli hän haluasi kaataa myönnetyn patenttioikeuden laajalla alueella.
Yhtenäispatentti tulevaisuudessa (todennäköisesti vuodesta 2030 eteenpäin)
On helpointa ymmärtää UPC-järjestelmä sellaisena kuin se tulee olemaan lopullisessa muodossaan. Tällä hetkellä tämä tarkoittaa vuotta 2030, mutta järjestelmä saattaa saada lopullisen muotonsa vasta vuonna 2037, jos siirtymäaikaa pidennetään.
Lopullisessa muodossaan järjestelmä tulee toimimaan näin:
1. Eurooppapatenttihakemusten käsittely jatkuu EPO:ssa kuten ennenkin. Hakemusten arviointikriteerit eivät siis tule muuttumaan. Kuvassa 1 esitetyt maat pysyvät myös kaikki järjestelmässä mukana (joko UPC jäseninä tai ei). Patentointi on siis edelleen mahdollista samoissa maissa kuin ennenkin.
2. Tärkein uudistus on tämä: kun EPO myöntää eurooppapatenttihakemuksen, hakija voi halutessaan saattaa patentin voimaan yhtenäispatenttina, joka kattaa kaikki UPC-maat. Kuvassa 3 on sinisellä esitetty 17 maata, jotka ovat ratifioineet sopimuksen yhdistetystä patenttituomioistuimesta (Agreement on a Unified Patent Court). Näihin maihin tullaan toivottavasti lähitulevaisuudessa vielä lisäämään seitsemän puuttuvaa ratifiointia (Kypros, Tsekki, Slovakia, Kreikka, Unkari, Irlanti ja Romania). Yhtenäispatentti on aina eurooppalaisen patenttituomioistuimen (UPC) tuomiovallan alainen. Jos patentin haltija epäilee kilpailijan rikkovan patenttioikeutta esimerkiksi viidessä sinisessä maassa, hänen tarvitsee jättää vain yksi kanne UPC-tuomioistuimeen. UPC-tuomioistuimen päätös kattaa kaikki sinisellä merkityt valtiot. Kilpailija voi vastaavasti kaataa olemassa olevan yhtenäispatentin jättämällä yhden mitätöintikanteen UPC-tuomioistuimeen. Mikäli tuomistuin katsoo yhtenäispatentin olevan mitätön, patenttioikeus lakkaa kerralla kaikissa sinissä maissa.
Kuva 3: Maat, jotka ovat ratifioineet UPC-sopimuksen
3. Kun EPO myöntää eurooppapatenttihakemuksen, hakija voi myös validoida eurooppapatentin missä tahansa maassa. Validointi tuottaa kansallisen tuomiovallan alaisen patentin aivan kuten vanhassa järjestelmässä. Yhdestä eurooppapatenttihakemuksesta voi siis syntyä kuvassa 4 esitetty patenttiperhe: yhtenäispatentti (sinisellä merkityt maat, UPC:n tuomiovalta) + validoidut kansalliset patentit (muilla väreillä merkityt maat, kansallinen tuomiovalta).
Kuva 4: Patenttiperhe tulevassa järjestelmässä
4. Yhtenäispatenttia ei ole pakko hyödyntää. Hakija voi siis edelleen suorittaa tavalliset validoinnit missä tahansa maissa ja saada kuvan 2 mukaisen patenttisuojan. Kaksoispatentointi saattaa kuitenkin olla kiellettyä joissakin maissa, eli mikäli hakija valitsee yhtenäispatentin kuvan 4 mukaisesti, hän ei ehkä sen lisäksi voi validoimalla saada kansallista patenttia UPC-maahan. Tämä riippuu kansallisesta lainsäädännöstä.
Siirtymävaihe (2023 – todennäköisesti 2030): muutokset uusille myönnetyille EP-hakemuksille
Katsotaan nyt tarkemmin siirtymävaihetta, joka alkoi vuonna 2023. Siirtymävaiheen ajan järjestelmä toimii näin:
A. Kun EPO myöntää eurooppapatenttihakemuksen, patentin hakija voi validoida eurooppapatentin missä tahansa kuvassa 1 esitetyssä punaisessa maassa. Lopputuloksena on silloin nippu kansallisia patentteja.
Vaikka validointi sinänsä suoritetaan siirtymäaikana täsmälleen samalla tavalla kuin ennenkin, on validoitu eurooppapatentti kuitenkin siirtymäaikana hiukan erilainen kuin vanhassa järjestelmässä. UPC-maissa validoidut patentit siirtyvät nimittäin myös UPC-tuomiovallan alle (ellei patentin haltija tee UPC OPT-OUT ilmoitusta, josta lisää myöhemmin). UPC-maissa eurooppapatenttihakemuksesta luodut kansalliset patentit tulevat siis olemaan sekä kansallisen tuomioistuimen että UPC:n tuomiovallan alla.
Kuva 5: Yhdistetty kansallinen ja UPC-tuomiovalta
Siirtymäaikana validoidusta eurooppapatentista syntynyt patenttiperhe on esitetty yllä olevassa kuvassa 5. Hakija on suorittanut kansalliset validoinnit täsmälleen samoihin maihin kuin kuvassa 2, mutta OPT-OUT ilmoitusta ei ole tehty. Kuvassa 5 on merkitty raidallisella värillä UPC-maat Suomi, Ruotsi, Saksa, Itävalta ja Kreikka, joissa patentit ovat sekä kansallisen tuomioistuimen että UPC-tuomioistuimen tuomiovallan alla. Iso-Britanniassa, Espanjassa ja Puolassa validoidut patentit eivät sen sijaan asetu missään tilanteessa UPC-tuomiovallan alle koska nämä eivät ole UPC-maita. Nämä maat on siis esitetty yksivärisinä. Kreikkaa käytetään kuvassa 5 esimerkkinä maasta, joka ei vielä kirjoitushetkellä ole ratifioinut sopimusta. Kreikka esitetään raidallisena, sillä oletuksella, että patentin myöntämispäivänä se on jo ratifioinut UPC-sopimuksen. Mikäli Kreikka ei olisi vielä ratifioinut UPC-sopimusta sinä päivänä, kun kyseinen eurooppapatentti hyväksytään EPO:ssa, kyseinen Kreikassa validoitu patentti ei sillä hetkellä ole UPC-tuomiovallan alainen. Silloin Kreikka täytyisi esittää yksivärisenä kuvassa 5.
Kuvan 5 patenttiperheen haltija voi halutessaan haastaa patenttioikeutta rikkovan kilpailijan UPC-oikeuteen, mikäli rikkomus tapahtuu jossain (raidallisessa) UPC-maassa. UPC-tuomioistuimen antama päätös koskee tällöin kaikkia raidallisia maita. Vaihtoehtoisesti haltija voi haastaa kilpailijan oikeuteen jokaisen tai muutaman raidallisten maiden kansallisessa tuomioistuimessa ja päätös on silloin voimassa vain tässä maassa. Vastaavasti kilpailija, joka haluaa mitätöidä kuvan 5 patenttiperheen, voi raidallisten UPC-maiden osalta hoitaa kaikki maat kerralla jättämällä kanteen UPC-tuomioistuimeen, tai sitten pyrkiä kaatamaan ne yksitellen kansallisilla kanteilla. Patenttiperheen omistajalla tai kilpailijalla ei sen sijaan ole mitään valinnan varaa Iso-Britannian, Espanjan ja Puolan osalta: vain kansalliset oikeustoimet ovat täällä mahdollisia koska nämä maat eivät ole UPC:ssä mukana (eivät ole raidallisia kuvassa 5).
Kuvan 5 patenttiperheen haltija voi siirtymävaiheen aikana halutessaan poistaa UPC-maiden patentit UPC-tuomioistuimen tuomiovallan alta jättämällä niin sanotun OPT-OUT ilmoituksen. OPT-OUT ilmoituksen voi jättää jo siinä vaiheessa, kun EPO käsittelee eurooppapatenttihakemusta. OPT-OUT:in avulla päästään kuvan 5 tilanteesta takaisin kuvan 2 tilanteeseen: jokainen kansallinen patentti on vain kansallisen tuomiovallan alla ja haltija sekä kilpailija voivat tarttua oikeustoimiin vain kansallisissa tuomioistuimissa. Halutessaan patenttiperheen haltija saa myös perua OPT-OUT päätöksen eli palauttaa patenttiperheensä tai hakemuksensa vielä takaisin kuvasta 2 kuvan 5 tilaan. Uutta OPT-OUT:ia ei tämän peruutuksen jälkeen enää voi tehdä.
OPT-OUT:illa patenttiperheen omistaja pystyy varmuudella välttämään tilanteet, joissa kilpailija pyrkii mitätöimään EP-validoinnin kautta saadut kansalliset patentit UPC-tuomioistuimen kautta. Toisaalta OPT-OUT sulkee UPC-tuomioistuimen ovet myös omistajalta itseltään. Omistaja voi kuitenkin halutessaan avata nuo ovet uudestaan perumalla OPT-OUT:in.
B. Toinen vaihtoehto, kun EPO myöntää eurooppapatenttihakemuksen siirtymävaiheen aikana on, että patentin hakija voi ottaa vastaan yhtenäispatentin UPC-maissa ja sen lisäksi validoida eurooppapatentin sellaisissa maissa jotka eivät ole UPC:ssä mukana. Lopputuloksena voi silloin olla esimerkiksi kuvan 6 mukainen patenttiperhe.
Kuva 6: Yhtenäispatentti ja kansallisia patentteja
Mitään OPT-OUT vaihtoehtoa ei ole olemassa, mikäli patentin haltija valitsee itselleen yhtenäispatentin ja luo kuvan 6 mukaisen patenttiperheen. Yhtenäispatenttia ei siis pysty myöhemmin muuttamaan nipuksi kansallisia patentteja eikä sitä voi siirtää minkään kansallisen tuomiovallan alle.
Yhtenäispatentin voi saada vain eurooppapatenttihakemukselle jonka EPO myöntää kesäkuun 2023 jälkeen, kun UPC on astunut voimaan. Patenttiperheen omistaja ei siis voi muuntaa aiemmin myönnetyn patenttiperheen kansallisia patentteja (kuva 2 tai kuva 5) yhtenäispatentiksi. Yllä esitetyt kohdat A ja B ovat siis päätöksiä, joita eurooppapatentin hakija joutuu tekemään jokaisen myönnetyn eurooppapatenttihakemuksen kohdalla, kun se myönnetään.
Tämän lisäksi siirtymävaihe tuo mukanaan muutoksia sellaisille kansallisille patenttioikeuksille, jotka on saatettu voimaan EP-validoinnilla jo ennen vuotta 2023.
Siirtymävaihe: muutokset ennen vuotta 2023 hyväksytyille ja validoiduille eurooppapatenteille
Oletetaan, että omistat laajan eurooppalaisen patenttiperheen joka luotiin monta vuotta sitten validoimalla EPO:n myöntämä eurooppapatentti kuvan 7 väritetyissä maissa. Kuva 7 näyttää alkuperäisen tilanteen – jokainen kansallinen patentti oli kansallisen tuomiovallan alainen.
Kuva 7: Patenttiperhe kansallisen tuomiovallan alla
Kuva 8 näyttää saman patenttiperheen tilanteen sen jälkeen, kun UPC-sopimus astui voimaan. Iso-Britanniassa, Espanjassa, Puolassa ja Turkissa tilanne on täysin muuttumaton koska nämä eivät ole mukana UPC:ssä. Sen sijaan Suomessa, Ruotsissa, Saksassa, Ranskassa, Itävallassa ja Italiassa kansalliset patentit ovat UPC:n voimaantulon myötä siirtyneet sekä kansallisen tuomioistuimen että myös UPC-tuomioistuimen tuomiovallan alle. Tästä syystä nämä maat on merkitty raidallisella värillä.
Kuva 8: Sama patenttiperhe yhteisen tuomiovallan alla
Kuvan 8 patenttiperheen omistaja voi halutessaan haastaa patenttioikeutta rikkovan kilpailijan UPC-oikeuteen, mikäli rikkomus tapahtuu (raidallisessa) UPC-maassa. UPC-tuomioistuimen antama päätös koskee tällöin kaikkia raidallisia maita. Vaihtoehtoisesti omistaja voi erikseen haastaa kilpailijan oikeuteen yksitellen raidallisten maiden kansallisissa tuomioistuimissa. Kilpailijalla on käytettävissään samat vaihtoehdot patentin mitätöimiseksi. Kuten yllä kuvassa 5, patenttiperheen omistajalla tai kilpailijalla ei ole mitään valinnanvaraa Iso-Britannian, Espanjan, Puolan ja Turkin osalta. Vain kansalliset oikeustoimet ovat mahdollisia näissä maissa.
OPT-OUT ilmoituksen voi tehdä myös kaikille kansallisille patenteille, jotka on myönnetty EP-validoinnin kautta ennen vuotta 2023. OPT-OUT siirtää patenttiperheen kuvan 8 tilanteesta takaisin kuvan 7 tilaan, joka vallitsi ennen UPC-sopimuksen voimaantuloa. OPT-OUT voi olla patenttiperheen omistajalle hyödyllinen, koska se pakottaa kilpailijat haastamaan kansalliset patentit yksitellen mikäli he haluavat mitätöidä patenttioikeuden. Kuten yllä jo mainittiin, omistaja voi halutessaan perua OPT-OUT:in, mikäli haluaisikin jättää loukkauskanteen UPC-tuomioistuimeen.
Yhteenveto
On tärkeää muistaa, että yllä kuvatut muutokset koskevat vain Euroopan patenttivirastoon eli EPO:on jätettäviä eurooppapatenttihakemuksia, sekä tällaisista hakemuksista luotuja (EP-validoituja) kansallisia patentteja. Muutokset eivät koske esimerkiksi Suomen PRH:n tai muiden kansallisten patenttivirastojen myöntämiä kansallisia patentteja. PRH:n myöntämä suomalainen patentti ei siis ikinä asetu UPC-tuomiovallan alle. Sen sijaan EPO:n myöntämä eurooppapatentti, joka validoitiin Suomeen, asettuu UPC-tuomiovallan alle, ellei patentin haltija tee OPT-OUT ilmoitusta.
Uudella järjestelmällä on etunsa (yhtenäispatentti kattaa suuren maantieteellisen alueen kohtalaisen edullisesti), mutta se ei varmasti ole vanhaa järjestelmää yksinkertaisempi. Yhtenäispatentin hyödyntämisessä ja OPT-OUT päätösten punnitsemisessa kannattaa pyytää apua asiantuntijalta, jotta kaikki hyödyt, haitat ja kustannukset varmasti tulevat huomioiduiksi.
Ota yhteyttä Boco IP:n patenttiasiamiehiin, jos sinulla on mitä tahansa kysyttävää yhtenäispatentista, UPC:stä tai eurooppapatenteista. Autamme mielellämme!
Blogin kirjoittaja eurooppapatenttiasiamies Thomas Carlsson on Boco IP:n osakas ja hallituksen jäsen. Hän on julkaissut vuonna 2021 kirjan ”Good Patent Applications”.
Kertoisitko, Elsa, miten päädyit IP-alalle ja nykyiseen tehtävääsi?
Olin opiskeluaikana lukenut sivuaineena kauppaoikeutta, jossa käsiteltiin myös immateriaalioikeuksia. Siellä kurssilla se kipinä sitten syttyi. Kun syksyllä 2022 etsin uutta työpaikkaa, Bocon ilmoitus tuli vastaan ja päätin hakea IP Specialistin tehtävää, koska työnkuva kuulosti monipuoliselta ja Boco IP huipulta työyhteisöltä.
Mitä teet vapaa-aikanasi?
Vapaa-ajalla tykkään liikkua, lukea kirjoja ja opettelen myös pianon soittoa.
Onko jotakin sellaista mitä muut eivät sinusta tiedä, jonka haluaisit kertoa lukijoille?
Minun lemppariviihdettäni on katsoa kaikenlaisia true crime –ohjelmia.
Haluatko mainita erityisesti jonkun kollegan, kenelle haluaisit antaa isot kehut Boco IP:llä?
Kehun ja kiitän tietysti koko ipsu-tiimiä, joka on ottanut minut todella hyvin vastaan ja perehdyttänyt minua tämän työn saloihin.
Keksintösäätiön tiedotteessa kerrotaan, että: ”Apu+Raha -palvelua haetaan hakemuksella, jonka käsittelee arvioijat. Arvioijat ovat Keksintösäätiön nimittämiä asiantuntijoita, jotka käyvät läpi hakemukset, tunnistavat puutteet ja pyytävät hakijaa lisäämään tarvittaessa tietoja ja selvityksiä, jotta kokonaiskuva hahmottuu paremmin. Tämä on Apu-osa ja 1-2 iteroinnin jälkeen hakijalla on paljon parempi hakemus, kuin alkuperäinen versio. Tarvittaessa iterointeja voidaan tehdä useampia, mutta olennaista on saada hakemus nopeasti siihen tilaan, että siitä voidaan tehdä rahoituspäätös. Lopuksi arvioijat antavat Keksintösäätiölle suosituksen.
Yhteistyöstä on sovittu toistaiseksi naiskeksijäverkosto QUIN-Suomi ry:n ja Suomen Keksijäin Keskusliitto ry:n kanssa, jotka etsivät riveistään asiantuntijoita. Kumppaniverkostoa on tarkoitus laajentaa.”
Hakuaika on 1.4 – 31.5.2023 ja toinen hakuaika on avoinna 1.10-30.11.2023. Mahdollinen kolmas haku voidaan järjestää tammikuussa 2024.
Trenditietoisina kysyimme myös paljon kohistulta ChatGPT:ltä kannattaako hakea tukea. Näin AI-vastasi kysymykseen:
PK-yrityksen kannattaa harkita eri paikoista tuen hakemista, jos se tarvitsee resursseja tai taloudellista tukea liiketoimintansa kehittämiseen. Tämä voi auttaa yritystä kasvamaan, laajentumaan ja pysymään kilpailukykyisenä markkinoilla.
Joitakin mahdollisia tukimuotoja yllä mainitun lisäksi ovat myös:
Julkiset rahoitusohjelmat: Monet valtiot, maakunnat ja kaupungit tarjoavat erilaisia tukiohjelmia yrityksille. Nämä voivat sisältää avustuksia, lainoja, takauksia ja muita taloudellisia etuuksia.
EU-rahoitus: Euroopan unioni tarjoaa erilaisia tukiohjelmia pk-yrityksille, jotka toimivat eri toimialoilla.
Yksityinen rahoitus: Pk-yritykset voivat harkita yksityisten sijoittajien, kuten enkelisijoittajien tai riskipääomasijoittajien, hankkimista.
Yhteistyöverkostot: Pk-yritykset voivat liittyä erilaisiin yhteistyöverkostoihin, jotka voivat tarjota tukea ja resursseja liiketoiminnan kehittämiseen.
On tärkeää muistaa, että eri tukimuodoissa voi olla erilaisia ehtoja ja vaatimuksia, joten yrityksen on tutkittava tarkasti, mitä kukin tukimuoto tarjoaa ja minkä tyyppisiä sitoumuksia se edellyttää. Lisäksi yrityksen on varmistettava, että sen liiketoimintasuunnitelmat ja taloudelliset tavoitteet ovat linjassa tukimuodon kanssa, jota se hakee. Boco IP auttaa kysymyksissä mielellään.
SME Fund on myös uudistettu vuodelle 2023. Tuen määrä riippuu yrityksen tekemistä hakemuksista ja tilaamista palveluista. Yrityksen maksamista maksuista jälkikäteen korvattava osuus vaihtelee 50%-90%:iin tuen kohteen mukaan.
Tuen maksimimäärät kohteittain ovat seuraavat:
tavaramerkki- ja mallioikeushakemusten virastomaksut: 1000 euroa
IPR-esianalyysipalvelu (IP Scan): 1350 euroa
patenttihakemusten virastomaksut ja virastojen suorittamat patentteihin liittyvät uutuustutkimukset: yhteensä 1500 euroa
EU:n kasvinjalostajan oikeuden rekisteröintihakemus: 225 euroa
Yritys voi siis saada SME Fundin myöntämää tukea yhteensä 4075 euroa vuoden 2023 aikana.
Sertifiointi on kolmannen osapuolen, Great Place To Work®:n myöntämä tunnustus erinomaisesta työntekijäkokemuksesta. Työntekijäkokemus on tutkittu Trust Index -henkilöstötutkimuksella ja siksi sertifiointi perustuu työntekijöidemme aitoihin kokemuksiin.
Sertifikaatti myönnetään yritykselle, jonka työtyytyväisyyden kokonaisuutta osoittava Trust Index -tulos on vähintään 65 %.
Great Place to Work -sertifiointi kertoo siitä, että Boco IP tarjoaa työympäristön, missä kaikilla on hyvä olla. Boco IP:n moneen kertaan palkittu yrityskulttuuri rakentuu luottamukselle.
”Olemme panostaneet paljon työhyvinvointiin ja ihmisläheiseen johtamiseen. Kun henkilöstö pääsee aidosti vaikuttamaan oman työn, työyhteisön ja koko yhtiön toiminnan kehittämiseen, luottamus ja työnhyvinvointi kasvaa. Henkilöstöllä on parhain tietämys ja osaaminen itse työstä. Annamme yksilöille paljon vastuuta ja rakennamme Boco IP:tä yhdessä”, kommentoi toimitusjohtamme Karri Leskinen.
Boco IP on vuosien ajan määrätietoisesti kehittänyt yrityskulttuuriaan ja johtamismenetelmiään. Nykyinen toimintamalli perustuu itseohjautuviin tiimeihin. Itseohjautuvuus antaa vastuuta ja valtaa tehdä päätöksiä ilman esimiesrakennetta. Samalla se ohjaa henkilöstön arvioimaan päätöksiään yrittäjämäisemmin ja pohtimaan päätösten vaikutusta koko yritykseen. Viestinnän tärkeys korostuu itseohjautuvassa organisaatiossa ja erityisesti viestintä kollegoiden kesken on tärkeää. Bocolaiset jakavatkin aktiivisesti omia ideoitaan ja ajatuksiaan mm. meidän sisäisellä keskustelufoorumilla Yammerissa.
”Boco IP:n yrityskulttuurin kulmakivinä ovat arvomme, joista tärkeimpänä ihmisläheisyys näkyy avoimuutena ja välittävä ilmapiirinä. Bocolaisuus näkyy asiantuntijayhteisön sitoutumisena ja hyvänä yhteishenkenä.” kommentoi henkilöstöpäällikkömme Marjukka Hausalo.
Lisätietoa Boco IP:stä saatavilla osoitteessa: www.bocoip.com
Usein muistutukset vaikuttavat oikeiden tietojen ja määräaikojen takia hyvin uskottavilta. On kuitenkin syytä pitää mielessä, että kaikki viralliset maksut on maksettava oma-aloitteisesti oikean viraston tilille, sillä virastot eivät lähetä laskuja uudistamismaksuista eikä mistään muistakaan hakemusprosesseihin liittyvistä viranomaismaksuista. Jos merkinhaltijalla on rekisteröity asiamies, virasto on aina ensi kädessä yhteydessä asiamieheen ja lähettää mahdollisen muistutuksen hänelle. Laskuja ei lähetetä asiamiehellekään.
Muistutuskirjeet ovat peräisin suomalaisilta tai ulkomaisilta yrityksiltä. Näitä muistutuskirjeitä lähetetään yleensä paria kuukautta ennen IP-rekisteröintien uudistamispäivää. Kirjeessä pyritään toisaalta herättämään merkinhaltijaa tulevaan määräaikaan ja toisaalta tarjoamaan helppoa tapaa hoitaa esim. tavaramerkkien uudistukset. Viestistä saa käsityksen, että asia on hoidossa pelkästään maksamalla muistutukseen liitetty lasku. Joissain tapauksissa muistutuskirjeitä on lähetetty myös vaikka esimerkiksi tavaramerkin uudistamisaika ei ole vielä käsillä.
Kannattaa siis lukea viestin sisältö tarkasti ennen kuin ryhtyy maksamaan tai muuten sitoutumaan mihinkään. Helpolla pääsee, jos antaa esimerkiksi Boco IP:n hoitaa kaikki immateriaalioikeuksiin liittyvät asiat. Jos Boco IP on toiminut kumppaninasi IP-asioissa, voit unohtaa kaikkien muiden tahojen viestit ja luottaa siihen, että uudistukset ja muut viranomaisprosessit hoituvat luotettavasti ilman että määräaikoja pääsee unohtumaan.
Laura Roselius
Kirjoittaja Laura Roselius on IP-lakimies ja osakas, joka hoitaa laajamittaisesti tavaramerkkihakemuksia ja mallioikeusasioita. Hän on ollut luomassa monen asiakkaan tavaramerkkien suojausstrategioita ja häntä on konsultoitu usein tuoteväärennöstapauksissa.
Innovaatiosetelillä saat uutta tietoa ja osaamista yritykseesi. Setelin arvo on enimmillään 6 000 euroa ja 100% ostettujen palveluiden arvonlisäverottomasta määrästä. Yrityksesi voi saada setelin vain kerran. Avustus maksetaan yrityksellesi sen jälkeen, kun olet hyväksynyt palveluntuottajan toimittaman työn ja maksanut tämän palkkion.
Det framkom tydligt att företagen förbereder sig på en alltmer digitaliserad värld. Digitaliseringen är ett tema, som även är aktuellt inom IPR med stor inverkan på ett företags IP-strategi och hantering av immateriella tillgångar, vilka är viktiga för den övergripande affärsstrategin då data och kunskap är viktiga intellektuella tillgångar även för företag med fysiska produkter. Digitaliseringen inverkar även på marknads- och konkurrenssituationen.
Digitaliseringen är ett tema, som även är aktuellt inom IPR.
Teknologisk Utveckling
T.ex. Roger Bou Faical, berättade hur Ericsson, som är världsledande på trådlös kommunikation, tänker framåt. Redan nu är det klart att 5G inte räcker till med tanke på utvecklingen inom streaming, kvantumteknologi, AI, drönare, nya tjänster inom bilbranschen, och för sammankopplingen av olika apparater, vilka inte tidigare varit delar av samma nätverk. Allt detta kräver 6G med enorma resurser och nya standarder T.o.m 7G har redan nämnts.
Utom data och digitalisering blir också användningen av förnybara material som råvara allt viktigare. Stina Sjögren Paulsson från Stora Enso presenterade företagets utveckling i riktning mot en användning av nya material från skogen som råvara. Utvecklingen har lett till en ökning på upp till 50% av antalet patentansökningar per år. Konkurrensen gör att det är aktuellt inom IPR att satsa på FTO – undersökningar, vilka blivit allt viktigare. Även här har digitaliseringen av samhället medför ändringar i sättet att arbeta.
Kostnadshantering
Ett tema, som ständigt är aktuellt inom IPR är kostnader – ett välbekant hinder för små företag att få rätt i juridiska rättsmål gällande patent, speciellt för företag i tvist med en stor koncern. Ett koncept med extern finansiering av immaterialrättsliga tvister är känt i USA men börjar bli allt vanligare i och utanför Norden och det finns redan företag, som arbetar med att finansiera juridiska tvister.
Finansieringen innebär alltså att dessa företag åtar sig att betala de kostnader som krävs för att kunna driva en tvist, och i gengäld får de en andel av den ersättning som faller ut vid framgång i tvisten. Blir tvisten dock inte framgångsrik erhåller de ingenting. En vettig förlikning innan processen hunnit gå alltför är dock ofta det bästa alternativet.
De vanligaste hindren för små och mellanstora företag i en tvist med en stor koncern är det finansiella men delvis även det operationella samt personresurserna. Det finns inte så mycket andra alternativ för små företag att driva sin sak. Vissa trender på försäkringssidan tyder dock på att en förändring håller på att ske även där.
Det enhetliga patentsystemet diskuterades livligt.
Det enhetliga patentsystemet
Ämnet som kanske är mest aktuellt inom IPR just nu är det enhetliga patentsystemet, vilket diskuterades livligt. Det beräknas träda i kraft under våren 2023 när domstolsavtalet ratificerats, det vill säga godkänts, av 13 länder, däribland Tyskland,som är det land som ännu inte ratificerat men som ska göra det. Sedan kan man välja om man vill ha ett europeiskt patent enligt nuvarande form eller ett patent med enhetlig verkan.
Enhetliga patent ifrågasätts och försvaras i en och samma domstol, UPC (Unified Patent Court). Det är dock möjligt att undanta (opt-out) klassiska europeiska patent under en övergångsperiod på 7 – 14 år. Man kan ansöka om opt-out under en s.k. sunrise-period after att Tyskland ratificerat bara inte en rättsprocess redan påbörjats.
En intressant fråga är hurivida man skall göra en opt-out eller inte. Inget direkt svar finns och det gäller helt enkelt att utvärdera olika faktorer, som t.ex. antalet länder ett EP-patent validerats i, språkfrågor, mm. En risk med att inte göra opt-out är att ifall patentet ogiltigförklaras av UPC missar man patentet i alla de länder patentet validerats. Å andra sidan kan det innebära både tid ock kostnader ifall man måste bedriva processer i flera domstolar. Det är inte sagt att utslaget blir detsamma i alla domstolar. Man borde också bekata faktorer som skyddsomfång, patentets styrka och dess anknytning till företagets produkter. En opt-out kan göras för en del av patenten, för alla eller inga och sålunda kan man sprida riskerna. En opt-out lönar sig antagligen ifall patentet licensierats ut och om man t.e.x ska sända ut ett varningsbrev om intrång.
Under den emotsedda paneldiskussionen om UPC framhölls avslutningsvis att det helt enkelt gäller att värdera risker i ekonomi och om hur starka patenten är, i hur många länder de validerats, vilka konkurrenterna är mm. Också kostnader för en själv om man måste tvista i flera länder. Vilka är riskerna om man förlorar, vilka är fördelarna om man vinner. Det finns inget allmänt svar utan man måste tänka över syftet med vad man gör och sprida ut riskerna.
Lisbeth Söderman
Lisbeth Söderman är delägare i Boco IP och europeiskt patentombud. Hon hanterar särskilt patentering av uppfinningar inom området telekommunikationsteknik och kemi och gör bruksmodellansökningar.
1. Suomessa virheellinen patenttimerkintä ongelmallisempi kuin merkinnän puuttuminen
Suomessa patenttimerkintä ei ole koskaan edellytys korvauksen saamiselle patentin loukkausasiassa, eikä nykyinen patenttilainsäädäntö sisällä erillistä pykälää koskien patenttimerkintöjä. Siksi Suomessa on melko vähän kokemusta patenttimerkinnöistä. Patentinhakija tai patentinhaltija voi kuitenkin Suomessakin merkitä tuotteen patenttimerkinnällä ja joitakin patenttilainsäädännön pykäliä, kuten patenttilain 56 §, voidaan soveltaa myös näiden patenttimerkintöjen osalta. Markkinointinäkökulmasta patenttimerkintöihin sovelletaan kotimaassa lisäksi lakia sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa ja kuluttajasuojalakia, kuten muidenkin teollisoikeuksien osalta. Tuotteen ei esimerkiksi saa väittää olevan patentoitu, jos se ei pidä paikkaansa. On hyvä huomata, ettei vireillä oleva patenttihakemus ole vielä patentti eikä tuotteeseen saa merkitä sellaisen patentin numeroa, jonka suoja ei kata kyseistä tuotetta.
2. Ota patenttimerkintä huomioon jo tuotteen suunnitteluvaiheessa
Merkintä patentista tai patenttihakemuksesta tulee ajankohtaiseksi, kun tuotetta, jota patentti tai patenttihakemus koskee, aletaan valmistaa. Patenttimerkintä on kuitenkin syytä ottaa huomioon jo tuotteen suunnitteluvaiheessa. Eräiden maiden, kuten USA:n, lainsäädännön mukaan patenttimerkintä tulee aina tehdä itse tuotteeseen, mikäli se suinkin on järkevästi mahdollista. Järkevästi mahdollisen määrittelee lopulta oikeusistuin, ei tuotteen valmistaja, mikäli asia päätyy oikeuteen. Siksi patenttimerkintä on aina varminta tehdä tuotteeseen, mikäli mahdollista, jos USA:n markkinat kiinnostavat ja samaa tuotekonfiguraatiota halutaan myydä eri maihin. Helpointa on, jos patenttimerkintä voidaan tehdä erilliseen osaan, esimerkiksi laattaan, joka voidaan kiinteästi asentaa tai upottaa tuotteen pintaan. On myös hyvä huomioida, että patenttimerkintä olisi sellaisessa kohdassa tuotetta, joka altistuu mahdollisimman vähäiselle kulumiselle. Mikäli patenttimerkintää ei ole mahdollista tehdä tuotteeseen, jos tuote on esimerkiksi nestemäinen tai hyvin pienikokoinen, se voidaan tehdä myös tuotepakkaukseen.
3. Mitä patenttimerkintä sisältää?
Patentin osalta patenttimerkintä sisältää tyypillisesti patenttinumeron ja maan. Lisäksi ainakin kansainvälisille markkinoille suunnatuissa tuotteissa patenttimerkinnän on hyvä sisältää Pat.- tai Patent-teksti. Mikäli tuote on suojattu useammalla patentilla, patenttimerkinnän tulisi sisältää kaikki nämä patentit ainakin sen maan osalta, johon tuote myydään. Joissakin maissa, kuten USA:ssa ja Iso-Britanniassa, patenttilainsäädäntö mahdollistaa patenttimerkinnän korvaamisen niin sanotulla virtuaalisella patenttimerkinnällä, jolloin tuotteeseen merkitään patenttinumeroiden sijaan verkko-osoite, josta löytyy tieto kyseistä tuotetta tai tuotevarianttia suojaavista patenteista. Virtuaaliseen patenttimerkintään voi kuitenkin liittyä riski sellaisissa maissa, joissa puuttuu sitä koskeva lainsäädäntö ja oikeuskäytäntö ja joissa patenttimerkinnällä voi olla olennainen merkitys korvausasioissa. Siksi suosittelemme mahdollisuuksien mukaan fyysistä patenttimerkintää. Patenttimerkinnöistä voi nimittäin olla hyötyä patentinhaltijalle esimerkiksi loukkaustapauksessa. On helpompi osoittaa, että kolmas osapuoli on tiennyt patenttioikeudesta, jos siitä on selkeä merkintä itse tuotteessa. Siten voi olla mahdollista osoittaa teon tahallisuus, jolloin myös tuomittavien korvausten määrä saattaa nousta.
Patentinhakija voi myös ilmoittaa tuotteeseen liittyvästä vireillä olevasta patenttihakemuksesta. Kansainvälisesti tämä voidaan tehdä merkitsemällä tuotteeseen Patent pending tai Pat. pend. Tämä merkintä siis tarkoittaa, ettei patenttia ole vielä myönnetty. Myös patenttihakemusta koskevaan merkintään voidaan merkitä hakemusnumero ja maa. Jos patenttimerkintä tehdään ennen patentin myöntämistä, on kuitenkin syytä huomioida, että hakijalla on tällöin velvollisuus ilmoittaa patenttihakemuksen numero (jos sitä ei ole merkitty tuotteeseen) ja toimittaa hakemusasiakirjat pyydettäessä kolmansille osapuolille, vaikka hakemus olisi vielä salainen.
4. Patenttimerkinnät kannattaa katselmoida ja päivittää säännöllisesti
Patenttimerkinnät on tarpeen katselmoida säännöllisesti. Erityisen tärkeää on kiinnittää huomiota patenttimerkintöihin silloin, kun suunnitellaan kokonaan uuden tuotteen tai tuotevariantin lanseerausta tai olemassa olevan tuotteen tai tuotevariantin markkinoimista uudelle markkina-alueelle. Tällöin on syytä käydä läpi paikalliset määräykset patenttimerkintöjä koskien sekä se, mitkä patentit koskevat kyseistä tuotetta. Patenttimerkinnät on myös syytä tarkistaa, kun patentti, varsinkin US-patentti tai UK-patentti, myönnetään, patenttihakemus kaatuu tai hylätään tai jos patentti raukeaa tai se rajoitetaan niin, ettei se suojaakaan kyseistä tuotetta. Paikkansa pitämättömän patenttimerkinnän säilyttäminen tuotteessa voidaan katsoa harhaanjohtavaksi ja siten lainvastaiseksi. USA:ssa, jossa patenttimerkinnöillä on merkittävä rooli, lakannutta patenttia koskevaa merkintää ei kuitenkaan enää nykyään katsota lainvastaiseksi. On myös tärkeää huomioida, että eräitä tuotteita, esimerkiksi tupakkatuotteita, koskevat tiukemmat säädökset patenttimerkintöjen ja muidenkin tuote- tai pakkausmerkintöjen suhteen.
Oikein käytettynä patenttimerkinnät voivat tuoda merkittävää markkinoinnillista lisäarvoa tuotteen myyntiin ja toimia pelotteena kilpailijalle sekä tietyissä maissa myös merkittävästi vaikuttaa saatavilla oleviin korvauksiin loukkausasioissa, mutta myös patenttimerkintöihin liittyvät riskit on hyvä tiedostaa. Eri maiden käytännöt patenttimerkintöjä koskien ovat myös erilaisia, joten ne on hyvä selvittää ennen tuotteiden toimittamista uudelle markkina-alueelle. Suosittelemme kysymään aina neuvoa asiantuntijoiltamme, ennen kuin tuotteisiin laitetaan patenttimerkintöjä.
Artikkelin kirjoittaja on Sini-Maaria Mikkilä, joka toimii Boco IP:llä Eurooppapatenttiasiamiehenä sekä Tampereen konttorin johtajana.
