Mihin patenttisuoja loppuu?

Patentin antama yksinoikeus on kielto-oikeus, eli se tarkoittaa oikeutta kieltää muita käyttämästä keksintöä ammattimaisesti hyväkseen. On kuitenkin olemassa poikkeuksia, jolloin yksinoikeuden hyödyntäminen on haastavaa tai se on kokonaan laissa poissuljettu.

Keksinnölle Suomessa myönnetyn patentin voimassaoloaika on 20 vuotta patenttihakemuksen tekemispäivästä. Poikkeuksen tähän tekevät lääkeainetta tai kasvinsuojeluainetta koskevat patentit, joiden voimassaoloa voidaan pidentää jopa viisi vuotta niin sanotun lisäsuoja-asetuksen perusteella, ja lastenlääkkeiden tapauksessa vielä ylimääräiset puoli vuotta lisää. Patentin voimassa pysyminen edellyttää myös vuosimaksujen maksamista ajallaan. Voimassaolon ajallisen rajoituksen lisäksi patenttisuoja on maantieteellisesti rajattu – suomalainen patentti antaa yksinoikeuden vain Suomessa.

Poikkeuksia patenttisuojaan

Voimassa olevan patenttisuojan ulkopuolelle jää esimerkiksi keksinnön ei-ammattimainen käyttö. Niinpä patenttisuoja ei tyypillisesti ulotu vaikkapa keksinnön tutkimuskäyttöön, mutta mikäli tutkimuksesta aletaan jalostaa kaupallista toimintaa, voimassa olevat patentit tulee ottaa huomioon loukkauksen välttämiseksi. Patenttiammattilaisen suorittama toiminnanvapauden arviointi on hyvä tapa selvittää kaupallisen toiminnan mahdollisuudet ja edellytykset tilanteessa, jossa loukkaus on mahdollinen.

Patenttisuoja on myös alueellisesti rajattu. Patentin antama yksinoikeus raukeaa alueellisesti silloin, kun patentilla suojattu tuote on laskettu markkinoille Euroopan talousalueella patentinhaltijan toimesta tai suostumuksella. Tuotteen ostaja voi sen jälkeen vapaasti käyttää sitä ja luovuttaa sen edelleen. Esimerkiksi patentinhaltijan suostumuksella Ruotsissa myytyä tuotetta voidaan siis tuoda Suomeen loukkaamatta suomalaista patenttia. Sen sijaan, jos suostumuksellinen markkinoille laskeminen tapahtuu Euroopan talousalueen ulkopuolella kuten vaikkapa Kiinassa, suomalaisen patentin haltija voi edelleen estää tuonnin Suomeen.

Ennakkokäyttöoikeus ja pakkolisenssi

Eräs yksinoikeuden rajoitus on niin sanottu ennakkokäyttöoikeus, jonka mukaan se, joka on käyttänyt keksintöä aiemmin hyväkseen, saa jatkaa käyttöä patentista huolimatta. Ennakkokäyttöoikeuden edellytyksenä on, että keksintöä on käytetty patentin hakemishetkellä Suomessa ammattimaisesti hyväksi, tai ainakin on ryhdytty teknisiin tai kaupallisiin valmisteluihin hyväksikäytön aloittamiseksi. Ennakkokäyttö ei myöskään voi olla tapahtunut julkisesti – muuten se estäisi patentin myöntämisen samalle keksinnölle. Aiemman hyväksikäytön on tapahduttava ilman väärinkäytöstä patentinhaltijaa kohtaan, eli vaikkapa teollisuusvakoilun avulla keksinnöstä saatu tieto ei johda ennakkokäyttölupaan.

Keksinnön ennakkokäytöksi riittää esimerkiksi maahantuonti, ja käytön laatu on määrää tärkeämpi – yksikin käyttökerta voi riittää. Hyväksikäyttöä voi jatkaa samassa muodossa kuin sitä on aiemmin tehty: esimerkiksi käyttäjä saa edelleen käyttää ja valmistaja valmistaa. Tämä laadullinen rajoitus aiheuttaa sen, että oman patenttihakemuksen tekeminen on usein kannattavampaa kuin luottaa ennakkokäyttöoikeuteen. Mikäli kilpailija ehtisi patentoida keksinnön, ei välttämättä ole enää mahdollista muokata tai parannella itsellä käytössä olevaa keksintöä loukkaamatta kilpailijan patenttia.

Ennakkokäytöksi ei enää lasketa hakemishetken jälkeen aloitettua hyväksikäyttöä. Patenttilaissa on esitetty tiettyjä edellytyksiä, joiden täyttyessä on mahdollisuus saada pakkolisenssi toisen patentoiman keksinnön hyväksikäyttöön. Pakkolisenssiin voi johtaa keksinnön hyväksikäyttö, joka on alkanut hakemishetken jälkeen mutta ennen patenttihakemuksen tulemista julkiseksi. Käytännössä tällaisia pakkolisenssejä myönnetään maailmallakin erittäin harvoin, ja Suomessa näistä ei ole ennakkotapauksia. Pakkolisenssin myöntöön voi johtaa myös patentoidun keksinnön käyttämättä jättäminen tai patentoidun keksinnön käytön riippuvuus toiselle kuuluvasta patentista. Tällaisetkin tapaukset ovat kuitenkin harvinaisia, eikä pakkolisenssejä koskaan myönnetä kevyin perustein.  

Menetelmäpatenttien kielto-oikeuden haasteita

Suomalaisen patentin haltijalla on oikeus kieltää muilta käyttämästä patentoitua menetelmää Suomessa. Lisäksi menetelmäpatentin suoma kielto-oikeus kattaa sen, etteivät kilpailijat voi tuoda maahan jossain toisessa maassa samalla menetelmällä välittömästi aikaansaatua tuotetta. Kuitenkin patenttilain tulkinnan kannalta tilanne on haastava, jos patentoitu menetelmä toteutetaan osittain toisessa maassa ja etenkin silloin, jos tämän osan toteuttaa toinen yritys. Esimerkiksi tästä on tilanne, jossa patentoitu menetelmä kattaa neljä vaihetta, joista kaksi ensimmäistä toteutetaan Suomen ulkopuolella toisen yrityksen toimesta ja vain kaksi jälkimmäistä Suomessa suomalaisen yrityksen toimesta. Tällaisista epäsuorista patenttiloukkauksista on Suomessa vain vähän oikeuskäytäntöä, eikä voimassa oleva patenttilaki ota suoraan kantaa asiaan. Niinpä epäsuoran loukkauksen ollessa mahdollinen kannattaa suunnitella toimenpiteet tarkasti toiminnanvapaus huomioon ottaen.

Sekä patentin haltijan että patenteilla suojattuja keksintöjä käyttämään pyrkivien tahojen on siis huomioitava useita seikkoja pelkän patentin voimassaolon lisäksi. Me patenttialan ammattilaiset Bocolla autamme mielellämme niin tässä tekstissä käsitellyissä kuin muissakin patentteihin ja muihin aineettomiin oikeuksiin liittyvissä kysymyksissä.

Eurooppapatenttiasiamies Nina Virolainen auttaa ja neuvoo kemian ja biokemian alan, kuten diagnostiikan, molekyylibiologian, mikrobiologian, immunokemian sekä prosessikemian keksintöjen suojaamisessa. 

Uusimmat blogiartikkelit

Kolme bocolaista nimitetty Markkinaoikeuden asiantuntijajäseniksi 

Market Explorer -rahoituksella tukea PK- ja midcap yrityksille

Boco IP yksi Suomen parhaista työpaikoista Great Place To Work® -listalla

Vanteista vahinkoihin: suomalaisen maahantuojan oppitunti tavaramerkkioikeuksista 

Esittelyssä Boco IP:n Essi Karppanen

Brändiuudistus – kolhuja IPR-vesilasissa?

Kirjoittaja

Nina Virolainen
Eurooppapatenttiasiamies
+358 9 6866 8488
nina.virolainen@bocoip.com