Postipäivillä tarkoitetaan EPO:n postitse lähetettyihin ja sähköisiin tiedoksiantoihin vastaamisen määräpäiviin automaattisesti annettua 10 päivän pidennystä, joka lasketaan tiedoksiannon päivämäärästä. Käytännössä siis esimerkiksi tiedonannon päivämäärästä 2 kk päähän ulottuva vastausaika on ollut 2 kuukautta ja kymmenen päivää. Parhaassa tapauksessa viikonloppujen tai juhlapyhien sattuessa sopivasti vastausaika on voinut venyä vielä joitain päiviä pidemmäksikin.
1.11.2023 ja sen jälkeen päivätyt EPO:n sähköiset tiedoksiannot katsotaan toimitetuiksi samana päivänä kuin ne on päivätty. Tällöin myös esimerkin mukainen 2 kk määräpäivä tiedoksiantoon vastaamiseksi lasketaan tästä toimituspäivästä. Määräpäivä saattaa edelleen siirtyä joitain päiviä eteenpäin EPO:n kiinniolopäivien vuoksi, mutta postipäiviä ei siis enää ole.
Postitse lähetetty tiedoksianto katsotaan sekin toimitetuksi tiedoksiantopäivänä, ellei se saavu perille yli seitsemän päivää tiedoksiantopäivän jälkeen. Tällaisessa tapauksessa vastaanottajan tulee itse pitää kirjaa vastaanottopäivästä ja ilmoittaa EPO:lle, mikäli tiedoksianto saapuu myöhässä. Tällöin EPO voi pidentää määräpäivää yhtä monta päivää, kuin seitsemän päivän raja ylittyi. Jos siis tiedoksianto saapuisi perille 10 päivää tiedoksiantopäivän jälkeen, määräpäivää pidennetäänkin vain kolmella päivällä.
Postipäivien poistuminen käytöstä kannustaa siirtymään EPO:n sähköisten viestintäjärjestelmien käyttöön. Me Boco IP:llä käytämme aina sähköistä viestintää EPO:n suuntaan, sillä se on paras keino varmistaa tiedon luotettava ja ajantasainen kulku.
Olen Linnea Hjelt, ja työskentelin Boco IP:llä lähes kaksi kuukautta tämän kesän. Olen ensimmäisen vuoden kauppatieteiden opiskelija, ja täytyy sanoa, että tämä työ toimistolla on sopinut minulle yllättävän hyvin.
Kesätyö on usein ensimmäinen askel kohti työelämää ja tuo parhaimmillaan tärkeää kokemusta oman alan työtehtävistä. Oli ilo päästä osaksi tiimiä ja sain arvokasta työkokemusta alalta, sekä toimistotyöstä.
Tehtäväni office-assistenttina ovat olleet monipuoliset. Tehtäviini on kuulunut muun muassa toimiston viihtyvyydestä ja toimivuudesta huolehtiminen sekä avustaminen taloushallinnon tehtävissä. Vastasin sähköpostien hallinnasta ja kyselyihin vastailemisesta – tarkkailin sekä yrityksen yleistä sekä kirjanpidon sähköpostilaatikkoa ja huolehdin, että kaikki tärkeät viestit saatiin välitettyä oikeille henkilöille, ellen voinut itse vastata tiedusteluihin. Olin kuvitellut, että toimistossa työskentely on pitkäveteistä sekä itsestään toistuvaa. Sen sijaan tuntuikin siltä, että joka viikko opin jotain uutta.
Bocolla oli vahva tuki kesätyöntekijöille. Sain hyvän perehdytyksen työtehtäviini ja työyhteisö oli avoin ja ystävällinen. Sain aina apua ja tukea tarvittaessa. Vaikka työtehtäväni eivät suoraan liittyneet patentointiprosesseihin, sain silti ymmärryksen siitä, miten tärkeä osa monen yrityksen toimintaa patentit ovat.
Eurooppapatenttiasiamies Sini-Maaria Mikkilä on nimitetty Boco IP:n strategiajohtajaksi (CSO, Chief Strategy Officer). Sini-Maarialla on pitkä ja arvostettu ura immateriaalioikeuksien alalla sekä vahva asiantuntemus prosessien kehittämisestä ja laatujohtamisesta. Hän on työskennellyt menestyksekkäästi monissa korkean profiilin patenttiasioissa ja neuvonut laajaa asiakaskuntaa kansallisissa ja kansainvälisissä patenttiasioissa. Hänen monipuolinen osaamisensa ja vahva sitoutumisensa asiakkaiden menestykseen ovat tehneet hänestä luotettavan ja arvostetun asiantuntijan alalla.
Sini-Maaria jatkaa asiantuntijaroolissa eurooppapatenttiasiamiehen tehtävissä minkä lisäksi hän on tärkeä osa sekä business development -tiimiä että Boco IP:n hallitusta. Sini-Maarian aiempi kokemus Nokialla laatuinsinöörinä ja projektijohtajana antaa vahvan näkemyksen Boco IP:n toiminnan kehittämiseen ja myös asiakkaiden tarpeiden tunnistamiseen.
Sini-Maarian tehtävä strategiajohtajana on kehittää ja toteuttaa Boco IP:n strategista suunnittelua. Boco IP tarjoaa huippuosaamista hyvällä fiiliksellä ja huippuluokan palveluiden tuottaminen vaatii parhaat osaajat sekä tehokkaat ja toimivat prosessit. Teknologian kehittyessä tulee myös tunnistaa mm. keinoälyn tuomat mahdollisuudet palveluiden kehittämisessä kuitenkaan unohtamatta vahvaan asiantuntemukseen perustuvaa toimintamme ydintä. Sini-Maaria vastaa yhdessä business development -tiimin kanssa uusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistamisesta ja Boco IP:n johtavan aseman vahvistamisesta.
Boco IP on johtava immateriaalioikeuksiin erikoistunut yritys, joka tarjoaa kattavia palvelujaan asiakkailleen kansallisesti ja kansainvälisesti. Yhtiön tavoitteena on auttaa asiakkaitaan suojaamaan ja hyödyntämään immateriaalioikeuksiaan strategisesti ja tehokkaasti. Sini-Maaria nimittäminen strategiajohtajaksi vahvistaa Boco IP:n sitoutumista asiakkaiden menestykseen ja edistää Boco IP:n visiota tarjota paras asiakaskokemus.
Hiihtävänä henkilönä tämä oli itselleni mielenkiintoinen patenttiuutinen, kun tulin juuri viime talvena hankkineeksi ensimmäiset sukseni, joissa on pituussuunnassa siirrettävät Rottefellan siteet. Niinpä päätin tutustua asiaan vähän lähemmin.
Norjalainen ensimmäisen asteen valitustuomioistuin (Borgarting lagmannsrett) on tuominnut valitusasiaa koskevassa päätöksessään 9.6.2023, että Amerin (Amer Sports Norge AS, Amer Sports Holding GmbH, Salomon SAS and Atomic Austria GmbH ) murtomaasuksen ”Shift-In” siteet, joita on myyty esimerkiksi Atomic- ja Salomon brändien alla nimellä Prolink, loukkaavat Rottefella AS:n Norjassa voimaan saatettua EP patenttia EP 2624924 (’924) sekä Rottefellan Madshusilta eksklusiivisesti lisensoimaa patenttia NO342264 (’264).
Kyseisten patenttien suojaamalla Rottefellan MOVE-järjestelmällä murtomaasuksen siteiden sijaintia voidaan siirtää suksen pituussuunnassa jopa hiihdon aikana ilman, että monoa tarvitsee irrottaa siteestä.
Loukkaavat tuotteet on määrätty poistettavaksi markkinoilta Norjassa
Lisäksi Amer on määrätty taloudellisiin sanktioihin yhteensä NOK 9,250,000 (noin 800,000 EUR). Sanktiot koostuvat kompensaatioon Rottefellan tulonmenetyksestä, kompensaatiosta kilpailevan tuotteen tuomisen markkinoille aikaansaamasta hinnanalennuksesta ja aiheutuneesta markkinahäiriöstä. Lisäksi Amerin tulee korvata Rottefellalle NOK 4,400,000 edestä oikeudenkäyntikuluja valitustuomioistuinkäsittelyn osalta aiempien käräjäoikeuskäsittelyn oikeudenkäyntikulujen NOK 5,600,000 lisäksi.
Lisäksi valitustuomioistuin katsoo, että Amerin on maksettava kaksinkertaiseksi korotettua lisenssimaksua patentinhaltijalle, koska loukkaus on ollut tahallinen tai perustuu törkeään huolimattomuuteen. Maksettavaksi lisenssikorvaukseksi määrättiin NOK 192,000.
Amer oli jo aiemman, samaa asiaa koskevan Oslon käräjäoikeuden päätöksen pohjalta tehnyt sopimuksen Madshusin ja Rottefellan kanssa, johon sisältyi korvauksia Rottefellalle ja Madshusille. Koska Amerin kyseisen sopimuksen perusteella maksamat summat olivat nyt määrättyjä korvauksia suurempia, valitustuomioistuin määräsi Rottefellan palauttamaan jo maksetusta summasta NOK 16,600,000 ja Madshusin vastaavasti palauttamaan NOK 8,000 Amerille korkoineen.
Samassa yhteydessä Norjan patenttivirasto mitätöi Atomicin sanamuotoisen tavaramerkin ”MOVER”, koska sanamerkiltä katsottiin puuttuvan erottamiskyky, ja se on kuvaileva kaikille niille tuotteille, joille merkki oli rekisteröity (sukset, suksen siteet, suksisauvat). Valitustuomioistuin totesi päätöksessään olevansa asiasta samaa mieltä patenttiviraston kanssa.
Nähtäväksi jää, seuraako tälle jatkoa muissa maissa.
Alla lyhyt yhteenveto loukkauspäätöksen perustana olevista patenteista ja niiden pitämiseksi voimassa huolimatta Amerin vastakanteista.
Patentti NO/EP2624924 (’924)
Norjassa voimaan saatetun EP-patentin ’924 vaatimus kohdistuu vaihdejärjestelyyn, jonka avulla murtomaasuksen sidettä voidaan siirtää suksen pituussuunnassa käyttäen pyöritettävää hammaspyörää ”cog wheel”. Tämä termi ja sen tulkinta oli keskeinen elementti patentinloukkausta määriteltäessä. Termiä hammaspyörä ei patentissa ollut selitetty, ja valitustuomioistuin päätyi tulkitsemaan tätä termiä laajasti, katsoen että termi ei rajoitu patentin kuvissa annettuihin esimerkkeihin.
Kuva 1. EP-patentin side hammaspyörällä.
Amerin vastakanteena esittämä mitätöintikanne nojautui paljolti viitejulkaisuun, joka liittyi pituussuunnassa siirrettävissä olevaan laskettelusuksen siteeseen. Valitustuomioistuin katsoi, että tällainen laskettelusuksen side on täysin eri teknologia-alueella kuin murtomaasuksen side, sillä se perustuu täysin erilaiseen tapaan kiinnittää mono sukseen. Tästä syystä lähimmäksi tekniikan tasoksi valittiin Amerin esittämästä poiketen julkaisu, joka esittää murtomaasuksen sidettä, jonka sijaintia on mahdollista säätää irrottamalla side ja kiinnittämällä toiseen kohtaan. Tämän ratkaisun suhteen hammaspyörää käyttävä ratkaisu, jossa sidettä voidaan siirtää monon ollessa kiinnitettynä siihen, katsottiin uudeksi ja keksinnölliseksi, jolloin patentin ’924 katsottiin olevan voimassa.
Kuva 2. Loukkaavaksi katsottu side spiraalin muotoisine säätölevyineen.
Valitustuomioistuin päätyi siihen, että Amerin siteen säätömekanismin spiraaleilla varustettu levy, joka on hyvin eri näköinen kuin patenttihakemuksen mekanismi, on kuitenkin patenttivaatimuksen mukainen ”hammaspyörä”, jossa spiraalien voidaan katsoa vastaavan hammaspyörän hampaita. Tällä perusteella Amerin siteen säätömekanismin rakenteen katsottiin loukkaavan patenttia ’924.
Patentti NO 342264 (’264)
Tämän kansallisen norjalaisen patentin patenttivaatimukset 1 ja 7 oli jo aiemmin tuomittu mitättömiksi Oslon käräjäoikeudessa (Oslo tingrett), eikä tästä päätöksestä ollut tehty valitusta. Käräjäoikeus katsoi kuitenkin epäitsenäisen vaatimuksen 8 olevan voimassa, joten valitustuomioistuimen käsittely keskittyi tähän patenttivaatimukseen 8, joka riippuu patenttivaatimuksista 1 ja 7, eli käsittää kaikkien patenttivaatimusten 1+7+8 mukaiset piirteet.
Kuva 3. ’264 Patentin suojaama ratkaisu.
Keskeisiä elementtejä patentin ’264 uutuuden ja keksinnöllisyyden kannalta on, että siteeseen kuuluu sukseen kiinnitettävä asennuslevy, jossa on pituussuuntainen kanava 21, johon kanavaan sijoitetaan siirrettävä kisko 5, joka voidaan irrotettavasti kiinnittää kanavaan lukituslaitteita 20, 23 käyttäen.
Valituksen käsitellyt valitustuomioistuin katsoi patenttivaatimuksen 8 täyttävän patentoitavuuden edellytykset siitä huolimatta, että sekä EPO että USPTO ovat katsoneet, ettei kyseinen patenttivaatimus olisi keksinnöllinen. Patenttiperheen EP-patenttihakemukset ovat edelleen hakemustilassa. US-patentti on myönnetty, mutta norjalaisesta patentista poikkeavalla suojapiirillä. Oikeus ei katsonut saman patenttiperheen EP- ja US-hakemusten virastokäsittelyhistorian olevan tässä suhteessa tärkeää.
Amerin argumentointi tätä patenttia vastaan perustui Salomonin ”Smartrak” tuotteeseen liittyvään patenttiin, joka oleellisesti liittyy laskettelusukseen, johon voidaan vaihtoehtoisesti kiinnittää telemark-laskettelussa käytettävä side. Valitustuomioistuin katsoi, että koska kyseisessä siteessä mono kiinnitetään sukseen kahdella kiinnityselementillä toisin kuin murtomaahiihdossa, jossa on vain yksi kiinnityselementti, ja näin se ei ole uutuuden este eikä myöskään esitä lähintä tekniikan tasoa.
Toinen uutuuden esteeksi esitetty tunnettu tekniikan taso oli Fischerin/Rossignolin Turnamic-side, jonka todettiin kiistattomasti olleen kaupallisesti saatavilla jo paljon ennen ’264 patentin jättöpäivää. Valitustuomioistuin totesi, että koska Turnamic-side kiinnitetään sukseen liimaamalla, se ei ole uutuuden este ’264 patentille, mutta katsoi tämän ratkaisun lähimmäksi tekniikan tasoksi. Koska Turnamic-siteen kiinnitys liimaamalla voidaan katsoa kiinteäksi asennukseksi, valitustuomioistuin katsoi edelleen ’264-patentin mukaisen liikutettavan ja vaihdettavan asennuslevyn olevan keksinnöllinen.
Amerin Shift-in-siteen katsottiin loukkaavan ’264-patenttia, koska siteessä olevan kanavan reunat on kohotettu ja muotoiltu siten, että lohenpyrstötyyppistä asennuslevyä voidaan siirtää vain kanavan pituussuunnassa, ja asennuslevy kiinnittyy irrotettavasti loksahtaen paikalleen T:n muotoisen takaosansa avulla.
Kirjoittaja Marja-Liisa Autti työskentelee Boco IP:lla eurooppapatenttiasiamiehenä ja osakkaana. Hänen erikoisalaansa ovat sähköön ja fysiikkaan liittyvät patentoitavat keksinnöt.
Mitä kaikkea vuoden 2023 kesätyöntekijöiden työ piti sisällään ja millaisia ajatuksia ensimmäisillä ahertajilla tuli mieleen. Sebastian, Eemil ja Oliver kertovat kuulumisiaan sarjan ensimmäisessä osassa.
Millaista kesätyötä olet tehnyt Boco IP:llä?
”Olin kesätöissä IP-Legal tiimissä ja työskentelin enimmäkseen suomalaisten tavaramerkkien parissa. Olen täydentänyt puuttuvia ja korjannut vääriä tietoja toiminnanohjausjärjestelmään sekä kääntänyt tavaraluetteloja englanniksi. Olen myös auttanut muissa toimistotehtävissä, kuten kasannut jakkaroita ja vienyt panttipulloja kauppaan. Mieleeni on jäänyt erityisesti se, kuinka yksinkertaista mutta kuitenkin mielenkiintoista tällainen työ on”, kertoi Oliver
Eemil puolestaan joutui aika kylmiltään heti ensimmäisenä viikkona mainosten kuvauksiin, jota lopulta piti kesätyörupeamastaan kaikkein mielenkiintoisimpana ja opettavaisimpana. Eemil opiskelee Omniassa Suomenojalla autoalaa ja haki Boco IP:lle koska oli tuttu paikka kahdelta edelliseltä vuodelta. Eemil kertoi, että ”Työpäiväni Bocolla kuluivat mallikkaasti.”
Sebastian, joka oli ensimmäistä kertaa kesätöissä Boco IP:llä pääsi auttamaan myynti- ja markkinointitiimiä myös videoeditoinneissa. Sebastian oli aikaisemmin Bocolla TETissä (työelämään tutustuminen), jonka takia hän kertoi hakeneensa kesätöihin. ”Työpäiväni kuluivat tietokoneen parissa ja dokumentteja skannatessa. Korjasin tietokannoissa olevaa vanhaa tietoa ja lisäsin uutta.” kertoi Sebastian.
Millaista Boco IP:llä on ollut kesätöissä?
Kaikki kesätyöntekijät olivat samaa mieltä, että kesätyöpaikkana Boco IP on tosi kiva. Esimerkiksi Oliver ja Eemil kommentoivat, että ”Bocolla on ollut aika kivaa olla kesätöissä”.
Sebastianin mielestä ”Kivointa Bocolla on todellakin ihmiset. Kaikki olivat mukavia ja valmiita auttamaan jos tuli kysyttävää. Kesätyöpaikkana Boco on rento, mutta ei tarvitse miettiä loppuuko työt kesken.”
Tule kuuntelemaan, miten suojaat tuotekehityksen ja luovan työn tulokset kustannustehokkaasti, miten patenttien arvo määrittyy ja miten hallitset omiin ja muiden aineettomiin oikeuksiin liittyviä liiketoimintariskejä.
5.9.2023 aamiaisseminaarin agenda:
9:00 Aamupala ja avaussanat 9:30 Suojaamisen strategia – näkökulmia IPRien tehokkaaseen hyödyntämiseen – Sini-Maaria Mikkiä, Strategiajohtaja, Boco IP Mikä on kustannustehokkain tapa suojata keksintö? Patentti kaikkiin maihin vai strateginen suojaus? Patentti, tavaramerkki, mallisuoja, liikesalaisuus – vai sittenkin julkistus? 9:50 Aineettomat oikeudet voivat olla yrityksesi arvokkain omaisuus – Ideasta liiketoimintaan – Petri Nieminen, konsultointijohtaja, Boco IP Milloin patenttien arvonmääritys voi olla tarpeen? Miten patenttien rahallinen arvo määritetään? Miten suojautua IPR-riskeiltä? 10:10 Tavaramerkki- ja mallioikeusnäkökulma liiketoimintariskien vähentämiseen – Peter Åkerlund, IP- lakimies, Boco IP
Hermès on ikoninen ranskalainen luksusbrändi, joka voitti tavaramerkkikiistan MetaBirkins NFT:n luojaa vastaan. Tämä keskeinen oikeusjuttu on luonut ennakkotapauksen, jolla voi olla laaja-alaisia vaikutuksia immateriaalioikeuksiin digitaalisessa maailmassa.
Kuvan lähde: oikeustapaus 1:22-cv-00384
Hermèsin Birkin laukku. Kuvan lähde: oikeustapaus 1:22-cv-00384
Digitaiteilija Mason Rothschildin luomat MetaBirkins NFT:t saivat vahvaa inspiraatiota Hermèsin legendaarisista Birkin-laukuista. Niitä myytiin ja vaihdettiin virtuaalisina esineinä metaversumissa, jäljitellen reaalimaailman laukkujen arvoa ja eksklusiivisuutta. Silti näitä virtuaalisia hyödykkeitä tuotettiin ja jaettiin ilman Hermèsin suostumusta, minkä vuoksi luksusmuotitalo aloitti oikeudenkäynnin tavaramerkkiloukkauksesta.
Oikeudenkäynnin ytimessä oli kysymys siitä, voidaanko todellisen maailman immateriaalioikeuksia panna täytäntöön metaversumissa. Hermèsin kaltaisille luksusbrändeille heidän tuotemerkkinsä arvo ja maine liittyvät olennaisesti yksinoikeuteen ja tiukkaan tuotteidensa valvontaan.
On myös huomioitava, että nykyisin luksuslaukkujen omistaminen yhdistetään vahvasti hyvään sijoitukseen, joten pelkkänä statussymbolina niitä ei enää pidetä. Hermès on yksi niistä merkeistä, jolla jälleenmyyntiarvo vain nousee ja merkin kaikkein halutuimmilla laukuilla tehdään suurta bisnestä käytettyjen laukkujen markkinoilla. Tähän liittyy laukkujen vaikea saatavuus ja eksklusiivisuus, laukkujen hinta voi kohota yli 100 000 euroon.
Hermès korosti perusteluissaan, että heidän ikonisten Birkin-laukkujensa luvattomat digitaaliset jäljennökset loukkasivat heidän tavaramerkkioikeuksiaan. Tämän lisäksi nämä haittasivat heidän tuotemerkkinsä arvoa tuomalla markkinoille halpoja ja helposti saatavilla olevilla digitaalisilla kopioilla. Sitä vastoin MetaBirkins NFT luoja väitti, että metaversumi, jolla on ainutlaatuinen luonne erillisenä virtuaalisena kokonaisuutena, olisi vapautettava tavanomaisista reaalimaailman laeista.
Tuomioistuin asettui kuitenkin Hermèsin puolelle ja päätti, että metaversumi on aineettoman luonteen vuoksi huolimatta tila, jossa todellisia immateriaalioikeuksia on kunnioitettava. Tuomio on merkittävä voitto Hermèsille ja pelinmuuttaja luksusbrändeille, jotka pyrkivät suojelemaan muotoiluitaanja brändi-identiteettiään digitaalisessa maailmassa.
Nyt luksusbrändeillä – ja itse asiassa kaikilla brändeillä, joilla on erottuva, suojattu malli – on laillinen perusta haastaa tuotteidensa luvaton digitaalinen käyttö. Lisäksi tämä oikeustapaus korostaa pakottavaa tarvetta selkeämpiin säännöksiin metaversumissa. Kun digitaalinen universumi jatkaa laajentumistaan ja kehittymistään, on siis selvää, että reaalimaailman lait ja suojat ulottuvat näihin uusiin todellisuuksiin.
Artikkelin kirjoittaja Mari Nieminen työskentelee Boco IP:llä IP Legal Traineena.
Varmistaakseen mallisuojajärjestelmien johdonmukaisuuden ja rinnakkaiselon yksittäisissä EU-maissa EU hyväksyi mallien oikeudellisesta suojasta direktiivin 98/71/EY jo vuonna 1998. Tämän direktiivin ensisijaisena tavoitteena on varmistaa, että rekisteröidyt mallioikeudet tarjoavat samanlaisen suojan kaikissa EU-jäsenmaissa. Tästä direktiivistä on kuitenkin jo 25 vuotta ja maailman kehitys on tuonut uusia haasteita suunnittelijoille ja yrityksille. Tämän takia on tärkeää, että lainsäädäntö pysyy kehityksessä mukana ja sillä voidaan varmistaa, että oikeuksien omistajat saavat tarpeeksi kattavan suojan.
Estääkseen markkinoiden jakautumisen sekä mahdollistaa tavaroiden vapaan liikkuvuuden EU:ssa perustettiin yhtenäinen mallioikeus yhteisömallista annetulla asetuksella N:o 6/2002 vuonna 2002. Tämä on palvellut hyvin ja tukenut jäsenmaita haettaessa mallisuojaa.
Marraskuussa 2022 Euroopan komissio esitti kaksi ehdotusta mallisuojalainsäädännön nykyaikaistamiseksi. Ensimmäisessä ehdotuksessa ehdotetaan nykyisen yhteisömalleja koskevan asetuksen muuttamista, kun taas toisessa ehdotetaan uudelleenlaadittua direktiiviä mallien oikeudellisesta suojasta. Näillä aloitteilla pyritään korjaamaan vuonna 2020 tehdyssä EU:n mallisuojalainsäädännön arvioinnissa havaitut puutteet.
Miksi tämä on tärkeää? Muotoilu tunnistetaan enenevissä määrin tärkeänä suojamuotona, sillä kuluttajat useasti yhdistävät muotoilun tuotteiden visuaaliseen vetovoimaan ja tällä on vaikutus ostopäätökseen. Jotta suunnittelijoita ja yrityksiä voitaisiin kannustaa investoimaan muotoiluun, on ratkaisevan tärkeää luoda heidän mallioikeuksilleen saatavilla oleva, nykyaikainen ja tehokas oikeudellinen suoja. Tällä edistetään innovaatioita, annetaan tasapuolisia toimintaedellytyksiä yrityksille ja vahvistetaan EU:n markkinoiden kilpailukykyä maailmanlaajuisesti.
Mitä siis seuraavaksi? Nämä kaksi ehdotusta toimitetaan nyt Euroopan parlamentille ja neuvostolle hyväksyttäväksi noudattaen tavallista lainsäätämisjärjestystä. Kun ehdotukset hyväksytään, direktiivin uudet säännöt saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä kahden vuoden kuluessa. Mitä sitten tulee yhteisömalliasetukseen, osa muutoksista tulee voimaan 3 kuukauden kuluessa sen voimaantulosta ja loput, kun delegoidut säädökset ja täytäntöönpanosäädökset annetaan (18 kuukauden kuluttua voimaantulosta).
Kertoisitko Aleksina, miten päädyit IP-alalle ja nykyiseen tehtävääsi?
Palasin äitiyslomalta vanhaan työpaikkaani 2022 loppupuolella ja ajatukset uusista haasteista olivat vahvistuneet äitiysloman aikana. Näin Bocon ilmoituksen IP Spesialistin paikasta, mikä vaikutti tosi monipuoliselta ja kansainväliseltä, juuri sellaiselta mitä olin kaivannut. Vaikka kokemusta alalta ei ole, olin vakuuttunut haastattelujen edetessä, että Bocon tarjoama tehtävä olisi minulle hyvinkin mieluinen.
Mitä teet vapaa-aikanasi?
Vapaa-ajalla tykkään ulkoilla, urheilla; varsinkin pelata padelia ja matkustella.
Onko jotakin sellaista mitä muut eivät sinusta tiedä, jonka haluaisit kertoa tämän blogin lukijoille?
Tykkään sisustamisesta ja usein suunnittelen oman kodin sisustamista uudelleen. Voisin myös haahuilla sisustus-/huonekalukaupoissa tuntikausia.
Haluatko mainita erityisesti jonkun kollegan kenelle haluaisit hantaa isot kehut Boco IP:llä?
Erityismaininnan ansaitsee koko Bocon työyhteisö, joka on tehnyt uuden työn aloituksesta helppoa ja ottanut minut hyvin vastaan. Olen myös kiitollinen muille ipsuille, jotka ovat kouluttaneet minua omien töiden ohessa.
Valtioneuvosto on 16.2.2023 Pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvistin allekirjoittamalla päätöksellä määrännyt Markkinaoikeuden asiantuntijajäseniksi:
toimitusjohtaja, eurooppapatenttiasiamies, diplomi-insinööri Karri Leskisen eurooppapatenttiasiamies, diplomi-insinööri Jonna Sahlinin ja eurooppapatenttiasiamies, filosofian tohtori Jaana Hämäläisen.
Karri Leskinen Jonna Sahlin Jaana Hämäläinen
Ylläolevat henkilöt on nimetty Markkinaoikeuden asiantuntijajäseniksi käsittelemään ja ratkaisemaan oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain (100/2013) 1 luvun 4§:n mukaisia teollis- ja tekijänoikeudellisia asioita ajalle 1.4.2023 – 31.3.2028.
Markkinaoikeudessa, jonka toimivalta on koko Suomi, käsitellään kilpailu- ja valvonta-asioita, hankinta-asioita, teollis- ja tekijänoikeudellisia asioita sekä markkinaoikeudellisia asioita. Markkinaoikeuden ylituomarin lisäksi erikoistuomioistuimessa toimii markkinaoikeustuomarit ja markkinaoikeusinsinöörit. Ylituomarin ja markkinaoikeustuomarin tulee olla perehtyneitä myös kilpailu- tai valvonta-asioihin taikka hankinta-asioihin, teollis- tai tekijänoikeudellisiin asioihin taikka markkinaoikeudellisiin asioihin. Markkinaoikeusinsinöörin kelpoisuusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto tekniikan alalta sekä hänen täytyy olla perehtynyt patenttiasioihin.
Markkinaoikeudessa on myös sivutoimisia asiantuntijajäseniä, jotka valtioneuvosto määrää neljän vuoden toimikaudeksi kerrallaan. Asiantuntijajäsenten tulee olla suorittanut soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon. Lisäksi kilpailu- ja valvonta-asioiden sekä hankinta-asioiden käsittelyyn osallistuvalta asiantuntijajäseneltä edellytetään, että hän on perehtynyt kilpailuoikeuteen, hankintatoimeen, energiamarkkinoihin, taloustieteeseen, markkinointiin, arvopaperimarkkinoihin, elinkeinoelämään tai taloudellisiin kysymyksiin. Teollis- ja tekijänoikeudellisten asioiden käsittelyyn osallistuvalta asiantuntijajäseneltä taas edellytetään, että hän on perehtynyt asianomaiseen tekniikan alaan tai patentointiin liittyviin kysymyksiin taikka markkinointiin, taloustieteeseen, elinkeinoelämään tai taloudellisiin kysymyksiin taikka taiteeseen. Markkinaoikeudellisten asioiden käsittelyyn osallistuvan asiantuntijajäsenen on puolestaan tullut perehtyä kuluttajansuojaan, markkinointiin, elinkeinoelämään tai taloudellisiin kysymyksiin.
Markkinaoikeus on pääsääntöisesti päätösvaltainen kokoonpanossa, johon kuuluu kolme lainoppinutta jäsentä. Tiettyjä teollis- ja tekijänoikeudellisia asioita käsiteltäessä kokoonpanoon kuuluu markkinaoikeusinsinööri. Asioiden käsittelyyn voi lisäksi osallistua asiantuntijajäseniä.
IP onnittelee lämpimästi Karria, Jonnaa ja Jaanaa nimityksestä.
