Innovation Home Tampere on ehtinyt maaliskuun suurten avajaisten jälkeen emännöidä jo mielenkiintoisia tapahtumia ja seminaareja ajankohtaisista aiheista ja yhteisön yhteisiä tapahtumia.
Yksi keväinen kohokohta oli yhteisen kasvilaatikon perustaminen Finlaysonin tehdasrakennuksen katolle. Halusimme, että meidän kasvilaatikkomme eroaa muista edukseen, kuten yhteisömmekin, ja apunamme toimivalta alueen puutarhurilta Santeri Urhoselta luvan saatuamme maalasimme sen iloisen värikkääksi. Säiden lämmettyä istutimme myös laatikkoon monenlaisia kasviksia sekä luonnonmukaisina tuholaiskarkottajina toimivia kukkia. Koska yhteisömme tarkoituksena on kasvattaa kasvisten ohella jäsenyrityksiä, lisäsimme laatikkoon vielä mukana olevien yritysten logot. Pölyttämiseen osallistuvat läheisessä Konsulinsaaressa asuvat mehiläiset, joita näkyikin istutusvaiheessa jo jonkin verran.
Yhteistyö on tärkeässä roolissa myös IPR-maailmassa. Antoisinta on toimia yritysrajat ylittävissä tiimeissä, joihin jokainen tuo oman erityisosaamisensa ja yhdessä työskennellään kohti jaettua tavoitetta. Yksi tärkeä tavoite ainakin meille Boco IP:llä on, että hyöty tuotekehityksen ja muun henkisen työn tuloksista päätyy sinne, minne se kuuluu. Kun toiminnanvapaus ja aineettomien oikeuksien suojaus ja puolustus suunnitellaan huolellisesti ja pysytään valppaina muuttuvien olosuhteiden keskellä, aineettomat oikeudet tukevat ja mahdollistavat parhaalla mahdollisella tavalla yrityksen kasvua ja kansainvälistymistä ja satoakin päästään korjaamaan.
Jos poikkeatte kesällä Tampereella, käykäähän katsomassa kasvilaatikoita ja hienoja näkymiä Tampereen keskustan yli Finlaysonilla toimivan Café Katto -kahvilan terassin luona – tai sovitaan kahvitapaaminen Innovation Homen tiloihin.
Kimble-peliä kuvaillessa, moni varmasti yhdistää siihen tunnistettavan äänen, joka tulee Pop-O-Matic-muovikuvun sisällä olevasta nopasta ja kuvun mekanismista. Tähän peliin yhdistetään paljon ihania muistoja, sillä kukapa olisi vakavana tätä pelatessa. Moni ei saata tietää, että Kimble-peli on alunperin keksitty Suomessa Aarne Heljakan toimesta, mutta mistä Heljakka sai idean näin jännittävään peliin? Hänen innostuksensa alkoi, kun hän sai ensikosketuksen Trouble-lautapeliin, joka oli tuotu hänen yhdysvaltalaisten sukulaisten mukana Suomeen. Heljakka piti pelistä niin paljon, että hän päätti kopioida pelin ja hankkia lisenssin sekä kutsua peliä Kimbleksi. Kimblen suosio on ehkä selitettävissä sillä, että säännöt ovat helpot ja nuoremmatkin voivat osallistua sen palaamiseen.
Kimble ja IP-oikeudet
Kun Kimble-peliä tarkastellaan IP-oikeuksien näkökulmasta ja tarkemmin tavaramerkin näkökulmasta, joka yleisesti jaetaan sana- tai kuviomerkkiin, voidaan todeta, että peli sisältää ominaisuuksia, joita voidaan suojata. Yksi näistä voi olla ääni, jota kutsutaan äänimerkiksi. Vaikka äänen rekisteröinti ei ole yleistä, on kuitenkin joidenkin tuotteiden tai palveluiden tunnistettavuus lähtökohtaisesti riippuvainen tästä. Tähän mennessä tunnettuja rekisteröityjä äänimerkkejä ovat Harley Davidson moottoripyörien moottorin ääni, joka rekisteröitiin jo vuonna 1994. Lisäksi kaikkien tuntema Nokia sointu, joka on myös rekisteröity sekä McDonald’s yrityksen viiden nuotin ”I’m lovin’ it” mainossävel. Tavaramerkin ydin tarkoitus on erottumiskyky muista tuotteista ja palveluista, joita markkinoilla on. Jos merkille asetetut kriteerit hakuprosessin aikana täyttyvät, merkinhaltija voi saada yksinoikeuden, joka suojaa merkkiä väärinkäytöksiltä. Äänimerkkiä voidaan pitää hyvänä tavaramerkkinä, sillä se on tarpeeksi tunnistettavissa, joten se omaa hyvän erottamiskyvyn.
Miten pitkälle tunnettu Kimble-ääni on muovautunut suomalaisessa yhteiskunnassa ilmenee uusimman Supertaktiikkaa-kappaleen (Jussi Lehtisalo) muodossa, jossa lauletaan itse pelistä sekä sisältää tunnetun klapsahdus -äänen. Taiteellisessa kontekstissa ja osana luovaa työtä musiikki suojataan tekijäoikeuksilla, johon äänimerkki ei kuulu.
Voidaan siis todeta, että tavaroita ja palveluita voidaan suojata epätavanomaisin keinoin, jota äänimerkki edustaa. Paras nyrkkisääntö kuitenkin merkin suojaamisen tarpeesta on se, että jos yhtään kokee sen tuovan taloudellista hyötyä sen omistajalle, on se hyvä suojata olkoon se sitten sana- tai kuviomerkkinä.
Tavaramerkkirekisterit sisältävät paljon hyödyllistä tietoa juuri sinulle ja sinun yrityksellesi. Anna meidän ja tekoälyn auttaa.
Oletko miettimässä uutta nimeä yrityksellesi tai tuotteellesi?
Haluatko selvittää mitä suojattuja merkkejä on käytössä alallasi?
Millä tavalla kilpailijasi ovat suojanneet omat merkkinsä?
Onko merkkisi yleistermi vai pystyykö sen suojamaan?
Kaipaatko ideointia uuden nimen tai merkin keksimisessä?
Mille tuotteille ja palveluille merkki kannattaa suojata?
Liittykö merkkisi käyttöön tai suojaamiseen jotain juridisia riskejä?
Näissä kysymyksissä rekisteröintiviranomaisten ylläpitämät viralliset tavaramerkkirekisterit ovat keskeisessä asemassa. Oleellista on siis tutkia viranomaisrekistereitä ja niistä löytyviä merkkejä. Pelkillä Google-hauilla ei siis pärjää, mutta ne näyttävät tietysti hyvin mitä merkkejä on aktiivisessa käytössä, joka on tärkeä tieto myynti- ja markkinointimielessä.
Ongelmana on kuitenkin, että tavaramerkkirekistereissä on valtavasti merkkejä ja niihin liittyviä tietoja. Esimerkiksi pelkästään Suomessa on voimassa yli miljoona suojattua tavaramerkkiä, jos mukaan lasketaan EU-tasolla suojatut tavaramerkit. Sen vuoksi on selvää, että apuun tarvitaan tehokkaita tietokantapohjaisia työkaluja, jotta relevantit suojatut merkit löytyvät tavaramerkkirekistereistä.
Boco IP:llä on helmikuun alusta käytössä tietokantayhtiö Corsearchin tietokantatyökalut, joilla saamme tehokkaasti vastaukset yllä mainittuihin kysymyksiin. Erityisen kiinnostava on suomalaistaustainen tekoälyyn (AI) perustuva CorsearchNow-työkalu, jonka tarinan voit lukea täältä: Corsearch Announces Acquisition of TrademarkNow – Corsearch
Tavaramerkin ennakkotutkimus: Uuteen merkkiin tai yritysnimeen liittyvät riskikartoitukset – liittyykö merkin käyttöön ja rekisteröintiin riskejä?
Tavaramerkin ennakkotutkimus on klassinen ja erittäin oleellinen tapa hyödyntää tavaramerkkirekisterien sisältöä. Tutkimuksessa määritellään ensin mitä tuotteita ja palveluita merkillä on tarkoitus myydä ja markkinoida sekä missä maissa. Näiden tietojen perusteella tehdään hakuja tietokantatyökaluilla viranomaisrekisterien tiedoissa ja arvioidaan ovatko löytävä samankaltaiset merkit riskejä oman merkin käytölle ja miten ne vaikuttavat mahdollisuuksiin rekisteröidä oma merkki. Tutkimuksessa arvioidaan myös, onko merkki tarpeeksi erottamiskykyinen ollakseen rekisteröitävissä. Erottamiskyvystä voit lukea täältä: Tavaramerkin rekisteröinnin edellytykset — Patenttitoimisto Boco IP Oy Ab
Tutkimuksen tulokset ja tavaramerkkiasiantuntijan näkemys antavat arvokasta tietoa kannattaako merkki ottaa käyttöön ja millä tavalla merkki kannattaa suojata, jotta minimoidaan riskit.
Tiettyä alaa koskevat tutkimukset: Minkälaisia sanoja sisältäviä merkkejä on suojattu jollakin tietyllä alalla?
Corsearchin työkaluilla pystytään tavaramerkkirekistereiden tietoihin kohdistuvat haut kohdistamaan niin, että ne näyttävät vain rekistereissä olevat merkit, jotka on suojattu jollekin tietyn tyyppisille tuotteille ja palveluille. Tutkimuksen aluissa määritellään kiinnostuksen kohteena olevat tuote- ja palvelualueet ja tehdään tietokantahaut niiden perusteella. Tuloksista pystyy näkemään trendejä, minkälaisia merkkejä tyypillisesti valitaan jollekin tietylle alalle. Tieto on hyödyllinen, jos pyrkii erottautumaan kilpailijoista.
Suojausstrategia: Mille tuotteille ja palveluille merkit on tyypillisesti suojattu jollain tietyllä alalla?
Käyttämällä hakutermeinä sanoja, joita tyypillisesti käytetään jonkun tietyn alan tavaramerkkihakemusten tavara- ja palveluluetteloissa ja jatkotyöstämällä tätä tietoa saadaan kokonaiskuva mille tuotteille ja palveluille merkkejä tyypillisesti suojataan. Tieto on hyödyllistä, kun miettii omaa suojausstrategiaa ja missä laajuudessa oma merkki kannattaa suojata. Tavaramerkkihakemuksen tavara- ja palveluluettelo määrittelee mitä tuote- ja palvelualueita suoja koskee ja on sen vuoksi erittäin keskeinen asia suojauksessa.
Sanan erottamiskykyä koskeva tutkimus
Tutkimuksessa haut kohdistetaan tavaramerkkirekisteröinteihin, jotka koskevat tiettyä sanaa. Mikäli relevantilla alalla on pystytty rekisteröimään kyseinen sana tavaramerkiksi, on se vahva indikaatio, että sana on erottamiskykyinen. Jos rekistereistä löytyy paljon merkkejä, joissa sana esiintyy muiden sanojen tai kuvaelementtien kanssa, niin se on usein indikaatio, että sana on erottamiskyvytön, koska markkinointi- ja myyntimielessä halutaan merkkeihin usein ottaa mukaan sanoja, jotka kertovat minkä tyyppisestä tuotteesta tai palvelusta on kyse.
Kilpailijoita koskeva kartoitus: Tiedätkö mitä kilpailijasi todelliset suojat ovat?
Haut voidaan myös tehdä kilpailijan tai useamman kilpailijan nimellä. Haun tulokset näyttävät mitä kilpailija on faktisesti suojannut. Usein totuus on eri kuin mitä kilpailija kotisivuillaan suoraan tai epäsuorasti väittää.
Jäitkö miettimään?
Yllä olevat tutkimukset ovat esimerkkejä, miten tavaramerkkirekistereissä olevaa tietoa pystyy hyödyntämään. Ota rohkeasti yhteyttä meihin, jos joku yllä olevista kolahti!
Blogin kirjoittaja on Peter Åkerlund, joka työskentelee Boco IP:llä IP lakimiehenä ja on samalla Boco IP:n osakas.
Boco IP Tampereen toimipiste avautui virallisesti Innovation Home Tampereen uusissa tiloissa Finlaysonin alueella 8.3.2022. Tampereen konttorilla eurooppapatenttiasiamies, DI Sini-Maaria Mikkilä neuvoo mielellään niin keksintö- ja patenttiasioissa kuin muissakin IPR-kysymyksissä.
Uusi toimitilamme sijaitsee Tampereen paraatipaikalla Finlaysonin alueella, Innovation Home Tampereen upeissa tiloissa Tammerkosken äärellä. Innovation Home (IH) on bisneskoti- ja yhteistyökonsepti kaikenlaisille yrityksille start-upeista ja kasvuyrityksistä kansainvälisiin yrityksiin, jonka jäsen Boco IP on ollut jo pitkään – IH:n alusta lähtien.
”Neuvon mielelläni niin pirkanmaalaisia kuin muitakin kiinnostuneita ihan kaikenlaisissa IPR-asioissa tavaramerkkien, brändin ja muotoilun suojaamisesta teknisiin keksintöihin, ja ohjaan sopivan kollegan puheille, jos mennään sellaisiin yksityiskohtiin, joihin oma osaaminen ei riitä. Omaa ydinosaamisaluettani ovat keksinnöt ja niihin liittyvät aineettomat oikeudet niin keksintöjen tunnistamisen (koulutukset, työpajat), suojaamisen (patentit, hyödyllisyysmallit), oikeuksien puolustamisen (väitteet, valitukset, lausunnot, loukkausasiat) kuin toiminnanvapauden varmistamisen näkökulmasta. Erityisesti minulla on kokemusta erilaisiin koneisiin, koneenosiin ja muihin fyysisiin tuotteisiin ja geometriaan, koneiden ohjaukseen (sähköinen, hydraulinen, ohjelmistot) ja automaatioon liittyvistä keksinnöistä. Patenttiasiamiehen työssä tulee kuitenkin vastaan kaikenlaista – ja se onkin yksi tämän työn suola.”, kertoo Sini-Maaria
Tarkempi osoitteemme Tampereella on Finlaysoninkuja 21 A, joka sijaitsee vanhassa Finlaysonin Värjäämössä. Löydät paikalle helpoimmin Satakunnankadulta tullessa kulkemalla Media 54 -rakennuksen läpi ja sen jälkeen oikealle loivasti kaartaen tai Lidlin suunnasta tullessa kulkemalla Finlaysonin kujaa pitkin kahden peräkkäisen porttikäytävän läpi ja kaartamalla sitten loivasti oikealle. Sisäänkäynnin vieressä seinässä on Innovation Homen logo ja sisäänkäynti on heti katutasossa.
Tampereen uusien toimitilojen ovet ovat nyt auki.
Finlaysonin alue on keskeinen osa Tampereen historiaa, tätä päivää ja tulevaisuutta. Tampereelle on helppo saapua kauempaakin kävelymatkan ulkopuolelta niin julkisella liikenteellä kuin omalla autolla – ja samoin Tampereelta on sujuvaa lähteä tapaamaan asiakkaita ja yhteistyökumppaneita lähelle ja kauemmas. ”Toivotankin kaikki nykyiset ja tulevat asiakkaat ja yhteistyökumppanit sekä kaikki muut IPR-asioista kiinnostuneet tutustumaan uusiin tiloihimme, ihailemaan Tammerkosken aaltoja lähietäisyydeltä ja maistamaan keskustelun ohella Innovation Homen Tampereen parhaaksi mainostamaa toimistokahvia.”, toteaa Sini-Maaria.
Innovation Home järjesti Tampereen uusien tilojen avaamisen kunniaksi mahtavat avajaisjuhlat, joiden yhteydessä pääsimme juhlistamaan myös uusien toimitilojemme virallista avautumista.
Boco IP:n Petri Nieminen, Sini-Maaria Mikkilä, Heidi Lautjärvi ja Jerry Härkönen juhlahumussa
Innovation Homen perustajakaksikko Petra ja Katja.Kuvat: Antti Kulmanen
Boco IP muuttaa 1.4.2022 uusiin tulevaisuuden toimitiloihin Kamppiin, jonne on muodostunut ainutlaatuinen CapManin ja Innovation Homen yhteistyössä saneeraama innovaatiokeskus.
Upeat uudet tilamme löytyvät aivan kaupungin ytimestä Kansakoulukatu 3:sta. Tervetuloa tapaamaan meitä joko Kamppiin tai Tampereelle. Olisi kiva nähdä pitkästä aikaa livenä, piipahda vaikka kahville.
Postiosoitteemme on 1.4.2022 alkaen Boco IP, Kansakoulukatu 3, 00100 Helsinki.
Eurooppalainen patenttijärjestelmä muuttuu merkittävästi vuonna 2023 kun Euroopan patenttivirastossa (EPO) myönnetyn hakemuksen voi saattaa voimaan eurooppalaisena yhtenäispatenttina (unitary patent). Samalla perustetaan yhdistetty eurooppalainen patenttituomioistuin (Unified Patent Court, UPC) jolla tulee olemaan tuomiovalta kaikissa yhtenäispatentteihin liittyvissä riita-asioissa. Myös vanhoihin eurooppapatentteihin liittyvät riita-asiat voidaan tulevaisuudessa ratkaista UPC-tuomioistuimissa ellei patentin haltija tee niin sanottua OPT-OUT ilmoitusta. Esittelen tässä kirjoitelmassa uudet mahdollisuudet, jotka eurooppapatentin hakijalle aukeavat tämän uudistuksen myötä ja ne toimenpiteet joihin vanhan eurooppapatentin omistajan tulee ryhtyä, mikäli hän ei halua päästää patenttiaan UPC:n tuomiovallan alle.
Nykyinen järjestelmä (1973 – 2022)
Lähes kaikki Euroopan maat ovat allekirjoittaneet Euroopan patenttisopimuksen (European Patent Convention, EPC). Nämä maat on kuvassa 1 merkitty punaisella värillä. Kaikkiin näihin maihin voi saada patenttioikeuden jättämällä eurooppapatenttihakemuksen EPO:on.
Kuva 1: EPC-maat
EPO arvioi eurooppapatenttihakemuksia EPC:ssä säädettyjen kriteerien mukaisesti ja päättää voidaanko hakemus hyväksyä vai ei. Kun EPO hyväksyy hakemuksen hakija ei kuitenkaan saa itselleen patenttioikeutta joka automaattisesti kattaisi kaikki punaisella merkityt valtiot. Sen sijaan hakijan pitää valita missä punaisissa maissa hän haluaa saattaa voimaan hänelle myönnetyn patenttioikeuden. Tätä kutsutaan eurooppapatentin validoinniksi (EP-validointi). Useimpia eurooppapatentteja ei saateta voimaan kaikissa punaisissa maissa sillä jokainen validointi tuottaa lisäkustannuksia ja patenttien vuosimaksuja joudutaan maksamaan erikseen joka maassa.
Jos hakija validoi EPO:n myöntämän oikeuden voimaan Suomessa, Ruotsissa, Iso-Britanniassa, Espanjassa, Saksassa, Puolassa, Itävallassa ja Kreikassa, lopputulos on kuvan 2 mukainen:
Kuva 2: Kansallinen validointi
Hakija omistaa nyt patenttioikeuden niissä EPC-maissa joissa eurooppapatentti validoitiin. Nämä oikeudet ovat kuitenkin erillisiä kansallisia patentteja, joten ne on merkitty eri väreillä. Ne eivät ole minkään yleiseurooppalaisen patenttituomioistuimen tuomiovallan alaisia (sellaista tuomioistuinta ei nykyisessä järjestelmässä ole olemassa), vaan jokaisen maan patenttioikeus on kansallisen tuomiovallan alainen.
EU:n sisämarkkinat kattavat suuren alueen, mutta eurooppapatentista saatava patenttisuoja pirstaloituu monen tuomiovallan alle. Mikäli patenttioikeutta rikotaan useassa Euroopan maassa, patentin omistajan pitää käynnistää erilliset oikeustoimet joka maassa. Kilpailijan pitää vastaavasti jättää erillinen mitätöintikanne jokaiseen maahan mikäli hän haluaa kaataa myönnetyn patenttioikeuden laajalla alueella. UPC-järjestelmän tavoitteena on parantaa eurooppalaista patenttijärjestelmästä tällä rintamalla.
Yhtenäispatentti tulevaisuudessa (todennäköisesti vuodesta 2030 eteenpäin)
On helpointa ymmärtää UPC-järjestelmä sellaisena kuin se tulee olemaan lopullisessa muodossaan. Tällä hetkellä tämä tarkoittaa vuotta 2030, mutta järjestelmä saa lopullisen muotonsa vasta vuonna 2037, jos siirtymäaikaa pidennetään.
Lopullisessa muodossaan järjestelmä tulee toimimaan näin:
Eurooppapatenttihakemusten käsittely jatkuu EPO:ssa kuten ennenkin. Hakemusten arviointikriteerit eivät siis tule muuttumaan. Kuvassa 1 esitetyt maat pysyvät myös kaikki järjestelmässä mukana (joko UPC jäseninä tai ei). Patentointi on siis edelleen mahdollista samoissa maissa kuin ennenkin.
Tärkein uudistus on tämä: kun EPO myöntää eurooppapatenttihakemuksen, hakija voi halutessaan saattaa patentin voimaan yhtenäispatenttina joka kattaa kaikki UPC-maat. Kuvassa 3 on sinisellä esitetyt 16 maata jotka ovat ratifioineet sopimuksen yhdistetystä patenttituomioistuimesta (Agreement on a Unified Patent Court). Näihin maihin tullaan toivottavasti lähitulevaisuudessa vielä lisäämään kahdeksan puuttuvaa ratifiointia (Kypros, Tsekki, Slovakia, Kreikka, Unkari, Irlanti, Malta ja Romania). Yhtenäispatentti on aina eurooppalaisen patenttituomioistuimen (UPC) tuomiovallan alainen. Jos patentin haltija epäilee kilpailijan rikkovan patenttioikeutta esimerkiksi viidessä sinisessä maassa, hänen tarvitsee jättää vain yksi kanne UPC-tuomioistuimeen. UPC-tuomioistuimen päätös kattaa kaikki sinisellä merkityt valtiot. Kilpailija voi vastaavasti kaataa olemassa olevan yhtenäispatentin jättämällä yhden mitätöintikanteen UPC-tuomioistuimeen. Mikäli tuomistuin katsoo yhtenäispatentin olevan mitätön, patenttioikeus lakkaa kerralla kaikissa sinissä maissa.
Kuva 3: Maat jotka ovat ratifioineet UPC-sopimuksen
Kun EPO myöntää eurooppapatenttihakemuksen, hakija voi myös validoida eurooppapatentin missä tahansa maassa. Validointi tuottaa kansallisen tuomiovallan alaisen patentin aivan kuten nykyisessä järjestelmässä. Yhdestä eurooppapatenttihakemuksesta voi siis syntyä kuvassa 4 esitetty patenttiperhe: yhtenäispatentti (sinisellä merkityt maat, UPC:n tuomiovalta) + validoidut kansalliset patentit (muilla väreillä merkityt maat, kansallinen tuomiovalta).
Kuva 4: Patenttiperhe tulevassa järjestelmässä
Yhtenäispatenttia ei ole pakko hyödyntää. Hakija voi siis edelleen suorittaa tavalliset validoinnit missä tahansa maissa ja saada kuvan 2 mukaisen patenttisuojan. Kaksoispatentointi tulee kuitenkin olemaan kiellettyä, eli mikäli hakija valitsee yhtenäispatentin kuvan 4 mukaisesti, hän ei sen lisäksi voi validoimalla saada kansallista patenttia UPC-maahan.
Siirtymävaihe (2023 – todennäköisesti 2030): muutokset uusille myönnetyille EP-hakemuksille
Katsotaan nyt tarkemmin siirtymävaihetta joka alkaa ensi vuonna. Käytännön valmistelut UPC-tuomioistuimen toiminnan käynnistämiseksi ovat kirjoitushetkellä (3/2022) meneillään, ja UPC-sopimus astuu näillä näkymin voimaan syksyllä 2022 tai talvella 2023. Sopimuksen astuttua voimaan käynnistyy siirtymävaihe, jolloin:
A. Kun EPO myöntää eurooppapatenttihakemuksen, patentin hakija voi validoida eurooppapatentin missä tahansa kuvassa 1 esitetyssä punaisessa maassa. Lopputuloksena on silloin nippu kansallisia patentteja.
Vaikka validointi sinänsä suoritetaan siirtymäaikana täsmälleen samalla tavalla kuin ennenkin, on validoitu eurooppapatentti kuitenkin siirtymäaikana hiukan erilainen kuin vanhassa järjestelmässä. UPC-maissa validoidut patentit siirtyvät nimittäin myös UPC-tuomiovallan alle kun järjestelmä käynnistyy vuonna 2023. UPC-maissa eurooppapatenttihakemuksesta luodut kansalliset patentit tulevat siis olemaan sekä kansallisen tuomioistuimen että UPC:n tuomiovallan alla (ellei patentin haltija tee UPC OPT-OUT ilmoitusta, josta lisää myöhemmin).
Kuva 5: Yhdistetty kansallinen ja UPC-tuomiovalta
Siirtymäaikana validoidusta eurooppapatentista syntynyt patenttiperhe on esitetty alla olevassa kuvassa 5. Hakija on suorittanut kansalliset validoinnit täsmälleen samoihin maihin kuin kuvassa 2, mutta OPT-OUT ilmoitusta ei ole tehty. Kuvassa 5 on merkitty raidallisella värillä UPC-maat Suomi, Ruotsi, Saksa, Itävalta ja Kreikka joissa patentit ovat sekä kansallisen tuomioistuimen että UPC-tuomioistuimen tuomiovallan alla. Iso-Britanniassa, Espanjassa ja Puolassa validoidut patentit eivät sen sijaan asetu missään tilanteessa UPC-tuomiovallan alle koska nämä eivät ole UPC-maita. Nämä maat on siis esitetty yksivärisinä. Kreikka käytetään kuvassa 5 esimerkkinä maasta joka ei vielä kirjoitushetkellä ole ratifioinut sopimusta. Kreikka esitetään raidallisena sillä oletuksella, että patentin myöntämispäivänä se on jo ratifioinut UPC-sopimuksen. Mikäli Kreikka ei olisi vielä ratifioinut UPC-sopimusta sinä päivänä kun kyseinen eurooppapatentti hyväksytään EPO:ssa, kyseinen Kreikassa validoitu patentti ei sillä hetkellä ole UPC-tuomiovallan alainen. Silloin Kreikka täytyisi esittää yksivärisenä kuvassa 5.
Kuvan 5 patenttiperheen haltija voi halutessaan haastaa patenttioikeutta rikkovan kilpailijan UPC-oikeuteen mikäli rikkomus tapahtuu jossain (raidallisessa) UPC-maassa. UPC-tuomioistuimen antama päätös koskee tällöin kaikkia raidallisia maita. Vaihtoehtoisesti omistaja voi haastaa kilpailijan oikeuteen jokaisen tai muutaman raidallisten maiden kansallisessa tuomioistuimessa ja päätös on silloin voimassa vain tässä maassa. Vastaavasti kilpailija joka haluaa mitätöidä kuvan 5 patenttiperheen voi raidallisten UPC-maiden osalta hoitaa kaikki maat kerralla jättämällä kanteen UPC-tuomioistuimeen, tai sitten pyrkiä kaatamaan ne yksitellen kansallisilla kanteilla. Patenttiperheen omistajalla tai kilpailijalla ei sen sijaan ole mitään valinnan varaa Iso-Britannian, Espanjan ja Puolan osalta: vain kansalliset oikeustoimet ovat täällä mahdollisia koska nämä maat eivät ole UPC:ssä mukana (eivät ole raidallisia kuvassa 5).
Kuvan 5 patenttiperheen haltija voi siirtymävaiheen aikana halutessaan poistaa UPC-maiden patentit UPC-tuomioistuimen tuomiovallan alta jättämällä niin sanotun OPT-OUT ilmoituksen. OPT-OUT ilmoituksen voi jättää jo siinä vaiheessa kun EPO käsittelee eurooppapatenttihakemusta. OPT-OUT:in avulla päästään kuvan 5 tilanteesta takaisin kuvan 2 tilanteeseen: jokainen kansallinen patentti on vain kansallisen tuomiovallan alla ja haltija sekä kilpailija voivat tarttua oikeustoimiin vain kansallisissa tuomioistuimissa. Halutessaan patenttiperheen haltija saa myös perua OPT-OUT päätöksen eli palauttaa patenttiperheensä tai hakemuksensa vielä takaisin kuvasta 2 kuvan 5 tilaan. Uutta OPT-OUT:ia ei tämän peruutuksen jälkeen enää voi tehdä.
OPT-OUT:illa patenttiperheen omistaja pystyy varmuudella välttämään tilanteet joissa kilpailija pyrkii mitätöimään EP-validoinnin kautta saadut kansalliset patentit UPC-tuomioistuimen kautta. Toisaalta OPT-OUT sulkee UPC-tuomioistuimen ovet myös omistajalta itseltään. Omistaja voi kuitenkin halutessaan avata nuo ovet uudestaan perumalla OPT-OUT:in.
B. Toinen vaihtoehto kun EPO myöntää eurooppapatenttihakemuksen siirtymävaiheen aikana on, että patentin hakija voi ottaa vastaan yhtenäispatentin UPC-maissa ja sen lisäksi validoida eurooppapatentin sellaisissa maissa jotka eivät ole UPC:ssä mukana. Lopputuloksena voi silloin olla esimerkiksi kuvan 6 mukainen patenttiperhe.
Kuva 6: Yhtenäispatentti ja kansallisia patentteja
Mitään OPT-OUT vaihtoehtoa ei ole olemassa mikäli patentin haltija valitsee itselleen yhtenäispatentin ja luo kuvan 6 mukaisen patenttiperheen. Yhtenäispatenttia ei siis pysty myöhemmin muuttamaan nipuksi kansallisia patentteja eikä sitä voi siirtää minkään kansallisen tuomiovallan alle.
Yhtenäispatentin voi saada vain eurooppapatenttihakemukselle jonka EPO myöntää sen jälkeen kun UPC on astunut voimaan, kun hakemus myönnetään. Patenttiperheen omistaja ei siis voi muuntaa aiemmin myönnetyn patenttiperheen kansallisia patentteja (kuva 2 tai kuva 5) yhtenäispatentiksi. Tämä koskee kaikkia kansallisia patentteja riippumatta niiden myöntöajankohdasta (ennen tai jälkeen UPC:n voimaantulon).
Yllä esitetyt kohdat A ja B ovat siis päätöksiä joita eurooppapatentin hakija joutuu tekemään jokaisen myönnetyn eurooppapatenttihakemuksen kohdalla heti kun UPC-sopimus on astunut voimaan (siirtymävaihe on alkanut).
Tämän lisäksi siirtymävaihe tuo mukanaan muutoksia sellaisille kansallisille patenttioikeuksille, jotka on saatettu voimaan EP-validoinnilla jo ennen vuotta 2023.
Siirtymävaihe: muutokset ennen vuotta 2023 hyväksytyille ja validoiduille eurooppapatenteille
Oletetaan, että omistat laajan eurooppalaisen patenttiperheen joka luotiin monta vuotta sitten validoimalla EPO:n myöntämä eurooppapatentti kuvan 7 väritetyissä maissa. Kuva 7 näyttää tämänhetkisen tilanteen – jokainen kansallinen patentti on kansallisen tuomiovallan alainen.
Kuva 7: Patenttiperhe kansallisen tuomiovallan alla
Kuva 8 näyttää saman patenttiperheen tilanteen sinä päivänä kun UPC-sopimus astuu voimaan. Iso-Britanniassa, Espanjassa, Puolassa ja Turkissa tilanne on täysin muuttumaton koska nämä eivät ole mukana UPC:ssä. Sen sijaan Suomessa, Ruotsissa, Saksassa, Ranskassa, Itävallassa ja Italiassa kansalliset patentit ovat UPC:n voimaantulon myötä siirtyneet sekä kansallisen tuomioistuimen että myös UPC-tuomioistuimen tuomiovallan alle. Tästä syystä nämä maat on merkitty raidallisella värillä.
Kuva 8: Sama patenttiperhe yhteisen tuomiovallan alla
Kuvan 8 patenttiperheen omistaja voi halutessaan haastaa patenttioikeutta rikkovan kilpailijan UPC-oikeuteen mikäli rikkomus tapahtuu useassa (raidallisessa) UPC-maassa. UPC-tuomioistuimen antama päätös koskee tällöin kaikkia raidallisia maita. Vaihtoehtoisesti omistaja voi erikseen haastaa kilpailijan oikeuteen yksitellen raidallisten maiden kansallisissa tuomioistuimissa. Kilpailijalla on käytettävissään samat vaihtoehdot patentin mitätöimiseksi. Kuten yllä kuvassa 5, patenttiperheen omistajalla tai kilpailijalla ei ole mitään valinnanvaraa Iso-Britannian, Espanjan, Puolan ja Turkin osalta. Vain kansalliset oikeustoimet ovat mahdollisia näissä maissa.
OPT-OUT ilmoituksen voi tehdä myös kaikille kansallisille patenteille jotka on myönnetty EP-validoinnin kautta ennen vuotta 2023. OPT-OUT siirtää patenttiperheen kuvan 8 tilanteesta takaisin kuvan 7 tilaan joka vallitsi ennen UPC-sopimuksen voimaantuloa. OPT-OUT voi olla patenttiperheen omistajalle hyödyllinen koska se pakottaa kilpailijat haastamaan kansalliset patentit yksitellen mikäli he haluavat mitätöidä patenttioikeuden. Kuten yllä jo mainittiin, omistaja voi halutessaan perua OPT-OUT:in mikäli haluaisikin jättää loukkauskanteen UPC-tuomioistuimeen.
Yhteenveto
On tärkeää muistaa, että yllä kuvatut muutokset koskevat vain Euroopan patenttivirastoon eli EPO:on jätettäviä eurooppapatenttihakemuksia, sekä tällaisista hakemuksista luotuja (EP-validoituja) kansallisia patentteja. Muutokset eivät koske esimerkiksi Suomen PRH:n tai muiden kansallisten patenttivirastojen myöntämiä kansallisia patentteja. PRH:n myöntämä suomalainen patentti ei siis ikinä asetu UPC-tuomiovallan alle. Sen sijaan EPO:n myöntämä eurooppapatentti, joka validoitiin Suomeen, asettuu UPC-tuomiovallan alle ellei patentin haltija tee OPT-OUT ilmoitusta.
Uudella järjestelmällä on etunsa (yhtenäispatentti kattaa suuren maantieteellisen alueen kohtalaisen edullisesti), mutta se ei varmasti ole vanhaa järjestelmää yksinkertaisempi. Yhtenäispatentin hyödyntämisessä ja OPT-OUT päätösten punnitsemisessa kannattaa pyytää apua asiantuntijalta jotta kaikki hyödyt, haitat ja kustannukset varmasti tulevat huomioiduiksi.
Ota yhteyttä Boco IP:n patenttiasiamiehiin jos sinulla on mitä tahansa kysyttävää yhtenäispatentista, UPC:stä tai eurooppapatenteista. Autamme mielellämme!
Blogin kirjoittaja eurooppapatenttiasiamies Thomas Carlsson on Boco IP:n osakas ja hallituksen jäsen. Hän on julkaissut vuonna 2021 kirjan ”Good Patent Applications”.
EU:n teollisoikeusvirasto EUIPO (SME Fund) jakaa seteleitä! Nyt jos koskaan pienten ja keskisuurten yritysten kannattaa suojata tuotemerkkinsä, tuotteensa ulkomuoto ja/tai keksintönsä, sillä EUIPO palauttaa hakijalle vireille saatetuista tavaramerkki-, malli- ja patenttihakemuksista jopa 75% hakemuksen viranomaismaksuista.
Mikä on EUIPO:n SME Fund avustusohjelma?
EUIPO:n SME Fund -avustusohjelman rahastossa on 15 miljoonaa euroa jaettavaksi EU-alueella sijaitseville PK-yrityksille, ja rahaa jaetaan sitä mukaa kuin tukea haetaan, joten pitkäksi aikaa ei kannata jäädä empimään, kannattaisiko immateriaalioikeuksien suojaukseen nyt ryhtyä. Vastaus on: kyllä kannattaa.
Tukeen oikeutetuksi PK-yritykseksi lasketaan joko alle 250 työntekijän tai korkeintaan 50 miljoonan euron liikevaihdon (tai korkeintaan 43 miljoonan euron tasearvon) yritykset. Edellä mainittuihin rajoihin mahtuu aika moni kotimainen yritys.
EUIPO on jaotellut avustukset Arvoseteli 1:een ja Arvoseteli 2:een: Arvoseteli 1:llä tukea saa tavaramerkkien ja mallien ja Arvoseteli 2:lla patenttien suojaamisprosesseihin. Myös yrityksen IPR-tilannetta kartoittavien esianalyysipalveluiden (Arvoseteli 1) kuluja korvataan, mutta koska immateriaalioikeuksien rekisteröintiprosessit tuovat useimmille PK-yrityksille todennäköisesti esianalyysiä pitkäaikaisempia ja konkreettisempia hyötyjä, keskityn seuraavassa immateriaalioikeuksin suojaamista koskevaan tukeen. Mikäli kuitenkin kiinnostuit esianalyysipalvelusta, ota meihin yhteyttä lisätietoja varten.
SME Fund: korvaukset viranomaismaksuista
Hakemusten viranomaismaksuja koskevan tuen suuruus vaihtelee:
75 % EUIPO:n ja EU-alueen kansallisten tavaramerkki- ja mallihakemusten virastomaksuista (perusmaksu ja lisäluokkamaksut, malleissa myös julkaisu-/rekisteröintimaksut ja julkaisun lykkäämismaksut)
50 % WIPO:n kautta haettavien kansainvälisten tavaramerkki- ja mallioikeushakemusten perusmaksuista ja nimeämismaksuista
50 % kansallisen patenttihakemuksen virastomaksuista (hakemus- ja julkaisumaksut) EU-alueella
Avustuksille on katto. Yhteensä tukea voi saada 2250 euroa, ja summa jakautuu tavaramerkki- ja mallisuojausten (sekä IPR-esianalyysin) osalta enintään 1500 euroon (Arvoseteli 1) ja patentoinnin osalta enintään 750 euroon (Arvoseteli 2).
Tukea monenlaisiin suojauksiin, myös EU:n ulkopuolella
Huomionarvoista on, että EUIPO tukee merkkien ja mallien suojaamista paitsi EU:ssa, myös sen ulkopuolella silloin, kun käytetään WIPO:n kansainvälistä tavaramerkkijärjestelmää (Madridin pöytäkirja) tai kansainvälistä mallioikeusjärjestelmää (Haagin sopimus). Tavaramerkkien Madridin järjestelmään kuuluu noin 100 maata ympäri maailmaa.
Näin ollen, jos yrityksellänne on jo kansallinen tai EU-tavaramerkki, sille voi perustaa kansainvälisen tavaramerkkihakemuksen, jossa nimetään esim. USA ja Kiina, tai jokin muu yritystänne kiinnostava markkina. Jos aiempaa rekisteröintiä ei vielä ole, tuen piiriin kuuluu sellainenkin suojausstrategia, että ensin huippunopeasti tavaramerkkihakemuksia tutkivassa PRH:ssa haetaan merkin rekisteröintiä Suomessa, ja rekisteröintipäätöksen jälkeen perustetaan sille WIPO: kansainvälinen tavaramerkkihakemus haluttuihin maihin.
Lisäksi, mikäli yrityksellänne jo on kansainvälinen tavaramerkkirekisteröinti, avustuksen piiriin kuuluvat myös jälkikäteiset laajennukset (subsequent designation) sellaisiin maihin, joissa merkkiänne ei vielä ole suojattu, mutta joissa koette markkinapotentiaalia.
Käytännön esimerkkejä
Käytännön esimerkkejä maksupalautuksiin oikeuttavista suojauksista, kun myönteinen päätös on saatu EUIPO:sta:
Jos tavaramerkin rekisteröintiä haetaan EU-alueella kolmessa tavara- ja/tai palveluluokassa, viranomaismaksu niistä on yhteensä 1050 euroa. Virastomaksupalautus on 75% perushakemus- ja lisäluokkamaksuista, eli yhteensä 787,50 euroa.
Jos yritykselläsi jo on tavaramerkkirekisteröinti esim. yhdessä luokassa Suomessa tai EUIPO:ssa, sille perustetaan WIPO:n kansainvälinen tavaramerkkihakemus, jossa nimetään USA, Kiina, Australia ja Norja. WIPO:lle maksettavat virastomaksut ovat yhteensä 1841 CHF, eli noin 1800 EUR. Koska maksupalautusosuus WIPO-hakemuksesta on 50%, EUIPO maksaa WIPO-hakemuksen virastomaksuista noin 900 euroa.
Mikäli WIPO-hakemuksen edellyttämää aiempaa rekisteröintiä (tai hakemusta) ei ole, esimerkiksi Suomen rekisteröinti mahtuu hyvin mukaan. Yhden luokan sisältävä tavaramerkkihakemus maksaa PRH:ssa 225 euroa (virastomaksu), josta 75% on 168,75 euroa, joten lisättynä yllä olevalla WIPO-hakemusesimerkillä palautettava korvaus, noin 1070 euroa, on vielä reilusti alle tuen maksimimäärän. Ehkä toinen lisäluokka mahtuisi mukaan tuen piiriin?
Kuinka SME Fund toimii?
PK-yrityksen on ensin haettava avustusta EUIPO:sta. Hakemus on helppo tehdä EUIPO:n SME Fund -sivuilla. Voimme myös asiamiehenä tehdä hakemuksen puolestanne.
EUIPO käsittelee hakemuksen. Käsittelyajaksi on arvioitu noin 2-3 viikkoa.
Kun tukipäätös on saatu, tavaramerkki-, malli- ja/tai patenttihakemuksen voi laittaa vireille.
Kun hakemukset on tehty, niistä ilmoitetaan EUIPO:lle, joka maksaa tuen yrityksen tilille.
PK-yritysrahasto (SME Fund) on avoinna 16.12.2022 asti, mutta suosittelemme ryhtymään toimiin pian, sillä tukea jaetaan hakujärjestyksessä ja 15 miljoonan euron tynnyri voi sitä ennen tyhjentyä.
Kiinnostuitko? Ota yhteyttä, kerromme lisää ja annamme mielellämme tarjouksen hakemusprosessista.
Blogin kirjoittaja Elina Heikkilä työskentelee Boco IP:llä IP lakimiehenä. Elina on Boco IP:n hallituksen jäsen sekä osakas.
Boco IP on kansainvälisesti palkittu IPR-toimisto, jossa työskentelee alan parhaat asiantuntijat. Tarjoamme kilpailukykyiset henkilöstöedut sekä viihtyisät ja joustavat työskentelyolosuhteet. Muutamme huhtikuussa uusiin, upeisiin toimitiloihin Helsingin Kamppiin. Toimitiloissamme korostuvat yhteisöllisyys, viihtyvyys ja työskentelyrauha. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä ja Tampereella.
Tarjoamme sinulle mielenkiintoisia tehtäviä IP Legal-tiimin lakimiesharjoittelijana. Pääset avustamaan IP-lakimiehiämme monipuolisissa ja vaihtelevissa asiakastoimeksiannoissa. Tehtäviisi kuuluu tavaramerkkiportfolion hallinnointiin liittyviä tehtäviä, uusien tavaramerkkihakemusten laatimista, tiedonhakuja, välipäätösvastineiden ja muiden kirjelmien luonnostelua, oikeustapausten hakua, avustamista väitemenettelyissä sekä erilaisten asiakirjojen ja sopimusten laatimisessa. Lisäksi avustat tiimin IP-lakimiehiä erilaisissa tiedonhaku- ja käännöstöissä sekä osallistut myyntiä ja markkinointia tukeviin toimenpiteisiin. Toivomme myös, että kirjoitat blogitekstejä IPR-alan ajankohtaisista aiheista.
Odotamme sinulta
pitkälle edenneitä oikeustieteen opintoja; olet opintojesi loppuvaiheessa ja kiinnostunut immateriaalioikeuksista, erityisesti tavaramerkeistä
jonkin verran käytännön työkokemusta tavaramerkkien parista, kokemus muista immateriaalioikeuksista katsotaan eduksi
erinomaisia sosiaalisia taitoja, yhteistyökykyä sekä tiimityötaitoja
oma-aloitteisuutta, huolellisuutta, kykyä priorisoida sekä paineensietokykyä
aitoa asiakaspalveluhenkisyyttä ja energistä otetta työtehtäviin
sujuvaa kommunikointia englanniksi ja suomeksi, muu kielitaito katsotaan eduksi
Työ alkaa kesäkuussa noin 3-4 kk:n kokoaikaisella sopimuksella.
Lisätietoja työtehtävän sisällöstä antaa Laura Roselius, puh. 040-738 4475 ja Jerry Härkönen, puh. 040-5387223. Lisätietoja työsuhteeseen liittyvistä asioista antaa Marjukka Hausalo, puh. 050-3253551.
Tavaramerkin valvonta saattaa tuntua työläältä tai jopa mahdottomalta. Siksi tavaramerkin valvontaan on kehitetty työkaluja, jotka ovat asiakkaidemme käytössä jokaisen uuden tavaramerkkihakemuksen myötä.
Rekisteröity tavaramerkki antaa merkinhaltijalle vahvan suojan niille tavaroille ja palveluille (vaatteille, makeisille tai vaikka viihdepalveluille) sille maantieteelliselle alueelle, mihin merkki on rekisteröity. Tavaramerkkeihin liittyy usein taloudellisia intressejä, sillä merkin pitkäaikainen käyttö luo sille joskus jopa huomattavan rahallisen arvon. Itse rekisteröinti ei sellaisenaan kuitenkaan estä muita loukkaamista tai muulla tavoin hyödyntämästä rekisteröityä tavaramerkkiä.
Monien maiden viranomaiset esittävät uusia hakemuksia tutkiessaan esteeksi aiemmin rekisteröityjä identtisiä ja samankaltaisia merkkejä. Sen sijaan esimerkiksi EU-tavaramerkkejä hallinnoiva Euroopan Unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) ei viran puolesta valvo aiemman merkinhaltijan oikeuksia. EUIPO ei ota kantaa siihen, miten aiemman merkinhaltijan pitäisi toimia jos kolmas osapuoli hakee identtistä EU-tavaramerkkiä, vaan merkinhaltija on itse vastuussa tavaramerkkinsä valvonnasta ja järjestelmällisestä puolustuksesta kolmansia osapuolia vastaan.
EU-rekisterin manuaalinen valvonta on hyvin työlästä. Esim. vuonna 2020 EU-virasto vastaanotti yhteensä noin 180 000 tavaramerkkihakemusta. EU-tavaramerkkirekisterin lisäksi kannattaa seurata kaikkien 27 EU-jäsenmaan kansallisia tavaramerkkirekistereitä, sillä näissäkin voi ilmetä samankaltaisia merkkejä, joihin voi puuttua oman EU-tavaramerkin perusteella. Näin ollen oma päivittäinen seuranta on käytännössä jopa mahdotonta.
Työkalut tavaramerkin valvontaan
Tavaramerkin valvontaan tarvitaan hyviä työkaluja, ja siksi tarjoammekin valvontapalvelumme kaikkien kotimaisten asiakkaidemme käyttöön jokaisen uuden tavaramerkkihakemuksen myötä. Valvontamme kohdistuu niiden maiden tavaramerkkirekistereihin, joissa hakemus on vireillä tai joissa merkki on rekisteröity, ja tarkoituksena on valvoa, hakeeko joku kilpailija suojaa identtiselle tai samankaltaiselle merkille samalla maantieteellisellä alueella. Ensimmäisen vuoden valvonta on maksuton. Tänä aikana asiakas ehtii saada kuvan siitä, miltä kilpailukenttä näyttää hänen merkkinsä näkökulmasta ja kuinka hanakasti kolmansien osapuolien rekisteröinteihin on syytä puuttua.
Valvontapalvelussa tietoomme tulevat asiakkaiden merkkien kanssa identtiset ja samankaltaiset tavaramerkkihakemukset samoissa tavara- ja palveluluokissa. Valvonta kohdistuu eri maiden tavaramerkkirekistereihin asiakkaan merkin suoja-alueen mukaan. Kaksi tavaramerkkiasiamiestämme tarkistaa ja arvioi nämä löydökset päivittäin. Asiakkaalle raportoimme ainoastaan merkittävät löydökset, esimerkiksi identtiset tai melkein identtiset merkit tärkeimmillä markkina-alueilla. Vaikka osumia tulee välillä runsaasti, kaikkiin löydöksiin ei välttämättä kannata puuttua. Valvontaan kannattaakin laatia selkeä ja järjestelmällinen strategia. Me autamme tietenkin suunnitelman laatimisessa ja raportoimme ainoastaan suunnitelman kannalta relevantit osumat.
Tavaramerkkien valvontapalveluun kuuluu myös, että annamme asiakkaalle aina suosituksen siitä, miten löydetyn ongelmamerkin kanssa kannattaa menetellä. Mitään yleispätevää suositusta ei ole olemassa, vaan katsomme aina tapauskohtaisesti, kannattaako samankaltaiseen merkkiin puuttua. Arvioon vaikuttavia tekijöitä ovat mm. löydetyn merkin maantieteellinen kattavuus, mitä tavaroita tai palveluita se kattaa ja minkälainen merkki on kyseessä.
Neuvotteluratkaisu
Järjestelmällisen ja jatkuvan valvonnan kautta mahdollistamme sen, että voimme ajoissa yhdessä asiakkaan kanssa punnita, minkälaiset löydökset vaativat toimenpiteitä esimerkiksi väitteen tai osapuolten välisten neuvottelujen muodossa. Kun samankaltainen merkki on löytynyt ja olemme päättäneet asiakkaan kanssa ryhtyä toimenpiteisiin tätä merkkiä vastaan, aloitamme usein varoituskirjeellä tai lähestymällä vastapuolta neuvottelupyynnöllä. Neuvottelujen kautta päädytään usein hyviin sopuratkaisuihin. Joskus väite on kuitenkin ainoa oikea ratkaisu – ja joskus väitteen tekeminen tai ainakin sillä uhkaaminen myös vauhdittaa neuvotteluita. Toisinaan väite jätetään varmuuden vuoksi omien oikeuksien suojaamiseksi, samalla jatkaen neuvotteluita väiteprosessin ulkopuolella.
Tavaramerkin valvonta ja oman tavaramerkin puolustaminen kannattaa
Jos merkinhaltija ei mitenkään reagoi identtiseen hakemukseen, esim. väitteen tekemättä jättäminen voidaan tulkita rinnakkaisen merkin hiljaiseksi hyväksynnäksi. Suoraan kilpailevan toiminnan ollessa kyseessä suosittelemme aina vähintään varoituskirjettä, jossa pyydetään uuden hakemuksen haltijaa rajoittamaan tai kokonaan peruuttamaan hakemuksensa. Muuten riskinä on oman tavaramerkin elintilan kapeneminen, kun vastapuoli hyödyntää oman merkkisi tunnettuutta. Reagointi varoituskirjeen tai väitteen muodossa on myös kevyt prosessi verrattuna mahdollisuuksiin saada kilpailija myöhemmin luopumaan jo rekisteröidystä ja käyttöönotetusta tavaramerkistä. Tällöin kilpailija on saattanut jo tehdä omaan tavaramerkkiinsä merkittäviä investointeja esim. markkinointitoimenpiteiden muodossa.
Valvomalla ja puolustamalla omaa merkkiään varmistaa kaiken tunnettuuden sitomisen omaan tavaramerkkiin ja sitä kautta sen, että tehtyjen investointien hyöty päätyy omaan taskuun. Yleensä järjestelmällinen valvonta on aina suositeltavaa, jotta merkinhaltija saa riittävän ajoissa tiedon identtisistä ja samankaltaisista tavaramerkeistä ja voi rauhassa päättää onko löydös juuri sillä kertaa sellainen, johon täytyy puuttua.
Määrätietoinen omien oikeuksien puolustaminen kannattaa aina, ettei kukaan muu pääse hyödyntämään juuri sinun suojaamaa tavaramerkkiä ja sille kerääntynyttä mainetta ja goodwilliä.
Kirjoittaja on IP-lakimies ja Boco IP:n osakas Laura Roselius. Hän hoitaa eurooppalaisia, kotimaisia ja kansainvälisiä tavaramerkkihakemuksia ja mallioikeusasioita sekä suorittaa tavaramerkki- ja toiminimitutkimuksia. Laura on myös mukana laatimassa asiakkaiden tavaramerkkien suojausstrategioita ja konsultoi tuoteväärennöstapauksissa. Lisäksi hän laatii tavaramerkki- ja IPR-asioiden sopimuksia.
Pitkään jatkunut poikkeuksellinen etätyöaika on haastanut työyhteisöjä. Meille itse loikka etätyöhön ei ollut vaikeimmasta päästä jo ennestään joustavien etätyömahdollisuuksien vuoksi. Mutta työpaikan yhteisöllisyyteen ja kollegoiden kohtaamisiin on meidänkin pitänyt kiinnittää huomiota aivan uudella tavalla. Voisi olla vaarana, että etäännymme toisistamme, ellemme taistelisi vastaan pehmein asein.
Itseohjautuvat patenttitiimimme, tavaramerkkitiimimme ja muut osaajamme toimivat loistavasti yhteen myös etäyhteyksin. On tärkeää, että yhteisöllisyys ulottuu myös laajemmalle, kuin omaan tiimiin ja lähimpiin työtovereihin. Tarvitaan yhteistä tekemistä, on luotava tilaa kohtaamisille kokousten ja arjen ulkopuolella, tilaisuuksia kysyä kollegalta ”mitä kuuluu”.
Kohtaamisia on meillä pyritty järjestämään luovasti, erikoisen tilanteen sallimilla tavoilla. Välillä tilaisuuksia on jouduttu muokkaamaan lennossakin, mutta aina on pyritty siihen, että on jotain yhteistä odotettavaa. Kun järjestetään paljon erilaisia tapahtumia ja aktiviteetteja, löytyy jokaiselle jokin, joka innostaa lähtemään kotitoimistolta: kulttuuria, musiikkia, urheilua, kädentaitoja tai luonnossa liikkumista. Yleensä meidät riittää saamaan liikkeelle pelkkä kollegoiden näkeminen.
Pandemia-aikana yksi turvallinen tapa nähdä toisiamme on ollut luonnossa ja ulkoilmassa. Viimeisimmällä retkellämme saimme Katjakatti -luontopalveluista mahtavan oppaan, Katjan johdattamaan bocolaisten ”timanttisen tiimin” metsän siimekseen Nuuksion kansallispuistossa. Päivän säätietojen selvittyä, piti moni ideaa upottavassa lumessa tarpomisesta vähintään kyseenalaisena. Mutta lumisen luonnon keskellä kuulumisten vaihtuessa epäröinti unohtui. Viimeistään talviolympiahuuman ulotuttua nuotiopaikalle, ei räntäsadetta huomannut enää kukaan. Kun pöytäkurlingin, perässähiihdon ja sokkoslalomin mestaruus punnittiin, joukkueiden kannustushuudot ”Räntää!” ”Kannustushuuto!” kaikuivat naurun seasta pimenevään metsään.
Pimeällä polulla hiljaa etenevä otsalamppujen jono kiemurteli illan päätteeksi parkkipaikalle, jossa hymysuin toivotettiin kollegat kotimatkalle. Tämä monin tavoin virkistävä retki muistutti jälleen siitä, miten tärkeää on nähdä kasvotusten, mikä bocolaisuudessa on parasta ja kuinka nauramisessa on valtavasti yhteen liimaavaa voimaa!
Kirjoittaja Anita Lehtonen on Boco IP:n Office Manager, joka järjestää bocolaisille kivaa tekemistä pitkin vuotta.
