Tekijä: heidi.lautjarvi@bocoip.com

Tavaramerkin valvonta saattaa tuntua työläältä tai jopa mahdottomalta. Siksi tavaramerkin valvontaan on kehitetty työkaluja, jotka ovat asiakkaidemme käytössä jokaisen uuden tavaramerkkihakemuksen myötä.

Rekisteröity tavaramerkki antaa merkinhaltijalle vahvan suojan niille tavaroille ja palveluille (vaatteille, makeisille tai vaikka viihdepalveluille) sille maantieteelliselle alueelle, mihin merkki on rekisteröity. Tavaramerkkeihin liittyy usein taloudellisia intressejä, sillä merkin pitkäaikainen käyttö luo sille joskus jopa huomattavan rahallisen arvon. Itse rekisteröinti ei sellaisenaan kuitenkaan estä muita loukkaamista tai muulla tavoin hyödyntämästä rekisteröityä tavaramerkkiä.

Monien maiden viranomaiset esittävät uusia hakemuksia tutkiessaan esteeksi aiemmin rekisteröityjä identtisiä ja samankaltaisia merkkejä. Sen sijaan esimerkiksi EU-tavaramerkkejä hallinnoiva Euroopan Unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) ei viran puolesta valvo aiemman merkinhaltijan oikeuksia. EUIPO ei ota kantaa siihen, miten aiemman merkinhaltijan pitäisi toimia jos kolmas osapuoli hakee identtistä EU-tavaramerkkiä, vaan merkinhaltija on itse vastuussa tavaramerkkinsä valvonnasta ja järjestelmällisestä puolustuksesta kolmansia osapuolia vastaan.

EU-rekisterin manuaalinen valvonta on hyvin työlästä. Esim. vuonna 2020 EU-virasto vastaanotti yhteensä noin 180 000 tavaramerkkihakemusta. EU-tavaramerkkirekisterin lisäksi kannattaa seurata kaikkien 27 EU-jäsenmaan kansallisia tavaramerkkirekistereitä, sillä näissäkin voi ilmetä samankaltaisia merkkejä, joihin voi puuttua oman EU-tavaramerkin perusteella. Näin ollen oma päivittäinen seuranta on käytännössä jopa mahdotonta.

Työkalut tavaramerkin valvontaan

Tavaramerkin valvontaan tarvitaan hyviä työkaluja, ja siksi tarjoammekin valvontapalvelumme kaikkien kotimaisten asiakkaidemme käyttöön jokaisen uuden tavaramerkkihakemuksen myötä. Valvontamme kohdistuu niiden maiden tavaramerkkirekistereihin, joissa hakemus on vireillä tai joissa merkki on rekisteröity, ja tarkoituksena on valvoa, hakeeko joku kilpailija suojaa identtiselle tai samankaltaiselle merkille samalla maantieteellisellä alueella. Ensimmäisen vuoden valvonta on maksuton. Tänä aikana asiakas ehtii saada kuvan siitä, miltä kilpailukenttä näyttää hänen merkkinsä näkökulmasta ja kuinka hanakasti kolmansien osapuolien rekisteröinteihin on syytä puuttua.

Valvontapalvelussa tietoomme tulevat asiakkaiden merkkien kanssa identtiset ja samankaltaiset tavaramerkkihakemukset samoissa tavara- ja palveluluokissa. Valvonta kohdistuu eri maiden tavaramerkkirekistereihin asiakkaan merkin suoja-alueen mukaan. Kaksi tavaramerkkiasiamiestämme tarkistaa ja arvioi nämä löydökset päivittäin. Asiakkaalle raportoimme ainoastaan merkittävät löydökset, esimerkiksi identtiset tai melkein identtiset merkit tärkeimmillä markkina-alueilla. Vaikka osumia tulee välillä runsaasti, kaikkiin löydöksiin ei välttämättä kannata puuttua. Valvontaan kannattaakin laatia selkeä ja järjestelmällinen strategia. Me autamme tietenkin suunnitelman laatimisessa ja raportoimme ainoastaan suunnitelman kannalta relevantit osumat.

Tavaramerkkien valvontapalveluun kuuluu myös, että annamme asiakkaalle aina suosituksen siitä, miten löydetyn ongelmamerkin kanssa kannattaa menetellä. Mitään yleispätevää suositusta ei ole olemassa, vaan katsomme aina tapauskohtaisesti, kannattaako samankaltaiseen merkkiin puuttua. Arvioon vaikuttavia tekijöitä ovat mm. löydetyn merkin maantieteellinen kattavuus, mitä tavaroita tai palveluita se kattaa ja minkälainen merkki on kyseessä.

Neuvotteluratkaisu

Järjestelmällisen ja jatkuvan valvonnan kautta mahdollistamme sen, että voimme ajoissa yhdessä asiakkaan kanssa punnita, minkälaiset löydökset vaativat toimenpiteitä esimerkiksi väitteen tai osapuolten välisten neuvottelujen muodossa. Kun samankaltainen merkki on löytynyt ja olemme päättäneet asiakkaan kanssa ryhtyä toimenpiteisiin tätä merkkiä vastaan, aloitamme usein varoituskirjeellä tai lähestymällä vastapuolta neuvottelupyynnöllä. Neuvottelujen kautta päädytään usein hyviin sopuratkaisuihin. Joskus väite on kuitenkin ainoa oikea ratkaisu – ja joskus väitteen tekeminen tai ainakin sillä uhkaaminen myös vauhdittaa neuvotteluita. Toisinaan väite jätetään varmuuden vuoksi omien oikeuksien suojaamiseksi, samalla jatkaen neuvotteluita väiteprosessin ulkopuolella.

Tavaramerkin valvonta ja oman tavaramerkin puolustaminen kannattaa

Jos merkinhaltija ei mitenkään reagoi identtiseen hakemukseen, esim. väitteen tekemättä jättäminen voidaan tulkita rinnakkaisen merkin hiljaiseksi hyväksynnäksi. Suoraan kilpailevan toiminnan ollessa kyseessä suosittelemme aina vähintään varoituskirjettä, jossa pyydetään uuden hakemuksen haltijaa rajoittamaan tai kokonaan peruuttamaan hakemuksensa. Muuten riskinä on oman tavaramerkin elintilan kapeneminen, kun vastapuoli hyödyntää oman merkkisi tunnettuutta. Reagointi varoituskirjeen tai väitteen muodossa on myös kevyt prosessi verrattuna mahdollisuuksiin saada kilpailija myöhemmin luopumaan jo rekisteröidystä ja käyttöönotetusta tavaramerkistä. Tällöin kilpailija on saattanut jo tehdä omaan tavaramerkkiinsä merkittäviä investointeja esim. markkinointitoimenpiteiden muodossa.

Valvomalla ja puolustamalla omaa merkkiään varmistaa kaiken tunnettuuden sitomisen omaan tavaramerkkiin ja sitä kautta sen, että tehtyjen investointien hyöty päätyy omaan taskuun. Yleensä järjestelmällinen valvonta on aina suositeltavaa, jotta merkinhaltija saa riittävän ajoissa tiedon identtisistä ja samankaltaisista tavaramerkeistä ja voi rauhassa päättää onko löydös juuri sillä kertaa sellainen, johon täytyy puuttua.

Määrätietoinen omien oikeuksien puolustaminen kannattaa aina, ettei kukaan muu pääse hyödyntämään juuri sinun suojaamaa tavaramerkkiä ja sille kerääntynyttä mainetta ja goodwilliä.

Kirjoittaja on IP-lakimies ja Boco IP:n osakas Laura Roselius. Hän hoitaa eurooppalaisia, kotimaisia ja kansainvälisiä tavaramerkkihakemuksia ja mallioikeusasioita sekä suorittaa tavaramerkki- ja toiminimitutkimuksia. Laura on myös mukana laatimassa asiakkaiden tavaramerkkien suojausstrategioita ja konsultoi tuoteväärennöstapauksissa. Lisäksi hän laatii tavaramerkki- ja IPR-asioiden sopimuksia.

 

Lisää tavaramerkeistä täällä: https://www.prh.fi/fi/tavaramerkit.html

Lue lisää IPR-vakuutuksista täällä: https://www.if.fi/yritysasiakkaat/vakuutukset/vastuuvakuutukset/ipr-vakuutus/ipr-palvelu#palvelu

Pitkään jatkunut poikkeuksellinen etätyöaika on haastanut työyhteisöjä. Meille itse loikka etätyöhön ei ollut vaikeimmasta päästä jo ennestään joustavien etätyömahdollisuuksien vuoksi. Mutta työpaikan yhteisöllisyyteen ja kollegoiden kohtaamisiin on meidänkin pitänyt kiinnittää huomiota aivan uudella tavalla. Voisi olla vaarana, että etäännymme toisistamme, ellemme taistelisi vastaan pehmein asein.

Itseohjautuvat patenttitiimimme, tavaramerkkitiimimme ja muut osaajamme toimivat loistavasti yhteen myös etäyhteyksin. On tärkeää, että yhteisöllisyys ulottuu myös laajemmalle, kuin omaan tiimiin ja lähimpiin työtovereihin. Tarvitaan yhteistä tekemistä, on luotava tilaa kohtaamisille kokousten ja arjen ulkopuolella, tilaisuuksia kysyä kollegalta ”mitä kuuluu”.

Kohtaamisia on meillä pyritty järjestämään luovasti, erikoisen tilanteen sallimilla tavoilla. Välillä tilaisuuksia on jouduttu muokkaamaan lennossakin, mutta aina on pyritty siihen, että on jotain yhteistä odotettavaa. Kun järjestetään paljon erilaisia tapahtumia ja aktiviteetteja, löytyy jokaiselle jokin, joka innostaa lähtemään kotitoimistolta: kulttuuria, musiikkia, urheilua, kädentaitoja tai luonnossa liikkumista. Yleensä meidät riittää saamaan liikkeelle pelkkä kollegoiden näkeminen.

Pandemia-aikana yksi turvallinen tapa nähdä toisiamme on ollut luonnossa ja ulkoilmassa. Viimeisimmällä retkellämme saimme Katjakatti -luontopalveluista mahtavan oppaan, Katjan johdattamaan bocolaisten ”timanttisen tiimin” metsän siimekseen Nuuksion kansallispuistossa. Päivän säätietojen selvittyä, piti moni ideaa upottavassa lumessa tarpomisesta vähintään kyseenalaisena. Mutta lumisen luonnon keskellä kuulumisten vaihtuessa epäröinti unohtui. Viimeistään talviolympiahuuman ulotuttua nuotiopaikalle, ei räntäsadetta huomannut enää kukaan. Kun pöytäkurlingin, perässähiihdon ja sokkoslalomin mestaruus punnittiin, joukkueiden kannustushuudot ”Räntää!” ”Kannustushuuto!” kaikuivat naurun seasta pimenevään metsään.

Pimeällä polulla hiljaa etenevä otsalamppujen jono kiemurteli illan päätteeksi parkkipaikalle, jossa hymysuin toivotettiin kollegat kotimatkalle. Tämä monin tavoin virkistävä retki muistutti jälleen siitä, miten tärkeää on nähdä kasvotusten, mikä bocolaisuudessa on parasta ja kuinka nauramisessa on valtavasti yhteen liimaavaa voimaa!

Kirjoittaja Anita Lehtonen on Boco IP:n Office Manager, joka järjestää bocolaisille kivaa tekemistä pitkin vuotta.

 

Millainen on EPOn suullinen käsittely? Patenttiasiamiehen helvetti(kö?) ”Suullisen käsittelyn tarkoitus on antaa osapuolelle mahdollisuus esittää suullisesti kaikki osapuolen asiassa esitetyt asiat siten, että Euroopan patenttivirasto (EPO) voi suullisen käsittelyn lopussa antaa päätös”, kertoo eurooppapatenttiasiamiehemme Christian Westerholm

Euroopan patenttisopimuksen (EPC) artiklan 116 mukaan käsittelyn osapuoli voi pyytää suullista käsittelyä. Pyyntö esitetään usein ehdollisena siten, että osapuoli pyytää, että Euroopan patenttivirasto (EPO) järjestää suullisen käsittelyn, mikäli EPO aikoo antaa osapuolelle kielteisen päätöksen käsittelyssä. Mikäli pyynnön ehdot täyttyvät, EPOn pitää järjestää suullinen käsittely. Osapuoli voi esimerkiksi olla patentin hakija patentinhakemusvaiheessa, väitteentekijä tai patentinhaltija väiteprosesseissa, tai valituksen osapuoli patentinhakuvaiheessa tai väite-valitusprosessissa.

Suullinen käsittely ja sen tarkoitus

Suullisen käsittelyn tarkoitus on antaa osapuolelle mahdollisuus esittää suullisesti kaikki osapuolen asiassa esitetyt asiat siten, että EPO voi suullisen käsittelyn lopussa antaa päätöksen. Päätös voi esimerkiksi koskea joitain seuraavista

• missä muodossa patentti voidaan myöntää;
• hylätäänkö patenttihakemus, mikäli kysymyksessä on patentinhakuvaiheen suullinen käsittely;
• patentinhakuvaiheen valituksen aikainen suullinen käsittely;
• missä muodossa patentti pysyy voimassa; tai
• mitätöidäänkö patentti, mikäli kysymyksessä on väitteen tai väite-valitusprosessin suullinen käsittely.

Kun aloitin patenttialalla vuonna 1996 ja kuulin, että EPO järjestää tällaisia suullisia käsittelyjä ajattelin, että toivottavasti ehdin siirtyä eläkkeelle ennen kun ensimmäinen suullinen käsittely osuu omalla kohdalleni. Parinkymmenen suullisen käsittelyn jälkeen mielipiteeni asiassa on kuitenkin muuttunut. Eivät ne ole niin pahoja, jos tietää mitä tekee. Lisäksi varmuus tulee kokemuksen kautta.
Suullisissa käsittelyissä valmistelut ovat A ja O. Suurin virhe, jonka voi tehdä on tulla suulliseen käsittelyyn täynnä itsevarmuutta ja takki auki. Suullisen käsittelyn edellytys on, kuten mainittu, ensinnäkin se, että käsittelyn osapuoli on pyytänyt suullista käsittelyä asiassa, ja toiseksi se, että pyynnössä olevat ehdot täyttyvät. Pyynnön seurauksena EPO lähettää kutsun (summons to oral proceedings) ja kutsun liitteenä olevissa asiakirjoissa EPO esittää EPOn mielestä ne asiat, joita ainakin tulisi käsitellä suullisessa käsittelyssä. Kutsun liitteenä olevissa asiakirjoissa EPO esittää lisäksi ennakkokäsityksen (preliminary opinion) asiassa. Vaikkakin EPOn ennakkokäsitys (preliminary opinion) asiassa olisikin sinulle 100% myönteinen, valmistaudu siihen, että ennakkokäsitys on ei-sitova (non-binding) ja että asetelmat saattavat muuttua heti suullisen käsittelyn ensimmäisten 10 minuutin aikana. Älä pidä mitään selvänä (for granted). Tee ennen suullista käsittelyä pelisuunnitelma (game plan). Tunne asian asiakirjat ja valmistaudu yllätyksiin (Prepare for the unexpected). Koska patenttihakemuksen tai patentin kohtalosta päätetään suullisessa käsittelyssä, sinulla pitää olla valmius vastata kysymyksiin ja esittää argumentteja nopeasti. Miettimistaukoja voi aina pyytää suullisen käsittelyn aikana, mutta tauot eivät ole pitkiä.

Suullisen käsittelyn paikka

Ennen covid-pandemiaa suulliset käsittelyt järjestettiin lähes aina Euroopan patenttiviraston tiloissa esimerkiksi Haagissa tai Münchenissä, mutta tällä hetkellä suulliset käsittelyt ovat pääsääntöisesti Zoom-kokouksia. Oma veikkaukseni on, että tästä tulee ainakin osittain pysyvä järjestely, koska Zoom-kokous mahdollistaa myös sen, että EPOn asiassa päättävät henkilöt voivat istua suullisen käsittelyn aikana eri paikoissa. Olin itse hieman skeptinen alussa toimiiko suullinen käsittely Zoomilla, mutta tässäkin asiassa mielipiteeni on muuttunut myönteisemmäksi.

Lopuksi

Lopuksi muutama sana Eurooppapatenttiasiamieskollegoilleni: Muista suullisissa käsittelyissä olla kollegiaalinen, eli muista että asiat riitelevät. Tämä koskee sekä kuinka käyttäydyt EPOa kohti että vastapuolta kohti. Vaikkakin olisit esimerkiksi väitettä koskevassa suullisessa käsittelyssä vahvoilla, muista että jääkiekko-ottelussakin ensimmäisen erän 3-0 johto saattaa muuttua jatkoajalla 3-4 tappioksi. Kollegallisuudesta on myös maininta epi:n code of conductissa eli europpapatenttiasiamiesten eettisissä ohjeissa.

Kirjoittaja Christian Westerholm on Boco IP:n osakas ja eurooppapatenttiasiamies. Christianin aikaisempia blogeja on luettavissa uutiset ja blogi -sivultamme.

EPO:n sivuille tästä: https://epo.org/

Oletko koskaan tullut ajatelleeksi että # hashtag ja sen käyttö voi olla  toisen tavaramerkki ja pahimmillaan sen käyttö voi ollakin tavaramerkkiloukkaus? IP-Lakimiehemme Laura Roselius pureutuu asiaan tarkemmin.

Hashtag on metatunniste, jota käytetään sosiaalisessa mediassa ja sen tarkoituksena on ryhmitellä sisältöä. Suomeksi puhutaan aihetunnisteista. Aihetunnistetta edeltää yleensä ristikkomerkki (#). Kun sosiaalisen median alustalla etsitään tiettyä aihetunnistetta, kaikki sen alle kuuluva sisältö löytyy kerralla. Aihetunnisteiden voidaan katsoa muistuttavan hakusanamainontaa ja niiden käyttö on viimeisten kymmenen vuoden aikana yleistynyt huimasti kaikissa käyttäjäryhmissä.

Suomessa tavaramerkillä on mahdollista suojata tavallisten sana- ja kuviomerkkien ohella myös mm. äänimerkkejä, värimerkkejä, kolmiulotteisia merkkejä, sijaintimerkkejä, hajumerkkejä ja hashtageja.

Aihetunnisteiden rekisteröinti tavaramerkiksi vastaa käytännössä sanamerkin suojaamista, sillä #-merkki ei suinkaan tee kokonaisuudesta kuviomerkkiä. Ristikkomerkin lisääminen tavaramerkkiin voidaan usein tulkita viitteeksi siitä, että merkin alla markkinoitavia tuotteita ja palveluita myydään ja markkinoidaan sähköisesti tai internetin kautta – joskus ristikkomerkki voi rekisteröintiviranomaisten näkökulmasta jopa lisätä merkin kuvailevuutta. Pääsääntöisesti erottamiskykyarviointi tehdään aihetunnisteeseen sisältyvien sanojen perusteella.

Jos aihetunnisteeseen sisällytetty merkki on itsessään erottamiskykyinen, yleensä koko hashtag voidaan suojata tavaramerkkirekisteröinnillä. Esimerkkejä hyväksytyistä EU-tavaramerkeistä, joihin sisältyy tunnettu merkki on esimerkiksi #ThisIsBoss, #SAYITWITHPEPSI ja #MOETMOMENT. Hashtageja voi tietenkin myös suojata vakiinnuttamalla. Lähtökohtaisesti täytyy joka tapauksessa muistaa, että hashtagin päätehtävä aihetunnisteena ei ole kaupallinen viestintä, kuten tavaramerkeillä yleensä.

Hastag ja tavaramerkkiloukkaus

Tietyissä tapauksissa kilpailijan tavaramerkin tai nimen käyttäminen hashtagina voi auttaa yritystä johdattamaan kilpailijaa etsivät tahot omalle tililleen tai verkkosivuilleen. Toisen aihetunnisteen käyttäminen omien tuotteiden tai palveluiden markkinoinnissa tulisi katsoa tavaramerkin käytöksi ”elinkeinotoiminnassa”. Suomalaisten tavaramerkkilainsäädännön mukaan tavaramerkin kattama yksinoikeus käsittää ainoastaan elinkeinotoiminnan, yksityiseen käyttöön yksinoikeus ei ulotu. Näin ollen yllä mainittu aihetunnisteiden loukkaava käyttö elinkeinotoiminnassa tulisi voida tavaramerkkioikeuden perusteella myös kieltää.

Vaikka tavaramerkkejä suojataan sekä kansallisesti että alueellisesti (esim. EU-tavaramerkkinä), hashtageja käytetään internetissä maailmanlaajuisesti. Näin ollen voi joissain tapauksissa olla hyvin vaikea päätellä, missä hashtag-tavaramerkkiä todellisuudessa käytetään ja vastaavasti missä mahdollinen tavaramerkkiloukkaus tapahtuu.

Entä miten tulisi suhtautua toisen hashtagin käyttöön sosiaalisessa mediassa? Onko toisen hashtag-tavaramerkin käyttö oman sosiaalisen median postauksessa tavaramerkkiloukkaus?

Jos aihetunnisteen käyttö antaa ymmärtää, että aihetunnisteen käyttäjän ja tavaramerkin omistajan välillä on jonkinlainen yhteys, tai jos tällainen käyttö aiheuttaa sekaannusvaaran tai assosiaation, tilanteessa voi olla kyse tavaramerkkiloukkauksesta. Jos hashtagin käyttö ainoastaan edistää merkinhaltijan sosiaalisen median viestiä, loukkausta tuskin on tapahtunut.

Vaikka hashtagit ovat todella hyvä tapa edistää myyntiä ja herättää kiinnostusta esim. meneillään olevaan markkinointikampanjaan, sosiaalisen median eksperttejä kehotetaan kuitenkin #EtenemäänHarkiten.

Kirjoittaja on IP-lakimies Laura Roselius, jolla on monen kymmenen vuoden kokemus mm. tavaramerkkiasioiden käsittelystä niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin.

 

Tavaramerkin rekisteröinnistä lisää täällä: https://www.bocoip.com/ipr-tieto/tavaramerkkirekisterointi-tuotemerkin-suojana/

 

 

Patentin väite tarkoittaa tilannetta, missä jo saatu patentti saadaan kumottua.  Tässä on monia syitä miksi näin voi käydä. Lue niistä lisää Eurooppapatenttiasiamiehemme Christian Westerholmin  blogikirjoituksesta.

Patentin väite

Patentin myöntämisen jälkeen kuka tahansa voi tehdä väitteen patenttia vastaan ja esittää että patenttia ei olisi pitänyt myöntää ainakaan nykyisessä laajuudessaan. Tämä voi tapahtua siitä syystä, että patentin myöntämisen edellytykset eivät täyty. Kannattaa ottaa huomioon kuitenkin, että kaikkien maiden patenttilait eivät sisällä pykäliä väitteitä varten. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että näissä tulee toimia toisella tavalla, jos haluaa mitätöidä kokonaan tai osittain myönnetyn patentin. Väite tulee tehdä patenttiviranomaiselle asetetun määräajan sisällä. Tämä määräaika on tavallisesti 9 kuukauden sisällä patentin myöntämisestä (kuten Suomessa ja Euroopan patenttivirastossa). Väitekirjelmässä tulee esittää seikkaperäisesti miksi patenttia ei olisi pitänyt myöntää ja lisäksi esittää väittämien tueksi kaikki se materiaali, johon väitekirjelmässä viitataan.

Väiteperusteet

Tavallisimmat väiteperustelut voivat olla mm. seuraavat: 1) Patentin patenttivaatimuksissa esitetty keksintö ei ole uusi, 2) Patentin patenttivaatimuksissa esitetty keksintö ei ole keksinnöllinen, 3) Keksintöä ei ole esitetty sellaisella tavalla patenttijulkaisussa, että alan ammattilainen voisi patenttijulkaisun avulla toisintaa keksintöä, eli keksinnöstä puuttuu riittävä selitys, ja 4) Patentti käsittää sellaista, joka ei ilmennyt hakemuksesta sitä tehtäessä.

Teoriassa kaikki edellä mainitut väiteperustelut ovat selviä, mutta patenttimaailma ei ole on/off -tyyppisesti mustavalkoinen. Jos olet väitteentekijä, varaudu siihen, että patentinhaltija tulee kyseenalaistamaan kaiken, mitä olet esittänyt väitekirjelmässä. Jos olet patentinhaltija voit vastaavasti kyseenalaistaa väitekirjelmässä esitettyjä asioita. Molemmissa tapauksissa tulee kuitenkin ottaa huomioon toivottu lopputulos, koska ”anything you say can and will be used against you”.

Uutuus on teoriassa selvä asia. Patentti myönnetään ainoastaan keksintöön, joka on uusi siihen verrattuna, mikä on tullut tunnetuksi ennen patenttihakemuksen tekemispäivää tai etuoikeuspäivää, mikäli patentilla on etuoikeuspäivämäärä. Mutta mitä on tullut tunnetuksi ja mitä oli julkista? Patenttihakemuksen patenttivirastokäsittelyn aikana patenttiviraston tutkija vertaa patenttihakemuksen patenttivaatimuksissa esitettyä asiaa pääsäätöisesti patenttijulkaisuissa tunnettuun. Hän ei siten välttämättä ole ottanut kantaa siihen, mitä tunnetaan patenttijulkaisujen ulkopuolelta. Lisäksi tutkijan tekemä patenttijulkaisujen tutkimus ei välttämättä ole täydellinen. Kun patenttia vastaan esitetään sellaista, jota tunnetaan patenttijulkaisujen ulkopuolelta, kuten keksinnön aikaisempi julkinen käyttö (public prior use), voi joskus olla haasteellista esittää, että asia todella oli julkinen sillä tavalla, että kenellä tahansa olisi ollut mahdollisista tutustua asiaan ennen patenttihakemuksen tekemispäivää tai etuoikeuspäivää. Kannattaa varautua myös siihen, että jos esität jotakin väitteessä viittaamalla johonkin asiakirjaan ja lähetät asiakirjan patenttivirastoon, asiakirjasta tulee julkinen patenttiviranomaisen tietokannassa. Toisin sanoen, et välttämättä halua viitata sellaiseen materiaaliin, jota et halua julkiseksi. Toisaalta, mikäli tällainen materiaali ei ollut julkista, se tuskin kelpaa uutuudenesteeksi patenttivirastossa ja patentinhaltijallakin on helppo tehtävä tyrmätä esittämäsi.

Keksinnöllisyyden puuttuminen, eli että keksintö ei eroa olennaisesti aikaisemmin tunnetusta, voi myös olla haastava asia esittää väitekirjelmässä. Tavallisesti riitä, että pystyt esittämään, että keksinnön osat oli tunnettu eri yhteyksistä, kuten eri julkaisuista, koska sinun tulee myös väitekirjelmässä voida esittää, että ns. alan ammattilainen olisi yhdistänyt osat ennen patenttihakemuksen tekemispäivää tai etuoikeuspäivää.

Riittämätön selitys, eli edellä esitetty väiteperustelu 3), voi myös olla asia, johon kannattaa vedota väitekirjelmässä. Patenttiviraston tutkija ei välttämättä ota kantaa tähän ennen patentin myöntämistä. Riittämätön selitys voi patentinhaltijalle olla ongelma, jos patentti on myönnetty laajalla suojapiirillä ja mikäli 1) patenttijulkaisussa ei ole esitetty ainuttakaan käytännön keksinnön suoritusmuotoa, eli esimerkkiä siitä kuinka suojattua keksintöä voi soveltaa käytännössä ja mikäli 2) suojapiiri on niin laaja että se kattaa selvästi toimimattomia/mahdottomia keksinnön suoritusmuotoja ja mikäli 3) patenttijulkaisussa ei ole esitetty sellaista, jolla patentin suojapiiriä voisi rajoittaa edellä mainitun kahden ensimmäisen asian 1) ja 2) korjaamiseksi, koska kuten tunnettua, uusia asioita ei voida lisätä patenttijulkaisuun.

Mikäli esität väitekirjelmässä, että patentti käsittää sellaista, joka ei ilmennyt hakemuksesta sitä tehtäessä, eli edellä esitetty väiteperustelu 4), varaudu siihen, että patenttihakemuksen muutoksilla ei välttämättä tarvitse olla täysin kirjaimellista tukea sanasta sanaan alkuperäisessä patenttihakemuksessa, vaan että hieman ”sumuisempi tuki” voi olla riittävä.

Patentin väite: summa summarum

Eli mitä opimme edellä mainitusta? Kuten esitetty, teoriassa kaikki edellä mainitut väiteperustelut ovat selviä, mutta patenttimaailma ei ole on/off -tyyppisesti mustavalkoinen, väitekirjelmissä kannattaa käyttää mahdollisuuksien mukaan monta väiteperustetta, ideaalitapauksessa kaikki. Lisäksi kannattaa huomioida, että esimerkiksi Eurooppapatenttia vastaan tehtävissä väitteissä uusien väiteperusteiden lisääminen väitekäsittelyn aikana – sen jälkeen, kun väitekirjelmä on jätetty Euroopan patenttivirastoon – on hyvin rajoitettua.

Blogin kirjoittaja Christian Westerholm on Boco IP:n osakas ja toimii Boco IP:llä eurooppapatenttiasiamiehenä. Hän hoitaa pääasiassa mekaanisten keksintöjen patentointia kansallisesti ja kansainvälisesti. Hän hoitaa väitekäsittelyjä Suomen patenttivirastosssa ja Euroopan patenttivirastossa sekä Euroopan patenttiviraston suullisia käsittelyjä.

Lisää patentin väite -teemasta voit lukea mm. PRH:n sivuilta: https://www.prh.fi/fi/patentit/patentointi_suomessa/vaite.html