Tekijä: heidi.lautjarvi@bocoip.com

Kesäkuussa Boco IP Tampere avasi ovensa. Boco IP:n uuden toimipisteen tarkoitus on tukea kaikkia suomalaisyrityksiä vahvalla otteella. Tampereen konttorin sai johdettavakseen vahvan osaamisen omaava eurooppapatenttiasiamies, DI Sini-Maaria Mikkilä. Hänellä on mittava kokemus IPR alasta ja toisen Tampereella toimivan patenttitoimiston yksikön johtamisesta. Boco IP:n viestintätiimi haastatteli Sini-Maariaa ja kysyi miten aloitus Boco IP:llä on lähtenyt käyntiin.

Onnittelut Boco IP Tampereen konttorin vetäjyydestä ja johtajuudesta Eurooppapatenttiasiamies, DI, Sini-Maaria Mikkilä.

Kiitos paljon. On ollut aivan mahtavaa huomata, miten mukavasti minut on otettu Boco IP:llä vastaan ja miten nopeasti tunnun solahtaneen joukkoon.

Kerro hieman taustastasi. Mitä olet tehnyt ennen ja miten päädyit Boco IP Tampereen konttorin vetäjäksi?

Olen automaatiotekniikan diplomi-insinööri ja urani ensimmäiset kymmenen vuotta työskentelin laatujohtamiseen ja toiminnankehittämiseen liittyvissä tehtävissä ensin perinteisessä tamperelaisessa konepajayrityksessä Lokomolla ja sitten Nokian verkkoliiketoiminnassa.
IPR-alalle siirryin vuoden 2008 alussa kaivattuani uusia haasteita ja uutta opittavaa, ja mielenkiintoisia tapauksia onkin riittänyt. Erityisesti olen keskittynyt erilaisten koneiden, laitteiden ja niiden geometrioiden ja ohjauksen suojaukseen, mutta vuosien varrella olen päässyt työskentelemään hyvin monenlaisten keksintöjen parissa. Vuoden 2018 alkupuolelta johdin toisen IPR-yrityksen Tampereen toimistoa. Koko urani ajan diplomityöstä asti minulla on myös ollut taipumuksena sotkeutua tietojärjestelmähankkeisiin ja Nokia (Siemens) Networksillä niiden suunnittelu ja johtaminen olivat merkittävä osa työnkuvaani.

Boco IP:lle siirryin kesäkuun 2021 alusta, kun minut headhuntattiin Boco IP:lle. Vaikka työn ydin ei merkittävästi muuttunut, tämä on hieno tilaisuus päästä työskentelemään hieman erilaisessa IPR-yrityksessä ja toimintamallissa ja laajentamaan Tampereella yrityksille ja muille toimijoille tarjolla olevia IPR-palveluita.

Miltä tuntuu, kun olet uudet aloituksen äärellä ja miten valmistauduit muutokseen?

Onhan tämä nyt ihan valtavan mielenkiintoista. Kuten sanottu, asiakasprojektit sinällään ovat toki hyvin pitkälti samanlaisia kuin viimeisen lähes 14 vuoden aikana. Mutta uusiin toimintatapoihin, työkaluihin ja ennen kaikkea uusiin työkavereihin tutustuminen on tuonut ihan uutta kulmaa ja mielenkiintoa tekemiseen.

Alun perin tarkoituksenani oli pitää hieman sapattivapaata työsuhteiden välissä, mutta asiat menivätkin vähän toisin. Sain kuitenkin hoidettavakseni mielenkiintoisen, perusasiamiestyöstä poikkeavan tehtäväkokonaisuuden, joka toimi eräänlaisena siirtymävaiheena. Tutustuin myös etukäteen Boco IP:n arvoihin ja toimintaperiaatteisiin niin paljon kuin pystyin. Tässä suurena apuna oli Boco IP:n toimitusjohtaja Karri, joka perehdytti minua yritykseen ja sen toimintaan ennalta ja piti minuun muutenkin yhteyttä. Se helpotti siirtymää ja siitä tuli mukavan tervetullut olo jo valmiiksi.

Mihin asioihin olet keskittynyt tässä alussa?

Täytyy sanoa, että olen kyllä tempautunut yllättävänkin tehokkaasti asiakastyön ytimeen. Iso kiitos siitä asiakkaille, jotka ovat luottaneet osaamiseeni, ja kollegoille, jotka ovat jakaneet ja syöttäneet töitä uudelle työkaverille. Lisäksi olen yrittänyt tutustua uusiin työkavereihin, mihin koronarajoitukset toki ovat tuoneet oman haasteensa.

Olen myös osallistunut aika paljon uusasiakaspalavereihin. Pidän niistä, koska niissä pääsee kuuntelemaan erilaisten asiakkaiden tarpeita ja ongelmia suoraan heiltä itseltään ja usein auttamaan hyvin konkreettisesti. Niiden kautta oppii myös oman yrityksen palvelutarjonnan nopeasti ja tehokkaasti. Toki täytyy sanoa, että myös uusien työkalujen ja prosessien opettelu on vienyt osansa ajasta ja energiasta nyt alussa.

Mikä sinua erityisesti innostaa alassa?

IPR-alahan on ihan loputtoman kiinnostava ja innostava. Ehkä eniten minua innostaa työn merkityksellisyys. Oikeudenmukaisuus on minulle tärkeää ja siksi on hienoa työskennellä sen puolesta, että hyöty keksinnöistä ja muista henkisen työn tuloksista ohjautuu oikeaan paikkaan. Koen myös, että IPR:ien, esimerkiksi patenttien, avulla pystymme toimimaan puhdasta ja usein raadollistakin hintakilpailua vastaan ja tukemaan sitä, että Suomessa kannattaa tehdä työtä jatkossakin ja että tuotekehitys kannattaa. On myös hyvin innostavaa työskennellä sellaisten keksintöjen parissa, joilla luodaan meille kaikille parempaa tulevaisuutta: puhtaampien ja energiatehokkaampien ratkaisuiden avulla ja hukkaa vähentäen helpotamme myös esimerkiksi ilmastotavoitteiden saavuttamista.

Tässä työssä saan myös työskennellä uskomattoman fiksujen ja mukavien ihmisten kanssa ja teknologian uusimman kehityksen parissa. Työtehtävät ovat monipuolisia ja mielenkiintoisia patenttihakemusasioista väiteasioihin ja erilaisiin tutkimuksiin ja lausuntoihin. Kaltaiselleni uteliaalle ihmiselle, jota aina kiinnostaa, miten asiat toimivat ja rakentuvat, patenttien parissa työskenteleminen on ehkä paras mahdollinen uravalinta. Myös jatkuva uuden oppiminen ja se, että pystyy hyödyntämään monipuolisesti niin teknisiä kuin kielellisiä taitojaan, on hyvin innostavaa.

Mitä sanoisit yrittäjille ja asiakkaille?

Ottakaa yhteyttä ajoissa ja pienellä kynnyksellä. On aina parempi kysyä asiantuntijan neuvoja ja mielipidettä liian aikaisin kuin liian myöhään. Vastaan aina mielelläni ja ohjaan eteenpäin, ellen ole paras asiantuntija auttamaan kyseisessä asiassa. Yllätyslaskujakaan ei tarvitse pelätä, sillä toimeksiannoista sovitaan aina selkeästi.

Palvelen asiakkaita sekä maanlaajuisesti että kansainvälisesti eikä etäyhteyksien kehityttyä maantieteellisellä sijainnilla ole enää entisenkaltaista merkitystä. Erityisesti kannustaisin kuitenkin Pirkanmaan yrittäjiä ottamaan yhteyttä. Toimipisteeni sijaitsee Finlaysonin alueella Tampereen ytimessä ja voimme keskustella joko täällä tai voin tulla teidän toimipisteeseenne keskustelemaan IPR-asioista. Yhteyttä kannattaa ottaa varsinkin silloin, jos suunnitelmissa on uusi tuotekehityshanke, uusille markkinoille laajentuminen tai on tarve vakuuttaa rahoittajat – tai jos IPR-asiat ovat päässeet unohtumaan taka-alalle. Samoin jos kilpailija ottaa yhteyttä loukkausepäilyasiassa tai itse epäilee kilpailijan loukkaavan oikeuksiaan, kannattaa ottaa yhteyttä asiantuntijaan ennen kuin on yhteydessä muihin osapuoliin.

Minkälaisena näet IPR-alan tulevaisuuden?

Hyvin mielenkiintoisena. Uskon, että IPR:iä tarvitaan tulevaisuudessakin ja toivon näkeväni, että aineettomat oikeudet nähdään entistä enemmän investointina eikä kulueränä. Se tarkoittaa myös IPR:ien entistä tiiviimpää linkittämistä yrityksen liiketoimintastrategiaan ja IPR-salkun aktiivista ylläpitoa strategiamuutoksia heijastaen.

Meillä on isoja haasteita ratkaistavina ja keksinnöt ovat yksi tie kohti ratkaisuja, oli kyse sitten ilmastonmuutoksen hillitsemisestä, väestönkasvun aiheuttamista haasteista tai turvallisemmasta tulevaisuudesta. Yhä lisääntyvä erilaisissa verkostoissa ja yhteistyöhankkeissa tapahtuva tuotekehitys tuo uudenlaisia haasteita teollisoikeuksille ja niiden huomioimiselle erilaisissa sopimuksissa. Odotan myös suurella mielenkiinnolla tekoälyn ja muiden kehittyvien teknologioiden vaikutusta IPR-alaan sekä keksintöjen kautta että myös työkaluina tämän työn tekemisessä. Muutos on aina mahdollisuus.

Minkälaisia terveisiä sinulla olisi blogin lukijoille?

IPR:t ovat kaikkien asioita – vaikka itsellä ei olisi yksinoikeuksia, pitää elinkeinotoiminnassa aina huomioida muiden oikeudet. Autan ja neuvon mielelläni, joten ottakaa yhteyttä ja mieluiten mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Etäyhteydet mahdollistavat asioiden hoitamisen joustavasti eri paikkakuntien välillä, tai sovitaan tapaaminen Boco IP Tampereen Finlaysonille tai teidän toimipisteeseenne ja keskustellaan IPR-asioista kasvokkain.

Kirjoittaja Sini-Maaria Mikkilä on Boco IP Tampereen konttorin vetäjä ja eurooppapatenttiasiamies. Sini-Maarialla on pitkä kokemus patenttialasta. Hänen erityisalansa on mekaniikka.

Boco IP Tampere toimii toistaiseksi Innovation Home:n tiloissa osoitteessa Finlaysoninkuja 21A, 33210 Tampere.

Keväällä 2020 julkaisimme tavaramerkin käyttö -aiheisen blogikirjoituksen. Siinä tutkittiin hieman huvittuneisuuttakin herättäneen HUUHKAJAT-tavaramerkkihakemuksen taustoja. Huvittavan hakemuksesta teki se, että suojaa haettiin poikkeuksellisen laajalle kirjolle erilaisia tavaroita sekä palveluita, sisältäen muun muassa seksiapuvälineet sekä hiekkapaperit, joita ei normaalisti olla totuttu näkemään yhdistettynä urheilujoukkueen brändiin. Huuhkajat pärjäsivät kevään turnauksessa odotuksiin nähden mainiosti, mutta mitä kuuluu heidän tavaramerkkisuojilleen?

Kuten aiemmassa blogissani kirjoitin, merkkien käytöllä ei vielä ole kiire, sillä Huuhkajilla (tai tarkemmin merkin haltijalla Suomen Palloliitto ry:llä) on edelleen vuositolkulla aikaa päättää lopullisesti mille hakemuksen tuotteille merkki otetaan käyttöön, ja senkin jälkeen kolmannen osapuolen tulee kyseenalaistaa merkin käyttö (kumoamiskanteen kautta), mikäli merkin suojaa halutaan rajata tai kyseenalaistaa. Merkin käytöksi lasketaan myös sellainen toiminta, joka tapahtuu merkinhaltijan suostumuksella tai toimeksiannolla jonkin muun tahon toimesta. Suomen tavaramerkkilain mukaan merkki tulee ottaa käyttöön viiden vuoden kuluessa sen rekisteröinnistä. Samaan ei kuitenkaan kannata tuudittautua kaikilla markkina-alueilla, sillä esimerkiksi USA:ssa merkeistä pitää toimittaa proaktiivisesti käyttönäyttöä, jotta suoja pysyy voimassa. Tässä on kuitenkin hyvä myös muistaa, että Huuhkajien rekisteröintejä on useita, joilla jokaisella on oma merkin käyttöönottopäivänsä, mutta kyseessä olevan viimeisimmän laajennushakemuksen osalta merkki tulee ottaa käyttöön viimeistään 2026 keväällä.

Aiemmassa blogissani kerroin myös, että hakemuksen käsittely oli vielä blogin julkaisun aikaan kesken, sillä virasto oli antanut käsittelyssä ns. välipäätöksen, eli toisin sanoen merkin tutkija on löytänyt hakemuksesta jotakin huomautettavaa ja merkin lopullisen suojan laajuus oli vielä hiukan epäselvä. Merkinhaltijan edustaja on kuitenkin nyt toimittanut vastineensa välipäätökseen, ja hakemus on lopullisesti edennyt rekisteriin. Merkin luokitus ei ole oleellisesti kuitenkaan muuttunut käsittelyn aikana, sillä merkki kattaa edelleen 26 eri tavaramerkkiluokkaa, joka on huomattavasti keskimääräistä hakemusta enemmän. Hakemuksen erikoisuus näkyy myös käsittelyajassa, sillä hakemuksen jätöstä merkin rekisteröintiin ennätti kulua hieman alle vuosi, kun nopeimmillaan hakemukset käsitellään Patentti- ja Rekisterihallituksessa jopa alle kuukaudessa.

Tavaramerkin käyttö: Tavaramerkkirekisteristä käytäntöön

Jo lyhyt etsintä verkkokaupoissa todistaa, että palloliitto ei ole jäänyt tuleen makaamaan merkin käyttöönotossa, vaikka lain määräämä taka-aikaraja häämöttää vasta kaukana horisontissa. Merkillä varustettuja tuotteita löytyy runsaasti eri kauppojen valikoimista ja brändi on otettu käyttöön klassisten fanivaatteiden lisäksi ainakin kahvikupeille, led-valoille, frisbeegolf-kiekoille, juomapulloille, käsisahoille ja jopa uistimille. Valikoimista löytyy tietysti myös ajan hengen mukaisesti liuta erilaisia Huuhkajat-brändillä varustettuja kasvosuojaimia.

Seksiapuvälineitä eikä hiekkapapereita tuotelistauksesta ei kuitenkaan vielä löytynyt, mutta merkin haltijalla on vielä hyvin aikaa lanseerata näitäkin tuotteita tavaramerkkirekisteröinnin tarjoaman yksinoikeuden suojaamina.

Käyttöön liittyvät aikarajat on myös hyvä ottaa huomioon omankin brändin suojauksen suunnittelussa – Kuten Suomen Palloliitto esimerkillään osoittaa, tavara- ja palveluluetteloa ei ole pakko siis lyödä lopullisesti lukkoon vielä hakemusvaiheessa. Samalla kannattaa kuitenkin varmistaa, ettei luokitus jää liian kapeaksi. Liian kapean luokituksen riskinä on aina se, että suojan laajuus yllättääkin merkin käyttäjän ja esimerkiksi rekisteröidyn tavaramerkin symbolia käytetään väärin tai merkin luokituksesta puuttuville luokille tai tavaroille ennätetään hakemaan suojaa jonkin toisen tahon toimesta. Toisaalta taas liian laaja luokitus saattaa tuoda ylimääräisiä kustannuksia lisäluokkamaksujen muodossa tai nostaa esiin odottamattomia rekisteröintiesteitä. Erityisesti kansainvälisille markkinoille laajentuessa kannattaakin siis ottaa yhteyttä asiantuntijaan sekä suunnitella ja tutkia ennakkoon brändin käyttö hakemusvaiheesta varsinaisten tuotteiden lanseeraukseen saakka mahdollisimman hyvissä ajoin.

Kirjoittaja Jerry Härkönen työskentelee IP lakimiehenä Boco IP:llä.  Jerryn aikaisempi blogi sai nostetta Ilta-Sanomissa heti blogin julkaisun jälkeen.

Suora linkki Ilta-Sanomien juttuun tässä

Yrittäjyyden haasteet ovat yhdistää menestys ja menetykset. Yrittäjän polulla on vaikeita valintoja ja tienristeyksiä mistä pitää valita oikea tie. Kun valinnat tekee oikein, saadaan yrittäjäwebinaarimme yllätyspuheenvuoron pitäjän, Funzin toimitusjohtaja Aape Pohjavirran kaltaisia lupauksia Suomesta maailmalle. Alkutaipaleeseen liittyy myös IPR:t hyvin olennaisesti. 

Yrittäjyyden ensimmäinen kysymys: tarvitaanko yritystä? 

Yritystä ei ole välttämätöntä perustaa. Oikeuksia, kuten immateriaalioikeuksia voidaan hakea myös yksityishenkilöiden nimiin. Muutama asia kannattaa kuitenkin ottaa huomioon, jos päättää, että toimii yksityishenkilönä. Useiden rahoitusmuotojen ja tukien, kuten innovaatiosetelin piiriin päästäkseen, täytyy olla yritys. Tukimahdollisuudet ovat rajatumpia yksityishenkilöille. Myös uskottavuus saattaa olla parempi yrityksellä, jos mukaan haetaan esimerkiksi sijoittajia. Myös suojauksen ylläpidosta koituvat kulut rasittavat usein yksityishenkilön taloutta enemmän kuin yrityksen. Jos taas yritys on perustettu, mutta oikeudet jäävätkin yksityishenkilön nimiin, saattaa myöhemmässä vaiheessa tästä tulla ongelmia. Tilanteessa, missä yritys myydään tai ajautuu riitaan, immateriaalioikeuksien omistus väärällä taholla voi aiheuttaa paljonkin ongelmia, jopa lopettaa koko yrityksen toiminnan pahimmillaan. 

Yrittäjyyden toinen kysymys: mitä aineettomia suojamuotoja on tarjolla? 

Toimialasta riippuen, eri suojamuotojen valinta kannattaa tehdä huolella. Patentit ovat hyviä teknisten ratkaisujen suojaamiseen, missä korostuu uutuuden vaatimus. Teknisiä ratkaisuita suojataan myös hyödyllisyysmalleilla, joka on vähän kevyempi ja nopeampi versio patentista. Keksinnöllisyysvaatimus on vähän alhaisempi. Patentin suoja-aika Euroopassa on 20 vuotta, hyödyllisyysmallilla se on puolet lyhyempi, 10 vuotta. Tavaramerkeillä suojataan brändiä eikä niihin liity uutuusvaatimusta. Ainoa mikä tavaramerkeissä huomionarvoista on, että siinä on tietynlainen erottamiskykyvaatimus. Se on hyvin edullinen keino varmistaa esimerkiksi nimen tai logon yksinoikeus ja teoriassa suoja-aika on loputon, kunhan se uudistetaan 10 vuoden välein. Merkin suoja-alan, eli käytännössä sen, millaiseen toimintaan merkillä pystytään puuttumaan, määrittää tavaramerkkiluokat. Mallisuojalla suojataan tuotteen ulkonäköä eikä siinä ole absoluuttista uutuusvaatimusta. Mallia tosin ei suositella julkistettavan ennen hakemusta, mutta jos näin on vahingossa käynyt, mallioikeutta voi vielä hakea 12 kk sisällä julkistuksen jälkeen. Tämän jälkeen se on käytännössä mahdotonta. Suoja-aika on enimmillään 25 vuotta ja mallisuoja onkin erittäin kustannustehokas vaihtoehto. Mallisuojan saa käytännössä nopeastikin, jopa muutamassa viikossa, kun esimerkiksi patenttiprosessi saattaa viedä vuosia. 

Yrittäjyyden kolmas kysymys: mistä saan apua? 

Kaikkea ei tarvitse tai kannatakaan hoitaa kerralla kuntoon – kannattaa kuitenkin ymmärtää immateriaalioikeuksien arvo ja toteuttaa suojaus ihan yrityksen alkuvaiheessa. Tämän lisäksi kannattaa palkata asiantuntija valvomaan omia oikeuksia ellei itse sitä halua tehdä. Ihan kaiken suojaamiseen voi käyttää loputtomasti resursseja, joten järkevä lähestyminen kannattaa aina. Tästä voi keskustella esimerkiksi Boco IP:n asiantuntijoiden kanssa tunnin mittaisessa ilmaisessa palaverissa. Siinä päästään jo alkuun suojauksen suunnittelussa liiketoimintasuunnitelman mukaisesti. 

Kun oikeuksien suojaus on hoidettu kuntoon, kannattaa katseet kohdistaa merkin oikeaoppiseen käyttöön ja tämän käytön dokumentointiin tulevaisuutta varten. Joskus oikeuksista joudutaan kuitenkin pitämään tiukemmin kiinni, mikäli esimerkiksi huomataan, että jokin kolmas osapuoli käyttää oikeuksianne ilman lupaa. Tällaiseenkin tilanteeseen on hyvä varautua kumppaneiden kautta – esimerkiksi IF tarjoaa juuri tähän tarkoitukseen räätälöityä IPR-vakuutusta, jolla pystytään varautumaan myös yllä mainitun kaltaisiin ikäviin tilanteisin ilman, että yrityksen taloustilannetta vaarannetaan. 

Innovation Home korostaa viestiään yrittäjille: pitää uskaltaa pyytää apua ja neuvoja kun ei itse osaa tai pysty. Innovation Home on tarina siitä, kun kaksi naista: Petra ja Katja, halusivat muuttaa työskentelykulttuuria. HOME rakentui sanoista happiness, opportunity, matchmaking ja empathy. Innovation Home on myös tarina onnistumisesta, ja kovasta periksiantamattomasta työstä start-up kentän eteen. Tällä hetkellä Innovation Homen pisteitä löytyy myös Suomen ulkopuolella Los Angelesissa ja Singaporessa.  

Innovation Home on tehty sitä varten, että voi opetella ja oppia voi muilta yrityksiltä. Siksi Innovation Home on olemassa: yrittäjiä varten. Kaikki palvelut saman katon alta. Tarkoitus on luoda kohtaamisia muiden yritysten kanssa, sillä Innovation Home uskoo kohtaamisiin.  

Lue myös Eurooppapatenttiasiamiehemme Sini-Maaria Mikkilän muistilista yrittäjille.

Kirjoittajat

Blogin kirjoittajat ovat Heidi Lautjärvi  ja Jerry Härkönen. Heidi työskentelee Boco IP:n viestintä- ja markkinointitiimissä Head of Marketing and Communications -roolissa ja Jerry IP-lakimiehenä.

Yrittäjä, löysitkö uuden ratkaisun tekniseen ongelmaan? Onneksi olkoon, olet tehnyt keksinnön. Mitä seuraavaksi? Moni yrittäjä ymmärtää, että keksinnön suojaaminen on tärkeää, mutta aina ei ole selvää, mitä sen suojaaminen käytännössä vaatii. Erityisesti yrittäjä voi jäädä pohtimaan, miten keksintö pitäisi kuvata, jotta keskustelu patenttiasiamiehen kanssa voidaan aloittaa. Ensimmäinen ja tärkein neuvo on, että vältä keksinnöstä kertomista tai mitään toimenpiteitä, joiden kautta ratkaisu voisi tulla julkiseksi, ennen kuin olet selvittänyt tilanteen asiantuntijan kanssa. Toinen neuvo on, että ota yhteyttä asiantuntijaan niin aikaisin kuin mahdollista. Vaikka sinulla ei olisi vielä mitään kirjallista tai kuvallista materiaalia.

1. Yrittäjä ratkoo käytännössä erilaisia ongelmia

Yrittäminen liittyy paljolti erilaisten ongelmien ratkaisuun. Jos ratkaisuun liittyy tekninen vaikutus, kyseessä voi olla keksintö. Ongelman ratkaiseminen varsinkin pitkän kehitystyön päätteeksi voi olla hyvin palkitsevaa. Yrittäjän tekee ehkä mieli kertoa ideasta ja ratkaisusta kaikille vastaantulijoille. Tai ainakin koko organisaatiolle, parille mahdolliselle yhteistyökumppanille ja parhaille kavereille. Nykyään tekee ehkä mieli koeponnistaa ideaa sosiaalisessa mediassa. Se ei kuitenkaan kannata, jos haluaa varmistaa, että pääsee itse hyötymään kehitystyönsä hedelmistä.

Ensimmäinen ja tärkein neuvo onkin, että vältä kertomasta keksinnöstä, ennen kuin olet selvittänyt tilanteen – ainakin itsellesi. Toinen neuvo on, että voit hyvin ottaa yhteyttä IPR-asiantuntijaan, kuten patenttiasiamieheen, jo tässä vaiheessa. Keksintö ei todennäköisesti ole vielä kypsä suojattavaksi, mutta neuvomme mielellämme, mitä asioita kannattaa ottaa huomioon jo alkuvaiheessa ja miten keksinnön suojaamisessa kannattaa edetä. Autamme myös arvioimaan, onko kyseessä maailman mullistava konseptikeksintö, joka kannattaa suojata ennen kuin kukaan muu ehtii, vai tuoteparannus, joka kannattaa määritellä valmiimmaksi, ennen kuin suojaaminen kannattaa aloittaa.

Patenttiasiamieheen kannattaa siis ottaa yhteyttä mieluummin liian aikaisin kuin liian myöhään ja pienellä kynnyksellä. Viimeistään patenttiasiamieheen kannattaa ottaa yhteyttä silloin, kun keksintö vaikuttaa yrityksen liiketoiminnan kannalta merkittävältä ja teknisesti toimivalta. Yrittäjä ei kuitenkaan aina ole varma, mitä keksinnön suojaamisen aloittamiseksi vaaditaan. Tarvitseeko patenttiasiamies kirjallisen keksintöilmoituksen ja millaiset kuvat tarvitaan? Tätä ei kannata jäädä pohtimaan liian pitkään.

 

2. Kun yrittäjä on tehnyt keksinnön, mitä sen jälkeen?

Patenttiasiamiehelle yrityksessä tehty keksintö riittää jo sinällään. Muuta ei välttämättä tarvita. Suojauksen suunnittelu aloitetaan käytännössä aina keskustelulla, jossa käydään läpi keksintö mahdollisimman monesta kulmasta. Yrittäjän ei tarvitse välttämättä valmistautua keskusteluun mitenkään eikä tuoda mukanaan mitään valmista materiaalia, vaan patenttiasiamies johdattelee keskustelua sopivin kysymyksin.

Keskustelussa käydään läpi monenlaisia asioita. Mihin yritys keksinnön suojaamisella pyrkii? Se, onko tarkoitus estää kilpailijaa myymästä samanlaisia järjestelmiä vai paikallisia varaosavalmistajia kopioimasta yksittäistä komponenttia, on olennainen tieto. Se vaikuttaa siihen, missä maissa ja millaisin suojamuodoin keksintö kannattaa suojata, miten keksintö kannattaa kuvata ja millaisia vaatimuksia tarvitaan. On myös hyvä tietää, mikä yrityksen käsityksen mukaan on jo tunnettua ja miten keksintö eroaa siitä sekä ketkä ovat olennaisimmat kilpailijat. Tämän perusteella voidaan kohdistaa esimerkiksi uutuuden selvittäminen ja keksinnön suojaaminen tehokkaammin oikeaan suuntaan. Se, minkä ongelman keksintö ratkaisee ja miten, ohjaa koko patenttihakemuksen laadintaa. On myös hyödyllistä kuulla, miten ratkaisuun päädyttiin ja kokeiltiinko muita vaihtoehtoja. Onko olemassa vaihtoehtoisia ratkaisuja? Miten kilpailija kiertäisi patenttia?

Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, mutta aloitusvaiheessa kuvan ei tarvitse olla valmis patenttikuva. Se voi olla valokuva, valmistuskuva tai käsin piirretty hahmotelma. Kuva voidaan myös hahmotella yhdessä keskustelun lomassa. Varsinaiset patenttikuvat ovat mustavalkoisia ääriviivakuvia ja niissä kannattaa keskittyä keksinnön olennaisten piirteiden esittämiseen. Eli uusiin ja keksinnöllisiin piirteisiin. Muita tuotteen tai palvelun piirteitä ei kannata esittää liian tarkasti, sillä kilpailijalle tai kopioijalle ei kannata antaa valmiita koneenpiirustuksia. Mutta tätäkään ei kannata liiaksi miettiä etukäteen. Patenttiasiamies kyllä kertoo, millaiset kuvat tarvitaan, ja voi tarvittaessa myös huolehtia kuvien piirtämisestä.

Kirjallisesta kuvauksestakin on toki hyötyä, mutta sekin voi olla monessa muodossa: ranskalaisia viivoja keksinnön olennaisista piirteistä, jäsennelty keksintöilmoitus, sisäiseen käyttöön laadittu esitysmateriaali tai mitä tahansa muuta. Yrittäjillä ja tuotekehittäjillä on usein kiire muiden töiden parissa, joten tärkeintä olisi, ettei kirjallisen ja kuvallisen materiaalin valmistelu turhaan hidastaisi keksinnön suojaamista. Rima keksinnön kuvaukselle yrityksen sisällä kannattaakin pitää mahdollisimman matalana, jotta kaikki potentiaaliset keksinnöt saadaan esiin harkittaviksi ja suojattaviksi.

Ja kun hakemus on saatu viraston suojiin, keksinnöstään voi ryhtyä kertomaan, vaikka koko maailmalle.

Kirjoittaja Sini-Maaria Mikkilä on Boco IP Tampereen konttorin vetäjä ja eurooppapatenttiasiamies. Sini-Maarialla on pitkä kokemus patenttialasta. Hänen erityisalansa on mekaniikka.

Yrittäjä -aiheisia sivustoja löytyy mm:

https://www.yrittajat.fi/

https://www.businessfinland.fi/suomalaisille-asiakkaille/palvelut/rahoitus/tutkimus-ja-kehitysrahoitus/innovaatioseteli

https://www.keksintosaatio.fi/