Kertoisitko Aleksina, miten päädyit IP-alalle ja nykyiseen tehtävääsi?
Palasin äitiyslomalta vanhaan työpaikkaani 2022 loppupuolella ja ajatukset uusista haasteista olivat vahvistuneet äitiysloman aikana. Näin Bocon ilmoituksen IP Spesialistin paikasta, mikä vaikutti tosi monipuoliselta ja kansainväliseltä, juuri sellaiselta mitä olin kaivannut. Vaikka kokemusta alalta ei ole, olin vakuuttunut haastattelujen edetessä, että Bocon tarjoama tehtävä olisi minulle hyvinkin mieluinen.
Mitä teet vapaa-aikanasi?
Vapaa-ajalla tykkään ulkoilla, urheilla; varsinkin pelata padelia ja matkustella.
Onko jotakin sellaista mitä muut eivät sinusta tiedä, jonka haluaisit kertoa tämän blogin lukijoille?
Tykkään sisustamisesta ja usein suunnittelen oman kodin sisustamista uudelleen. Voisin myös haahuilla sisustus-/huonekalukaupoissa tuntikausia.
Haluatko mainita erityisesti jonkun kollegan kenelle haluaisit hantaa isot kehut Boco IP:llä?
Erityismaininnan ansaitsee koko Bocon työyhteisö, joka on tehnyt uuden työn aloituksesta helppoa ja ottanut minut hyvin vastaan. Olen myös kiitollinen muille ipsuille, jotka ovat kouluttaneet minua omien töiden ohessa.
Valtioneuvosto on 16.2.2023 Pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvistin allekirjoittamalla päätöksellä määrännyt Markkinaoikeuden asiantuntijajäseniksi:
toimitusjohtaja, eurooppapatenttiasiamies, diplomi-insinööri Karri Leskisen eurooppapatenttiasiamies, diplomi-insinööri Jonna Sahlinin ja eurooppapatenttiasiamies, filosofian tohtori Jaana Hämäläisen.
Karri Leskinen Jonna Sahlin Jaana Hämäläinen
Ylläolevat henkilöt on nimetty Markkinaoikeuden asiantuntijajäseniksi käsittelemään ja ratkaisemaan oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain (100/2013) 1 luvun 4§:n mukaisia teollis- ja tekijänoikeudellisia asioita ajalle 1.4.2023 – 31.3.2028.
Markkinaoikeudessa, jonka toimivalta on koko Suomi, käsitellään kilpailu- ja valvonta-asioita, hankinta-asioita, teollis- ja tekijänoikeudellisia asioita sekä markkinaoikeudellisia asioita. Markkinaoikeuden ylituomarin lisäksi erikoistuomioistuimessa toimii markkinaoikeustuomarit ja markkinaoikeusinsinöörit. Ylituomarin ja markkinaoikeustuomarin tulee olla perehtyneitä myös kilpailu- tai valvonta-asioihin taikka hankinta-asioihin, teollis- tai tekijänoikeudellisiin asioihin taikka markkinaoikeudellisiin asioihin. Markkinaoikeusinsinöörin kelpoisuusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto tekniikan alalta sekä hänen täytyy olla perehtynyt patenttiasioihin.
Markkinaoikeudessa on myös sivutoimisia asiantuntijajäseniä, jotka valtioneuvosto määrää neljän vuoden toimikaudeksi kerrallaan. Asiantuntijajäsenten tulee olla suorittanut soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon. Lisäksi kilpailu- ja valvonta-asioiden sekä hankinta-asioiden käsittelyyn osallistuvalta asiantuntijajäseneltä edellytetään, että hän on perehtynyt kilpailuoikeuteen, hankintatoimeen, energiamarkkinoihin, taloustieteeseen, markkinointiin, arvopaperimarkkinoihin, elinkeinoelämään tai taloudellisiin kysymyksiin. Teollis- ja tekijänoikeudellisten asioiden käsittelyyn osallistuvalta asiantuntijajäseneltä taas edellytetään, että hän on perehtynyt asianomaiseen tekniikan alaan tai patentointiin liittyviin kysymyksiin taikka markkinointiin, taloustieteeseen, elinkeinoelämään tai taloudellisiin kysymyksiin taikka taiteeseen. Markkinaoikeudellisten asioiden käsittelyyn osallistuvan asiantuntijajäsenen on puolestaan tullut perehtyä kuluttajansuojaan, markkinointiin, elinkeinoelämään tai taloudellisiin kysymyksiin.
Markkinaoikeus on pääsääntöisesti päätösvaltainen kokoonpanossa, johon kuuluu kolme lainoppinutta jäsentä. Tiettyjä teollis- ja tekijänoikeudellisia asioita käsiteltäessä kokoonpanoon kuuluu markkinaoikeusinsinööri. Asioiden käsittelyyn voi lisäksi osallistua asiantuntijajäseniä.
IP onnittelee lämpimästi Karria, Jonnaa ja Jaanaa nimityksestä.
Keksinnölle Suomessa myönnetyn patentin voimassaoloaika on 20 vuotta patenttihakemuksen tekemispäivästä. Poikkeuksen tähän tekevät lääkeainetta tai kasvinsuojeluainetta koskevat patentit, joiden voimassaoloa voidaan pidentää jopa viisi vuotta niin sanotun lisäsuoja-asetuksen perusteella, ja lastenlääkkeiden tapauksessa vielä ylimääräiset puoli vuotta lisää. Patentin voimassa pysyminen edellyttää myös vuosimaksujen maksamista ajallaan. Voimassaolon ajallisen rajoituksen lisäksi patenttisuoja on maantieteellisesti rajattu – suomalainen patentti antaa yksinoikeuden vain Suomessa.
Poikkeuksia patenttisuojaan
Voimassa olevan patenttisuojan ulkopuolelle jää esimerkiksi keksinnön ei-ammattimainen käyttö. Niinpä patenttisuoja ei tyypillisesti ulotu vaikkapa keksinnön tutkimuskäyttöön, mutta mikäli tutkimuksesta aletaan jalostaa kaupallista toimintaa, voimassa olevat patentit tulee ottaa huomioon loukkauksen välttämiseksi. Patenttiammattilaisen suorittama toiminnanvapauden arviointi on hyvä tapa selvittää kaupallisen toiminnan mahdollisuudet ja edellytykset tilanteessa, jossa loukkaus on mahdollinen.
Patenttisuoja on myös alueellisesti rajattu. Patentin antama yksinoikeus raukeaa alueellisesti silloin, kun patentilla suojattu tuote on laskettu markkinoille Euroopan talousalueella patentinhaltijan toimesta tai suostumuksella. Tuotteen ostaja voi sen jälkeen vapaasti käyttää sitä ja luovuttaa sen edelleen. Esimerkiksi patentinhaltijan suostumuksella Ruotsissa myytyä tuotetta voidaan siis tuoda Suomeen loukkaamatta suomalaista patenttia. Sen sijaan, jos suostumuksellinen markkinoille laskeminen tapahtuu Euroopan talousalueen ulkopuolella kuten vaikkapa Kiinassa, suomalaisen patentin haltija voi edelleen estää tuonnin Suomeen.
Ennakkokäyttöoikeus ja pakkolisenssi
Eräs yksinoikeuden rajoitus on niin sanottu ennakkokäyttöoikeus, jonka mukaan se, joka on käyttänyt keksintöä aiemmin hyväkseen, saa jatkaa käyttöä patentista huolimatta. Ennakkokäyttöoikeuden edellytyksenä on, että keksintöä on käytetty patentin hakemishetkellä Suomessa ammattimaisesti hyväksi, tai ainakin on ryhdytty teknisiin tai kaupallisiin valmisteluihin hyväksikäytön aloittamiseksi. Ennakkokäyttö ei myöskään voi olla tapahtunut julkisesti – muuten se estäisi patentin myöntämisen samalle keksinnölle. Aiemman hyväksikäytön on tapahduttava ilman väärinkäytöstä patentinhaltijaa kohtaan, eli vaikkapa teollisuusvakoilun avulla keksinnöstä saatu tieto ei johda ennakkokäyttölupaan.
Keksinnön ennakkokäytöksi riittää esimerkiksi maahantuonti, ja käytön laatu on määrää tärkeämpi – yksikin käyttökerta voi riittää. Hyväksikäyttöä voi jatkaa samassa muodossa kuin sitä on aiemmin tehty: esimerkiksi käyttäjä saa edelleen käyttää ja valmistaja valmistaa. Tämä laadullinen rajoitus aiheuttaa sen, että oman patenttihakemuksen tekeminen on usein kannattavampaa kuin luottaa ennakkokäyttöoikeuteen. Mikäli kilpailija ehtisi patentoida keksinnön, ei välttämättä ole enää mahdollista muokata tai parannella itsellä käytössä olevaa keksintöä loukkaamatta kilpailijan patenttia.
Ennakkokäytöksi ei enää lasketa hakemishetken jälkeen aloitettua hyväksikäyttöä. Patenttilaissa on esitetty tiettyjä edellytyksiä, joiden täyttyessä on mahdollisuus saada pakkolisenssi toisen patentoiman keksinnön hyväksikäyttöön. Pakkolisenssiin voi johtaa keksinnön hyväksikäyttö, joka on alkanut hakemishetken jälkeen mutta ennen patenttihakemuksen tulemista julkiseksi. Käytännössä tällaisia pakkolisenssejä myönnetään maailmallakin erittäin harvoin, ja Suomessa näistä ei ole ennakkotapauksia. Pakkolisenssin myöntöön voi johtaa myös patentoidun keksinnön käyttämättä jättäminen tai patentoidun keksinnön käytön riippuvuus toiselle kuuluvasta patentista. Tällaisetkin tapaukset ovat kuitenkin harvinaisia, eikä pakkolisenssejä koskaan myönnetä kevyin perustein.
Menetelmäpatenttien kielto-oikeuden haasteita
Suomalaisen patentin haltijalla on oikeus kieltää muilta käyttämästä patentoitua menetelmää Suomessa. Lisäksi menetelmäpatentin suoma kielto-oikeus kattaa sen, etteivät kilpailijat voi tuoda maahan jossain toisessa maassa samalla menetelmällä välittömästi aikaansaatua tuotetta. Kuitenkin patenttilain tulkinnan kannalta tilanne on haastava, jos patentoitu menetelmä toteutetaan osittain toisessa maassa ja etenkin silloin, jos tämän osan toteuttaa toinen yritys. Esimerkiksi tästä on tilanne, jossa patentoitu menetelmä kattaa neljä vaihetta, joista kaksi ensimmäistä toteutetaan Suomen ulkopuolella toisen yrityksen toimesta ja vain kaksi jälkimmäistä Suomessa suomalaisen yrityksen toimesta. Tällaisista epäsuorista patenttiloukkauksista on Suomessa vain vähän oikeuskäytäntöä, eikä voimassa oleva patenttilaki ota suoraan kantaa asiaan. Niinpä epäsuoran loukkauksen ollessa mahdollinen kannattaa suunnitella toimenpiteet tarkasti toiminnanvapaus huomioon ottaen.
Sekä patentin haltijan että patenteilla suojattuja keksintöjä käyttämään pyrkivien tahojen on siis huomioitava useita seikkoja pelkän patentin voimassaolon lisäksi. Me patenttialan ammattilaiset Bocolla autamme mielellämme niin tässä tekstissä käsitellyissä kuin muissakin patentteihin ja muihin aineettomiin oikeuksiin liittyvissä kysymyksissä.
Eurooppapatenttiasiamies Nina Virolainen auttaa ja neuvoo kemian ja biokemian alan, kuten diagnostiikan, molekyylibiologian, mikrobiologian, immunokemian sekä prosessikemian keksintöjen suojaamisessa.
Lähes kaikki Euroopan maat ovat allekirjoittaneet Euroopan patenttisopimuksen (European Patent Convention, EPC). Nämä maat on kuvassa 1 merkitty punaisella värillä. Kaikkiin näihin maihin voi saada patenttioikeuden jättämällä eurooppapatenttihakemuksen EPO:on.
Kuva 1: EPC-maat
EPO arvioi eurooppapatenttihakemuksia EPC:ssä säädettyjen kriteerien mukaisesti ja päättää voidaanko hakemus hyväksyä vai ei. Kun EPO hyväksyy hakemuksen hakija ei kuitenkaan saa itselleen patenttioikeutta, joka automaattisesti kattaisi kaikki punaisella merkityt valtiot. Sen sijaan hakijan pitää valita missä punaisissa maissa hän haluaa saattaa voimaan hänelle myönnetyn patenttioikeuden. Tätä kutsutaan eurooppapatentin validoinniksi (EP-validointi). Useimpia eurooppapatentteja ei saateta voimaan kaikissa punaisissa maissa, sillä jokainen validointi tuottaa lisäkustannuksia ja patenttien vuosimaksuja joudutaan maksamaan erikseen joka maassa.
Jos hakija validoi EPO:n myöntämän oikeuden voimaan Suomessa, Ruotsissa, Iso-Britanniassa, Espanjassa, Saksassa, Puolassa, Itävallassa ja Kreikassa, lopputulos on kuvan 2 mukainen.
Kuva 2: Kansallinen validointi
Hakija omistaa nyt patenttioikeuden niissä EPC-maissa, joissa eurooppapatentti validoitiin. Nämä oikeudet ovat kuitenkin erillisiä kansallisia patentteja, joten ne on merkitty eri väreillä. Ne eivät olleet minkään yleiseurooppalaisen patenttituomioistuimen tuomiovallan alaisia (sellaista tuomioistuinta ei vanhassa järjestelmässä ollut olemassa), vaan jokaisen maan patenttioikeus on kansallisen tuomiovallan alainen.
EU:n sisämarkkinat kattavat suuren alueen, mutta eurooppapatentista saatava patenttisuoja pirstaloitui vanhassa järjestelmässä monen tuomiovallan alle. Mikäli patenttioikeutta rikottiin useassa Euroopan maassa, patentin omistajan piti käynnistää erilliset oikeustoimet joka maassa. Kilpailijan piti vastaavasti jättää erillinen mitätöintikanne jokaiseen maahan, mikäli hän haluasi kaataa myönnetyn patenttioikeuden laajalla alueella.
Yhtenäispatentti tulevaisuudessa (todennäköisesti vuodesta 2030 eteenpäin)
On helpointa ymmärtää UPC-järjestelmä sellaisena kuin se tulee olemaan lopullisessa muodossaan. Tällä hetkellä tämä tarkoittaa vuotta 2030, mutta järjestelmä saattaa saada lopullisen muotonsa vasta vuonna 2037, jos siirtymäaikaa pidennetään.
Lopullisessa muodossaan järjestelmä tulee toimimaan näin:
1. Eurooppapatenttihakemusten käsittely jatkuu EPO:ssa kuten ennenkin. Hakemusten arviointikriteerit eivät siis tule muuttumaan. Kuvassa 1 esitetyt maat pysyvät myös kaikki järjestelmässä mukana (joko UPC jäseninä tai ei). Patentointi on siis edelleen mahdollista samoissa maissa kuin ennenkin.
2. Tärkein uudistus on tämä: kun EPO myöntää eurooppapatenttihakemuksen, hakija voi halutessaan saattaa patentin voimaan yhtenäispatenttina, joka kattaa kaikki UPC-maat. Kuvassa 3 on sinisellä esitetty 17 maata, jotka ovat ratifioineet sopimuksen yhdistetystä patenttituomioistuimesta (Agreement on a Unified Patent Court). Näihin maihin tullaan toivottavasti lähitulevaisuudessa vielä lisäämään seitsemän puuttuvaa ratifiointia (Kypros, Tsekki, Slovakia, Kreikka, Unkari, Irlanti ja Romania). Yhtenäispatentti on aina eurooppalaisen patenttituomioistuimen (UPC) tuomiovallan alainen. Jos patentin haltija epäilee kilpailijan rikkovan patenttioikeutta esimerkiksi viidessä sinisessä maassa, hänen tarvitsee jättää vain yksi kanne UPC-tuomioistuimeen. UPC-tuomioistuimen päätös kattaa kaikki sinisellä merkityt valtiot. Kilpailija voi vastaavasti kaataa olemassa olevan yhtenäispatentin jättämällä yhden mitätöintikanteen UPC-tuomioistuimeen. Mikäli tuomistuin katsoo yhtenäispatentin olevan mitätön, patenttioikeus lakkaa kerralla kaikissa sinissä maissa.
Kuva 3: Maat, jotka ovat ratifioineet UPC-sopimuksen
3. Kun EPO myöntää eurooppapatenttihakemuksen, hakija voi myös validoida eurooppapatentin missä tahansa maassa. Validointi tuottaa kansallisen tuomiovallan alaisen patentin aivan kuten vanhassa järjestelmässä. Yhdestä eurooppapatenttihakemuksesta voi siis syntyä kuvassa 4 esitetty patenttiperhe: yhtenäispatentti (sinisellä merkityt maat, UPC:n tuomiovalta) + validoidut kansalliset patentit (muilla väreillä merkityt maat, kansallinen tuomiovalta).
Kuva 4: Patenttiperhe tulevassa järjestelmässä
4. Yhtenäispatenttia ei ole pakko hyödyntää. Hakija voi siis edelleen suorittaa tavalliset validoinnit missä tahansa maissa ja saada kuvan 2 mukaisen patenttisuojan. Kaksoispatentointi saattaa kuitenkin olla kiellettyä joissakin maissa, eli mikäli hakija valitsee yhtenäispatentin kuvan 4 mukaisesti, hän ei ehkä sen lisäksi voi validoimalla saada kansallista patenttia UPC-maahan. Tämä riippuu kansallisesta lainsäädännöstä.
Siirtymävaihe (2023 – todennäköisesti 2030): muutokset uusille myönnetyille EP-hakemuksille
Katsotaan nyt tarkemmin siirtymävaihetta, joka alkoi vuonna 2023. Siirtymävaiheen ajan järjestelmä toimii näin:
A. Kun EPO myöntää eurooppapatenttihakemuksen, patentin hakija voi validoida eurooppapatentin missä tahansa kuvassa 1 esitetyssä punaisessa maassa. Lopputuloksena on silloin nippu kansallisia patentteja.
Vaikka validointi sinänsä suoritetaan siirtymäaikana täsmälleen samalla tavalla kuin ennenkin, on validoitu eurooppapatentti kuitenkin siirtymäaikana hiukan erilainen kuin vanhassa järjestelmässä. UPC-maissa validoidut patentit siirtyvät nimittäin myös UPC-tuomiovallan alle (ellei patentin haltija tee UPC OPT-OUT ilmoitusta, josta lisää myöhemmin). UPC-maissa eurooppapatenttihakemuksesta luodut kansalliset patentit tulevat siis olemaan sekä kansallisen tuomioistuimen että UPC:n tuomiovallan alla.
Kuva 5: Yhdistetty kansallinen ja UPC-tuomiovalta
Siirtymäaikana validoidusta eurooppapatentista syntynyt patenttiperhe on esitetty yllä olevassa kuvassa 5. Hakija on suorittanut kansalliset validoinnit täsmälleen samoihin maihin kuin kuvassa 2, mutta OPT-OUT ilmoitusta ei ole tehty. Kuvassa 5 on merkitty raidallisella värillä UPC-maat Suomi, Ruotsi, Saksa, Itävalta ja Kreikka, joissa patentit ovat sekä kansallisen tuomioistuimen että UPC-tuomioistuimen tuomiovallan alla. Iso-Britanniassa, Espanjassa ja Puolassa validoidut patentit eivät sen sijaan asetu missään tilanteessa UPC-tuomiovallan alle koska nämä eivät ole UPC-maita. Nämä maat on siis esitetty yksivärisinä. Kreikkaa käytetään kuvassa 5 esimerkkinä maasta, joka ei vielä kirjoitushetkellä ole ratifioinut sopimusta. Kreikka esitetään raidallisena, sillä oletuksella, että patentin myöntämispäivänä se on jo ratifioinut UPC-sopimuksen. Mikäli Kreikka ei olisi vielä ratifioinut UPC-sopimusta sinä päivänä, kun kyseinen eurooppapatentti hyväksytään EPO:ssa, kyseinen Kreikassa validoitu patentti ei sillä hetkellä ole UPC-tuomiovallan alainen. Silloin Kreikka täytyisi esittää yksivärisenä kuvassa 5.
Kuvan 5 patenttiperheen haltija voi halutessaan haastaa patenttioikeutta rikkovan kilpailijan UPC-oikeuteen, mikäli rikkomus tapahtuu jossain (raidallisessa) UPC-maassa. UPC-tuomioistuimen antama päätös koskee tällöin kaikkia raidallisia maita. Vaihtoehtoisesti haltija voi haastaa kilpailijan oikeuteen jokaisen tai muutaman raidallisten maiden kansallisessa tuomioistuimessa ja päätös on silloin voimassa vain tässä maassa. Vastaavasti kilpailija, joka haluaa mitätöidä kuvan 5 patenttiperheen, voi raidallisten UPC-maiden osalta hoitaa kaikki maat kerralla jättämällä kanteen UPC-tuomioistuimeen, tai sitten pyrkiä kaatamaan ne yksitellen kansallisilla kanteilla. Patenttiperheen omistajalla tai kilpailijalla ei sen sijaan ole mitään valinnan varaa Iso-Britannian, Espanjan ja Puolan osalta: vain kansalliset oikeustoimet ovat täällä mahdollisia koska nämä maat eivät ole UPC:ssä mukana (eivät ole raidallisia kuvassa 5).
Kuvan 5 patenttiperheen haltija voi siirtymävaiheen aikana halutessaan poistaa UPC-maiden patentit UPC-tuomioistuimen tuomiovallan alta jättämällä niin sanotun OPT-OUT ilmoituksen. OPT-OUT ilmoituksen voi jättää jo siinä vaiheessa, kun EPO käsittelee eurooppapatenttihakemusta. OPT-OUT:in avulla päästään kuvan 5 tilanteesta takaisin kuvan 2 tilanteeseen: jokainen kansallinen patentti on vain kansallisen tuomiovallan alla ja haltija sekä kilpailija voivat tarttua oikeustoimiin vain kansallisissa tuomioistuimissa. Halutessaan patenttiperheen haltija saa myös perua OPT-OUT päätöksen eli palauttaa patenttiperheensä tai hakemuksensa vielä takaisin kuvasta 2 kuvan 5 tilaan. Uutta OPT-OUT:ia ei tämän peruutuksen jälkeen enää voi tehdä.
OPT-OUT:illa patenttiperheen omistaja pystyy varmuudella välttämään tilanteet, joissa kilpailija pyrkii mitätöimään EP-validoinnin kautta saadut kansalliset patentit UPC-tuomioistuimen kautta. Toisaalta OPT-OUT sulkee UPC-tuomioistuimen ovet myös omistajalta itseltään. Omistaja voi kuitenkin halutessaan avata nuo ovet uudestaan perumalla OPT-OUT:in.
B. Toinen vaihtoehto, kun EPO myöntää eurooppapatenttihakemuksen siirtymävaiheen aikana on, että patentin hakija voi ottaa vastaan yhtenäispatentin UPC-maissa ja sen lisäksi validoida eurooppapatentin sellaisissa maissa jotka eivät ole UPC:ssä mukana. Lopputuloksena voi silloin olla esimerkiksi kuvan 6 mukainen patenttiperhe.
Kuva 6: Yhtenäispatentti ja kansallisia patentteja
Mitään OPT-OUT vaihtoehtoa ei ole olemassa, mikäli patentin haltija valitsee itselleen yhtenäispatentin ja luo kuvan 6 mukaisen patenttiperheen. Yhtenäispatenttia ei siis pysty myöhemmin muuttamaan nipuksi kansallisia patentteja eikä sitä voi siirtää minkään kansallisen tuomiovallan alle.
Yhtenäispatentin voi saada vain eurooppapatenttihakemukselle jonka EPO myöntää kesäkuun 2023 jälkeen, kun UPC on astunut voimaan. Patenttiperheen omistaja ei siis voi muuntaa aiemmin myönnetyn patenttiperheen kansallisia patentteja (kuva 2 tai kuva 5) yhtenäispatentiksi. Yllä esitetyt kohdat A ja B ovat siis päätöksiä, joita eurooppapatentin hakija joutuu tekemään jokaisen myönnetyn eurooppapatenttihakemuksen kohdalla, kun se myönnetään.
Tämän lisäksi siirtymävaihe tuo mukanaan muutoksia sellaisille kansallisille patenttioikeuksille, jotka on saatettu voimaan EP-validoinnilla jo ennen vuotta 2023.
Siirtymävaihe: muutokset ennen vuotta 2023 hyväksytyille ja validoiduille eurooppapatenteille
Oletetaan, että omistat laajan eurooppalaisen patenttiperheen joka luotiin monta vuotta sitten validoimalla EPO:n myöntämä eurooppapatentti kuvan 7 väritetyissä maissa. Kuva 7 näyttää alkuperäisen tilanteen – jokainen kansallinen patentti oli kansallisen tuomiovallan alainen.
Kuva 7: Patenttiperhe kansallisen tuomiovallan alla
Kuva 8 näyttää saman patenttiperheen tilanteen sen jälkeen, kun UPC-sopimus astui voimaan. Iso-Britanniassa, Espanjassa, Puolassa ja Turkissa tilanne on täysin muuttumaton koska nämä eivät ole mukana UPC:ssä. Sen sijaan Suomessa, Ruotsissa, Saksassa, Ranskassa, Itävallassa ja Italiassa kansalliset patentit ovat UPC:n voimaantulon myötä siirtyneet sekä kansallisen tuomioistuimen että myös UPC-tuomioistuimen tuomiovallan alle. Tästä syystä nämä maat on merkitty raidallisella värillä.
Kuva 8: Sama patenttiperhe yhteisen tuomiovallan alla
Kuvan 8 patenttiperheen omistaja voi halutessaan haastaa patenttioikeutta rikkovan kilpailijan UPC-oikeuteen, mikäli rikkomus tapahtuu (raidallisessa) UPC-maassa. UPC-tuomioistuimen antama päätös koskee tällöin kaikkia raidallisia maita. Vaihtoehtoisesti omistaja voi erikseen haastaa kilpailijan oikeuteen yksitellen raidallisten maiden kansallisissa tuomioistuimissa. Kilpailijalla on käytettävissään samat vaihtoehdot patentin mitätöimiseksi. Kuten yllä kuvassa 5, patenttiperheen omistajalla tai kilpailijalla ei ole mitään valinnanvaraa Iso-Britannian, Espanjan, Puolan ja Turkin osalta. Vain kansalliset oikeustoimet ovat mahdollisia näissä maissa.
OPT-OUT ilmoituksen voi tehdä myös kaikille kansallisille patenteille, jotka on myönnetty EP-validoinnin kautta ennen vuotta 2023. OPT-OUT siirtää patenttiperheen kuvan 8 tilanteesta takaisin kuvan 7 tilaan, joka vallitsi ennen UPC-sopimuksen voimaantuloa. OPT-OUT voi olla patenttiperheen omistajalle hyödyllinen, koska se pakottaa kilpailijat haastamaan kansalliset patentit yksitellen mikäli he haluavat mitätöidä patenttioikeuden. Kuten yllä jo mainittiin, omistaja voi halutessaan perua OPT-OUT:in, mikäli haluaisikin jättää loukkauskanteen UPC-tuomioistuimeen.
Yhteenveto
On tärkeää muistaa, että yllä kuvatut muutokset koskevat vain Euroopan patenttivirastoon eli EPO:on jätettäviä eurooppapatenttihakemuksia, sekä tällaisista hakemuksista luotuja (EP-validoituja) kansallisia patentteja. Muutokset eivät koske esimerkiksi Suomen PRH:n tai muiden kansallisten patenttivirastojen myöntämiä kansallisia patentteja. PRH:n myöntämä suomalainen patentti ei siis ikinä asetu UPC-tuomiovallan alle. Sen sijaan EPO:n myöntämä eurooppapatentti, joka validoitiin Suomeen, asettuu UPC-tuomiovallan alle, ellei patentin haltija tee OPT-OUT ilmoitusta.
Uudella järjestelmällä on etunsa (yhtenäispatentti kattaa suuren maantieteellisen alueen kohtalaisen edullisesti), mutta se ei varmasti ole vanhaa järjestelmää yksinkertaisempi. Yhtenäispatentin hyödyntämisessä ja OPT-OUT päätösten punnitsemisessa kannattaa pyytää apua asiantuntijalta, jotta kaikki hyödyt, haitat ja kustannukset varmasti tulevat huomioiduiksi.
Ota yhteyttä Boco IP:n patenttiasiamiehiin, jos sinulla on mitä tahansa kysyttävää yhtenäispatentista, UPC:stä tai eurooppapatenteista. Autamme mielellämme!
Blogin kirjoittaja eurooppapatenttiasiamies Thomas Carlsson on Boco IP:n osakas ja hallituksen jäsen. Hän on julkaissut vuonna 2021 kirjan ”Good Patent Applications”.
Kertoisitko, Elsa, miten päädyit IP-alalle ja nykyiseen tehtävääsi?
Olin opiskeluaikana lukenut sivuaineena kauppaoikeutta, jossa käsiteltiin myös immateriaalioikeuksia. Siellä kurssilla se kipinä sitten syttyi. Kun syksyllä 2022 etsin uutta työpaikkaa, Bocon ilmoitus tuli vastaan ja päätin hakea IP Specialistin tehtävää, koska työnkuva kuulosti monipuoliselta ja Boco IP huipulta työyhteisöltä.
Mitä teet vapaa-aikanasi?
Vapaa-ajalla tykkään liikkua, lukea kirjoja ja opettelen myös pianon soittoa.
Onko jotakin sellaista mitä muut eivät sinusta tiedä, jonka haluaisit kertoa lukijoille?
Minun lemppariviihdettäni on katsoa kaikenlaisia true crime –ohjelmia.
Haluatko mainita erityisesti jonkun kollegan, kenelle haluaisit antaa isot kehut Boco IP:llä?
Kehun ja kiitän tietysti koko ipsu-tiimiä, joka on ottanut minut todella hyvin vastaan ja perehdyttänyt minua tämän työn saloihin.
Keksintösäätiön tiedotteessa kerrotaan, että: ”Apu+Raha -palvelua haetaan hakemuksella, jonka käsittelee arvioijat. Arvioijat ovat Keksintösäätiön nimittämiä asiantuntijoita, jotka käyvät läpi hakemukset, tunnistavat puutteet ja pyytävät hakijaa lisäämään tarvittaessa tietoja ja selvityksiä, jotta kokonaiskuva hahmottuu paremmin. Tämä on Apu-osa ja 1-2 iteroinnin jälkeen hakijalla on paljon parempi hakemus, kuin alkuperäinen versio. Tarvittaessa iterointeja voidaan tehdä useampia, mutta olennaista on saada hakemus nopeasti siihen tilaan, että siitä voidaan tehdä rahoituspäätös. Lopuksi arvioijat antavat Keksintösäätiölle suosituksen.
Yhteistyöstä on sovittu toistaiseksi naiskeksijäverkosto QUIN-Suomi ry:n ja Suomen Keksijäin Keskusliitto ry:n kanssa, jotka etsivät riveistään asiantuntijoita. Kumppaniverkostoa on tarkoitus laajentaa.”
Hakuaika on 1.4 – 31.5.2023 ja toinen hakuaika on avoinna 1.10-30.11.2023. Mahdollinen kolmas haku voidaan järjestää tammikuussa 2024.
Trenditietoisina kysyimme myös paljon kohistulta ChatGPT:ltä kannattaako hakea tukea. Näin AI-vastasi kysymykseen:
PK-yrityksen kannattaa harkita eri paikoista tuen hakemista, jos se tarvitsee resursseja tai taloudellista tukea liiketoimintansa kehittämiseen. Tämä voi auttaa yritystä kasvamaan, laajentumaan ja pysymään kilpailukykyisenä markkinoilla.
Joitakin mahdollisia tukimuotoja yllä mainitun lisäksi ovat myös:
Julkiset rahoitusohjelmat: Monet valtiot, maakunnat ja kaupungit tarjoavat erilaisia tukiohjelmia yrityksille. Nämä voivat sisältää avustuksia, lainoja, takauksia ja muita taloudellisia etuuksia.
EU-rahoitus: Euroopan unioni tarjoaa erilaisia tukiohjelmia pk-yrityksille, jotka toimivat eri toimialoilla.
Yksityinen rahoitus: Pk-yritykset voivat harkita yksityisten sijoittajien, kuten enkelisijoittajien tai riskipääomasijoittajien, hankkimista.
Yhteistyöverkostot: Pk-yritykset voivat liittyä erilaisiin yhteistyöverkostoihin, jotka voivat tarjota tukea ja resursseja liiketoiminnan kehittämiseen.
On tärkeää muistaa, että eri tukimuodoissa voi olla erilaisia ehtoja ja vaatimuksia, joten yrityksen on tutkittava tarkasti, mitä kukin tukimuoto tarjoaa ja minkä tyyppisiä sitoumuksia se edellyttää. Lisäksi yrityksen on varmistettava, että sen liiketoimintasuunnitelmat ja taloudelliset tavoitteet ovat linjassa tukimuodon kanssa, jota se hakee. Boco IP auttaa kysymyksissä mielellään.
SME Fund on myös uudistettu vuodelle 2023. Tuen määrä riippuu yrityksen tekemistä hakemuksista ja tilaamista palveluista. Yrityksen maksamista maksuista jälkikäteen korvattava osuus vaihtelee 50%-90%:iin tuen kohteen mukaan.
Tuen maksimimäärät kohteittain ovat seuraavat:
tavaramerkki- ja mallioikeushakemusten virastomaksut: 1000 euroa
IPR-esianalyysipalvelu (IP Scan): 1350 euroa
patenttihakemusten virastomaksut ja virastojen suorittamat patentteihin liittyvät uutuustutkimukset: yhteensä 1500 euroa
EU:n kasvinjalostajan oikeuden rekisteröintihakemus: 225 euroa
Yritys voi siis saada SME Fundin myöntämää tukea yhteensä 4075 euroa vuoden 2023 aikana.
Sertifiointi on kolmannen osapuolen, Great Place To Work®:n myöntämä tunnustus erinomaisesta työntekijäkokemuksesta. Työntekijäkokemus on tutkittu Trust Index -henkilöstötutkimuksella ja siksi sertifiointi perustuu työntekijöidemme aitoihin kokemuksiin.
Sertifikaatti myönnetään yritykselle, jonka työtyytyväisyyden kokonaisuutta osoittava Trust Index -tulos on vähintään 65 %.
Great Place to Work -sertifiointi kertoo siitä, että Boco IP tarjoaa työympäristön, missä kaikilla on hyvä olla. Boco IP:n moneen kertaan palkittu yrityskulttuuri rakentuu luottamukselle.
”Olemme panostaneet paljon työhyvinvointiin ja ihmisläheiseen johtamiseen. Kun henkilöstö pääsee aidosti vaikuttamaan oman työn, työyhteisön ja koko yhtiön toiminnan kehittämiseen, luottamus ja työnhyvinvointi kasvaa. Henkilöstöllä on parhain tietämys ja osaaminen itse työstä. Annamme yksilöille paljon vastuuta ja rakennamme Boco IP:tä yhdessä”, kommentoi toimitusjohtamme Karri Leskinen.
Boco IP on vuosien ajan määrätietoisesti kehittänyt yrityskulttuuriaan ja johtamismenetelmiään. Nykyinen toimintamalli perustuu itseohjautuviin tiimeihin. Itseohjautuvuus antaa vastuuta ja valtaa tehdä päätöksiä ilman esimiesrakennetta. Samalla se ohjaa henkilöstön arvioimaan päätöksiään yrittäjämäisemmin ja pohtimaan päätösten vaikutusta koko yritykseen. Viestinnän tärkeys korostuu itseohjautuvassa organisaatiossa ja erityisesti viestintä kollegoiden kesken on tärkeää. Bocolaiset jakavatkin aktiivisesti omia ideoitaan ja ajatuksiaan mm. meidän sisäisellä keskustelufoorumilla Yammerissa.
”Boco IP:n yrityskulttuurin kulmakivinä ovat arvomme, joista tärkeimpänä ihmisläheisyys näkyy avoimuutena ja välittävä ilmapiirinä. Bocolaisuus näkyy asiantuntijayhteisön sitoutumisena ja hyvänä yhteishenkenä.” kommentoi henkilöstöpäällikkömme Marjukka Hausalo.
Lisätietoa Boco IP:stä saatavilla osoitteessa: www.bocoip.com
Usein muistutukset vaikuttavat oikeiden tietojen ja määräaikojen takia hyvin uskottavilta. On kuitenkin syytä pitää mielessä, että kaikki viralliset maksut on maksettava oma-aloitteisesti oikean viraston tilille, sillä virastot eivät lähetä laskuja uudistamismaksuista eikä mistään muistakaan hakemusprosesseihin liittyvistä viranomaismaksuista. Jos merkinhaltijalla on rekisteröity asiamies, virasto on aina ensi kädessä yhteydessä asiamieheen ja lähettää mahdollisen muistutuksen hänelle. Laskuja ei lähetetä asiamiehellekään.
Muistutuskirjeet ovat peräisin suomalaisilta tai ulkomaisilta yrityksiltä. Näitä muistutuskirjeitä lähetetään yleensä paria kuukautta ennen IP-rekisteröintien uudistamispäivää. Kirjeessä pyritään toisaalta herättämään merkinhaltijaa tulevaan määräaikaan ja toisaalta tarjoamaan helppoa tapaa hoitaa esim. tavaramerkkien uudistukset. Viestistä saa käsityksen, että asia on hoidossa pelkästään maksamalla muistutukseen liitetty lasku. Joissain tapauksissa muistutuskirjeitä on lähetetty myös vaikka esimerkiksi tavaramerkin uudistamisaika ei ole vielä käsillä.
Kannattaa siis lukea viestin sisältö tarkasti ennen kuin ryhtyy maksamaan tai muuten sitoutumaan mihinkään. Helpolla pääsee, jos antaa esimerkiksi Boco IP:n hoitaa kaikki immateriaalioikeuksiin liittyvät asiat. Jos Boco IP on toiminut kumppaninasi IP-asioissa, voit unohtaa kaikkien muiden tahojen viestit ja luottaa siihen, että uudistukset ja muut viranomaisprosessit hoituvat luotettavasti ilman että määräaikoja pääsee unohtumaan.
Laura Roselius
Kirjoittaja Laura Roselius on IP-lakimies ja osakas, joka hoitaa laajamittaisesti tavaramerkkihakemuksia ja mallioikeusasioita. Hän on ollut luomassa monen asiakkaan tavaramerkkien suojausstrategioita ja häntä on konsultoitu usein tuoteväärennöstapauksissa.
Innovaatiosetelillä saat uutta tietoa ja osaamista yritykseesi. Setelin arvo on enimmillään 6 000 euroa ja 100% ostettujen palveluiden arvonlisäverottomasta määrästä. Yrityksesi voi saada setelin vain kerran. Avustus maksetaan yrityksellesi sen jälkeen, kun olet hyväksynyt palveluntuottajan toimittaman työn ja maksanut tämän palkkion.
