Brändinrakennusta ja oikeuksien suojelua – ilmiö Taylor Swift   

Swiftin tavaramerkit ja tekijänoikeudet eivät ole vain nimen tai lyriikoiden suojelua, vaan ne muodostavat keskeisen osan hänen huolellisesti rakennettua henkilöbrändiään. Swiftin tapaus osoittaa, kuinka keskeinen rooli immateriaalioikeuksilla on sekä taiteellisessa luomisessa että kaupallisessa menestyksessä. 

Tavaramerkkien voima brändin suojelemisessa

Swiftin brändi ulottuu paljon pidemmälle kuin hänen albuminsa kansiin painettu nimi – se on tunnistettava ja arvokas omaisuuserä, joka ilmentää hänen ainutlaatuista identiteettiään ja arvomaailmaansa. Swift on systemaattisesti rekisteröinyt tavaramerkkejä niin Yhdysvalloissa kuin kansainvälisesti, varmistaen, että hänen brändinsä on suojattu laittomalta jäljittelyltä ja kaupalliselta hyväksikäytöltä. Näiden tavaramerkkien suojelu kattaa laajan kirjon tuotteita ja palveluita, mukaan lukien musiikki, vaatteet ja muut kuluttajatuotteet, joita markkinoidaan hänen nimellään ja maineellaan. 

Tavaramerkkien avulla Swift voi estää kolmansia osapuolia hyödyntämästä hänen nimeään, logojaan tai muita tunnusomaisia elementtejä ilman lupaa. Tämä ei ainoastaan vahvista hänen asemaansa markkinoilla, vaan myös lisää hänen brändinsä arvoa. Jos Swift päättäisi laajentaa brändiään uusille toimialoille, kuten muotialalle, hajuvesimarkkinoille tai peliteollisuuteen, hänen rekisteröidyt tavaramerkkinsä tarjoaisivat vahvan perustan, jolla uusi liiketoiminta voidaan yhdistää hänen alkuperäiseen brändiinsä. 

Taylor Swift esiintyi Friends Areenalla Tukholmassa toukokuussa 2024.

Tekijänoikeudet: luovuuden suoja ja kontrollin väline

Swiftin immateriaalioikeuksien hallinta ei rajoitu pelkästään tavaramerkkeihin. Tekijänoikeudet ovat olleet hänen urallaan yhtä merkittävässä roolissa. Tämä kävi erityisen selväksi, kun hän päätti äänittää uudelleen vanhat albuminsa sen jälkeen, kun hänen entinen levy-yhtiönsä myi alkuperäiset master-äänitteet. Tällä strategisella liikkeellä Swift ei ainoastaan palauttanut kontrollia omiin teoksiinsa, vaan myös loi uuden markkinaraon, joka avasi mahdollisuuksia lisätuloihin ja brändinsä vahvistamiseen. 

Tekijänoikeudet tarjoavat luovan alan ammattilaisille, kuten Swiftille, keinon suojata heidän luovuutensa hedelmiä ja hyödyntää niitä kaupallisesti. Tämä periaate on yhtä tärkeä kirjailijoille, kuvataiteilijoille ja elokuvantekijöille, jotka voivat tekijänoikeuksien avulla turvata oikeutensa ja varmistaa jatkuvat tulot teostensa eri käyttötarkoituksista. 

Esimerkkejä Taylor Swiftin suojaamista immateriaalioikeuksista

Tavaramerkit

  • Lyriikat ja fraasit: Swift on rekisteröinyt tavaramerkeiksi useita tunnettuja lyriikoita ja fraaseja, joita hän käyttää musiikissaan. Esimerkkejä näistä ovat: 
  • ”This Sick Beat” ja ”Party Like It’s 1989” hänen albumiltaan 1989
  • ”The old Taylor can’t come to the phone right now” ja ”Look What You Made Me Do” hänen albumiltaan Reputation
  • Nimi ja nimikkeet: Hän on suojannut myös erilaisia nimiyhdistelmiä ja albumien nimiä, kuten Reputation, 1989, ja Swiftmas

Logo

  • Swift on rekisteröinyt tavaramerkiksi myös erilaisia logoja ja visuaalisia tunnuksia, jotka liittyvät hänen brändiinsä. Tämä suojaa hänen brändiään muun muassa fanituotteiden, vaatteiden ja muiden kuluttajatuotteiden yhteydessä. 

Tekijänoikeudet

  • Musiikki: Swiftin musiikkituotannosta osa on suojattu tekijänoikeuksin. Erityisesti hänen päätöksensä äänittää uudelleen vanhat albuminsa (Taylor’s Version) korostaa hänen pyrkimystään hallita oikeuksiaan alkuperäisiin äänitteisiin. 
  • Musiikkivideot ja visuaaliset teokset: Myös hänen musiikkivideonsa ja muut visuaaliset tuotokset ovat suojattu tekijänoikeuksin. 

Brändin laajentaminen

  • Swift on suojannut tavaramerkkejä myös tulevaisuuden mahdollisia laajennuksia varten, kuten hajuvesiä, vaatteita ja muita kuluttajatuotteita varten. 

Domainit

  • Swiftin tiimi on myös rekisteröinyt ja suojannut useita nettidomaineja, jotka liittyvät hänen nimeensä tai brändiinsä, suojatakseen niitä mahdolliselta väärinkäytöltä ja cybersquattingilta. 

Nämä toimenpiteet osoittavat, kuinka laajasti Taylor Swift suojaa immateriaalioikeuksiaan, varmistaen, että hänellä on täydellinen kontrolli brändistään ja tuotannostaan kaikilla markkinoilla. 

Oikeusjärjestelmän rooli brändin suojelussa

Taylor Swiftin ura tarjoaa lukuisia esimerkkejä siitä, kuinka immateriaalioikeuksia voidaan käyttää tehokkaasti liiketoiminnan ja brändin suojeluun.  

1. Kappaleiden poistaminen Spotify-palvelusta 

Vuonna 2014 Taylor Swift veti musiikkinsa pois Spotifysta, koska hän ei ollut tyytyväinen suoratoistopalvelun maksamiin korvauksiin artisteille. Hän kritisoi erityisesti ilmaisversion tarjoamista, jossa käyttäjät voivat kuunnella musiikkia maksamatta siitä suoraan. Swiftin toimet herättivät laajaa keskustelua artistien oikeuksista ja korvauksista digitaalisessa ympäristössä. Vuonna 2017 hän palautti musiikkinsa palveluun, mutta vain maksulliseen osioon. 

Tämä tapaus nosti esiin tärkeitä kysymyksiä tekijänoikeuksista ja artisteille maksettavista korvauksista suoratoistopalveluissa. 

2. Musiikin uudelleenäänitys (Taylor’s Version) 

Taylor Swiftin entinen levy-yhtiö, Big Machine Records, myi hänen alkuperäisten albumiensa master-äänitteet ilman hänen suostumustaan. Koska Swift ei omistanut näitä mastereita, hänellä ei ollut täyttä kontrollia musiikkinsa käytöstä. 

Swift päätti äänittää uudelleen vanhat albuminsa ja julkaista ne nimellä ”Taylor’s Version”. Näin hän sai omistukseensa ja hallintaansa uuden version musiikistaan, jonka käyttöoikeudet hän voi itse määrittää. Tämä oli merkittävä askel artistien oikeuksien puolustamisessa ja inspiroi monia muita taiteilijoita taistelemaan omistusoikeuksiensa puolesta. 

3. Tavaramerkkien rekisteröinti ja puolustaminen 

Swift on rekisteröinyt useita lyriikoita ja fraaseja tavaramerkeiksi. Esimerkiksi ”This Sick Beat” ja ”Party Like It’s 1989” ovat suojattuja fraaseja. Tämä estää muita tahoja hyödyntämästä näitä lauseita kaupallisesti ilman hänen lupaa. 

Swiftin asiamiehet valvovat aktiivisesti markkinoita ja puuttuu tilanteisiin, joissa hänen tavaramerkkejään käytetään luvattomasti. Tämä voi sisältää oikeudellisia toimenpiteitä tai vaatimuksia loukkaavan toiminnan lopettamisesta. 

4. Kanteet ja oikeustoimet 

Swift on ollut mukana useissa oikeudenkäynneissä, joissa hän on puolustanut oikeuksiaan musiikkiinsa. Esimerkiksi vuonna 2015 hän haastoi radiojuontaja David Muellerin oikeuteen sen jälkeen, kun tämä oli koskettanut häntä sopimattomasti. Tapaus itsessään ei koskenut suoraan immateriaalioikeuksia, mutta osoitti Swiftin halukkuutta puolustaa oikeuksiaan ja imagoaan. Swiftin asiamiehet ovat myös käyneet oikeustaisteluita esimerkiksi nimien ja visuaalisten elementtien luvattomasta käytöstä fanituotteissa ja muissa kaupallisissa yhteyksissä. 

5. Domainien suojaaminen 

Taylor Swiftin tiimi on aktiivisesti suojannut hänen brändiään rekisteröimällä lukuisia verkkotunnuksia, jotka voisivat muuten päätyä luvattomille tahoille. Tämä estää esimerkiksi domainien haltijoita hyödyntämästä hänen nimeään ja brändiään omiin tarkoituksiinsa. Näiden toimien kautta Taylor Swift on vakiinnuttanut asemansa esimerkkinä siitä, kuinka taiteilijat ja brändinomistajat voivat tehokkaasti suojata ja puolustaa immateriaalioikeuksiaan. 

Tekijänoikeudet syntyvät ilman rekisteröintitoimia. Niitä voi kuitenkin rekisteröidä joissain maissa, kuten Yhdysvalloissa. Tavaramerkkioikeudet tyypillisesti syntyvät rekisteröinnin kautta, paitsi esimerkiksi Yhdysvalloissa, jossa käyttö synnyttää oikeuksia. Nämä käsitteet menevät usein sekaisin, mutta Boco IP auttaa näiden osin joskus kovinkin hankalienkin asioiden selvittelemisessä. 

Immateriaalioikeuksien hallinta osana liiketoimintastrategiaa

Taylor Swiftin immateriaalioikeuksien hallintastrategia on niin poikkeuksellisen menestyksekäs, että sitä opetetaan jopa yliopistotasolla Yhdysvalloissa. Tämä kertoo paljon siitä, kuinka keskeinen rooli immateriaalioikeuksilla on nykypäivän liiketoiminnassa. Olipa kyseessä suuri tai pieni toimija, tavaramerkit ja tekijänoikeudet ovat olennainen osa menestyvän brändin ja liiketoiminnan rakentamista. 

Swiftin esimerkki toimii muistutuksena siitä, että oikeusjärjestelmä voi tarjota vahvan suojan luovuudelle ja innovaatioille. Me Boco IP:llä olemme valmiita auttamaan yrityksiä ja yksityishenkilöitä varmistamaan, että heidän immateriaalioikeutensa ovat turvassa ja että heidän brändinsä säilyy vahvana ja arvokkaana. 

Kuvat: Taylor Swiftin konserttikiertue Friends Areenalla Tukholmassa toukokuussa 2024.

Mia Niemelä vahvistaa Boco IP:n IP Specialist osaamista

Matalahierarkkinen, itseohjautuva ja jatkuvasti kehittyvä työyhteisö, jossa on positiivinen ja kannustava ilmapiiri pystyy tuottamaan lisäarvoa asiakkaille, koska työntekijät voivat hyvin. Kun taustatiedustelujeni ja haastattelujeni myötä ymmärsin, että tämä todella toteutuu Bocon IP:n arjessa, oli selvää, että halusin juuri Boco IP:lle töihin. Ensimmäiset viikot ovat vain vahvistaneet tunnetta, että olen oikeassa paikassa, mahtavien ihmisten ympäröimänä.”

Mia Niemelä rakensi ensin uraansa restonomitutkinnon, ulkomaankaupan erikoisammattitutkinnon sekä mainosalan ammattitutkinnon myötä hotellialalla, jonka jälkeen pienen lapsen yksihuoltajuuden myötä siirtyi kolmivuorotyötehtävistä IPR-alalle vuonna 2001. 

IPR-tehtävissä Mia on hoitanut kirjeenvaihtoa niin asiakkaisiin, ulkomaisiin yhteistyökumppaneihin kuin patenttivirastoihinkin päin, huolehtinut virallisten asiakirjojen laatimisesta ja toimittamisesta viranomaisille, määräaikojen kirjaamisesta ja noudattamisesta sekä mm. laskutustoimista. Käytännössä siis koko patentin suojausprosessin kaikki työvaiheet ovat olleet osa työpäivien kulkua.

Vuonna 2017 Mia kuitenkin vielä tunsi, että hotelliala jäi ikään kuin kesken ja palasi alalle seitsemän vuoden ajaksi. Tuona aikana hän paitsi matkusteli paljon maailmanlaajuisesti keräten kokemusta ja verkostoituen alan ammattilaisten kanssa, sekä työskenteli hotelleissa erilaisissa päällikkötehtävissä. Matkailuala on kuitenkin jatkuvasti kovassa muutoksessa, erityisesti Lapissa, ja asiaa pitkään pohdittuaan Mia päättikin jäädä pysyvästi Etelä-Suomeen, missä myös hänen poikansa ja sisarensa asuvat ja kun Boco IP Oy Ab sattui sopivasti hakemaan IP Spesialistia, oli jälleen kerran ajoitus kohdallaan ja kohtalo johti Mian takaisin IPR-alalle.

IPR-alan parhaina piirteinä Mia pitää sitä, että laki ja pykälät pitkälti määrittävät työtehtäviä ja työtahtia. Näiden rajojen puitteissa työ on kuitenkin pitkälti itseohjautuvaa, tiimiperusteista asiantuntijatyötä, jossa ei ikinä tule valmiiksi, aina on mahdollisuus oppia ja kehittyä lisää. 

Jatkuva kehitys niin työyhteisön sisällä kuin muutokset alallakin pitävät mielenkiinnon yllä ja iloisena alalle paluusta Mia on innoissaan uusista rooleistaan sekä mekaniikka- että tavaramerkkitiimeissä.

Boco IP vahvistaa lakipalvelujaan: Suvi Haavisto aloittanut IP-lakimiehenä

Suvilla on monipuolinen kokemus brändien suojaamisesta ja puolustamisesta. Immateriaalioikeuksien lisäksi hän avustaa asiakkaitamme kaupallisiin sopimuksiin liittyvissä kysymyksissä.

Ennen siirtymistään Bocolle, Suvi on työskennellyt senioritason in house-juristina teknologiayhtiössä ja sitä ennen asianajajana keskittyen erityisesti tavaramerkki- ja tekijänoikeusaiheisiin toimeksiantoihin.

Suvilla on oikeustieteen maisterin tutkinto Helsingin yliopistosta ja kauppatieteen maisterin tutkinto Hankenilta.

Toivotamme Suvin lämpimästi tervetulleeksi tiimiin!

Yhtenäispatentti laajenee

Romania on ratifioinut Euroopan yhtenäispatenttioikeussopimuksen (Agreement on a Unified Patent Court (UPCA), ja liittyy 18:na EU:n jäsenmaana yhtenäispatenttijärjestelmän 1.9.2024 alkaen. Yhtenäispatentin (UP) saaminen edellyttää, että myönnetty EP-patentti rekisteröidään yhtenäispatentiksi. Rekisteröintipyyntö on tehtävä EPO:on yhden kuukauden kuluessa EP-patentin myöntämisestä.

Yhtenäispatentti kattaa vain ne EU-maat, jotka ovat mukana järjestelmässä sinä päivänä, kun yhtenäispatentti rekisteröidään EPO:n toimesta. Yhtenäispatentin rekisteröintiä voidaan pyytää viivästämään tapahtumaan 1.9.2024 jälkeen, mikäli hakija toivoo, että rekisteröity yhtenäispatentti kattaa myös Romanian.

Tällä hetkellä yhtenäispatentti kattaa seuraavat EU-maat: Itävalta, Belgia, Bulgaria, Tanska, Viro, Suomi, Ranska, Saksa, Italia, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Alankomaat, Portugal, Slovenia ja Ruotsi.

Lisätietoja EPO:n ilmoituksesta: https://www.epo.org/en/legal/official-journal/2024/06.html

Antti Pörhönen aloittanut Boco IP:llä patenttiasiamiehenä

“Innovaatioiden suojauksella yritys voi samalla viestiä positiivista tarinaa itsestään – Haluan olla tukemassa tätä prosessia.”

Materiaalitekniikan diplomi-insinööri Antti Pörhösen asiantuntemukseen kuuluvat koneenrakennus, metallurgia sekä metallien valmistusmenetelmät ja prosessointi. Hän on hankkinut osaamisensa sekä opintojensa että työelämän kautta. Tutkintonsa Antti on suorittanut Tampereen teknillisessä yliopistossa.

Ennen siirtymistään patenttialalle vuonna 2021, Antti työskenteli teollisten sähkömoottoreiden mekaanisen suunnittelun sekä metallien 3D-tulostusprosessien tutkimuksen ja kehityksen parissa. Työnsä ohessa hän tutustui IPR-työn merkitykseen myös keksijän näkökulmasta, mikä herätti hänen mielenkiintonsa alaa kohtaan. Antin vastuisiin kuuluivatkin insinööritöiden ohessa erilaiset IPR-tukitehtävät. “On ollut kiehtovaa huomata, kuinka merkittävässä roolissa IPR-asiat voivat olla yritysten liiketoiminnassa.”

IPR-osaaminen:
Teknologian suojaus: patentit, hyödyllisyysmallit
Hakemusprosessin hoito Suomessa ja ulkomailla: välipäätökset, vastineet

Teknologiaosaaminen:
Mekaniikka
Valmistustekniikka
Materiaalitekniikka
Metallurgia
3D-tulostus

Asiakastoimialat:
Kuluttajatuotteet
Teknologia
Teollisuuskoneet ja -laitteet

Onko hyödyllisyysmalli tarpeellinen?

Hyödyllisyysmallin voi saada vain tuote- tai laitekeksinnöille. Rekisteröinnin voi uudistaa kaksi kertaa: hyödyllisyysmalli on rekisteröintimaksulla voimassa 4 vuotta, minkä jälkeen se voidaan uudistaa kaksi kertaa (4+4+2). Suoja-aika on siten enintään 10 vuotta hakemuksen tekemispäivästä.

Hyödyllisyysmallia vastaava suojamuoto on Suomen lisäksi käytössä vain muutamissa maissa, tunnetuimpina näistä Saksa ja Kiina.

Suomessa hyödyllisyysmalli rekisteröidään ilman, että patenttiviranomainen tutkii sen uutuutta ja eroavuutta tunnetusta tekniikasta. Vain muodolliset seikat tarkistetaan aina PRH:n toimesta. Hyödyllisyysmallihakemukselle voidaan pyytää uutuustutkimusta joko hakijan tai kolmannen osapuolen toimesta. Uutuustutkimus on julkinen, mutta ei laillisesti sitova, eikä uutuustutkimus siten estä hyödyllisyysmallin rekisteröintiä. Hyödyllisyysmalli on edullinen ja nopea tapa hakea suojaa uusille tuotteille, jotka ovat tulossa julkisiksi.

Työ- ja elinkeinoministeriö on asettanut työryhmän arvioimaan patenttilainsäädännön kokonaisuudistusta. Boco IP:n toimitusjohtaja Karri Leskinen on mukana työryhmässä Suomen Patenttiasiamiesyhdistyksen edustajana. Lakiuudistuksen etenemistä voi seurata TEM:n hankesivuilla: https://tem.fi/hanke?tunnus=TEM051:00/2022

Osana kokonaisuutta arvioidaan hyödyllisuusmallisuojan tarpeellisuutta

Hyödyllisyysmalli on otettu käyttöön Suomessa vuonna 1991. Hyödyllisyysmallin alkuperäisiin tarkoituksiin kuului se, että sen avulla pienet ja keskisuuret yritykset voisivat saada suojaa pienille keksinnöilleen. Hyödyllisyysmallin tavoitteiksi tuolloin oli asetettu seuraavat:

  1. kannustetaan erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä innovoimaan,
  2. parannetaan suomalaisen teollisuuden kilpailuasemaa,
  3. muodostetaan edullisempi suojausjärjestelmä,
  4. edistetään yritysten tuotekehittelyä,
  5. oletus hyödyntämisestä: ainakin 1500 hakemusta vuosittain

Tehdyt selvitykset näyttäisivät kuitenkin indikoivan, ettei näihin tavoitteisiin ole päästy. Esimerkiksi hyödyllisyysmallihakemuksia tehdään tätä nykyä vain noin 250 vuodessa.

Hyödyllisyysmallin ja patentin raja on myös muuttunut aiempaa epäselvemmäksi; esimerkiksi Saksassa hyödyllisyysmallin keksinnöllisyyttä arvioidaan nyt samoin periaattein kuin patenttihakemuksen keksinnöllisyyttä.  Toisaalta Saksassa saman keksinnön käyttö ulkomailla ei muodosta uutuudenestettä hyödyllisyysmallille. Suomessa hyödyllisyysmallin keksinnöllisyyskynnys on matalampi kuin patentin: uutuuden lisäksi keksinnön täytyy erota selvästi aiemmin tunnetuista keksinnöistä, kun patentoitavan keksinnön täytyy erota olennaisesti aiemmin tunnetuista keksinnöistä. Suomessa hyödyllisyysmallin uutuusvaatimus on kuitenkin ehdoton, mutta tämä vaatimus on jossain määrin tulkinnanvarainen tilanteessa, jossa aiemmin jätetty patenttihakemus muutetaan hyödyllisyysmalliksi, jos keksintö ei ole patentoitavissa.

Joskus sama keksintö suojataan sekä patentilla että hyödyllisyysmallilla. Tällä tavoin saadaan suoja nopeasti voimaan, ja patentin avulla saatava suojan voi ajatella olevan vahvempi, koska patentoitavuus on tutkittu viranomaisen toimesta. Lisäksi patentilla saadaan pidempi, 20 vuoden suoja-aika. Tällaisen kaksoissuojauksen kumoamiseen tarvitaan kaksi erillistä mitätöimisprosessia.

EU komissio on tutkinut hyödyllisyysmallia, ja sen vuonna 2015 julkaistussa raportissa on lueteltu keinoja, joilla hyödyllisyysmallijärjestelmä voitaisiin erottaa selkeämmin patenttijärjestelmästä. Näihin pohdintoihin kuului muun muassa alennettu uutuusvaatimus, mikä käytännössä tarkoittaisi armonaikaa (”grace period”), tai Saksan ratkaisun mukainen ulkomaisen käytön poistaminen uutuudenesteistä.

Oma kokemukseni hyödyllisyysmalleista on, että se kiinnostaa nimenomaan pieniä yrityksiä, joiden tavoite on saada suojaa omalle tuotteelle nopeasti ja edullisesti, vahvistaen näin hakijan kilpailuasetelmaa. Kun hakija selvittää patenttialan ammattilaisen kanssa keksinnön uutuutta ennen hakemuksen laatimista, voidaan hyödyllisyysmallihakemus laatia vahvalla luottamuksella sen pätevyyteen myös silloin, kun kilpailija yrittää mitätöidä rekisteröidyn hyödyllisyysmallin.

Hyödyllisyysmalli ei ole hyödytön, ja erityisen käyttökelpoinen suojamuoto se on pienille yrityksille, joiden markkina-alue rajoittuu maamme rajojen sisäpuolelle. Onko hyödyllisyysmallin vähäisen käytön osasyynä pienten yritysten tietämättömyys tällaisen nopean ja edullisen suojamuodon olemassaolosta?

Uudet EU:n mallioikeussäännöt hyväksytty

Käynnissä olevan mallioikeuslainsäädännön uudistuksen tavoitteena on varmistaa, että mallisuoja on tarkoituksenmukainen myös digitaalisessa maailmassa. Uudistamalla ja yksinkertaistamalla menettelyjä, tekemällä mallisuojan edulliseksi vaihtoehdoksi ja lisäämällä oikeusvarmuutta mallien osalta, uusi lainsäädäntö pyrkii vahvistamaan EU:n mallisuojajärjestelmää ja kannustamaan EU:n laajuisen mallisuojausjärjestelmän käyttöön. On myös nimenomaisesti mainittu, että lainsäädännön päivitys tukee kestävää kehitystä. 

Nykyinen mallisuojausjärjestelmä on yli 20 vuotta vanha, joten on korkea aika aloittaa uuden oikeudellisen kehyksen luominen EU:n jäsenmaiden mallilainsäädännön harmonisoimiseksi ja yhdenmukaistamiseksi. Uudistuspaketti koostuu uudesta asetuksesta EU-tasolla sekä uudesta direktiivistä, joka säätelee mallioikeuksien täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa. Asetus toimii oikeudellisena perustana uusille ”Rekisteröidyille Euroopan Unionin malleille” (REUD) ja ”Rekisteröimättömille Euroopan Unionin malleille” (UEUD). Uusimman tiedon valossa mallidirektiivin arvioidaan tulevan voimaan EU:n jäsenvaltioissa todennäköisesti vasta vuonna 2027. 

Mikä muuttuu mallioikeuslainsäädännössä?

Uusi mallioikeuslainsäädäntö ei tee dramaattisia muutoksia nykyiseen järjestelmään, mutta se on edistänyt harkittua lainsäädännön tarkastelua EU-tasolla. Tärkeimpinä muutoksina voidaan mainita seuraavat: 

Uudet määritelmät 

Keskeiset käsitteet ”malli” ja ”tuote” on uusittu. ”Malli” tarkoittaa nyt tuotteen ulkonäköä sen ominaisuuksien perusteella, erityisesti ottaen huomioon tuotteen ääriviivat, värit, muodot, rakenne, materiaalit sekä koristelu, mutta määritelmään sisältyvät myös näiden ominaisuuksien liike, olomuodon muutos tai animaatio.  

Tämä tarkoittaa, että mallisuoja on tulevaisuudessa mahdollista animaatioille sekä digitaalisille ja virtuaalisille malleille, kuten kartoille ja fonteille. Valitettavasti uudessa lainsäädännössä ei nimenomaisesti mainita mitään mallisuojan soveltamisesta tekoälyn avulla luotujen mallien suojaamiseen. 

Myös “tuotteen” määritelmä on uusi. Se tarkoittaa nyt mitä tahansa teollisesti tai käsityönä valmistettua esinettä (paitsi tietokoneohjelmaa), riippumatta siitä, onko kyseessä fyysinen tai ei-fyysinen esine. Määritelmä käsittää esimerkiksi pakkaukset, graafiset symbolit, logot, pintakuvioinnit ja käyttöliittymät, mutta myös erilaiset tilajärjestelyt, kuten myymälän pohjapiirrokset. Tarkentamalla, että suojattavien tuotteiden ei enää tarvitse olla fyysisiä esineitä, uudet säännöt asettavat mallisuojan nykyisten teknisten edistysaskelien (esim. metaversen tai lohjoketjuteknologiaan perustuvien digitaalisten teosten) rinnalle. Enää ei myöskään vaadita, että suojattavan mallin on oltava näkyvissä käytön aikana.  

Varaosat 

Yksi merkittävimmistä muutoksista koskee varaosia. Uusi varaosia koskeva lauseke poissulkee mallisuojan moniosaisen tuotteen varaosilta, kun näitä osia käytetään palauttamaan tuote alkuperäiseen ulkomuotoonsa. 

Rekisteröidyn EU-mallin loukkausta ei siten tapahdu, jos kolmas osapuoli toistaa suojatut piirteet mallin korjaamiseksi alkuperäiseen muotoon. Ajoneuvojen vaurioituneen osan vaihtaminen ei esimerkiksi ole mallin loukkaus, vaikka varaosa olisi suojattu rekisteröidyllä EU-mallilla. Poikkeus koskee vain tapauksia, joissa tuotetta korjataan ja korvaava varaosa on identtinen alkuperäisen osan kanssa. Näin kuluttajat voivat vapaasti valita haluamansa korjaustuotteen.  

EU-maat, jotka tällä hetkellä myöntävät mallisuojaa varaosille, ovat velvollisia poistamaan tällaisten osien mallisuojan kahdeksan vuoden siirtymäkauden kuluessa. Muutoksen on tarkoitus vapauttaa varaosamarkkinoita yleisesti ja myös vaikuttaa hintoihin. Ilman vastaavaa varaosia koskevaa lauseketta mallioikeuksien oikeudenhaltijat voivat säilyttää täyden yksinoikeuden mihin tahansa mallioikeuteen myös varaosien jälkimarkkinoilla. 

Kiistanalainen uusi varaosalauseke  tulee vaikuttamaan etenkin autoteollisuuteen ja erityisesti autojen varaosien jälkimarkkinointiin. Muutoksen taustalla sanotaan olevan halu suosia korjattavia ja ympäristöä säästäviä tuotteita. Onko tämä tavoite on koskaan saavutettavissa, vai onko tässä kyse pelkästä viherpesusta, jää vielä nähtäväksi. 

Mallin esittäminen 

Uudet mallisuojaa koskevat säännöt sisältävät myös määräyksiä mallin esitystavasta. Riittävän selkeä esitys mallista on ainoa vaatimus, jotta mallihakemukselle voidaan myöntää hakemuspäivä. Mallikuvat voivat  nyt olla staattisia, dynaamisia tai animoituja. Muutos mahdollistaa hyväksyttävien mallikuvien olevan esimerkiksi videotiedostoja tai 3D-tulostuksen avulla luotuja malleja. Tarkempi määritelmä riittävästä selkeydestä jää vielä tulevaisuuden haasteeksi. 

Muita muutoksia 

Hakijat tulevat ottamaan innolla vastaan myös mallisuojaa koskevan yksinkertaistetun maksurakenteen, kuten myös vaatimuksen poistamisen, jonka mukaan samaan mallihakemukseen kuuluvien mallien tulisi kuulua samaan Locarno-luokkaan. Suunnitelmissa on myös vapaaehtoinen uusi mallisymboli, joka on ympyröity D-kirjain  (samalla tavalla kuin © ja ® -symbolit). 

Lopuksi, EU:n jäsenvaltioiden on mahdollistettava hallinnollinen mallin mitätöinti. Tämä on merkittävä muutos niissä maissa, joissa mitätöinti on ollut tähän mennessä mahdollista vain kansallisessa tuomioistuimessa. Vastaavat kansalliset tavaramerkkien mitätöintimenettelyt otettiin käyttöön samalla tavalla lähes 10 vuotta sitten. 

Mitä mallioikeussäännöissä tapahtuu seuraavaksi

Sekä Euroopan mallioikeusasetus että vastaava direktiivi tulevat voimaan 20 päivää niiden julkaisemisen jälkeen. Asetus tulee sovellettavaksi neljän kuukauden kuluttua, ja EU:n jäsenvaltioilla on lisäksi 36 kuukautta aikaa saattaa direktiivi voimaan kansallisessa lainsäädännössään.  

On edelleen olemassa useita käytännön kysymyksiä, jotka edellyttävät harmonisointia. Käytäntöjen yhdenmukaistaminen on tarpeen esimerkiksi hakemuspäivää koskevien muodollisuuksien osalta, kuten mallikuvien tyypit ja määrät, sähköisten tiedostojen muoto ja koko, hyväksyttyjen visuaalisten erottamislausumien tyypit jne. Käytäntöjen yhdenmukaistamista vaaditaan myös mallioikeuden mitätöintiä koskevien keskeisten määräysten osalta. 

Millainen nimi on hyvä tavaramerkkisuojan kannalta? 

Tuotteen yksilöivää nimeä kutsutaan tavara- tai tuotemerkiksi. Tavaramerkkisuojan kannalta nimillä on aivan erityistä merkitystä. 

Millainen nimi on sitten hyvä tavaramerkki?

Tavaramerkkiasiamiehemme Elina Heikkilä antaa kahdeksan arvokasta neuvoa, millainen on hyvä tavaramerkki: 

  • Mieleenpainuva. 
  • Lyhyt tai muuten napakka. 
  • Sellainen, joka ei kuvaile tuotetta. Sipuli ei ole hyvä tai yksilöivä merkki vihanneksille, mutta konsultointipalveluille tai applikaation nimeksi se voi hyvin sopia.  
  • Nimi, joka toimii niin Suomessa kuin ulkomaillakin. 
  • Nimi, joka on helppo lausua. Lyhenne ZKXC saattaa antaa futuristisen vaikutelman, mutta sitä ei ole helppo lausua saati muistaa. 
  • Nimi, joka kestää aikaa ja markkinoiden myllerrystä. 
  • Nimi, joka ei sekoitu jonkun toisen nimeen tai muuhun oikeuteen. 
  • Nimi, joka herättää positiivisia mielikuvia. 

Kun uutta tavaramerkkiä harkitaan käyttöönotettavaksi, on syytä pyöritellä nimiehdokkaita mielessään, tutkia niiden mahdolliset merkitykset eri kielissä ja tehdä hakuja niin hakukoneilla kuin tavaramerkkitietokannoissa sen selvittämiseksi, ettei merkki ole varattu jo jollekin toiselle vastaavien tuotteiden nimeksi. 

Lisäksi on hyvä muistaa, että tuotetta kuvaava merkki kannattaa valita vain siinä tapauksessa, että sen vakiinnuttamiseen riittää rahaa, aikaa ja muita muskeleita. Ja siinäkin tapauksessa yskinoikeuden syntyminen on vähintään epävarmaa.  

Ei nimi miestä pahenna, mutta huono nimi voi tehdä liiketoiminnasta vaikeata. Mitä enemmän merkki kuvailee sillä myytäviä tai markkinoitavia tuotteita, sitä suurempia ponnisteluja yksinoikeuden saaminen merkkiin vaatii. Mitä vaikeammin muistettava tai lausuttava merkki on, sitä enemmän on tehtävä työtä sen eteen, että kuluttaja tunnistaa merkin ja alkaa kehittää siihen tunnesidettä. 

Hyvän nimen tai merkin valintaan kannattaa käyttää aikaa ja vaivaa. Kun nimi on valittu ja tarvittavat tutkimukset tehty, yksinoikeus merkkiin kannattaa varmistaa riittävillä rekisteröinneillä. 

Essi Karppanen, Saoussen Merdes ja Anastasiia Kravtcova suorittaneet vaativan EQE:n ensimmäisen vaiheen

Meillä on hyviä uutisia! Essi, Saoussen ja Anastasiia pääsivät läpi vaativasta EQE:n ensimmäisestä vaiheesta.

The European qualifying examination eli ”EQE” otettiin käyttöön vuonna 1979. Sitä pidetään yhtenä alan vaikeimmista ja vaativimmista ammattitutkinnoista. Hakijoiden on todistettava kykynsä ja tietonsa neljässä osiossa, jotka jakautuvat kolmelle peräkkäiselle päivälle. Vaikka 80% kaikista EQE:lle ilmoittautuvista hakijoista lopulta onnistuu – osa heistä vasta useiden yritysten jälkeen – ensimmäisen yrityksen onnistumisprosentti on vain 30 – 40%.  

Lue lisää kokeesta täältä:

https://www.ceipi.edu/websites/ceipi/Documents/Section_internationale/2021-2022/Brochure_et_visuel/EQE_preparation_guide_10th_edition_2021_en.pdf

Market Explorer -rahoituksella tukea PK- ja midcap yrityksille

Business Finlandin Market Explorer -rahoitus tarjoaa tukea PK- ja midcap-yrityksille, jotka ovat yli 5-vuotiaita ja joilla on kehitysvaiheessa oleva tuote, palvelu tai liiketoimintamalli. Hakijoiden on oltava vähintään ideavaiheessa tai pilotointivaiheessa. Ratkaisun on oltava kilpailukykyinen kansainvälisillä markkinoilla. Market Explorer -rahoituksen avulla voit saada tietoa uusista kansainvälisistä markkinoista yrityksellesi.

Market Explorer -projektin suorittamisen jälkeen sinulla on kattava ymmärrys markkinatilanteesta ja voit aloittaa toiminnalliset toimenpiteet ratkaisun viemiseksi kansainvälisille markkinoille.

Mitä yritykseltä vaaditaan?

  • Vähintään kahden henkilön sitoutunut Suomessa työskentelevä tiimi
  • Yritykselläsi tulee olla oma, vähintään idea- tai pilotointivaiheessa oleva tuote, palvelu tai liiketoimintamalli. Ratkaisulla on oltava uskottava kilpailuetu kansainvälisillä markkinoilla.
  • Projektissa tulee selvittää markkina-alue tai asiakassegmentti on yrityksellesi uusi, eikä sitä ole tutkittu aikaisemmissa projekteissa.

Market Explorerin hakemuskausi avautui uudelleen 26.3.2024.

Lisää tietoja täältä: https://www.businessfinland.fi/suomalaisille-asiakkaille/palvelut/rahoitus/explorer/market-explorer