Koronakriisin vaikutukset Suomen PK-yrityksiin patenttitoimiston silmin

Tässä kirjoituksessa tulkitsen raporttia patenttitoimiston silmin: miten immateriaalioikeudet tulisi huomioida koronankin keskellä? 

Satayksitoistasivuinen raportti on paitsi mielenkiintoinen niin myös sangen tuhti lukupaketti. Tässä omat viisi nostoani raportilta: 

1. 73% vastaajista on tehnyt toimia liikevaihtonsa kasvattamiseksi, ja 40% vastaajista arvioi liikevaihtonsa kasvavan vuoden 2021 aikana, verraten 2020 tasoon. Liikevaihtoaan kasvattaneet yritykset kertoivat aikovansa kasvattaa investointejaan myös jatkossakin.

Disruptio tuo mukanaan mahdollisesti suuriakin markkinaosuuksien muutoksia, on voittajia ja on häviäjiä. Muistan, miten vuoden 2008 finanssikriisin seurauksena meillä Boco IP:llä vuosi 2009 oli itse asiassa varsin kiireinen: hyvin johdetut yritykset huomasivat liiketoimintaympäristön muutoksen vaikeammaksi, ja panostivat voimakkaastikin tuotekehitykseensä löytääkseen uusia tuotteita ja palveluita ja sitä kautta uutta liikevaihtoa.  

2. 42% vastaajista kertoi, että heillä on omaa tutkimus- ja kehitystoimintaa. Näistä 60% arvioi koronakriisin vaikuttaneen tähän toimintaan.  

Kysymyksen asettelun kannalta mielenkiintoista on huomata, että sanalla ”vaikutus” on saatu vastauksena myös positiivisia tuloksia: 17% on aloittanut uusia omia T&K hankkeita, 11% lisännyt T&K yhteistyötä muiden kanssa.  

Erityisen mielenkiintoista oli lukea, että kaiken kaikkiaan 66% yrityksistä –kaksi kolmasosaa! – kertoi koronakriisin vaikuttaneen positiivisesti T&K toimintaansa.  

IPR-knoppina voisin tässä yhteydessä nostaa esiin Suomen työsuhdekeksintölainsäädännön. Patentoitavien keksintöjen oikeudet eivät siirry yritykselle itsestään, tai vain työsopimukseen perustuen, vaan niistä on sovittava tapauskohtaisesti. Etenkin yhteistyöhankkeisiin lähdettäessä on tärkeää varmistaa, että oikeuksien siirrot on hoidettu lain mukaisesti paitsi omassa niin myös kumppaniyrityksessä. Muutoin saattaa käydä, että yhteistyöhankkeissa syntyneiden keksintöjen omistajuus ei olekaan itsestään selvää.  

Lue lisää työsuhdekeksinnöistä kollegani Pamela Lönnqvistin blogista Työsuhdekeksinnöt haltuun.

3. Ulkoisten tukitoimien osalta kyselyyn vastanneet yritykset arvioivat Business Finlandin myöntämän tuotekehitystuen positiivisen vaikutuksen liikevaihtoonsa voimistuvan tämän vuoden aikana. Myös Finnveran avustuksien kiitettiin auttaneen yrityksiä toiminnassaan.  

Varsinkin pienemmillä yrityksillä oman tutkimus ja kehitystoiminnan rahoittaminen voi olla haastavaa hyvinäkin aikoina. On hienoa lukea, että rahoitusta on ollut paitsi tarjolla, niin sitä on myös haettu, käytetty oikein, ja saatu aikaan uutta liikevaihtoa.  

Myös suojaamisen kustannuksiin on saatavissa rahoitusta. Tunnetuin näistä lienee Business Finlandin Innovaatioseteli, joilla tuetaan uusia ja kansainvälistä potentiaalia omaavia innovaatioita.  

Lue lisää erilaisista rahoituspalveluista kollegani Jerry Härkösen blogista Business Finlandin rahoitusvaihtoehdot. 

4. Kasvuhakuisuus: 65% vastaajista on kasvuhakuisia, ja heistä 18% on voimakkaasti kasvuhakuisia. Kasvuhakuiset yritykset ovat tehneet muita yrityksiä enemmän toimia liikevaihtonsa kehittämiseksi ja myös onnistuneet siinä: kasvuhakuisten yritysten liikevaihto laski koronakriisissä muita vähemmän.  

Kasvuhakuiset yritykset ovat kokemukseni mukaan usein myös erittäin valveutuneita paitsi liiketoimintastrategiassaan niin myös omassa IPR-strategiassaan. IPR-strategia on näillä yrityksillä osa hallituksen ja ylimmän johdon strategiatyötä.  

Työsuhdekeksinnöt mainitsinkin jo: onhan varmistettu, että yritys saa oikeudet keksintöihinsä? Kaikkea ei voi patentoida: onhan myös salassapidosta sovittu?  

Samoin pohdin jo yhteistyötä muiden yritysten kanssa: onhan tämä yhteistyö ja oikeuksien siirtyminen huomioitu mm. yhteistyö- ja alihankintasopimuksissa?  

Entäpä brändi ja tuote- ja palvelunimet: onhan ne rekisteröity, tai minimissään varmistettu, että uusiin nimiin ei muilla ole jo olemassa olevia kielto-oikeuksia?  

Boco IP tarjoaa ainoana toimijana Suomessa hollantilaisen Patentopolis B.V.:n kehittämää Design IP Strategy -palvelua ja -menetelmää. Menetelmän avulla voit nopeasti varmistaa ja muokata IPR-strategian vastaamaan liiketoimintanne ja tuotekehityksenne tavoitteita.

5. 12% vastaajista on suunnannut myyntiään uusille kansainvälisille markkinoille, 45% uusille asiakassegmenteille. 33% on tehnyt merkittäviä uudistuksia tuotteisiinsa ja palveluihinsa, 39% on ottanut muilla tavoin uusia tuotteita ja palveluita tuotevalikoimiinsa. 

Raportti tarjoaa tässäkin tilastossa innostavan lukukokemuksen: investoinnit T&K -toiminnassa ovat avanneet uusia ovia liiketoiminnan kasvattamiseen ja laajentamiseen.  

Nostetaan ensimmäisenä esille uudet kansainväliset markkinat: muistathan varmistaa toiminnanvapautenne myös näissä uusissa maissa, joissa toimintaa ei ole aiemmin ollut. Muista laajentaa tavaramerkkirekisteröinnit kattamaan myös nämä uudet maat, jos se vain on mahdollista. Mikäli uusien tuoteominaisuuksien patentointi on vielä kesken, voi uudet maat mahdollisesti vielä ehtiä huomioimaan esimerkiksi kansainvälisen jatkohakemuksen prosessissa. 

Entäpä uudistukset tuotteissa ja palveluissa? Tavaramerkeissä se voi tarkoittaa, että suojaa tulee laajentaa uusiin tavara- tai palveluluokkiin? Patentoinnin osalta nuo uudet ominaisuudet on pitänyt muistaa suojata jo ennen tuotejulkistuksia, muutoin voi olla jo myöhäistä saada niille suojaa. Samalla on tärkeää muistaa tarkastella näitä uusia tuote- tai palvelupiirteitä myös toiminnanvapauden osalta, jotta tuotteisiin tai niiden nimiin ei vahingossa päädy mitään, mikä on jo kolmannen osapuolen omaisuutta.  

Lopuksi, reilu kolmannes vastaajista oli löytänyt uutta myytävää muuta kautta, ehkäpä lisensoinnin tai yhteistyön kautta. Kun immateriaalioikeudet on huomioitu ja suojattu kattavasti, tarjoaa lisenssi kilpailuetua myös lisenssin ostajalle: lisenssimaksua kannattaa maksaa, koska lisenssi todella antaa kilpailuetua sen ostajalle.  

Toiminnanvapaus ja suojaaminen edellyttää pitkäjänteistä ja kokonaisvaltaista toimintaa, aina idean syntymisestä tuotteen lanseeraukseen ja markkinoilla toimimiseen. Kirjoitin jokin aika sitten muistilistan yrityksille tuotteiden ja palveluiden suojaamisen elinkaaresta: Kilpailuedun suojaamisen viisi vaihetta. 

Teollisuussijoituksen raportin löydät täältä.

Menestyksekästä uutta normaalia odottaen ja toivottaen!  

Mallisuoja ja sen kipupisteet

Mallisuoja mahdollistaa tuotteiden ulkomuodon ja muotoilun rekisteröinnin. Mallisuojan kohteena voivat olla fyysiset tuotteet, tuotteiden osat tai lisävarusteet, pintakuviot, kuosit, graafiset tunnukset, ohjelmistojen ja kotisivujen visuaaliset käyttöliittymät ja moni muu asia. Suoja koskee nimenomaisesti ulkomuotoa – sen mikä silmä näkee tai sormet tuntevat – eli se ei koske tuotteen takana olevaa ideaa.

Mallisuoja antaa oikeuden kieltää muita valmistamasta, myymästä ja markkinoimasta saman kokonaisvaikutelman antavia tuotteita. Mallisuojan edellytyksenä on, että mallin on oltava uusi verrattuna aiemmin julkisena olleisiin tuotteisiin, ja sen antama kokonaisvaikutelma on poikettava aiemmin julkisena olleista tuotteista. Malleja voi rekisteröidä kansallisesti, EU-tasolla tai kansainvälisen mallirekisteröinnin avulla.  

Kuulostaa yksinkertaiselta ja helpolta! Seuraavat kipupisteet näyttävät kuitenkin toistuvan: 

Mallisuoja ja kipupiste 1: Onko mallisuoja helposti kierrettävissä? 

Moni kokee turhautumista, koska mieltää, että mallisuojan voi kiertää tekemällä suhteellisen pieniä muutoksia muotoiluun. Usein syynä ei kuitenkaan ole mallisuojan heikkous vaan, miten suojaa on käytetty tuotteen ulkomuodon suojauksessa. On suojattu pelkästään tuotteen kokonaisulkomuoto mutta jätetty rekisteröimättä tuotteen omintakeiset visuaaliset piirteet erillisillä mallirekisteröinneillä. Tällöin muodostuu helposti tilanne, että kilpailija pääsee kiertämään suojan muotoilemalla oman tuotteen, joka näyttää hyvinkin samankaltaiselta, mutta jossa osa tuotteen piirteistä ovat erilaisia.  

Jotta tällaisia tilanteita ei muodostuisi, on aivan keskeistä, että kun mallisuojahakemusta valmistellaan, niin mietitään, onko mahdollista suojata tuotteen omintakeisia piirteitä erillisillä mallirekisteröinneillä. Siinä vaiheessa kannattaa myös miettiä, kannattaako suojata variaatiota tuotteesta omilla mallirekisteröinneillä, jotta saadaan laajempi suoja. Variaatioiden rekisteröinti kannattaa tehdä, vaikka niitä ei ole itse tarkoitus valmistaa, jotta kilpailija ei pääse niitä valmistamaan. 

Mallisuoja ja kipupiste 2: Mallin piirrokset tai kuvat 

Toinen kipupiste ovat mallihakemuksessa jätettävät kuvat tai piirrokset tuotteesta. Niihin kannattaa kuitenkin panostaa, koska ne ovat mallisuojan ydin. Kuvat tai piirrokset ovat aivan kriittisiä sen osalta, miten laajasti pystyy kieltämään muita käyttämästä samankaltaista muotoilua. Tuotetta koskevista piirroksista kannattaa tyypillisesti jättää pois kaikki epäolennaiset piirteet, jotka voivat esimerkiksi olla tuotteen väri- ja pintamateriaalit. Mikäli epäolennaisia piirteitä on liian paljon mukana, niin suoja kaventuu ja sen kiertäminen helpottuu.  

Tyypillisesti kannattaa käyttää viivapiirroksia tuotteesta. Tietyn tyyppisten mallien osalta kuvat tai valokuvat voivat olla parempia, esimerkiksi jos tuotteen pintarakenne on oleellinen osa tuotteen omintakeisuutta. 

Mallisuoja ja kipupiste 3: Suojan pysyvyys 

Mallisuojat ovat mitätöitävissä rekisteröinnin jälkeen, jos ilmenee, että samanmuotoista tuotetta oli ollut markkinoilla tai julkisena tai malli ei poikkea tarpeeksi sellaisista aiemmista tuotteista. Käytännössä tämä tarkoittaa, että jos aikoo vedota mallirekisteröintiin kilpailijaa vastaan, niin kannattaa ennen yhteydenottoa tutkia, oliko mallirekistereissä tai markkinoilla samankaltaisia tuotteita, kun oma hakemus jätettiin. Välillä tutkimuksissa löytyy samankaltaisia tuotteita, jotka ovat suurempia tai pienempiä riskejä, ja joita mahdollisesti voitaisiin käyttää perusteina mallirekisteröinnin mitätöinnille, mikä tietysti on turhauttavaa. 

Mallisuoja ja sen pysyvyys

Kannattaako jättää tuote sitten mallisuojaamatta? 

Ilman rekisteröintiä tuotteen ulkomuoto ja muotoilu on käytännössä vapaasti kaikkien käytettävissä. Vaikka tekijänoikeus voi koskea myös teollisesti valmistettuja tuotteita, niin sen olemassaolon osoittaminen on aina todistelua vaativaa, kun taas mallisuoja on näytettävissä rekisteröintitodistuksen avulla.  

Muotoilu voi myös saada suojaa rekisteröimättömän mallisuojan kautta, mutta sellaisenkin olemassaolo vaatii todistelua mallisuojan olemassaolosta ja edellyttää lisäksi, että pystyy näyttämään kopioinnin olleen tahallista ja suoja rajoittuu hyvin samankaltaisiin kopioihin. Rekisteröimällä tuotteen malliksi todistustaakka kääntyy – niiden, jotka haluaisivat käyttää muotoilua ja valmistaa samankaltaisia tuotteita, joutuvat kyseenalaistamaan mallirekisteröinnin validiteetin – ja lisäksi suoja on laajempi. 

Jos muotoiluun on panostettu ja se on keskeinen kilpailutekijä tuotteessa, niin silloin mallirekisteröintiä kannatta harkita vakavasti. 

Kirjoittaja IP-lakimies Peter Åkerlund auttaa merkkien ja muun aineettoman pääoman suojaukseen liittyvissä asioissa.

Mallisuojista voi lukea lisää täällä: https://www.prh.fi/fi/mallioikeudet/hakijalle/mika_on_mallioikeus.html

Osaatko suunnistaa IPR-oikeuksien valtamerellä?

Innovaatioita syntyy niin tutkijayhteisön, yhteistyöhankkeiden kuin uusien, yritysten parissa. Tällöin keksintöjen suojaus ja omistus ovat tärkeitä kysymyksiä. Kokosimme aloittaville yrittäjille neljän kohdan tarkistuslistan, mitä IPR-oikeudet sisältävät ja mitä niistä tulisi tietää.

1. Tunne eri IPR-oikeudet ja laadi suunnitelma yrityksesi aineettoman pääoman suojaamisesta

Ennen liiketoiminnan aloittamista kannattaa perehtyä eri aineettomien oikeuksien käsitteisiin, kuten tekijänoikeuksiin, tavaramerkkeihin, mallioikeuksiin, hyödyllisyysmalleihin ja patentteihin. Näihin  viitataan yleisesti IP-oikeuksina. Eri IP-oikeudet (tai IPR-oikeudet) suojaavat erilaisia aineettoman pääoman muotoja: esimerkiksi keksintöjen suojaamiseen tarvitaan yleensä patenttia, tuotteen ulkonäön suojaamiseen mallisuojaa ja tuotenimiä turvaa rekisteröity tavaramerkki.

Usein yrityksen toiminnan ytimessä on aineettoman pääoman muotoja, jotka on tarpeen suojata. Lähes poikkeuksetta kannattaa suojata liiketoimintaan liittyvät innovaatiot, yrityksen brändi ja verkkotunnus. IP-suunnitelman laatiminen on elintärkeää, koska esimerkiksi patenttihakemuksen jättäminen jälkikäteen keksinnön jo tultua julki ei ole enää mahdollista. Myös verkkotunnuksilla, tai tuttavallisemmin ”domaineilla” on liittymäkohtia IPR-oikeuksien, kuten esimerkiksi tavaramerkkien kanssa. Mahdollisimman kattavan suojan saamiseksi kannattaa siis myös kiinnittää huomiota verkkotunnuksien saatavuuteen. Niin suojaustarpeen arvioinnin kuin suojausten toteuttamisen voi antaa patenttitoimiston tehtäväksi.

Eri IPR-oikeuksista yksityiskohtaista tietoa tarjoaa immateriaalioikeudet-tietopankkimme.

2. IPR-strategia: aineettoman pääoman suojaaminen turvaa yrityksen arvon

Aineettomasta pääomasta tai IP-oikeuksista ei voi puhua puhumatta rahasta, sillä IP-oikeudet ovat yrityksen omaisuutta, usein kaikkein arvokkainta sellaista. Liiketoiminta voi edetä pitkällekin ilman suojauksia, mutta suojaamatta jättäminen altistaa keksintösi ja brändisi kopioinnille – mistä kilpailijat kiittävät. IP-oikeudet ovat luonteeltaan kielto-oikeuksia,  joilla voi estää muita hyödyntämästä kaupallisesti esimerkiksi keksintöä tai brändiä. Tavaramerkki antaa myös yksinoikeuden merkin käyttöön.

IP-oikeudet turvaavat myös yrityksen kasvua vaikuttamalla positiivisesti yrityksen taloudelliseen arvoon. Kattava IP-salkku voi esimerkiksi kasvattaa myyntihintaa yrityskaupoissa tai mahdollistaa rahoitusta liiketoiminnalle. Tavaramerkit tekevät myös useissa maissa aktiivisesti väsymätöntä työtä kulissien takana estäen samankaltaisten hakemusten pääsyn rekisteriin.

3. Huolehdi, että IPR-oikeudet ovat ajantasalla

Kerran hankitut IP-oikeudet eivät ole ikuisia, vaan niiden voimassaolosta on huolehdittava säännöllisillä uudistusmaksuilla. Hyvä käytäntö on listata IP-oikeudet ja niihin liittyvät määräpäivät, jotta oikeuksia ei menetä huolimattomuuttaan. Turhia oikeuksia ei kannata pitää voimassa rasittamassa yrityksen kassatilannetta, mutta samalla on myös hyvä muistaa, että esimerkiksi tavaramerkit käyttäytyvät samalla tavalla kuin hyvä viini – ne paranevat vanhetessaan. Myös määräpäivien valvonnan voi jättää patenttitoimiston huoleksi.

4. Selvitä ja varmista toiminnanvapautesi

Erilaisten IP-oikeuksien tuntemisen ja omien oikeuksien suojaamisen lisäksi on syytä selvittää mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, mitä kilpailijat ovat suojanneet, jotta ei tule omalla toiminnallaan tahattomasti loukanneeksi muiden aineettomia oikeuksia. Toiminnanvapauden selvittäminen turvaa liiketoimintaa ja ehkäisee esimerkiksi patenttikiistoja. Vaikka IPR:t eivät tällä hetkellä tunnu ajankohtaisilta, niiden tunteminen on tulevaisuuden kannalta tärkeää. Hyvä tapa välttää yleisimmät virheet, on jatkuva yhteistyö luotettavan patenttitoimiston kanssa.

Aiheesta muualla:

PRH: aiheettomien oikeuksien opas: https://www.prh.fi/stc/attachments/tietoaprhsta/newfolder_4/Diges_aineettomien_oikeuksien_opas.pdf

Business Finland: https://www.businessfinland.fi/suomalaisille-asiakkaille/palvelut/rahoitus

 

Kirjoittajat Petri Nieminen, Jerry Härkönen ja Heidi Lautjärvi työskentelevät Boco IP:llä Myynnissä, markkinoinnissa ja viestinnässä. Artikkeli perustuu vuonna 2017 julkaistuun blogiin luovuudesta, innovaatioista ja IPRstä: https://www.bocoip.com/blogi/luovuus-innovaatiot-ipr/

IPR-oikeudet: “And the Oscar goes to…”

Perinteiset Oscar (Academy Awards) -patsaat jaetaan tämän viikon lopussa. Suomessa voittajat ovat selvillä maanantain vastaisena aamuyönä. Oscarit ovat innoittaneet, kauhistuttaneet, ihmetyttäneet, ja shokeeranneet kautta aikain vuodesta 1929 alkaen. Maailman mahdollisesti tunnetuin patsas käsittää laajat IPR-oikeudet, mistä kerromme alla enemmän.

Oscar -palkinnot jaetaan joka vuosi parhaille elokuvien tekijöille ja elokuville. Elokuva-akatemian noin 6000 jäsentä äänestävät vuosittaiset voittajat. Ihan ensimmäiset palkinnot ja niihin liittyvät tilaisuudet eivät olleet laisinkaan näin isoja, kuten ne ovat nyt, eikä jännitystä niissä juurikaan ollut. Voittajat ilmoitettiin ihan ensimmäisissä Oscar-juhlissa etukäteen. Ensimmäistä kertaa ikinä vuoden 2020 Oscar -juhlat jouduttiin siirtämään pandemian vuoksi muutamalla kuukaudella eteenpäin, mutta ne pidettiin.

1. Patsaan historia loi tietä IPR-strategialle ja toi vahvat IPR-oikeudet

Patsaan valmistus tapahtuu aina samalla tavalla: patsas valetaan britanniumista ja se päällystetään kullalla. Jalusta on metallia, pituutta patsaalla on 34 cm ja painoa 3,85 kg.

Ehdokkuuksissakin on tietyt säännöt. Tullakseen edes ehdokkaaksi, elokuvanäytös tulee järjestää ensimmäisenä Los Angelesissa, USA:ssa sen vuoden aikana, kun ehdokkuus annetaan. Jos lyhytkategorioita ei oteta huomioon, elokuvan pituus tulee olla vähintään 40 minuuttia. Ehdokkuuksiin tulee aina valmiit ehdokaslistat. Yksi poikkeus tiedetään koko historian aikana ja hän on Hal Mohr, joka kuvasi Kesäyön unelman vuonna 1935. Kaikki muut voittajat ovat olleet kautta aikain ehdokaslistalta.

Ilmeisesti yhtä mieltä ollaan siitä, että Cedric Gibbons olisi suunnitellut patsaan yhden kokouksen aikana mutta patsaan nimestä ei olla ihan samaa mieltä. Oscar-palkinnon nimen ensi vaiheet eivät ole täysin tiedossa, ja siksi huhuja on liikkunut vuodesta 1934 alkaen parikin eri versiota. Ensimmäisen huhun mukaan elokuva-akatemian kirjastonhoitaja Margaret Herrick totesi joskus, että jaettavat patsaat ovat kuin ilmetty Margaretin Oscar-setä. Toisen huhun mukaan Bette Davis olisi verrannut patsasta entiseen mieheensä ja nimi juontaisi juurensa siitä. Oli alkuperä mikä tahansa, sääntö on, ettei Oscar-patsaan voittanut tai sen myöhemmin perinyt saa myydä sitä ennen kuin elokuva-akatemia on antanut kommenttinsa myymiseen. Elokuva-akatemialla on aina ensisijainen mahdollisuus saada patsas itselleen. Mikäli Oscar-voittaja tai perillinen ei suostu tällaiseen, patsas on elokuva-akatemian omaisuutta.

IPR oikeudet: alkuperäinen tavaramerkkirekisteröinti

2. Laajat immateriaalioikeudet takaavat menestyksen

Itse patsaan ulkomuoto, sekä “Academy Awards”- tapahtuman nimi on myös suojattu sadoilla tavaramerkkirekisteröinneillä ympäri maailmaa  Sen lisäksi, että Akatemia (The Academy of Motion Picture Arts and Sciences) omistaa erilaisia oikeuksia Oscareihin ja varsinaiseen Oscars -tilaisuuteen liittyen, Akatemialla on mm. tavaramerkit “OSCAR®,” “OSCARS®,” “ACADEMY AWARD®,” “ACADEMY AWARDS®,” “OSCAR NIGHT®,” “A.M.P.A.S.®”. Taho omistaa myös mallioikeuden Oscar patsaaseen. Oscar ja Academy Awards on olleet tavaramerkkirekisterissä vuodesta 1979 alkaen. Patsas sai tavaramerkin vuonna 1975.

Akatemia on ollut erittäin aktiivinen puolustamaan IPR-oikeuksiaan, erityisesti viimeisten vuosien aikana, jolloin kopioinnit ovat lisääntyneet. Yksi syy tähän on ollut siinä, että ihmiset kokevat Oscareiden olevan jo geneerisiä eikä niin, että jokin taho oikeasti omistaa IPR-oikeudet. Oscareihin liittyviä IPR-rikkomuksia näkyy aika ajoin erilaisissa mainoksissa. Yhdysvaltojen postilaitoskin käytti omassa mainoskampanjassaan vertauskuvaa, että heidän palvelunsa ovat ”Oscareiden tasoisia palveluita”. Sääntöjen vastaisesti.

Vuonna 2020 Akatemia joutui huomaamaan, että aikaisemmat laajat rekisteröinnit koituivat sen uuden rekisteröintihakemuksen esteeksi. Akatemia yritti hakea IPR-suojausta alla olevalle merkilleen ”the Work”. Yhdysvaltojen IPR-oikeuksia käsittelevä virasto (US Copyright Office Review Board) perusteli asiaa näin: ” the Work did not contain the requisite authorship necessary for it to be eligible for copyright protection”. Asiaa perusteltiin myös näin: “original work of authorship fixed in any tangible medium of expression (17 U.S.C. §102(a)). As per the landmark decision in Feist Publications v Rural Telephone Services, the term original consists of two components: independent creation and sufficient creativity, with only a modicum of creativity necessary for a work to be eligible for copyright protection. It may be found that combinations of non-protectable elements qualify for such protection; however, as set out in Satava v Lowry, “only if those elements are numbers enough and their selection and arrangement original enough that their combination constitutes an original work of authorship”.” (lähde: Harvey, 2020)

3. IPR oikeudet loistavat punaisella matolla

Voittajia ei enää julkaista etukäteen, vaan jännitys tiivistyy gaalaillassa. Ehdokkaat saapuvat tilaisuuteen kävellen pitkin punaista mattoa. Tilaisuudesta on tullut myös merkittävä muotisuunnittelijoiden ja elokuvatähtien näyttäytymispaikka, kun toinen toistaan kuuluisampi näyttelijä pukeutuu nimekkäiden suunnittelijoiden ja muotitalojen muotiluomuksiin. Tilaisuudesta on tullut IPR-näkökulmasta myös tärkeä. Sen lisäksi että näyttelijät ja laulajat ovat suojanneet omia nimiään tavaramerkein, usein myös elokuvien nimet tai niihin sisältyvien hahmojen nimet on myös suojattu (esim. tavaramerkein ja tekijänoikeuksin).

Historiallisesti kolme elokuvaa on voittanut 11 Oscaria Dolby (ent. Kodak) teatterissa. Ne ovat vuoden 1959 Ben-Hur, vuoden 1997 Titanic, ja vuoden 2003 Taru Sormusten Herrasta: Kuninkaan Paluu. Vuosien saatossa on nähty myös paljon shokeeraavia tilanteita: Dudley Nichols kieltäytyi Oscar patsaasta 1936 ja Marlon Brando vuonna 1973. Cherin 1986 puku sai hieraisemaan muutaman silmiään mutta se ei ollut se shokeeraavin, vuoden 2001 Björkin joutsenpuku on tulkittu omituisimmaksi puvuksi Oscarien historian aikana. Vaikka makedonialaisen Marjan Pejoskin suunnittelemaa pukua on tituleerattu oudoimmaksi ikinä, tänä vuonna 2021 puku on saanut jo ikonisen puvun leiman. Puvusta tuli jopa niin suosittu, että mm. Valentino teki erilaisen version puvusta (ks BBC, 2021 ja Douglas, 2014)

4. IPR-oikeudet ovat antaneet Akatemialle kielto-oikeuden puuttua väärinkäytöksiin

Mutta onpa Oscar esiintymiset johtaneet immateriaalioikeudellisiin loukkausoikeudenkäyntiuhkiin. Vuoden 1989 Rob Lowen versio Proud Mary-laulusta Lumikin kanssa sai Disneyn tuotantoyhtiön suuttumaan totaalisesti. Esitys meni niin pieleen, että se tuhosi samalla esitystä ohjanneen ohjaajan uran. Eipä vuosien saatossa oikeudenkäyntiuhkalta ole välttyneet isotkaan yritykset, kuten urheiluvälinevalmistaja Prince, Royal Carribbean tai Toyotan mainostoimisto Saatchi&Saatchikaan. He käyttivät Oscar -logoa väärin omassa mainonnassaan. Nämä asiat ratkaistiin rahallisilla korvauksilla Akatemialle.

Kuten yllä voi nähdä, laajat IPR-oikeudet ovat erittäin tärkeitä toiminnan menestymiselle. Ajoissa haetut IPR-oikeudet takaavat tehokkaan kielto-oikeuden sen haltijalleen. Vaikka Oscar -tilaisuutta hallinnoiva järjestö on joutunut taistelemaan esimerkiksi patsaaseen liittyvien tekijänoikeuskysymysten parissa, tehokkaalla tavaramerkkisuojalla on saatu varmistettua, että tapahtumaa ja siihen liittyviä palkintoja ei ainakaan kopioida aivan käden käänteessä. Akatemian toiminta on ollut IPR-näkökulmasta erinomaista. Akatemian ”IPR unelmatehtaan” toiminnan voittokululle ei näy loppua.

***********************

Academy Awardsien brändien tiukoista säännöistä voi lukea lisää täällä: https://www.oscars.org/legal/regulations#:~:text=the%20Academy%20marks%20appear%20in,and%20service%20mark%20of%20the. Säännöissä mainitaan mm. miten brändejä voi ja saa käyttää.

Lähteet:

BBC, 2021: https://www.bbc.com/culture/article/20210420-bjork-swan-dress-a-reviled-oscars-outfit-thats-now-iconic

Douglas, 2014: https://web.archive.org/web/20141223201353/https://celebrity.yahoo.com/blogs/fashion/valentino-remakes-bjork-39-infamous-swan-dress-39-191700386.html

Harvey, 2020: https://ipkitten.blogspot.com/2020/06/academy-logo-featuring-oscar-statue.html

Wikipedia

Blogin kirjoittajat ovat Heidi Lautjärvi  ja Jerry Härkönen. Heidi työskentelee Boco IP:n viestintä- ja markkinointitiimissä Head of Marketing and Communications -roolissa ja Jerry IP-lakimiehenä.

IPR-vakuutus yrityksesi turvana

Mitä jos käykin huonosti? Sitä varten kannattaa ottaa IPR-vakuutus. IPR-vakuutus suojaa yritystäsi odottamattomilta oikeudenkäynti- ja asianajokuluilta. IPR-vakuutus on suunnitelma, jos jotakin ennalta odottamatonta tapahtuu.

IPR-oikeuksien ja -vakuutuksien perimmäinen tarkoitus on hyvin samankaltainen, molempia tarvitaan sen varalle, että jotain tapahtuu. IPR-oikeuksiin, kuten patenttiin tai tavaramerkkiin joudutaan usein vetoamaan riitatilanteissa, joissa jokin muu elinkeinonharjoittaja oikeudettomasti hyödyntää yritykselle kuuluvia oikeuksia. Yksikään yrittäjä ei todennäköisesti tieten tahtoen halua joutua tällaiseen tilanteeseen, mutta sen varalle on kuitenkin hyvä olla suunnitelma, joka turvaa yrityksen kassatilanteen sekä liiketoiminnan jatkuvuuden. Joidenkin yritysten tapauksessa tämä suunnitelma voi olla esimerkiksi oikeuksien puolustamiseen korvamerkitty erillinen ”sotakassa”, kun taas toisessa tapauksessa viisaampi ratkaisu on IPR-vakuutuksen ottaminen. Alla pureudun syvemmin oikeuksien puolustamiseen ja siihen varautumiseen.

IPR-vakuutus

IPR-vakuutus suojaa oikeuksiasi oikealla hetkellä

Jo muutaman ensimmäisen juristivuoteni ja ensimmäisten kymmenien pitämieni asiakaspalaverien aikana tietyt teemat oikeuksien hankkimiseen ja puolustamiseen liittyen nousivat selkeästi esille. Yksi kestosuosikeista on edelleen huoli, miten etenkin ”aloittelevan” yrityksen varat riittävät vaivalla haettujen oikeuksien puolustamiseen, mikäli joudutaan jonkinlaiseen vakavampaan riitatilanteeseen, jossa esimerkiksi liiketoimintastrategiasta johtuen neuvotteluihin ei ole mahdollisuutta. Vaikkakin yrittämiseen liittyy aina riskejä, joista osaa on väistämättä hyvin hankala, ellei jopa mahdoton ennakoida, IPR:n puolustaminen on yksi sellaisista, jonka tiimoilta pään pensaaseen laittaminen ei kannata – ainakaan pitkässä juoksussa. Jo näiden pelkojen esiintuominen IPR-asiantuntijalle on askel oikeaan suuntaan, sillä onnistuneen liiketoiminnan pyörittäminen on usein hyvin suurelta osin epävarmuuksien hallintaa.

Rekisteröidyt oikeudet tekevät työtä osittain automaattisesti taustalla, ilman että oikeuksien haltija tulee siitä välttämättä edes tietoiseksi. Kilpailukentän muuttuessa ja alueellisten ja lainsäädännöllisten eroavaisuuksien takia aika ajoin joudutaan kuitenkin tilanteeseen, jossa tämä automatiikka ei ole riittävää ja oikeuksia joudutaan puolustamaan aktiivisemmin.

Monilla yrityksillä ei ole sijoittaja-armeijaa takana, jolloin oikeuksien puolustamisesta koituvat kulut voivat vaikuttaa merkittävästikin yrityksen kassatilanteeseen ja tätä kautta muuhunkin toimintaan. Pahimmissa kauhuskenaarioissa vaikutus ulottuu jopa syvemmälle yrityksen perustuksiin saakka ja tilanne johtaa siihen, että oikeuksien puolustaminen vaarantaa jopa koko yhtiön taloustilanteen ja tätä myöten myös yrityksen tulevaisuuden. Näiden ongelmien kanssa jouduttiin painimaan aiemmin hyvin usein, mutta onneksi nykyisin tilanteeseen voi varautua aiemmin mainitun ”sotakassan” lisäksi myös IPR-vakuutuksella. Tämän tyyppiset vakuutustuotteet olivat aiemmin hyvin harvinaisia, mutta nykyisin kyseiset tuotteet ovat käytännössä kaikkien yrittäjien saatavilla.

IPR-vakuutus on kaikkien yritysten suojaamiseen tarkoitettu vakuutus

Vaikka juristiarmeijalla pelottelu ja vastapuolen hautaaminen paperitöihin on monille lähinnä elokuvista tuttu strategia, tapahtuu sitä myös oikeassa elämässä. Tiedostimme yllä mainitun myös Boco IP:llä, ja tästä syystä olemme tehneet yhteistyötä If-vakuutusyhtiön kanssa, joka on yksi IPR-vakuutusten edelläkävijöitä Suomen markkinoilla. Yhteistyön, ja yleisen vakuutus- ja IPR-tietouden jakamisen kautta, olemmekin saaneet mainiota palautetta ja käytännönläheiselle yhteistoiminnalle tuntuu olevan selkeää tarvetta myös tulevaisuudessa.

Kuuluisan sananlaskun mukaan isot laivat kääntyvät hitaasti ja sama teoria pätee myös tietoisuuden rakentamiseen. Emme kuitenkaan Boco IP:llä pelkää rankkaakaan työtä, joten mikäli kaipaatte lisää tietoa IPR-vakuutuksesta, sen sopivuudesta teidän liiketoimintaanne tai vaikkapa ihan yleistä tilannekartoitusta, älkää epäröikö ottaa meihin yhteyttä. Järjestämme enemmän kuin mielellämme lyhyen veloituksettoman etäpalaverin, jotta mieltä kaivertavista epävarmuuksista päästään lopullisesti eroon! Asian kanssa ei kuitenkaan kannata jäädä aikailemaan, sillä luonnollisesti vakuutus kannattaa ottaa ennemmin kuin myöhemmin, jotta voidaan varmistua, että vakuutus kattaa kaiken tarpeellisen. On myös hyvä muistaa, että IPR-vakuutus voi turvata toimintaa myös niissä tilanteissa, joissa asiakkaalla ei olisikaan omia suojattuja oikeuksia.

Kirjoittaja Jerry Härkönen on IP-lakimies. Jerryllä on kokemusta useista IPR-alan yrityksistä ja hän on erikoistunut brändien suojaamiseen eri keinoin. Jerryn koulutus- ja työtausta ovat vahvasti kansainvälisesti painottuneita.

Lisää IPR-vakuutustuotteesta myös täällä.

Kasvinjalostajanoikeus osa III: ”Peruna on pyöreä, peruna on soikea…”

Peruna, kuten muutkin kasvit on mahdollista suojata. Eikä nyt puhuta suojaamisesta tuholaisilta, taudeilta tai hallalta, vaan suojamuotona ovat immateriaalioikeudet; tutummin IP-oikeudet tai aineettomat oikeudet. Kasveihin kuten perunaan voi liittyä monenlaisia immateriaalioikeuksia kuten patentti, tavaramerkki, hyödyllisyysmalli ja kasvinjalostajanoikeus.

Perunaa on viljelty Andien keskiosissa Etelä-Amerikassa tuhansia vuosia. On arveltu, että villiperuna otettiin ravinnoksi käytettäväksi jo 10 000 vuotta sitten. Eurooppaan peruna rantautui 500 vuotta sitten ja viimein 1730-luvulla Suomeenkin.

Peruna on aina ollut eräs oman ruokavalioni kulmakivistä. Kotitilallani perunat kasvatettiin, ja edelleen kasvatetaan, itse. Tutuksi ovat tulleet sekä siemenperunoiden istutus keväisin että sadonkorjuu syksyisin. Noiden ajankohtien välissä saattoi edessä olla myös rikkakasvien kitkentää, jotta valko- ja violettikukkaiset perunanvarret pääsivät esteettä kasvattamaan mukulasatoaan.

Potyvirusten tilalle patentit

Paitsi ruokalautasella perunalla on ollut tärkeä rooli myös omassa opiskelu- ja työhistoriassani. Tein jatko-opintoni professori Jari Valkosen tutkimusryhmässä, jossa yhtenä tutkimuskohteena olivat perunaa vioittavat virukset, erityisesti potyvirukset. Väitöstutkimukseni aiheena oli perunan potyviruskestävyyttä koodittavien geenien kartoitus. Tutkimuslaboratorio vaihtui myöhemmin patenttitoimistoon.

Patentoitavaa innovaatiota ei omaan tutkimustyöhöni liittynyt, mutta perunaan, kuten muihinkin kasveihin, liittyville keksinnöille on mahdollista saada patenttisuojaa. Patentoitavuuden edellytykset ovat samat kuin muillekin keksinnöille, eli uutuus, keksinnöllisyys ja teollinen käyttökelpoisuus. On kuitenkin otettava huomioon kansalliset ja alueelliset säännökset, esimerkiksi eurooppapatenttia ei voi saada perinteisille jalostusmenetelmille ja niiden avulla saaduille kasveille.

Julkisesta Espacenet-patenttitietokannasta löytyy hakusanalla ”potato” yli 400 000 patenttijulkaisua. Toki tuohon lukuun sisältyy perunaan hyvin etäisestikin liittyviä julkaisuja. Joka tapauksessa on suuri määrä patenttihakemuksia, jotka kytkeytyvät tavalla tai toisella perunaan. Hakusanojen ”potato” ja ”virus” yhdistelmällä puolestaan löytyy yli 61 000 patenttijulkaisua.

kasvinjalostus

Kasvinjalostajanoikeus: mitä se olikaan?

Perinteisellä jalostuksella tuotetut kasvilajikkeet puolestaan on mahdollista suojata kasvinjalostajanoikeudella, ei siis patentoimalla. EU:n kasvinjalostajanoikeuksia perunaan (Solanum tuberosum L.) liittyen on haettu vuodesta 1995 alkaen yli 1700 kappaletta.

Suomen eniten viljeltyjen ruokaperunalajikkeiden TOP 70 -listan kärjestä löytyivät vuonna 2020 Melody, Annabelle, Solist, Gala, Afra, ja Colomba, jotka on suojattu EU:n kasvinjalostajanoikeudella 2000-luvun alussa. Vie siis vuosia ennen kuin kasvinjalostajien kehittelemät uudet lajikkeet löytävät tiensä jalostajlta viljelijöiden suosikkilajikkeiksi. Löytyvätköhän listan kärjestä tulevaisuudessa esimerkiksi Beyonce, Elvis tai Sinatra, joille Euroopan kasvilajikevirasto on myöntänyt kasvinjalostajanoikeuden viime vuonna.

Suomessa perunanjalostus on kansainvälisen kilpailun kiristyessä päättynyt. Varhaisperunana käytettävä Jussi on mahdollisesti viimeinen puhtaasti Suomessa jalostettu perunalajike. Ruokavirasto myönsi Jussi- lajikkeen omistajalle Boreal Kasvinjalostus Oy:lle kasvinjalostajanoikeuden vuonna 2015.  Ensimmäiset varhaisperunat päästään istuttamaan Varsinais-Suomessa normaalisti maaliskuussa, joten juhannusaterialla syötävät Jussi-perunat saattavat olla jo aluillaan.

kasvinjalostusoikeus

Kirjoittaja FT Jaana Hämäläinen on Boco IP:n osakas ja eurooppapatenttiasiamies. Jaana hoitaa biotekniikkaan, molekyylibiologiaan, lääkealaan, kemiaan ja kasveihin liittyvien keksintöjen patentointia kansallisesti ja kansainvälisesti. Keksintöjen suojaamisen lisäksi Jaana laatii toiminnanvapausselvityksiä, uutuustutkimuksia ja lausuntoja, avustaa teknisenä asiantuntijana patentteja koskevissa riita-asioissa sekä toimii luennoitsijana. Jaanalla on Euroopan patenttiviraston lisäksi aiempaa työkokemusta yliopistotutkijana Suomesta, Ruotsista ja Yhdysvalloista.

Oikeasta ja väärästä kasvista voit lukea lisää täällä.
Jaana on kirjoittanut aiemmin ensimmäisen osan kasvinjalostajanoikeudesta täällä.

 

Tavaramerkin rekisteröinti – miksi ja miten?

Yrityksen tuotemerkit, nimi ja iskulauseet ovat tärkeä osa yrityksen aineetonta pääomaa, ja ne voidaan suojata tavaramerkkirekisteröinneillä. Tavaramerkin rekisteröinti antaa oikeuden estää muita käyttämästä samankaltaisia merkkejä ja vähentää samalla merkin käyttöön liittyviä juridisia riskejä. Mikäli merkkiä ei rekisteröidä, se on käytännössä muiden vapaasti käytettävissä ja rekisteröitävissä. Tavaramerkin rekisteröinti siis kannattaa.

Tavaramerkit ovat tärkeä osa yrityksen brändiä ja markkinointia. Tavaramerkkien rekisteröinneillä turvataan tuotteiden ja merkkien kehitystyön investoinnit ja estävät muita hyötymästä merkin keräämästä maineesta. Rekisteröimällä tavaramerkki turvataan, että merkkiin tehdyt investoinnit ja merkin maine eivät valu muiden hyödynnettäviksi. Tavaramerkin rekisteröinnin avulla vähennetään muiden esittämien loukkaussyytösten riskiä. Jos yrityksen toimintaa, markkinoita tai valmistusta on Suomea laajemmin, EU-alueella tavaramerkit kannattaa suojata ne koko EU-alueen kattaviksi EU-tavaramerkeiksi.

Tavaramerkin rekisteröinti synnyttää tavaramerkkisuojan

Tavaramerkkisuoja syntyy pääsääntöisesti rekisteröimällä ja se on myös selkein tapa saada yksinoikeus merkkiin. Esimerkiksi EU-tavaramerkkiin voi saada yksinoikeuden vain rekisteröimällä. Useimmissa maissa suoja voi syntyä myös pelkän käytön perusteella. Merkki on vakiintunut, kun asianomaiset kuluttaja- tai muut piirit tunnistavat vakiintuneen tavaramerkin pitkäaikaisen käytön perusteella. Ns. Common Law-maissa kuten Yhdysvalloissa merkin käyttö määrittää suojan alkamisen.

Tavaramerkin rekisteröinti oikeuttaa merkin omistajaa kieltämään muita tahoja käyttämästä elinkeinotoiminnassaan tavaramerkkiin sekoitettavissa olevaa tunnusta. Tämä tarkoittaa, että tavaramerkin omistaja voi kieltää omaan merkkiinsä sekoitettavissa olevan merkin käytön, kunhan merkkiä käytetään samojen tai samankaltaisten tuotteiden tai palveluiden tunnuksena. Kielto-oikeus koskee merkin käyttöä esimerkiksi tavarassa tai sen pakkauksessa, mainonnassa, markkinointi- ja laskutusaineistossa tai merkin käyttöä suullisesti. Kun tavaramerkki on rekisteröity, on merkin omistajalla suoja suoralta kopioinnilta ja merkin muunnelmia vastaan. Merkkien sekoittumista arvioidaan niiden antaman kokonaisvaikutelman perusteella.

Tavaranmerkin rekisteröinti

Tavaramerkin rekisteröintiedellytykset

Tavaramerkin rekisteröinti edellyttää, että merkki on ns. erottamiskykyinen ja ettei merkin rekisteröinnistä aiheudu sekaannusvaaraa jo olemassa olevien tavaramerkkien tai tiettyjen muiden oikeuksien kanssa.

Erottamiskyvyllä tarkoitetaan, että tavaramerkki ei saa kertoa tuotteen ominaisuuksista, laadusta tai alkuperästä. Merkki ei siis saa kostua pelkästään tuotetta kuvailevista sanoista.   Rekisteröintiviranomainen arvioi hakemuskäsittelyn aikana, että merkki ei kokonaisuutena katsoen ole kuvaileva. Arvio tehdään suhteessa tuotteisiin ja palveluihin, jotka hakemus kattaa.  Erottamiskyvytön tavaramerkki voi saavuttaa erottamiskyvyn laajamittaisen ja pitkän käytön kautta, josta IP lakimiehemme Jerry Härkönen kirjoitti aiemmin: https://www.bocoip.com/blogi/vakiintunut-tavaramerkki-suomessa-omistatko-tietamattasi-tavaramerkin/

Tavaramerkiksi voi rekisteröidä minkä tahansa merkin, jonka avulla tuotteiden tai palveluiden jakeluketju ja loppukuluttajat, tuoteryhmästä riippuen ammattilaiset tai kuluttajat, pystyvät erottamaan markkinoitavat tuotteet ja palvelut toisten yritysten samankaltaisista tavaroista ja palveluista. Perinteisesti tavaramerkit jaetaan sana-, kuvio- tai yhdistelmämerkkeihin, mutta muitakin merkkityyppejä on, kuten iskulauseet, multimediamerkit ja sijaintimerkit.

Esimerkiksi Nike on rekisteröinyt iskulauseensa Just do it® EU-tavaramerkiksi. Tavaramerkiksi voidaan hyväksyä myös äänimerkki tai kolmiulotteinen merkki. Nestlen Perrier®-pullon ulkomuotoa suojaa EU-tavaramerkki. Hyvin poikkeuksellisesti tavaramerkiksi voidaan rekisteröidä myös väri tai tuoksu. Fazer on rekisteröinyt tummansinisen Pantone 280C-värisävyn suklaalle. Nämä ns. epätyypilliset tavaramerkit ovat kiinnostavia kuriositeetteja, joilla on markkinointiarvoa, mutta yksinoikeuden saaminen niihin usein edellyttää sana- ja yhdistelmämerkkejä enemmän investointeja ja pidempiä viranomaisprosesseja.

Erottamiskyvyn lisäksi rekisteröintiviranomainen tutkii, onko merkki sekoitettavissa aiempiin suojattuihin merkkeihin, jotka koskevat samankaltaisia tuotteita tai palveluita. Suomessa rekisteröintiviranomainen Patentti- ja rekisterihallitus tekee sekoitettavuustutkinnan oma-aloitteisesti ja tutkimukseen sisältyy myös sekoitettavuus aiempiin toiminimiin, jotka koskevat samoja aloja. EU:ssa sekoitettavuustutkimuksen tekee rekisteröintiviranomainen EUIPO ainoastaan mikäli aiempien samankaltaisten suojattujen merkkien tai toiminimien haltijat itse käynnistävät ns. väiteprosessin EU-tavaramerkkihakemusta vastaan.

Erottamiskykyyn ja merkin valintaan liittyvistä asioista löydät lisää näistä blogeistamme:

https://www.bocoip.com/blogi/oodi-erottamiskyvylle/

https://www.bocoip.com/blogi/perunat-naisten-vaateosastolla/

Tavaramerkin rekisteröinnin voimassaolo

Tavaramerkin rekisteröinti on voimassa kerrallaan kymmenen vuotta hakemus- tai rekisteröintipäivästä. Esimerkiksi Suomessa ja EU-tavaramerkkivirastossa 10 vuotta alkaa hakemuspäivästä.

Tavaramerkin rekisteröinti voidaan uudistaa kymmenen vuoden jaksoissa. Merkin omistaja voi kuitenkin menettää tavaramerkkinsä, mikäli tavaramerkkiä ei ilman hyväksyttävää syytä ole tosiasiallisesti käytetty viimeisten viiden, tai joissain maissa kolmen, vuoden aikana. Käytössä oleva tavaramerkin rekisteröinti on periaatteessa voimassa ikuisesti, kunhan uudistamismaksut maksetaan joka kymmenes vuosi.

Miten tavaramerkin rekisteröinti tulisi tehdä?

Suojausprosessin lähtökohtana on yleensä asiakkaan yhteydenotto meihin ja toive suojata joku tietty tavaramerkki. Tässä vaiheessa kartoitamme ennakkotutkimuksella nopeasti, löytyykö rekistereistä jo vastaavia identtisiä merkkejä. Tekemämme ennakkotutkimukset ovat tärkeitä, jotta selvitetään, liittyykö merkin käyttöön tai rekisteröintiin juridisia riskejä. Tutkimus mietitään tarkoin kunkin tavaramerkin rekisteröinnin osalta, sillä tutkimusten kustannukset ovat sidoksissa niiden laajuuteen.

Mikäli ennakkotutkimuksessa ei ilmene merkittäviä riskejä, arvioimme miten merkki kannattaa suojata: sanamerkkinä, kuviomerkkinä tai näiden yhdistelmänä. Välillä tarvitaan useamman tavaramerkin rekisteröinnin, jos halutaan erittäin kattava suoja. Esimerkiksi, jos asiakas ei aio käyttää merkkiään pelkästään logomuodossa, on yleensä tärkeää saada tavaramerkin rekisteröinti merkin sanalle tai sanoille. Ennen suojausprosessien aloittamista on keskeistä ja erittäin tärkeätä arvioida missä muodossa tai muodoissa merkki rekisteröidään.

Kolmanneksi käymme asiakkaan kanssa tarkasti läpi , missä asiakas tarvitsee suojaa maantieteellisesti tällä hetkellä ja useamman vuoden tähtäimellä. Tuotteen maantieteelliset markkinat ovat ohjaavana tekijänä, mutta myös missä tuoteväärennöksiä voidaan valmistaa.

Neljänneksi mietimme, millainen hakemuksen suojapiiri tulisi olla, eli mille tavaroille ja/tai palveluille merkkiä haetaan ja mille sitä käytetään nyt ja tulevaisuudessa. Jos hakemus on esimerkiksi IT-alaa koskeva, kannattaa hakemuksessa huomioida itse ohjelmiston tai laitteen lisäksi siihen liittyvät palvelut, kuten ohjelmistojen asennus, ylläpito ja IT-konsultointi. Jo vireille laitettua hakemusta ei voi laajentaa myöhemmin, joten kaikki merkkiin ja sen käyttöön liittyvät tarpeet on mietittävä tarkasti etukäteen.

Mikä on tavaramerkin rekisteröinnin hinta?

Tavaramerkin rekisteröinnin hinta Suomessa perusviranomaismaksun osalta on 225 €. Tyypillisesti asiakkaamme lähtevät liikkeelle suojaamalla tavaramerkin EU-tavaramerkkirekisteröinnillä, joka suojaa merkin kaikissa EU-maissa. EU-tavaramerkkihakemuksen perusviranomaismaksu on 850 €. Lisäviranomaismaksuja joudutaan maksamaan, jos halutaan, että tavaramerkin rekisteröinti koskee useata ns. tavaramerkkiluokkaa. Oikean suojausjärjestelmän valinta ja kustannusten arviointi on keskeinen osa tarjoamaamme ratkaisua tavaramerkin rekisteröinnille.

Sekä täältä:

Tavaramerkin rekisteröinnin edellytyksistä lisää PRH:n sivuilla: https://www.prh.fi/fi/tavaramerkit/ennen_tavaramerkin_hakemista/rekisteroinnin_edellytykset.html#:~:text=Tavaramerkin%20rekister%C3%B6innin%20esteet%20jaetaan%20ehdottomiin,erottamiskyvytt%C3%B6myys%20tai%20hyv%C3%A4n%20tavan%20vastaisuus.

Tavaramerkin rekisteröinnin esteet: https://www.prh.fi/fi/tavaramerkit/ennen_tavaramerkin_hakemista/rekisteroinnin_edellytykset/muut_esteet.html

Kirjoittaja Peter Åkerlund on Boco IP:n osakas ja IP-lakimies. Työkseen Peter tekee merkkien käyttöön liittyviä riskianalyyseja, kuten tavaramerkki- ja toiminimitutkimuksia sekä hoitaa eurooppalaisia, kotimaisia ja kansainvälisiä tavaramerkkihakemuksia. Peter laatii tavaramerkki-, lisenssi- ja muita IPR-alueen sopimuksia ja käy niihin liittyviä sopimusneuvotteluja. Hän hoitaa myös tavaramerkkien loukkaustapauksia ja väiteasioita, kuten tuoteväärennösasioita. Lisäksi Peter neuvoo verkkotunnuksien rekisteröintiä ja loukkauksia koskevissa asioissa ja hoitaa mallioikeusasioita.

Iskulause tavaramerkkinä – (ihan) selvää kauraa?

Hyvä iskulause voi tuottaa merkittävää lisäarvoa yritykselle, mutta tavaramerkkisuojan saaminen ei ole aina helppoa. EUIPO:n tulkinta on perinteisesti ollut varsin tiukkaa ja virasto on edellyttänyt, että tällaisten tavaramerkkien on ennen kaikkea oltava erottamiskykyisiä.

Tämän erikoisen COVID-19-vuoden aikana kävelin kesäisin lähes päivittäin kaurapellon laidalla, monesti hyräillen Stingin “Fields of Gold” -kappaletta. Siinä tosin lauletaan toisesta viljakasvista, ohrasta (barley) eikä kaurasta. Kaurapellon laidalla tavaramerkkijuristilla tulee väkisin mieleen erilaiset kauratuotteet, lapsuuden kaurahiutaleista ja -puuroista viimeaikaisiin uuden sukupolven kaurapohjaisiin hittituotteisiin.

Viimeisten vuosien aikana erilaisten vegaanisten kasvipohjaisten, erityisesti kaurapohjaisten maito- ja lihatuotteita korvaavien tuotteiden määrä on kasvanut räjähdysmäisesti eikä viime vuosi ollut mikään poikkeus. Trendi näkyy myös tavaramerkkirekistereissä. Esimerkiksi maitotuotteiden korvikkeita, kauramaitoa sekä kasvis- ja kaurapohjaisia tuotteita koskevien EU-tavaramerkkirekisteröintien määrä on moninkertaistunut viime vuosien aikana. Pelkästään viime vuonna tehtiin melkein 1200 EU-tavaramerkkihakemusta, jotka koskivat maitotuotteiden korvikkeita, yli 500 EU-tavaramerkkiä, jotka kohdistuivat erilaisiin kaurapohjaisiin tuotteisiin, joista 357 koskivat kauramaitotuotteita.

Iskulause

Iskulause “IT’S LIKE MILK BUT MADE FOR HUMANS

EU:ssa yksi aktiivisimmista tavaramerkkien hakijoista näiden tuoteryhmien osalta on ruotsalainen Oatly AB. Yritys on markkinointikampanjoillaan pyrkinyt provosoimaan ja herättämään keskustelua. Yksi eniten keskustelua herättäneistä esimerkeistä on iskulause “IT’S LIKE MILK BUT MADE FOR HUMANS”, joka jo aikaisessa vaiheessa joutui viranomaisten hampaisiin Ruotsissa. Sen katsottiin rikkovan EU:n markkinajärjestelyasetusta siinä olevien maitoviittausten takia ja yritystä kiellettiin vuonna 2014 käyttämästä iskulausetta uhkasakon nojalla. Sama iskulause on myöhemmin johtanut riitoihin ja oikeusprosesseihin ruotsalaisen maitoteollisuuden kanssa.

Mielenkiintoista kyllä kyseiseen iskulauseeseen liittyy myös tavaramerkkioikeudellisia aspekteja. Oatly AB haki nimittäin vuonna 2019 EU-tavaramerkkirekisteröintiä iskulauseelle “IT’S LIKE MILK BUT MADE FOR HUMANS”. EU:n tavaramerkkivirasto ja valituslautakunta kuitenkin hylkäsivät hakemuksen joidenkin luokkien 29, 30 ja 32 kuuluvien tavaroiden osalta, mukaan lukien maitotuotteiden korvikkeet, elintarvikkeet ja juomat. Valituslautakunta katsoi, että tavaramerkin ensimmäinen osa ”It’s Like Milk” antoi ymmärtää, että myytäväksi tarkoitetut tuotteet olisivat sisältäneet tai sisältäisivät maitokorvikkeita. Iskulauseen jälkimmäisen osan ”But Made For Humans” perusteella voitiin puolestaan olettaa, että tuotteet oli tarkoitettu ihmisille. Valituslautakunta kiinnitti erityisesti huomiota siihen, että osa kuluttajista kärsii laktoosi-intoleranssista ja maitoallergiasta, kun taas toiset ovat vegaaneja. Iskulause kuvasi tuotteiden positiivisia ominaisuuksia, nimittäin sitä, että tuotteet ovat maidonkaltaisia ja nimenomaisesti valmistettu ihmisten käyttöön (toisin kuin esimerkiksi vuohenmaidosta valmistetut tuotteet). Valituslautakunnan mukaan, haettu iskulause voisi toimia tuotteiden myyntiä edistävänä markkinointilauseena, muttei tavaroiden kaupallista alkuperää osoittavana tavaramerkkinä. Merkin pituuden takia, relevantti kohdeyleisö ei olisi valituslautakunnan mukaan edes tunnistanut, että kyse oli tavaramerkistä. Haettu merkki oli vailla erottamiskykyä.

Tammikuussa 2021 Euroopan unionin yleinen tuomioistuin antoi pitkään odotetun ja paljon keskustelua herättäneen ratkaisun (asiassa T-253/20). Tuomioistuin katsoi toisin kuin aikaisemmat instanssit, että Oatlyn iskulause oli riittävän erottamiskykyinen eikä ollut mitään estettä sen rekisteröimiselle. Tuomioistuin katsoi, että haettu iskulause välitti vain yksinkertaisen mainosviestin, jonka mukaan kyseiset ei-maitotuotteet ja juomat olivat yhtä hyviä kuin maito, mutta parempia ihmisten terveydelle.

Tuomioistuin kiinnitti huomiota lauseen epätavalliseen rakenteeseen, erityisesti siihen, että lauseen keskellä esiintyy sana ”mutta”, jonka perusteella keskivertokuluttaja havaitsee ristiriidan lauseen ensimmäisen (”It’s Like Milk”) ja jälkimmäisen osan (”But Made For Humans”) välillä. Näin haettu iskulause ei pelkästään indikoi, että tuotteet ovat maidon kaltaisia ja tarkoitettu ihmisille vaan esittää kiistanalaisen väitteen siitä, että maito ei sovellu ihmisille. Tämä sisäänrakennettu ristiriita, saa aikaan kognitiivisen prosessin relevantissa kohdeyleisössä.

Näin ollen tuomioistuimen mukaan suojattava iskulause on riittävän omaperäinen, mielikuvituksellinen, paradoksaalinen, yllättävä, ajatuksia herättävä ja odottamaton ja kykenevä siten suorittamaan tavaramerkin olennaisen tehtävän. Toisin sanoen kyseinen iskulause täyttää tavaramerkin rekisteröitävyyttä koskevat vaatimukset, koska se on helppo muistaa, erottamiskykyinen ja erottaa Oatlyn tuotteet sen kilpailijoiden tuotteista. Tästä syystä tuomioistuin katsoi, että valituslautakunta oli virheellisesti hylännyt tavaramerkin.

Cows

Iskulauseen suojaamisesta

Hyvä iskulause voi tuottaa merkittävää lisäarvoa yritykselle, mutta tavaramerkkisuojan saaminen ei ole aina helppoa. EUIPO:n tulkinta on perinteisesti ollut varsin tiukkaa ja virasto on edellyttänyt, että tällaisten tavaramerkkien on ennen kaikkea oltava erottamiskykyisiä.

Yleisen tuomioistuimen tammikuinen 2021 ratkaisu kuitenkin osoittaa, että helposti mieleenpainuvat, mielikuvitukselliset, yllättävät, odottamattomat tai sanaleikkejä sisältävät iskulauseet pidetään todennäköisemmin erottautumiskykyisinä, kuin tavanomaiset ilmaisut. Tämä kannattaa pitää mielessä, kun miettii mahdollisia suojattavia iskulauseita. Iskulauseet, jotka ovat pitkäaikaisen käytön kautta tulleet erottamiskykyisiksi, voivat myös täyttää tämän vaatimuksen, mutta tämän osoittamiseksi vaaditaan paljon vakuuttavaa näyttöä.

Yleisen tuomioistuimen päätös on kiinnostava myös sitä taustaa vastaan, että EU:ssa käydään keskustelua kaurapohjaisten ja muiden kasviperäisten juomien mainonnan kiristämisestä siten, että kaikki maitotuotteisiin liitettävä kielenkäyttö, pakkaukset ja kuvitus voitaisiin kieltää. Jää nähtäväksi, kuinka tässä käy ja minkä nimisiä tuotteita jatkossa suojataan, kun halutaan suojata tämän tyyppisiä kasvi- ja kaurapohjaisia tuotteita.

Pamela Lönnqvist

Kirjoittaja Pamela Lönnqvist hoitaa patentteja ja tavaramerkkejä koskevia oikeudenkäyntejä. Hän avustaa tavaramerkkien, mallien, patenttien ja muun aineettoman pääoman suojauksessa eri maissa ja suojajärjestelmissä sekä liikesalaisuuksien hallinnassa. Lisäksi hän laatii lisenssisopimuksia ja muita IPR:iin liittyviä sopimuksia ja käy niihin liittyviä neuvotteluja. Hän neuvoo IP-strategia-asioissa, mm. toiminnanvapausselvitykset (FTO) ja työsuhdekeksintöasiat.

Patentin hakeminen – miten voit hyödyntää suojaasi?

Meiltä kysytään usein, kannattaako patentin hakeminen omalle keksinnölle ja mikä on patentin hinta? Nämä kysymykset ovat hyviä, koska joskus patentin hakeminen on turhan kallista siihen nähden, miten sen antamaa suojaa pystytään hyödyntämään. Vastaavasti, jos tämän asian ottaa huomioon jo alussa, ennen kuin hakuprosessi aloitetaan, lopputulos on mahdollisimman sopiva juuri siihen omaan tilanteeseen.

Patentin hakeminen muistisääntö 1: Älä hae patenttia pelkän patentoimisen takia!

Olisi aina tärkeää miettiä etukäteen, miten patenttia on ajatellut käyttää ja hyödyntää. Tavallinen väärinymmärrys on, että oma patentti antaa luvan hyödyntää omaa keksintöä. Näin ei kuitenkaan ole, vaan patentti antaa mahdollisuuden estää muita hyödyntämästä patenttivaatimuksissa määritettyä keksintöä siinä maassa, jossa patentti on myönnetty. Sen lisäksi, että patenttia haetaan oman keksinnön suojaamiseksi, tulisi siis aina ottaa huomioon myös oma toiminnanvapaus sekä aktiivisesti valvoa ja hyödyntää saavutettua suojaa.

Mikä on patentin hakemisen hinta?

Patentin hakemisen hinta koostuu monesta eri osasta. Näin ollen ”Mikä on patentin hinta?” kysymyksellä voidaan tarkoittaa esimerkiksi kustannusta patenttihakemuksen laatimisesta. Teknologiasta, toimintaympäristöstä ja patentin laajuudesta riippuen patenttihakemuksen laatimisen hinta on yleensä 3500 € – 6500 €. Tähän hintaan sisältyy usein patenttiasiamiehen kanssa pidetty tapaaminen, koska hyvä patenttihakemus syntyy keksijän ja patenttiasiamiehen yhteistyönä.

Tulee kuitenkin ottaa huomioon, että kustannus patenttihakemuksen laatimisesta on alkukustannus. Esimerkiksi kansainvälisesti laajan suojan saamiseksi, kokonaiskustannus on moninkertainen. Kokonaiskustannukseen sisältyy muun muassa viranomaiskustannuksia, patenttihakemuksen käsittelyvaiheen kustannuksia ja patentin ylläpitokustannuksia eri maissa. Lisäksi kustannuksia voi syntyä patenttihakemuksen laatimista edeltävistä tutkimuksista tai kolmannen osapuolen väitteen takia.

Koska suojaamisen kustannukset vaihtelevat tapauskohtaisesti ja kustannuksia syntyy suojausprosessin edetessä vaiheittain, on helppo ymmärtää, että kokonaiskustannuksen arvioiminen on vaikeaa. Hakemuskäsittelyn eri vaiheista voidaan kuitenkin antaa arvio, kuten myös kokonaiskustannusten suuruusluokista eri tapauksissa. Patenttiasiamiehemme auttavat myös löytämään sopivan palvelukokonaisuuden.

Vaikka ”Mikä on patentin hinta?” tai ”Mitä patentointi maksaa?” on tärkeä kysymys, niin vähintään yhtä tärkeä, ellei tärkeämpi kysymys on itse asiassa ”Miten ajattelit hyödyntää patenttisuojaasi?”.

Patentin hakeminen muistisääntö 2: Hyödynnä patenttiasi!

Omasta tilanteesta riippuen, patentin hyödyntäminen voi esimerkiksi liittyä aitoon tarpeeseen.

  • suojata oma ainutlaatuinen teknologia ja
  • estää muita hyödyntämästä omaa osaamistaan.

Patentointi voi myös liittyä tarpeeseen kasvattaa yrityksen mainetta, kun yritys

  • haluaa näyttäytyä innovatiivisena toimijana markkinoilla tai
  • hyödyntää patenttisuojaa markkinoinnissa

Yrityksen arvon nostaminen sijoittajien silmissä on myös hyvä syy patentoida. Esimerkiksi yrityksen myyntitilanteessa hintaan vaikutta, jos on

  • suojannut omaa ydinosaamistaan tai
  • kasvattanut suuremman, useamman patentin portfolion.

Se, miten omaa patenttia on ajateltu hyödyntää, tulisi itse asiassa ohjata patenttihakemuksen käsittelyvaihetta sekä sitä jatketaanko patentin hakemista kansainvälisesti eri maihin. Parhaassa tapauksessa tämä vaikuttaa myös itse patenttihakemuksen laatimiseen, sitä ennen mahdollisesti tehtäviin tutkimuksiin ja ennen kaikkea tavoitellun suojan laajuuteen.

Joissakin tapauksissa suojan tulisi olla mahdollisimman laaja, kun taas toisessa tapauksessa yrityksen tarpeisiin ja suunnitelmiin sopii paremmin helposti puolustettava, täsmällinen ja kapea suoja. Kun tämän ottaa huomioon heti alussa, patentointi on kannattavaa ja parhaassa tapauksessa patentin hakeminen on jopa halpaa saatuun hyötyyn nähden.

Lisää perustietoja patentin hakemisesta saat kotisivuiltamme https://www.bocoip.com/ipr-tieto/kansallinen-patentointi/ ja esimerkiksi kollegani Christian Westerholmin Immateriaalioikeudet tutuksi-blogeista:

Mikä on Patentti?
https://www.bocoip.com/blogi/mika-on-patentti/
Keksinnön uutuustutkimus ja patenttihakemuksen laatiminen
https://www.bocoip.com/blogi/uutuustutkimus-patenttihakemus/
Ensimmäinen tekninen välipäätös – tyrmäys vai mahdollisuus?
https://www.bocoip.com/blogi/ensimmainen-tekninen-valipaatos/
Patenttihakemuksen jatkaminen kansainvälisesti
https://www.bocoip.com/blogi/patenttihakemuksen-jatkaminen-kansainvalisesti/
Patenttihakemuksen hyväksyminen ja myöntäminen sekä vuosimaksut
https://www.bocoip.com/blogi/immateriaalioikeudet-tutuksi-patenttihakemuksen-myontaminen/

Lisää patenteista myös PRH:n sivuilla: https://www.prh.fi/fi/patentit/patentoinninabc.html

Kirjoittaja Jonna Sahlin on Boco IP:n hallituksen puheenjohtaja ja eurooppapatenttiasiamies. Jonna valittiin vuonna 2020 ainoana suomalaisena patenttiasiamiehenä TOP 250 Women in IP 2020 -listalle

Huijausviestejä liikkeellä

Tavaramerkkeihin liittyvät huijausviestit ovat jälleen ajankohtaisia

Tavaramerkkien haltijat vastaanottavat usein epäselviä muistutuskirjeitä, joista on voinut saada käsityksen, että ne ovat Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH), EU-tavaramerkkivirasto EUIPO:n tai jonkun toisen viranomaisen lähettämiä. Muistutukset liittyvät useimmiten tavaramerkkien uudistuksiin tai muihin tavaramerkkeihin liittyviin rekisteröintiprosesseihin. Näiden muistutusten kanssa virastoilla tai viranomaisilla ei kuitenkaan ole mitään tekemistä.

Tavaramerkit ovat yleensä voimassa 10 vuotta kerrallaan, jonka jälkeen ne voidaan hakemuksesta uudistaa kymmeneksi vuodeksi kerrallaan. Koska tavaramerkkirekisterit ovat nykyään avoimia kaikille, kuka tahansa voi seurata tavaramerkkihakemuksia ja -rekisteröintejä verkossa. Rekistereistä voi näppärästi poimia kaikki tavaramerkkihakemusten tiedot, jotta muistutus tai muu viesti voidaan lähettää oikealle taholle.

Usein muistutukset vaikuttavat oikeiden tietojen ja määräaikojen takia hyvin uskottavilta. On kuitenkin syytä pitää mielessä, että kaikki tavaramerkkeihin liittyvät viralliset maksut on maksettava oma-aloitteisesti oikean viraston tilille, sillä virastot eivät lähetä laskuja tavaramerkkien uudistamismaksuista eikä mistään muistakaan tavaramerkkien hakemusprosesseihin liittyvistä viranomaismaksuista. Jos merkinhaltijalla on rekisteröity asiamies, virasto on aina ensi kädessä yhteydessä asiamieheen ja lähettää mahdollisen muistutuksen hänelle. Laskuja ei lähetetä asiamiehellekään.

Muistutuskirjeet ovat peräisin suomalaisilta tai ulkomaisilta yrityksiltä. Näitä muistutuskirjeitä lähetetään yleensä paria kuukautta ennen tavaramerkkirekisteröinnin uudistamispäivää. Kirjeessä pyritään toisaalta herättämään merkinhaltijaa tulevaan määräaikaan ja toisaalta tarjoamaan helppoa tapaa hoitaa esim. tavaramerkkien uudistukset. Viestistä saa käsityksen, että asia on hoidossa pelkästään maksamalla muistutukseen liitetty lasku. Joissain tapauksissa muistutuskirjeitä on lähetetty myös vaikka tavaramerkin uudistamisaika ei ole vielä käsillä.

Kannattaa siis lukea viestin sisältö tarkasti ennen kuin ryhtyy maksamaan tai muuten sitoutumaan mihinkään. Helpolla pääsee, jos antaa tavaramerkkiasiamiehensä hoitaa kaikki tavaramerkkeihin liittyvät asiat. Muistathan, että jos Boco IP on toiminut kumppaninasi tavaramerkkiasioissa, voit unohtaa kaikkien muiden tahojen viestit ja luottaa siihen, että uudistukset ja muut viranomaisprosessit hoituvat luotettavasti ilman että määräaikoja pääsee unohtumaan.

Kirjoittaja Laura Roselius on IP-Lakimies ja osakas, joka hoitaa laajamittaisesti tavaramerkkihakemuksia ja mallioikeusasioita. Hän on ollut luomassa monen asiakkaan tavaramerkkien suojausstrategioita ja häntä on konsultoitu usein tuoteväärennöstapauksissa. Lisää Laurasta voit lukea täältä: https://www.bocoip.com/henkilo/laura-roselius/