Yhtenäispatentti laajenee

Romania on ratifioinut Euroopan yhtenäispatenttioikeussopimuksen (Agreement on a Unified Patent Court (UPCA), ja liittyy 18:na EU:n jäsenmaana yhtenäispatenttijärjestelmän 1.9.2024 alkaen. Yhtenäispatentin (UP) saaminen edellyttää, että myönnetty EP-patentti rekisteröidään yhtenäispatentiksi. Rekisteröintipyyntö on tehtävä EPO:on yhden kuukauden kuluessa EP-patentin myöntämisestä.

Yhtenäispatentti kattaa vain ne EU-maat, jotka ovat mukana järjestelmässä sinä päivänä, kun yhtenäispatentti rekisteröidään EPO:n toimesta. Yhtenäispatentin rekisteröintiä voidaan pyytää viivästämään tapahtumaan 1.9.2024 jälkeen, mikäli hakija toivoo, että rekisteröity yhtenäispatentti kattaa myös Romanian.

Tällä hetkellä yhtenäispatentti kattaa seuraavat EU-maat: Itävalta, Belgia, Bulgaria, Tanska, Viro, Suomi, Ranska, Saksa, Italia, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Alankomaat, Portugal, Slovenia ja Ruotsi.

Lisätietoja EPO:n ilmoituksesta: https://www.epo.org/en/legal/official-journal/2024/06.html

Antti Pörhönen aloittanut Boco IP:llä patenttiasiamiehenä

“Innovaatioiden suojauksella yritys voi samalla viestiä positiivista tarinaa itsestään – Haluan olla tukemassa tätä prosessia.”

Materiaalitekniikan diplomi-insinööri Antti Pörhösen asiantuntemukseen kuuluvat koneenrakennus, metallurgia sekä metallien valmistusmenetelmät ja prosessointi. Hän on hankkinut osaamisensa sekä opintojensa että työelämän kautta. Tutkintonsa Antti on suorittanut Tampereen teknillisessä yliopistossa.

Ennen siirtymistään patenttialalle vuonna 2021, Antti työskenteli teollisten sähkömoottoreiden mekaanisen suunnittelun sekä metallien 3D-tulostusprosessien tutkimuksen ja kehityksen parissa. Työnsä ohessa hän tutustui IPR-työn merkitykseen myös keksijän näkökulmasta, mikä herätti hänen mielenkiintonsa alaa kohtaan. Antin vastuisiin kuuluivatkin insinööritöiden ohessa erilaiset IPR-tukitehtävät. “On ollut kiehtovaa huomata, kuinka merkittävässä roolissa IPR-asiat voivat olla yritysten liiketoiminnassa.”

IPR-osaaminen:
Teknologian suojaus: patentit, hyödyllisyysmallit
Hakemusprosessin hoito Suomessa ja ulkomailla: välipäätökset, vastineet

Teknologiaosaaminen:
Mekaniikka
Valmistustekniikka
Materiaalitekniikka
Metallurgia
3D-tulostus

Asiakastoimialat:
Kuluttajatuotteet
Teknologia
Teollisuuskoneet ja -laitteet

Onko hyödyllisyysmalli tarpeellinen?

Hyödyllisyysmallin voi saada vain tuote- tai laitekeksinnöille. Rekisteröinnin voi uudistaa kaksi kertaa: hyödyllisyysmalli on rekisteröintimaksulla voimassa 4 vuotta, minkä jälkeen se voidaan uudistaa kaksi kertaa (4+4+2). Suoja-aika on siten enintään 10 vuotta hakemuksen tekemispäivästä.

Hyödyllisyysmallia vastaava suojamuoto on Suomen lisäksi käytössä vain muutamissa maissa, tunnetuimpina näistä Saksa ja Kiina.

Suomessa hyödyllisyysmalli rekisteröidään ilman, että patenttiviranomainen tutkii sen uutuutta ja eroavuutta tunnetusta tekniikasta. Vain muodolliset seikat tarkistetaan aina PRH:n toimesta. Hyödyllisyysmallihakemukselle voidaan pyytää uutuustutkimusta joko hakijan tai kolmannen osapuolen toimesta. Uutuustutkimus on julkinen, mutta ei laillisesti sitova, eikä uutuustutkimus siten estä hyödyllisyysmallin rekisteröintiä. Hyödyllisyysmalli on edullinen ja nopea tapa hakea suojaa uusille tuotteille, jotka ovat tulossa julkisiksi.

Työ- ja elinkeinoministeriö on asettanut työryhmän arvioimaan patenttilainsäädännön kokonaisuudistusta. Boco IP:n toimitusjohtaja Karri Leskinen on mukana työryhmässä Suomen Patenttiasiamiesyhdistyksen edustajana. Lakiuudistuksen etenemistä voi seurata TEM:n hankesivuilla: https://tem.fi/hanke?tunnus=TEM051:00/2022

Osana kokonaisuutta arvioidaan hyödyllisuusmallisuojan tarpeellisuutta

Hyödyllisyysmalli on otettu käyttöön Suomessa vuonna 1991. Hyödyllisyysmallin alkuperäisiin tarkoituksiin kuului se, että sen avulla pienet ja keskisuuret yritykset voisivat saada suojaa pienille keksinnöilleen. Hyödyllisyysmallin tavoitteiksi tuolloin oli asetettu seuraavat:

  1. kannustetaan erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä innovoimaan,
  2. parannetaan suomalaisen teollisuuden kilpailuasemaa,
  3. muodostetaan edullisempi suojausjärjestelmä,
  4. edistetään yritysten tuotekehittelyä,
  5. oletus hyödyntämisestä: ainakin 1500 hakemusta vuosittain

Tehdyt selvitykset näyttäisivät kuitenkin indikoivan, ettei näihin tavoitteisiin ole päästy. Esimerkiksi hyödyllisyysmallihakemuksia tehdään tätä nykyä vain noin 250 vuodessa.

Hyödyllisyysmallin ja patentin raja on myös muuttunut aiempaa epäselvemmäksi; esimerkiksi Saksassa hyödyllisyysmallin keksinnöllisyyttä arvioidaan nyt samoin periaattein kuin patenttihakemuksen keksinnöllisyyttä.  Toisaalta Saksassa saman keksinnön käyttö ulkomailla ei muodosta uutuudenestettä hyödyllisyysmallille. Suomessa hyödyllisyysmallin keksinnöllisyyskynnys on matalampi kuin patentin: uutuuden lisäksi keksinnön täytyy erota selvästi aiemmin tunnetuista keksinnöistä, kun patentoitavan keksinnön täytyy erota olennaisesti aiemmin tunnetuista keksinnöistä. Suomessa hyödyllisyysmallin uutuusvaatimus on kuitenkin ehdoton, mutta tämä vaatimus on jossain määrin tulkinnanvarainen tilanteessa, jossa aiemmin jätetty patenttihakemus muutetaan hyödyllisyysmalliksi, jos keksintö ei ole patentoitavissa.

Joskus sama keksintö suojataan sekä patentilla että hyödyllisyysmallilla. Tällä tavoin saadaan suoja nopeasti voimaan, ja patentin avulla saatava suojan voi ajatella olevan vahvempi, koska patentoitavuus on tutkittu viranomaisen toimesta. Lisäksi patentilla saadaan pidempi, 20 vuoden suoja-aika. Tällaisen kaksoissuojauksen kumoamiseen tarvitaan kaksi erillistä mitätöimisprosessia.

EU komissio on tutkinut hyödyllisyysmallia, ja sen vuonna 2015 julkaistussa raportissa on lueteltu keinoja, joilla hyödyllisyysmallijärjestelmä voitaisiin erottaa selkeämmin patenttijärjestelmästä. Näihin pohdintoihin kuului muun muassa alennettu uutuusvaatimus, mikä käytännössä tarkoittaisi armonaikaa (”grace period”), tai Saksan ratkaisun mukainen ulkomaisen käytön poistaminen uutuudenesteistä.

Oma kokemukseni hyödyllisyysmalleista on, että se kiinnostaa nimenomaan pieniä yrityksiä, joiden tavoite on saada suojaa omalle tuotteelle nopeasti ja edullisesti, vahvistaen näin hakijan kilpailuasetelmaa. Kun hakija selvittää patenttialan ammattilaisen kanssa keksinnön uutuutta ennen hakemuksen laatimista, voidaan hyödyllisyysmallihakemus laatia vahvalla luottamuksella sen pätevyyteen myös silloin, kun kilpailija yrittää mitätöidä rekisteröidyn hyödyllisyysmallin.

Hyödyllisyysmalli ei ole hyödytön, ja erityisen käyttökelpoinen suojamuoto se on pienille yrityksille, joiden markkina-alue rajoittuu maamme rajojen sisäpuolelle. Onko hyödyllisyysmallin vähäisen käytön osasyynä pienten yritysten tietämättömyys tällaisen nopean ja edullisen suojamuodon olemassaolosta?

Uudet EU:n mallioikeussäännöt hyväksytty

Käynnissä olevan mallioikeuslainsäädännön uudistuksen tavoitteena on varmistaa, että mallisuoja on tarkoituksenmukainen myös digitaalisessa maailmassa. Uudistamalla ja yksinkertaistamalla menettelyjä, tekemällä mallisuojan edulliseksi vaihtoehdoksi ja lisäämällä oikeusvarmuutta mallien osalta, uusi lainsäädäntö pyrkii vahvistamaan EU:n mallisuojajärjestelmää ja kannustamaan EU:n laajuisen mallisuojausjärjestelmän käyttöön. On myös nimenomaisesti mainittu, että lainsäädännön päivitys tukee kestävää kehitystä. 

Nykyinen mallisuojausjärjestelmä on yli 20 vuotta vanha, joten on korkea aika aloittaa uuden oikeudellisen kehyksen luominen EU:n jäsenmaiden mallilainsäädännön harmonisoimiseksi ja yhdenmukaistamiseksi. Uudistuspaketti koostuu uudesta asetuksesta EU-tasolla sekä uudesta direktiivistä, joka säätelee mallioikeuksien täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa. Asetus toimii oikeudellisena perustana uusille ”Rekisteröidyille Euroopan Unionin malleille” (REUD) ja ”Rekisteröimättömille Euroopan Unionin malleille” (UEUD). Uusimman tiedon valossa mallidirektiivin arvioidaan tulevan voimaan EU:n jäsenvaltioissa todennäköisesti vasta vuonna 2027. 

Mikä muuttuu mallioikeuslainsäädännössä?

Uusi mallioikeuslainsäädäntö ei tee dramaattisia muutoksia nykyiseen järjestelmään, mutta se on edistänyt harkittua lainsäädännön tarkastelua EU-tasolla. Tärkeimpinä muutoksina voidaan mainita seuraavat: 

Uudet määritelmät 

Keskeiset käsitteet ”malli” ja ”tuote” on uusittu. ”Malli” tarkoittaa nyt tuotteen ulkonäköä sen ominaisuuksien perusteella, erityisesti ottaen huomioon tuotteen ääriviivat, värit, muodot, rakenne, materiaalit sekä koristelu, mutta määritelmään sisältyvät myös näiden ominaisuuksien liike, olomuodon muutos tai animaatio.  

Tämä tarkoittaa, että mallisuoja on tulevaisuudessa mahdollista animaatioille sekä digitaalisille ja virtuaalisille malleille, kuten kartoille ja fonteille. Valitettavasti uudessa lainsäädännössä ei nimenomaisesti mainita mitään mallisuojan soveltamisesta tekoälyn avulla luotujen mallien suojaamiseen. 

Myös “tuotteen” määritelmä on uusi. Se tarkoittaa nyt mitä tahansa teollisesti tai käsityönä valmistettua esinettä (paitsi tietokoneohjelmaa), riippumatta siitä, onko kyseessä fyysinen tai ei-fyysinen esine. Määritelmä käsittää esimerkiksi pakkaukset, graafiset symbolit, logot, pintakuvioinnit ja käyttöliittymät, mutta myös erilaiset tilajärjestelyt, kuten myymälän pohjapiirrokset. Tarkentamalla, että suojattavien tuotteiden ei enää tarvitse olla fyysisiä esineitä, uudet säännöt asettavat mallisuojan nykyisten teknisten edistysaskelien (esim. metaversen tai lohjoketjuteknologiaan perustuvien digitaalisten teosten) rinnalle. Enää ei myöskään vaadita, että suojattavan mallin on oltava näkyvissä käytön aikana.  

Varaosat 

Yksi merkittävimmistä muutoksista koskee varaosia. Uusi varaosia koskeva lauseke poissulkee mallisuojan moniosaisen tuotteen varaosilta, kun näitä osia käytetään palauttamaan tuote alkuperäiseen ulkomuotoonsa. 

Rekisteröidyn EU-mallin loukkausta ei siten tapahdu, jos kolmas osapuoli toistaa suojatut piirteet mallin korjaamiseksi alkuperäiseen muotoon. Ajoneuvojen vaurioituneen osan vaihtaminen ei esimerkiksi ole mallin loukkaus, vaikka varaosa olisi suojattu rekisteröidyllä EU-mallilla. Poikkeus koskee vain tapauksia, joissa tuotetta korjataan ja korvaava varaosa on identtinen alkuperäisen osan kanssa. Näin kuluttajat voivat vapaasti valita haluamansa korjaustuotteen.  

EU-maat, jotka tällä hetkellä myöntävät mallisuojaa varaosille, ovat velvollisia poistamaan tällaisten osien mallisuojan kahdeksan vuoden siirtymäkauden kuluessa. Muutoksen on tarkoitus vapauttaa varaosamarkkinoita yleisesti ja myös vaikuttaa hintoihin. Ilman vastaavaa varaosia koskevaa lauseketta mallioikeuksien oikeudenhaltijat voivat säilyttää täyden yksinoikeuden mihin tahansa mallioikeuteen myös varaosien jälkimarkkinoilla. 

Kiistanalainen uusi varaosalauseke  tulee vaikuttamaan etenkin autoteollisuuteen ja erityisesti autojen varaosien jälkimarkkinointiin. Muutoksen taustalla sanotaan olevan halu suosia korjattavia ja ympäristöä säästäviä tuotteita. Onko tämä tavoite on koskaan saavutettavissa, vai onko tässä kyse pelkästä viherpesusta, jää vielä nähtäväksi. 

Mallin esittäminen 

Uudet mallisuojaa koskevat säännöt sisältävät myös määräyksiä mallin esitystavasta. Riittävän selkeä esitys mallista on ainoa vaatimus, jotta mallihakemukselle voidaan myöntää hakemuspäivä. Mallikuvat voivat  nyt olla staattisia, dynaamisia tai animoituja. Muutos mahdollistaa hyväksyttävien mallikuvien olevan esimerkiksi videotiedostoja tai 3D-tulostuksen avulla luotuja malleja. Tarkempi määritelmä riittävästä selkeydestä jää vielä tulevaisuuden haasteeksi. 

Muita muutoksia 

Hakijat tulevat ottamaan innolla vastaan myös mallisuojaa koskevan yksinkertaistetun maksurakenteen, kuten myös vaatimuksen poistamisen, jonka mukaan samaan mallihakemukseen kuuluvien mallien tulisi kuulua samaan Locarno-luokkaan. Suunnitelmissa on myös vapaaehtoinen uusi mallisymboli, joka on ympyröity D-kirjain  (samalla tavalla kuin © ja ® -symbolit). 

Lopuksi, EU:n jäsenvaltioiden on mahdollistettava hallinnollinen mallin mitätöinti. Tämä on merkittävä muutos niissä maissa, joissa mitätöinti on ollut tähän mennessä mahdollista vain kansallisessa tuomioistuimessa. Vastaavat kansalliset tavaramerkkien mitätöintimenettelyt otettiin käyttöön samalla tavalla lähes 10 vuotta sitten. 

Mitä mallioikeussäännöissä tapahtuu seuraavaksi

Sekä Euroopan mallioikeusasetus että vastaava direktiivi tulevat voimaan 20 päivää niiden julkaisemisen jälkeen. Asetus tulee sovellettavaksi neljän kuukauden kuluttua, ja EU:n jäsenvaltioilla on lisäksi 36 kuukautta aikaa saattaa direktiivi voimaan kansallisessa lainsäädännössään.  

On edelleen olemassa useita käytännön kysymyksiä, jotka edellyttävät harmonisointia. Käytäntöjen yhdenmukaistaminen on tarpeen esimerkiksi hakemuspäivää koskevien muodollisuuksien osalta, kuten mallikuvien tyypit ja määrät, sähköisten tiedostojen muoto ja koko, hyväksyttyjen visuaalisten erottamislausumien tyypit jne. Käytäntöjen yhdenmukaistamista vaaditaan myös mallioikeuden mitätöintiä koskevien keskeisten määräysten osalta. 

Millainen nimi on hyvä tavaramerkkisuojan kannalta? 

Tuotteen yksilöivää nimeä kutsutaan tavara- tai tuotemerkiksi. Tavaramerkkisuojan kannalta nimillä on aivan erityistä merkitystä. 

Millainen nimi on sitten hyvä tavaramerkki?

Tavaramerkkiasiamiehemme Elina Heikkilä antaa kahdeksan arvokasta neuvoa, millainen on hyvä tavaramerkki: 

  • Mieleenpainuva. 
  • Lyhyt tai muuten napakka. 
  • Sellainen, joka ei kuvaile tuotetta. Sipuli ei ole hyvä tai yksilöivä merkki vihanneksille, mutta konsultointipalveluille tai applikaation nimeksi se voi hyvin sopia.  
  • Nimi, joka toimii niin Suomessa kuin ulkomaillakin. 
  • Nimi, joka on helppo lausua. Lyhenne ZKXC saattaa antaa futuristisen vaikutelman, mutta sitä ei ole helppo lausua saati muistaa. 
  • Nimi, joka kestää aikaa ja markkinoiden myllerrystä. 
  • Nimi, joka ei sekoitu jonkun toisen nimeen tai muuhun oikeuteen. 
  • Nimi, joka herättää positiivisia mielikuvia. 

Kun uutta tavaramerkkiä harkitaan käyttöönotettavaksi, on syytä pyöritellä nimiehdokkaita mielessään, tutkia niiden mahdolliset merkitykset eri kielissä ja tehdä hakuja niin hakukoneilla kuin tavaramerkkitietokannoissa sen selvittämiseksi, ettei merkki ole varattu jo jollekin toiselle vastaavien tuotteiden nimeksi. 

Lisäksi on hyvä muistaa, että tuotetta kuvaava merkki kannattaa valita vain siinä tapauksessa, että sen vakiinnuttamiseen riittää rahaa, aikaa ja muita muskeleita. Ja siinäkin tapauksessa yskinoikeuden syntyminen on vähintään epävarmaa.  

Ei nimi miestä pahenna, mutta huono nimi voi tehdä liiketoiminnasta vaikeata. Mitä enemmän merkki kuvailee sillä myytäviä tai markkinoitavia tuotteita, sitä suurempia ponnisteluja yksinoikeuden saaminen merkkiin vaatii. Mitä vaikeammin muistettava tai lausuttava merkki on, sitä enemmän on tehtävä työtä sen eteen, että kuluttaja tunnistaa merkin ja alkaa kehittää siihen tunnesidettä. 

Hyvän nimen tai merkin valintaan kannattaa käyttää aikaa ja vaivaa. Kun nimi on valittu ja tarvittavat tutkimukset tehty, yksinoikeus merkkiin kannattaa varmistaa riittävillä rekisteröinneillä. 

Essi Karppanen, Saoussen Merdes ja Anastasiia Kravtcova suorittaneet vaativan EQE:n ensimmäisen vaiheen

Meillä on hyviä uutisia! Essi, Saoussen ja Anastasiia pääsivät läpi vaativasta EQE:n ensimmäisestä vaiheesta.

The European qualifying examination eli ”EQE” otettiin käyttöön vuonna 1979. Sitä pidetään yhtenä alan vaikeimmista ja vaativimmista ammattitutkinnoista. Hakijoiden on todistettava kykynsä ja tietonsa neljässä osiossa, jotka jakautuvat kolmelle peräkkäiselle päivälle. Vaikka 80% kaikista EQE:lle ilmoittautuvista hakijoista lopulta onnistuu – osa heistä vasta useiden yritysten jälkeen – ensimmäisen yrityksen onnistumisprosentti on vain 30 – 40%.  

Lue lisää kokeesta täältä:

https://www.ceipi.edu/websites/ceipi/Documents/Section_internationale/2021-2022/Brochure_et_visuel/EQE_preparation_guide_10th_edition_2021_en.pdf

Market Explorer -rahoituksella tukea PK- ja midcap yrityksille

Business Finlandin Market Explorer -rahoitus tarjoaa tukea PK- ja midcap-yrityksille, jotka ovat yli 5-vuotiaita ja joilla on kehitysvaiheessa oleva tuote, palvelu tai liiketoimintamalli. Hakijoiden on oltava vähintään ideavaiheessa tai pilotointivaiheessa. Ratkaisun on oltava kilpailukykyinen kansainvälisillä markkinoilla. Market Explorer -rahoituksen avulla voit saada tietoa uusista kansainvälisistä markkinoista yrityksellesi.

Market Explorer -projektin suorittamisen jälkeen sinulla on kattava ymmärrys markkinatilanteesta ja voit aloittaa toiminnalliset toimenpiteet ratkaisun viemiseksi kansainvälisille markkinoille.

Mitä yritykseltä vaaditaan?

  • Vähintään kahden henkilön sitoutunut Suomessa työskentelevä tiimi
  • Yritykselläsi tulee olla oma, vähintään idea- tai pilotointivaiheessa oleva tuote, palvelu tai liiketoimintamalli. Ratkaisulla on oltava uskottava kilpailuetu kansainvälisillä markkinoilla.
  • Projektissa tulee selvittää markkina-alue tai asiakassegmentti on yrityksellesi uusi, eikä sitä ole tutkittu aikaisemmissa projekteissa.

Market Explorerin hakemuskausi avautui uudelleen 26.3.2024.

Lisää tietoja täältä: https://www.businessfinland.fi/suomalaisille-asiakkaille/palvelut/rahoitus/explorer/market-explorer

Boco IP yksi Suomen parhaista työpaikoista Great Place To Work® -listalla

Boco IP osallistui loppuvuonna 2023 Great Place To Work® -tutkimukseen, jonka tuloksena yritys sai Great Place To Work® –sertifioinnin™. Sertifiointi on upea asia, mutta vielä hienompaa on päästä Suomen parhaiden työpaikkojen listalle. Sertifiointi ja sijoittuminen Suomen parhaiden työpaikkojen listalle on osoitus erinomaisesta työntekijäkokemuksesta, luottamukseen perustuvasta yrityskulttuurista ja sitoutumisesta hyvän työympäristön rakentamiseen. 

Eilen julkaistulla Suomen parhaiden työpaikkojen 2024 listalla, Boco IP sijoittui upeasti pienten yritysten listan neljänneksi. Suomen parhaat työpaikat löytyvät kaikki täältä.

Boco IP:n yrityskulttuurin peruspilarit ovat arvot, joista tärkein on ihmisläheisyys, joka näkyy avoimuutena ja välittävänä ilmapiirinä. Bocolaisuus ilmenee asiantuntijayhteisön sitoutumisena ja vahvana yhteishenkenä”, henkilöstöpäällikkö Marjukka Hausalo sanoo. 

Toimitusjohtaja Karri Leskinen lisää: ”Olemme investoineet merkittävästi työhyvinvointiin ja ihmisläheiseen johtamiseen. Kun henkilöstöllä on aito mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä, työyhteisöönsä ja yrityksen kehittämiseen, luottamus ja innostus kasvavat. Annamme yksilöille paljon vastuuta ja rakennamme Boco IP:tä yhdessä.” 

Tehdyssä kyselyssä on useita väittämiä, joiden tuloksesta olemme erityisen ylpeitä. Bocolaiset ovat 100-prosenttisesti samaa mieltä esimerkiksi näistä väittämistä: Bocolle on mieluisa tulla töihin, täällä voi luottaa ihmisten yhteistyöhalukkuuteen ja täällä pystyy järjestämään töistä vapaata tarpeen vaatiessa. Jopa 97% bocolaisista koki positiivisena sen, että täällä ihmisille annetaan paljon vastuuta. Samoin 97% koki, että heidän työpanoksensa on tärkeä ja että Bocolla luotetaan siihen, että ihmiset tekevät työnsä hyvin ilman jatkuvaa tarkkailua.

Boco IP on pitkään kehittänyt yrityskulttuuriaan ja johtamismenetelmiään. Nykyinen toimintamalli perustuu itseohjautuviin tiimeihin, mikä antaa vastuuta ja valtaa päätöksentekoon ilman perinteistä esimiesrakennetta. Tämä kannustaa henkilöstöä arvioimaan päätöksiään yrittäjämäisesti ja harkitsemaan päätöstensä vaikutuksia koko yritykseen. Itseohjautuvassa organisaatiossa korostuu viestinnän merkitys, erityisesti kollegojen välinen vuorovaikutus.  

Lisätietoja Boco IP:stä löydät osoitteesta: www.bocoip.com 

Vanteista vahinkoihin: suomalaisen maahantuojan oppitunti tavaramerkkioikeuksista 

Markkinaoikeus on antanut päätöksen MAO:517/2023, joka koskettaa suomalaista yritystä Vannetukku.fi Oy:tä. 

Autoissa käytettävien vanteiden ja renkaiden maahantuoja Vannetukku.fi Oy joutuu maksamaan satoja tuhansia euroja yhdelle autoteollisuuden jättiläiselle – BMW:lle. Miten tähän on tultu ja mistä oikeastaan on kyse? 

Tämä tapaus on erittäin monitahoinen ja sitä on käsitelty oikeudessa jo useita vuosia. Tapauksen keskiössä on Vannetukun maahantuoma Blaukreuz-niminen vannesarja. Blaukreuz-vanteet ovat Vannetukun omaa mallistoa, joka on suunniteltu erityisesti BMW-autoille. Ongelma syntyy siitä, että nämä vanteet muistuttavat hämmentävän paljon alkuperäisiä BMW-vanteita – jopa niin paljon, että BMW:n näkökulmasta Vannetukku on rikkonut BMW:n tavaramerkki- ja mallioikeuksia. 

Huomioitava seikka on, että markkinaoikeus on antanut välituomion jo 4.10.2018 (494/18), jossa on todettu Vannetukun rikkoneen BMW:n tavaramerkki- ja mallioikeuksia ja langettanut tähän liittyviä kieltoja.  Vannetukkua on siis jo aiemmin kielletty loukkaamasta vastapuolen tavaramerkkejä Suomessa “maahantuomalla, maasta viemällä, tarjoamalla, markkinoimalla” vanteita ja niiden osia, jotka sisältävät tunnuksen ”Blaukreuz”. BMW:n mukaan nämä rikkomukset ovat alkaneet vuoden 2015 alussa ja jatkuneet ainakin 4.10.2018 asti.   

BMW:n argumentointi oli niin vakuuttava, että markkinaoikeus päätyi samaan johtopäätökseen kuin vuonna 2018. Kiistan kohteena olivat nyt yritysten täysin eriävät käsitykset siitä, kuinka paljon vahinkoa Vannetukun toiminta oli BMW:lle aiheuttanut. BMW arvioi, että siltä oli jäänyt saamatta voittoa noin 180 000 euroa. Lisäksi goodwill-vahinkoa yhtiö arvioi syntyneen noin 15 000 euroa. Vannetukku arvioi aiheutuneen vahingon määräksi 598 euroa. Uusimman päätöksen mukaan Vannetukku joutuu maksamaan tuntuvat korvaukset: Korvaussumma ja BMW:n oikeudenkäyntikulut ovat yhteensä noin 367 000 euroa.  

Tavaramerkkiloukkaus on vakava asia, joka tarkoittaa, että yritys tai yksilö käyttää toisen yrityksen tai yksilön tavaramerkkiä ilman lupaa. Tämä voi olla suoraa kopiointia tai tuotteen tai palvelun tarjoamista merkillä, joka on riittävän samankaltainen alkuperäisen tavaramerkin haltijan merkin kanssa, että se voi aiheuttaa hämmennystä tai erehdystä kuluttajien mielissä. 

Tavaramerkkiloukkauksen seuraukset voivat olla merkittävät. Usein loukkauksista määrätään hyvitys tai vahingonkorvaus, joka on tyypillisesti pieni, mutta oikeudenkäyntikulujen kanssa summa voi paisua. Näiden lisäksi tai vaihtoehtoisesti voidaan määrätä esimerkiksi tuotteiden myynnin lopettaminen tai tuhoaminen. 

Tavaramerkkiloukkauksen tunnistaminen ja sen torjuminen vaatii tietoa ja ymmärrystä tavaramerkeistä ja niiden suojaamisesta. On tärkeää ymmärtää, että tavaramerkit voivat olla myös yrityksen tärkeimpiä omaisuuksia ja siten niiden suojaaminen on elintärkeää yrityksen menestymiselle. 

Vannetukku.fi Oy:n tapaus osoittaa karulla tavalla, kuinka tärkeää on ymmärtää tavaramerkkioikeuksia ja kunnioittaa niitä. Vannetukun tapaus myös muistuttaa siitä, että tavaramerkkioikeudet voivat olla monimutkaisia ja niihin liittyviä riitoja voidaan käsitellä useissa oikeusasteissa vuosien ajan, mikä voi vuorostaan aiheuttaa suuria taloudellisia ja maineeseen liittyviä vahinkoja. 

Tämän blogin kirjoittamisen aikaan markkinaoikeuden antama ratkaisu ei ole vielä lainvoimainen. 

Esittelyssä Boco IP:n Essi Karppanen

Kerro hieman taustastasi. Mitä olet tehnyt ennen Boco IP:tä ja miten päädyit Boco IP:lle?

Väitöskirjatutkimuksen jälkeen olin tutkimus- ja kehityskemistinä lääketeollisuudessa, kunnes siirryin Tukesille biosidien EU-lainsäädännön toimeenpanotehtäviin. Siellä innostuin tosissaan lakipykälistä ja lähdin IP-alalle. Siirryin Bocolle toisesta IP-alan toimistosta.

Miltä aloitus Boco IP:llä on tuntunut?

Hienolta! Bocolla on erityisen hyvä työilmapiiri ja ammattitaitoista porukkaa, ja kotiuduinkin nopeasti.

Mihin asioihin olet keskittynyt tässä alussa?

Hakemusten kirjoittamiseen, mutta olen tehnyt myös joukon erilaisia selvityksiä uutuustutkimuksista FTO-selvityksiin.

Mikä sinut sai alun perin innostumaan IP-alassa?

Olen aina ollut kiinnostunut paljon laajemmin kemiasta kuin siitä, mitä täsmällisesti olen itse tutkinut. IP-ala tarjoaa mahdollisuuden pysyä hyvin ajan hermolla. On todella mielenkiintoista päästä näkemään kemiaan liittyviä innovaatioita ennen kuin ne ovat julkista tietoa. IP-alassa yhdistyvät lisäksi lakipykälät sekä business-puoli. Pääsen siis perehtymään erilaisiin ilmiöihin, tekemään lakipykäliä noudattavaa tarkkaa työtä, sekä auttamaan yrityksiä menestymään, ja mikäs sen parempaa!

Haluatko sanoa jotakin asiakkaille ja yrittäjille, mitä erityisesti on hyvä pitää mielessä?

Kannattaa olla yhteydessä matalalla kynnyksellä, jos on mitään mikä mietityttää, vaikka patentoinnin mahdollisuus olisikin vasta tulevaisuudessa. Autamme mielellämme.

Miten koet IPR-alan tulevaisuudessa?

Tekoälyn ja koneoppimisen vaikutus teknologiaan vaikuttaa myös IPR-alaan sekä suojaamisen että rikkomusten kannalta, mutta myös IP-asiamiesten työkaluna laadun parantamisessa. Mielenkiintoisia aikoja tiedossa kaikista näkökulmista.