Tekijä: heidi.lautjarvi@bocoip.com

”Tekninen välipäätös – tyrmäys vai mahdollisuus” blogikirjoitus on julkaistu aiemmin immateriaalioikeudet tutuksi -sarjassamme. Nostamme blogikirjoituksen uudelleen esiin yleisön pyynnöstä. Eurooppapatenttiasiamiehemme Christian Westerholm kertoo patenttihakemuksen ensimmäisestä patentoitavuuslausunnosta.

Lue patentoinnista lisää: Mikä on patentti?  ja Uutuustutkimus ja patentoitavuus

Ensimmäinen patentoitavuuslausunto kannattaa hankkia ennen päätöstä jatkohakemuksista

Keksinnöstä jätetyn ensimmäisen patenttihakemuksen jättöpäivästä laskettuna patenttivirasto antaa noin 8–10 kuukauden kuluttua ensimmäisen lausuntonsa patentoitavuudesta eli nk. ensimmäisen teknisen välipäätöksen, jossa patenttiviraston tutkija ilmaisee näkemyksensä hakemuksen patenttivaatimuksissa esitetyn keksinnön uutuudesta ja keksinnöllisyydestä. Ainakin Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) Suomessa antaa tämän ensimmäisen välipäätöksen etuoikeusvuoden sisällä, eli ennen kuin päätös hakemuksen mahdollisesta jatkamisesta kansainvälisesti tulee ajankohtaiseksi.

Jos etuoikeushakemus on jätetty muualle kuin Suomeen, voivat käsittelyajat vaihdella. Esimerkiksi Yhdysvaltojen patenttivirasto (USPTO) on hitaampi, eikä ole harvinaista, että ensimmäinen tekninen välipäätös US-patenttihakemuksessa saadaan vasta etuoikeusvuoden päättymisen jälkeen. Tämä pidempi käsittelyaika kannattaa ottaa huomioon, mikäli keksinnölle on tarkoitus hakea patenttia laajemminkin kuin Yhdysvalloissa, sillä muutoin on mahdollista, että jatkohakemukset joudutaan jättämään ”sokkona” ilman minkäänlaisia tutkimustuloksia. Suosittelen siis pohtimaan, kannattaisiko tästäkin syystä jättää ensihakemus Suomessa.

Viranomaisen esittämiä esteitä vastaan voidaan argumentoida

Kokemukseni mukaan jotkut hakijat kokevat ensimmäisen teknisen välipäätöksen negatiivisena, jopa tyrmäävänä, mikäli tutkija on välipäätöksessä sitä mieltä, ettei hakemuksen itsenäisissä patenttivaatimuksissa esitetty keksintö ole uusi ja keksinnöllinen. Tämä ei kuitenkaan ole pelkästään huono asia hakijan kannalta, vaan voi olla jopa parempi kuin päinvastainen tilanne, jossa tutkija pitää hakemuksen itsenäisissä patenttivaatimuksissa esitettyä keksintöä uutena ja keksinnöllisenä ensimmäisessä teknisessä välipäätöksessä. Tällaisessa tilanteessa herää nimittäin kysymys, olisiko keksinnölle voitu hakea laajempaa suojaa, eli onko hakemuksen perusteella myönnettävä patentti helppo kiertää.

On siis tavallista, että tukija esittää estejulkaisuja patentoitavuudelle lausunnossaan. Näitä vastaan voidaan sitten argumentoida välipäätösvastineessa. Välipäätösvastineen liitteenä voidaan myös jättää alunperin jätetyn patenttihakemuksen puitteissa täsmennetyt patenttivaatimukset ja tällä tavalla yrittää saada hakemuksen patenttivaatimuksissa esitetystä keksinnöstä uusi ja keksinnöllinen tutkijan esittämiin estejulkaisuihin verrattuna. Välipäätöstä luettaessa pitää myös välillä myöntää tutkijan olevan oikeassa uutuuden ja/tai keksinnöllisyyden puuttumisesta, koska patenttivaatimuksia ja/tai tekniikan tasoa voidaankin joskus lukea toisella tavalla, kuin mitä patenttihakemusta laadittaessa oli patenttiasiamiehen mielessä.

Mikäli ensimmäinen tekninen välipäätös on hyvin negatiivinen, mutta keksintö on kuitenkin uusi eikä se ole menetelmä, voidaan myös harkita patenttihakemuksen muuntamista hyödyllisyysmallihakemukseksi yhtenä vaihtoehtona. Tämä koskee eteenkin tilanteita, jossa keksinnön elinkaari on lyhyt ja jossa suojausprosessiin ei haluta laittaa paljon rahaa ja aikaa.

Välipäätökseen vastattava aikarajan sisällä

PRH:n antamissa ensimmäisissä teknisissä välipäätöksissä on usein neljän kuukauden vastausaika välipäätösvastineen antamiselle. Lisäaikaa on mahdollista saada kaksi kuukautta pyytämällä.
On tärkeää huomioida, että mikäli välipäätökseen ei vastata, hakemus jää silleensä. Tämä tarkoittaa, että hakemuksen käsittely ei jatku virastossa. Tällaisessa tilanteessa voi neljän kuukauden sisällä pyytää patenttivirastoa ottamaan hakemuksen uudelleen käsittelyyn maksamalla virallinen maksu hakemuksen ottamiseksi uudelleen käsittelyyn ja jättämällä välipäätösvastine.

Mikäli uudelleenkäsittelypyyntöä ei tehdä ja maksua ei suoriteta ajoissa, hakemus jää lopullisesti silleensä, eli patenttihakemus raukeaa. Myös tällaisissa tapauksissa on vielä mahdollisuus saada hakemus takaisin käsittelyyn, mikäli voidaan osoittaa, että vaikka asiassa toimitiin riittävällä huolella, uudelleenkäsittelypyynnön aikaraja jäi huomioimatta. Tämä on kuitenkin kallis, raskas ja epävarma prosessi, joten suositukseni on, että välipäätökseen vastataan ennen, kun patenttiviraston antama aikaraja umpeutuu.

Vastausajat muiden maiden patenttivirastoissa ja muissa patenttivirastoissa, kuten Euroopan patenttivirastossa, ovat erilaiset.

Kolme eri vaihtoehtoa välipäätösvastineelle

Kun välipäätökseen vastaan on käytännössä olemassa kolme vastausvaihtoehtoa:

1. Pelkkä argumentointi: Argumentoidaan voimassa olevissa patenttivaatimuksissa esitetyn keksinnön uutuuden ja keksinnöllisyyden puolesta ja pyritään osoittamaan, että keksintö on tutkijan välipäätöksessä esitetyn kannan sijaan uusi ja keksinnöllinen.
2. Patenttivaatimusten täsmennysten ja argumentoinnin yhdistelmä: Tässä vastausvaihdossa tehdään jätettyyn hakemusmateriaaliin perustuvia täsmennyksiä/muutoksia patenttivaatimuksiin, eli tehdään ns. täsmennetty patenttivaatimusasetelma. Lisäksi argumentoidaan, että tällaisessa täsmennetyssä patenttivaatimusasetelmassa esitetty keksintö on uusi ja keksinnöllinen.
3. Täsmennetty patenttivaatimusasetelma ilman argumentteja: Tässä vastausvaihdossa tehdään jätettyyn hakemusmateriaalin perustuvia täsmennyksiä/muutoksia patenttivaatimuksiin, eli tehdään ns. täsmennetty patenttivaatimusasetelma, muttei argumentoida. Tämä vaihtoehto sopii erityisesti sellaisiin tilanteisiin, joissa tutkija ilmoittaa välipäätöksessä, että jossakin hakemuksen patenttivaatimusasetelman tietyssä epäitsenäisessä patenttivaatimuksessa esitetty keksinnön suoritusmuoto on uusi ja keksinnöllinen.

Kun vastaa välipäätökseen argumentoimalla ja joko täsmentämällä tai täsmentämättä patenttivaatimuksia kannattaa aina pitää mielessä amerikkalaisista poliisisarjoista tunnettu sanonta ”anything you say can and will be used agaist you”. Eli jos myönnät jonkun asian tunnetuksi, tätä lausuntoa voi olla vaikea perua myöhemmin ja väittää, ettei ko. asia olekaan tunnettu. Jotkut voivat olla sitä mieltä, että hakemushistorialla ei ole merkitystä esimerkiksi mahdollisessa patentinloukkausoikeudenkäynnissä, väitteessä tai mitätöintioikeudenkäynissä patenttia vastaan, mutta kun patentinkumoamis- tai loukkausprosessissa on kysymys riittävän isosta rahasummasta, voit olla varma siitä, että kaikki asiat – myös patentin hakemusprosessin aikana annetut lausunnot – syynätään tarkkaan.

Kun vastataan välipäätökseen täsmentämällä patenttivaatimuksia joko argumentoimalla tai ilman argumentteja, on hyvä pitää mielessä, että lähes jokaisen hakemuksen perustella on mahdollista saada myönnetty patentti, kunhan patenttivaatimuksia täsmennetään riittävästi. Tämä voi kuitenkin edellyttää suojapiirin eli patenttivaatimusten täsmentämistä niin paljon, että suojapiirissä ei ole enää mitään käytännön järkeä, koska patentti on helposti kierrettävissä loukkaamatta sitä.

Kun välipäätösvastine on jätetty virastoon, hakemuksen käsittelyprosessi jatkuu siellä ja jäämme odottamaan viranomaisen seuraavaa reaktiota, esimerkiksi uutta lausuntoa, eli välipäätöstä, tai hakemuksen hyväksymistä.

Boco IP:n vuosi 2020 lähti liikkeelle vauhdikkaasti. Tilikautemme vaihtuu helmi-maaliskuun vaihteessa, joten kalenterivuoden kaksi ensimmäistä kuukautta ovat meille aina tilikauden loppukirin aikaa. Samoihin aikoihin viimeistellään tulevan tilikauden suunnitelmia, mihin meilläkin oli satsattu paljon positiivista toiveikkuutta ja kasvutavoitteita.

Vauhdikas alku vuodelle ja historiallinen määrä palkintoja

Tammi-helmikuun aikana Boco IP:lle varmistui historiallinen tuplavoitto, kun toimistomme valittiin kahdessa alan merkittävimmissä rankingeissa Suomen parhaaksi patenttitoimistoksi. Tästä saavutuksesta olen erittäin ylpeä ja meillä on kyllä aivan huikea tiimi tekemässä töitä asiakkaidemme toimeksiantojen eteen.

Maaliskuu ja pandemian alku

Juuri kun olimme saaneet uuden tilikauden käyntiin, maailmanlaajuinen koronapandemia pysäytti maailman markkinat. Pörssikurssitkin romahtivat ennätyksellisellä vauhdilla. Kukaan ei varmuudella tiennyt mitä tulee tapahtumaan, mutta meille oli yksi asia selvää – nyt ei voi jäädä odottamaan ja katsomaan kuinka tässä käy.

Maalikuun lopussa tehtiin skenaarioanalyysit ja kävimme koko henkilökunnan kanssa läpi mahdolliset lomautustarpeet, jos asiakkaidemme taloudellinen tilanne johtaa toimeksiantojen romahtamiseen. Kaikille oli selvää, että vielä maalis-huhtikuussa kukaan ei osannut varmuudella sanoa tulevaisuudesta mitään. Yhtä selvää oli, että meillä Boco IP:llä ei lamaannuttu vaan päinvastoin – laitoimme uutta vaihdetta silmään ja teimme töitä kahta kovemmin. Oli mahtava jälleen nähdä, miten sitoutunut meidän henkilöstömme on ja valmiita ottamaan haasteen vastaan. Mikä parasta, lomautuksille ei tullut mitään tarvetta, vaan liiketoiminta on pysynyt vakaana koronasta huolimatta.

Työkalut kunnossa

Boco IP:n etätyöhön siirtyminen tapahtui täysin lennosta eikä vaatinut käytännössä juuri mitään uudelleen järjestelyitä. Meillä on ollut jo vuodesta 2009 täysin virtualisoidut Windows-työpöydät ja etätyö on ollut arkea jo pitkään koko henkilöstölle. Kun ilmoitimme henkilöstölle, että toimistollamme otetaan vahva etätyösuositus käyttöön, niin valtaosa jäi välittömästi etätöihin ja työt jatkuivat kuin mikään ei olisi muuttunut. Toki vuoden aikana olemme sitten oppineet myös paljon uutta ja käytäntöjä on entisestään parannettu, mutta startti oli todella vauhdikas ja muutos saumaton. Haluan esittää lämpimät kiitokset toimistomme työntekijöille, että olette niin joustavia ja valmiita muutoksiin!

Mitä kaikkea hyvää vuosi on tuonut tullessaan

Monilla on päällimmäisenä ajatus, että onpa ollut kauhea vuosi ja mahtavaa, kun tämä voidaan vihdoin sulkea historian lehtien väliin ja unohtaa sinne. Itse en ajattele näin, enkä varsikaan toivo, että tämä vuosi ja sen tuomat opit unohdettaisiin.

Etätyön tuoma vapaus tehdä töitä paikasta riippumatta on ollut aivan mahtavaa. Töitä on tehty niin kesämökeiltä kuin purjeveneestä. On oltu etätöissä Suomen Lapissa ja nautittu kotona siitä, ettei tarvitse käyttää aikaa työmatkoihin.

Teknologian käyttöönotossa on tapahtunut iso digiloikka ihan valtakunnallisesti tai oikeastaan maailmanlaajuisesti. Se on meilläkin tuonut myyntiin ja markkinointiin ihan uutta potkua, kun potentiaalisia uusia asiakkaita on ollut helppo tavata etäyhteyksien kautta.

Henkilökohtaisesti olen nauttinut tästä koronavuodesta monin tavoin ja pyrkinyt ottamaan kaiken hyödyn irti siitä, että olemme nyt pakotettuja toisenlaiseen arkeen. Hankimme bocolaisille vuosi sitten Ouran älysormukset. Kun tämän vuoden dataa on seurannut, niin käytännössä kaikilla mittareille hyvinvointi on parantunut maaliskuun jälkeen. Itse olen saanut lisää unta keskimäärin jopa puolituntia enemmän kuin vertaa aikaa ennen ja jälkeen maaliskuun. Aikaa on jäänyt myös lisää liikunnalle ja kotimaan matkailuun. Myös perheen kanssa vietettyä aikaa on ollut luonnollisesti paljon enemmän. Aikaa on jäänyt myös lukemiseen ja äänikirjojen kuunteluun. Tänä vuonna olen lukenut tai kuunnellut yli 70 kirjaa.

Joulukuussa YLE teki vielä ison uutisoinnin, kun olin etätöissä Lapissa Innovation Homen Levin konttorilla. Uutinen oli 17.12.2020 TV:n pääuutislähetyksessä klo 20.30, minkä lisäksi uutinen tuli ulos radiossa ja muissa uutislähetyksissä. YLEn nettireportaasi aiheesta on luettavissa täällä: https://yle.fi/uutiset/3-11700381

Boco IP:llä siirryttiin Itseohjautuvaan organisaatiomalliin

Reilu vuosi sitten otimme kokeiluun uuden tavan organisoitua ja päätimme kokeilla 6kk täysin itseohjautuvaa mallia. Maaliskuussa, kun kokeilujakso oli päättymässä, iski koronakaranteeni päälle. Tästä huolimatta kukaan ei halunnut palata vanhaan esimiesorganisaatioon, vaan vahvistimme itseohjautuvien tiimien työskentelymalleja ja vakiinnutimme itseohjautuvan organisaation. Toukokuun alusta lakkautimme jopa johtoryhmän ja nyt 6 kk kokeilun jälkeen olemme todenneet, ettei johtoryhmää ainakaan vielä olla palauttamassa, vaan uusi organisoitumalli on ollut hyvin toimiva.

Syksyllä teimme kyselyn ja selvitimme bocolaisten ajatuksia tulevaisuuden työtavoista. Jopa 80% uskoi haluavansa tehdä jatkossakin vähintään kaksi päivää viikossa etänä. Tämä laittaa miettimään uudestaan tulevaisuuden toimitiloja ja koko työnteonkulttuuria. Kulunut vuosi on ollut hyvä harjoitus siihen, miten yhteisöllisyyttä rakennetaan, vaikka emme ole fyysisesti samassa toimipisteessä töissä. Paljon on vielä opittavaa, mutta olemme onnistuneet pääsemään hyvään alkuun.

Hyvän tekeminen tuntuu hyvältä

Koronan aikana on korostunut yhteisöllisyyden kaipuu, mutta samalla myös yhteisöllisyys on lisääntynyt. Vuoden aikana on saanut lukea monista ihmisistä, jotka ovat pyyteettömästi auttaneet mm. riskiryhmiin kuuluvien ruokaostosten kanssa. Monia muitakin tarinoita olemme saaneet lukea lehdistä ja toivoisin, että tällainen lähimmäisen auttamisen kulttuuri jäisi päälle niin työyhteisöissä kuin niiden ulkopuolellakin.

Itse jäin pohtimaan tässä yksi päivä, kuinka täysin arkinen asiakin on muuttanut omaa ajattelua. Ennen koronaa nimittäin ravintolakäynnistä saattoi jäädä lähinnä tunne, että olipa kallista. Nyt kun tilaa take awayn, niin tulee samalla hyvä tunne, että pystyin pikkaisen auttamaan tätäkin yrittäjää, jota korona on koitellut kovin ottein.  Hyvän tekeminen tuntuu hyvältä ja päivästä tulee entistäkin parempi.

Toivottavasti voimme ottaa nämä hyvät opit talteen ja säilyttämään ne myös korona-ajan jälkeen.

Oikein hyvää uutta vuotta 2021!

Moni lukija varmasti miettii mitä yliopistotutkijan tulisi tietää immateriaalioikeuksista, ja siitä miten immateriaalioikeudet vaikuttavat omaan työhön. Kirsi Paukku, Boco IP:n patenttiasiamies, on pitänyt jo useamman vuoden ajan koulutusta eri yliopistoissa ja kouluttanut tutkijoita immateriaalioikeudet -teeman. Kirsi on koulutukseltaan biokemian dosentti sekä työskennellyt pitkään syöpätautien, sydän- ja verisuonitautien sekä virologian tutkijana.

Miten ajatus tällaiseen kurssiin lähti liikkeelle ja miten se on otettu vastaan?

Kurssin voi ajatella saaneen alkunsa neljästä eri havainnosta. Ensinnäkin olin useana vuonna käynyt luennoimassa patentoinnista Helsingin yliopistossa elintarviketieteen opiskelijoille. Luennon perusteella ymmärsin, että laajemmallekin IPR-kurssikokonaisuudelle olisi kysyntää. Toiseksi olen itse tutkijataustainen ja ainakaan silloin, kun itse opiskelin ja tein tutkimustyötä yliopistolla, IPR-asioista ei juuri ollut tarjolla tietoa yliopistotutkijoille. Kuitenkin immateriaalioikeudet ovat tärkeä osa tutkijan työn tulosten suojaamista. Kolmanneksi olin havainnut, että tutkijat ja patenttiviranomaiset tuntuvat puhuvan eri kieltä. Eräs tämän kurssin tarkoituksista onkin perehdyttää tutkijoita patenttiviranomaisten näkökulmaan, eli vaikkapa siihen, millä kriteereillä patenttiviranomaiset määrittelevät, onko joku keksintö kuvattu jo aiemmin vai ei. Neljäs havaintoni oli se, ettei yliopistotutkijoilla välttämättä ole tietoa siitä, että työskentely patenttien parissa voisi olla yksi uravaihtoehto siinä vaiheessa, kun monella tutkijalla on työuran jatko harkinnassa väitöskirjan valmistumisen jälkeen.

Sekä Helsingin että Tampereen yliopistot suhtautuivat ajatukseen verkkokurssina toteutettavasta IPR-kokonaisuudesta avoimin mielin. Tutkijakoulukoordinaattorit molemmissa ylipistoissa ovat olleet hyvin avuliaita käytännön järjestelyissä ja muutenkin yhteistyö on sujunut hyvin. Kurssin suorittaneilta tutkijakoululaisilta olen saanut sekä kurssin sisältöön että opetustapaan liittyen runsaasti positiivista palautetta.

Mistä osa-alueista immateriaalioikeudet kurssi koostuu ja kenelle se on suunnattu?

Kurssi koostuu kuudesta moduulista, jotka käsittelevät mm. IPR-asioita yleisesti, patenttien käyttöä tiedonlähteinä, keksinnön patentoitavuutta ja patenttihakemuksen laatimista, erilaisia patentointijärjestelmiä, biolääketieteellisten patenttien erikoistapauksia sekä työskentelyä patenttiasiamiehenä. Kurssi on suunnattu biolääketieteen alan väitöskirjatutkijoille. Useimmat osallistujista ovat olleet biotieteilijöitä tai lääkäreitä.

Onko tämän vuoden kurssi ollut mitenkään erilainen kuin aiemmat, onko esimerkiksi kurssi jouduttu kokonaan siirtämään verkko-opetukseen?

Kurssi on toteutettu täysin verkossa jo aiemminkin, eli ei ole tullut muutosta sen suhteen. Se että materiaalin opiskelun ja kurssin tehtävät voi tehdä itselle parhaiten sopivana aikana (kuitenkin määräpäiviin mennessä), on koettu hyväksi. En ole havainnut haittoja verkkomuotoisesta opetuksesta. Opettajallekin se antaa vapautta tehdä työtä kurssin suhteen silloin, kun siihen parhaiten on aikaa. Vaikka verkkokurssilla kontakti opiskelijoihin ei ole yhtä henkilökohtaista kuin perinteisellä luentokurssilla, koen, että tämä on ollut onnistunut tapa järjestää opetusta. Kurssilaisten asiantuntevat vastaukset kurssin suorittamiseen edellytettyihin tehtäviin ovat jopa ylittäneet odotukseni. Annan opiskelijoille henkilökohtaista palautetta jokaisesta tehtävästä ja pyrin tukemaan opiskelijoita, mikäli heillä on näyttänyt olevan haasteita johonkin tehtävään liittyen.

Mistä tutkija tietää osallistua kurssillesi?

Helsingin yliopistossa The Doctoral School in Health Sciences (DSHealth) ja Tampereen yliopistossa Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunnan tutkijakoulu tarjoavat kurssia opiskelijoilleen.

Mitä haluaisit sanoa loppuun kaikille bio- ja lääketieteilijöille, jotka innostuivat kurssista – onko kursseja tulossa lisää?

Kurssi on tarkoitus toteuttaa myös ensi vuonna sekä Helsingissä että Tampereella.

Työsuhdekeksinnöt monikansallisessa kontekstissa puhuttivat Suomen AIPPI ry:n IPR-alan asiantuntijoille järjestetyssä seminaarissa. OTT Anne-Mari Lummevuo esitteli seminaarissa keväällä julkaistun väitöskirjansa ”Complex of Laws – Interfacing Different Employment and Patent Regimes in Global Inventions – A Piece of Cake?” keskeisiä tuloksia. Samassa seminaarissa Director, IAM Timo Vuorimies kertoi käytännön kokemuksista ja VT Marja-Leena Mansala kertoi työsuhdekeksintölautakunnan viimeisimmät kuulumiset.

Työsuhdekeksinnöt ja niihin liittyvät haasteet globalisaation ristipaineessa

Kaikissa yrityksissä työsuhdekeksinnöt, niitä koskevat ohjeet ja menettelytavat sekä keksinnöistä maksettavat korvaukset kannattaa kirjata työsuhdekeksintöohjesääntöön. Ohjesäännön laatiminen ei kuitenkaan aina ole aivan yksinkertaista. Globalisaatio on muuttanut yritysten toimintaa ja tuotekehitystä tehdään nykyisin useassa maassa. Kun suomalainen yritys on osa globaalia, useassa maassa toimivaa konsernia, saman keksinnön keksijät voivat olla eri maissa toimivien tytäryhtiöiden työntekijöitä, joiden keksinnöllistä toimintaa voi ohjata hyvinkin erilainen lainsäädäntö. Tämä vaikuttaa esimerkiksi oikeuksien siirtymiseen keksijöiltä yritykselle, siihen missä ensimmäistä patenttia on haettava sekä keksinnöistä maksettaviin korvauksiin. Nämä maakohtaiset eroavaisuudet pitäisi riittävällä tarkkuudella pystyä huomioimaan ohjesäännössä.

Joissain maissa kuten Suomessa, keksijöillä on lakisääteinen oikeus kohtuulliseen korvaukseen patentoitavissa olevasta keksinnöstä, johon työnantaja on ottanut oikeudet. Suomessa, keksijä ei voi sitovasti luopua kohtuullisesta korvauksesta ennen kuin keksintö on tehty. Tämä aiheuttaa toisinaan ihmetystä, erityisesti Euroopan ulkopuolisissa maissa, joissa tällaisia lakisääteisiä erillisiä keksinnöistä maksettavia kohtuullisia korvauksia ei tunneta. Esimerkiksi Yhdysvalloissa keksintöintensiivisillä aloilla työntekijöiden tekemistä keksinnöistä ei yleensä makseta erillisiä lakisääteisiä keksintökorvauksia, vaan korvaukset sisältyvät lähtökohtaisesti palkkaan. Suomessa korvauksia maksetaan vain patentoitavissa olevista keksinnöistä (uusi, keksinnöllinen ja teollisesti sovellettavissa), kun taas joissain muissa maissa korvausvelvollisuus koskee myös hyödyllisyysmalleilla tai mallirekisteröinneillä suojattuja ”keksintöjä”. Erityisesti korvausten osalta tilanne voi olla haastava kansainvälisesti toimiville konserneille, jotka pyrkivät kohtelemaan työntekijöitään tasapuolisesti, mutta samanaikaisesti on noudatettava paikallista lainsäädäntöä.

Globalisaation lisäksi, myös yritys- ja työsuhdemuotojen moninaistuminen ja monipuolistuminen on lisännyt työsuhdekeksintöihin liittyviä epäselvyyksiä ja tulkintaongelmia. Suomen työsuhdekeksintöjä koskeva lainsäädäntö on peräisin 1960-luvulta, jolloin maailma ja työelämä oli hyvin erilainen. Keksijä oli yhden yrityksen palveluksessa. Nykyisin keksijät voivat olla samanaikaisesti usean yrityksen ja/tai esimerkiksi yrityksen ja yliopiston palveluksessa. Käytännön ongelmia liittyy myös tilanteisiin, joissa tuotekehitystä tehdään yhteistyössä muiden yritysten, tutkimuslaitosten tai yliopistojen kanssa tai ulkoistetaan alihankkijoille ja muille palvelujentarjoajille. Kenellä on oikeudet keksintöön, kuka vastaa patentoinnista aiheutuvista kustannuksista ja kuka tuolloin maksaa kohtuullisen korvauksen keksinnöstä, erityisesti jos keksintö osoittautuu hyvinkin arvokkaaksi? Asioista kannattaa sopia etukäteen osapuolten kesken epäselvyyksien välttämiseksi.

Tukea työsuhdekeksintöjä koskevan ohjeistuksen ja menettelytapojen kehittämiseen

Monissa suomalaisissa yrityksissä työsuhdekeksintöihin liittyvät prosessit ja käytännöt ovat hyvin hallussa. Tästä huolimatta, valitettavan usein ilmenee edelleen esimerkiksi yrityskauppojen, henkilöstövaihdosten tai oikeudenkäyntien yhteydessä, että yrityksessä ei ole lainkaan laadittu työsuhdekeksintöohjesääntöä, että siinä on puutteita tai sitä ei ole noudatettu. Tyypillisissä riitatilanteissa ilmenee, että oikeuksia keksintöön ei ole siirretty asianmukaisesti keksijöiltä patentin haltijalle, kohtuullista korvausta ei ole lainkaan maksettu tai osapuolten käsitys keksinnön arvosta, ja korvauksen riittävyydestä poikkeaa merkittävästi toisistaan. Monet kiistat olisi kuitenkin voitu välttää, huomioimalla ne työsuhdekeksintöjä koskevassa ohjeistuksessa ja menettelytavoissa.

Työsuhdekeksintöohjesääntöön kannattaa kirjata paitsi kohtuullista korvausta koskeva palkitsemismalli, ne menettelytavat ja periaatteet, jotka ohjaavat keksintöjen ilmoittamista ja niiden jatkokäsittelyä yrityksessä. Suomen lainsäädäntö edellyttää, että keksijä ilmoittaa viipymättä työnantajalleen keksinnöstä ja kuvaa sen niin yksityiskohtaisesti, että työnantaja voi arvioida keksinnön. Työnantajalla on puolestaan neljän kuukauden harkinta-aika arvioida keksintöä ja ilmoittaa työntekijälle ottaako työnantaja oikeudet keksintöön, jolloin työnantajan tulisi huolehtia siitä, että oikeuden siirtyvät työntekijältä työnantajalle mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Huolella laadittu ohjesääntö tukee yrityksen innovaatiotoimintaa ja varmistaa, että oikeudet keksintöön siirtyvät oikea-aikaisesti ja oikeassa järjestyksessä työnantajalle ja ehkäisee siten epäselvyyksiä ja riitojen syntymistä. Patentointiprosessin monessa vaiheessa patentin hakija voi joutua osoittamaan, että oikeudet keksintöön ovat siirtyneet patentin hakijalle ja myös esimerkiksi yrityskauppatilanteissa siirtoketjuja tutkitaan tarkasti ”due diligence”- menettelyssä.

Työsuhdekeksinnöstä maksettavaa korvausta määriteltäessä huomioon otetaan keksinnön arvo, työnantajan saamien oikeuksien laajuus, työsopimuksen ehdot ja työsuhteeseen liittyviä tekijöitä. Malli on kuitenkin hallinnollisesti varsin raskas erityisesti yrityksissä, joissa tehdään paljon keksintöjä. Keksinnön arvon ja kohtuullisen korvauksen määrittämistä vaikeuttaa monet seikat. Keksintöjä on hyvin erilaisia pioneerikeksinnöistä pieniin parannuksiin. Monesti useampi patentti koskee yhtä kaupallista tuotetta. Lisäksi myös muut immateriaalioikeudet kuten tavaramerkki, muotoilu ja tekijänoikeus vaikuttavat kuten myös yrityksen markkinointipanostukset ja yrityksen maine vaikuttavat tuotteen myyntiin. Toinen kysymys on mikä yksittäisten patenttien osuus on myytävän start-up yrityksen arvosta.

Näin ollen vakiintuneeksi muodostuneen käytännön mukaan sovitaan kiinteiden vakiokorvausten maksamisesta muutamassa erässä. Ohjesäännössä määritelty yksinkertainen ja selkeä palkitsemismalli, jossa palkan lisäksi maksetaan vakiokorvaus 1-3 erässä, yksinkertaistaa keksintökorvausten käsittelyä mutta kannustaa samalla työntekijöitä ilmoittamaan keksinnöistään ja avustamaan työnantajaansa patentointiprosessin aikana. Vakiokorvausten määrittelyssä kannattaa kuitenkin kiinnittää huomiota eri teollisuuden alojen käytäntöön ja siihen, että korvaus on riittävä. Ohjesääntö voidaan myös laatia konsernitasolla siten, että siinä huomioidaan eri maissa toimivien tytäryhtiöiden lainsäädännölliset erityispiirteet.

Työsuhdekeksintöohjesääntö ja sen menettelytapojen jalkauttaminen

Se, että keksintöohjesääntö ja keksintöilmoituslomakkeet ovat olemassa on jo hyvä alku. Pelkillä asiakirjoilla ei kuitenkaan päästä pitkälle. Jotta patentoitavia keksintöjä syntyisi, keksintöohjesääntö on jalkautettava yrityksessä aktiivisilla käytännön toimilla. Keksintöjä ei tunnisteta ja viedä eteenpäin, ellei yrityksen kulttuuri siihen kannusta. Yrityskulttuurin on aidosti kannustettava tekemään ja tunnistamaan uusia keksintöjä. Lisäksi ohjesäännön mukaista prosessia on aktiivisesti noudatettava ja sitä on syytä päivittää, kun yrityksessä syntyy uusia hyviä käytäntöjä. Lisäksi oikeudet keksintöihin kannattaa siirtää kirjallisesti riittävän aikaisessa vaiheessa, jotta epäselvyyksiä, jotka voivat merkittävästi haitata patentointiprosessia ja vaikuttaa jopa patentin pätevyyteen ei synny. Immateriaalioikeudet ovat yrityksille keskeinen väline kilpailukyvyn kasvattamiseksi, joten työsuhdekeksintöohjesäännön ja koko keksintöprosessin kehittämiseen kannattaa panostaa ja konsultoida asiantuntijoita. Keksintöilmoituslomakkeen muotoilussa, juridisten yksityiskohtien lisäksi kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että keksinnön teknisistä piirteistä saadaan riittävästi tietoa keksinnön patentoitavuuden arvioimiseksi ja mahdollista patentointiprosessia varten.

Työsuhdekeksinnöt -aiheesta löytyy lisätietoa täältä: https://www.bocoip.com/ipr-tieto/tyosuhdekeksinto/

 

EU-suojien status 31.12.2020 määrittelee tarvitaanko vuoden vaihteen jälkeen viranomaistoimenpiteitä suojan pitämiseksi voimassa Isossa-Britanniassa.

Brexit-siirtymäsäännösten mukaan kaikki EU-tavaramerkit ja -mallit, joissa rekisteröintiprosessi on saatettu loppuun viimeistään vuoden 2020 lopussa (rekisteröintipäivämäärä viimeistään 31.12.2020), tulevat olemaan automaattisesti voimassa Isossa-Britanniassa kansallisina rekisteröinteinä ja saavat saman uudistamismääräajan kuin EU-rekisteröinti ilman erillisiä viranomaistoimenpiteitä. Merkkien omistajalla on kuitenkin mahdollista käynnistää ns. Opt-Out-menettely Ison-Britannian rekisteröintiviranomaisen kautta, jos tavaramerkkisuojaa ei jostain syystä halutakaan siellä.

Jos EU-merkkiä koskeva tavaramerkkihakemus tai nimeäminen sen sijaan on vasta vireillä EU-tavaramerkkivirastossa vuoden vaihtuessa, suojan voimassa pitäminen Isossa-Britanniassa tulee vaatimaan aktiivisia toimenpiteitä kansallisella tasolla, mikä aiheuttaa lisäkustannuksia ja -riskejä.

Kannattaa myös ottaa huomioon, että automaattisesti UK-rekisteröinneiksi muuntuneiden rekisteröintien ja jatkohakemusten kautta syntyneiden suojien ylläpitäminen edellyttää kansallisen rekisteröinnin uusimista. Eli pelkkä EU-rekisteröinnin uudistaminen ei riitä. Jos rekisteröintejä ei uudisteta kansallisella tasolla Isossa-Britanniassa, tavaramerkkirekisteröinti ei pysy voimassa siellä.

Olemme marraskuussa yhteydessä kaikkiin asiakkaisiimme, joilla on EU-suojia ja selvitämme, miten merkinhaltija haluaa edetä Ison-Britannian osalta.