Tekijä: heidi.lautjarvi@bocoip.com

Tässä kirjoituksessa tulkitsen raporttia patenttitoimiston silmin: miten immateriaalioikeudet tulisi huomioida koronankin keskellä? 

Satayksitoistasivuinen raportti on paitsi mielenkiintoinen niin myös sangen tuhti lukupaketti. Tässä omat viisi nostoani raportilta: 

1. 73% vastaajista on tehnyt toimia liikevaihtonsa kasvattamiseksi, ja 40% vastaajista arvioi liikevaihtonsa kasvavan vuoden 2021 aikana, verraten 2020 tasoon. Liikevaihtoaan kasvattaneet yritykset kertoivat aikovansa kasvattaa investointejaan myös jatkossakin.

Disruptio tuo mukanaan mahdollisesti suuriakin markkinaosuuksien muutoksia, on voittajia ja on häviäjiä. Muistan, miten vuoden 2008 finanssikriisin seurauksena meillä Boco IP:llä vuosi 2009 oli itse asiassa varsin kiireinen: hyvin johdetut yritykset huomasivat liiketoimintaympäristön muutoksen vaikeammaksi, ja panostivat voimakkaastikin tuotekehitykseensä löytääkseen uusia tuotteita ja palveluita ja sitä kautta uutta liikevaihtoa.  

2. 42% vastaajista kertoi, että heillä on omaa tutkimus- ja kehitystoimintaa. Näistä 60% arvioi koronakriisin vaikuttaneen tähän toimintaan.  

Kysymyksen asettelun kannalta mielenkiintoista on huomata, että sanalla ”vaikutus” on saatu vastauksena myös positiivisia tuloksia: 17% on aloittanut uusia omia T&K hankkeita, 11% lisännyt T&K yhteistyötä muiden kanssa.  

Erityisen mielenkiintoista oli lukea, että kaiken kaikkiaan 66% yrityksistä –kaksi kolmasosaa! – kertoi koronakriisin vaikuttaneen positiivisesti T&K toimintaansa.  

IPR-knoppina voisin tässä yhteydessä nostaa esiin Suomen työsuhdekeksintölainsäädännön. Patentoitavien keksintöjen oikeudet eivät siirry yritykselle itsestään, tai vain työsopimukseen perustuen, vaan niistä on sovittava tapauskohtaisesti. Etenkin yhteistyöhankkeisiin lähdettäessä on tärkeää varmistaa, että oikeuksien siirrot on hoidettu lain mukaisesti paitsi omassa niin myös kumppaniyrityksessä. Muutoin saattaa käydä, että yhteistyöhankkeissa syntyneiden keksintöjen omistajuus ei olekaan itsestään selvää.  

Lue lisää työsuhdekeksinnöistä kollegani Pamela Lönnqvistin blogista Työsuhdekeksinnöt haltuun.

3. Ulkoisten tukitoimien osalta kyselyyn vastanneet yritykset arvioivat Business Finlandin myöntämän tuotekehitystuen positiivisen vaikutuksen liikevaihtoonsa voimistuvan tämän vuoden aikana. Myös Finnveran avustuksien kiitettiin auttaneen yrityksiä toiminnassaan.  

Varsinkin pienemmillä yrityksillä oman tutkimus ja kehitystoiminnan rahoittaminen voi olla haastavaa hyvinäkin aikoina. On hienoa lukea, että rahoitusta on ollut paitsi tarjolla, niin sitä on myös haettu, käytetty oikein, ja saatu aikaan uutta liikevaihtoa.  

Myös suojaamisen kustannuksiin on saatavissa rahoitusta. Tunnetuin näistä lienee Business Finlandin Innovaatioseteli, joilla tuetaan uusia ja kansainvälistä potentiaalia omaavia innovaatioita.  

Lue lisää erilaisista rahoituspalveluista kollegani Jerry Härkösen blogista Business Finlandin rahoitusvaihtoehdot. 

4. Kasvuhakuisuus: 65% vastaajista on kasvuhakuisia, ja heistä 18% on voimakkaasti kasvuhakuisia. Kasvuhakuiset yritykset ovat tehneet muita yrityksiä enemmän toimia liikevaihtonsa kehittämiseksi ja myös onnistuneet siinä: kasvuhakuisten yritysten liikevaihto laski koronakriisissä muita vähemmän.  

Kasvuhakuiset yritykset ovat kokemukseni mukaan usein myös erittäin valveutuneita paitsi liiketoimintastrategiassaan niin myös omassa IPR-strategiassaan. IPR-strategia on näillä yrityksillä osa hallituksen ja ylimmän johdon strategiatyötä.  

Työsuhdekeksinnöt mainitsinkin jo: onhan varmistettu, että yritys saa oikeudet keksintöihinsä? Kaikkea ei voi patentoida: onhan myös salassapidosta sovittu?  

Samoin pohdin jo yhteistyötä muiden yritysten kanssa: onhan tämä yhteistyö ja oikeuksien siirtyminen huomioitu mm. yhteistyö- ja alihankintasopimuksissa?  

Entäpä brändi ja tuote- ja palvelunimet: onhan ne rekisteröity, tai minimissään varmistettu, että uusiin nimiin ei muilla ole jo olemassa olevia kielto-oikeuksia?  

Boco IP tarjoaa ainoana toimijana Suomessa hollantilaisen Patentopolis B.V.:n kehittämää Design IP Strategy -palvelua ja -menetelmää. Menetelmän avulla voit nopeasti varmistaa ja muokata IPR-strategian vastaamaan liiketoimintanne ja tuotekehityksenne tavoitteita.

5. 12% vastaajista on suunnannut myyntiään uusille kansainvälisille markkinoille, 45% uusille asiakassegmenteille. 33% on tehnyt merkittäviä uudistuksia tuotteisiinsa ja palveluihinsa, 39% on ottanut muilla tavoin uusia tuotteita ja palveluita tuotevalikoimiinsa. 

Raportti tarjoaa tässäkin tilastossa innostavan lukukokemuksen: investoinnit T&K -toiminnassa ovat avanneet uusia ovia liiketoiminnan kasvattamiseen ja laajentamiseen.  

Nostetaan ensimmäisenä esille uudet kansainväliset markkinat: muistathan varmistaa toiminnanvapautenne myös näissä uusissa maissa, joissa toimintaa ei ole aiemmin ollut. Muista laajentaa tavaramerkkirekisteröinnit kattamaan myös nämä uudet maat, jos se vain on mahdollista. Mikäli uusien tuoteominaisuuksien patentointi on vielä kesken, voi uudet maat mahdollisesti vielä ehtiä huomioimaan esimerkiksi kansainvälisen jatkohakemuksen prosessissa. 

Entäpä uudistukset tuotteissa ja palveluissa? Tavaramerkeissä se voi tarkoittaa, että suojaa tulee laajentaa uusiin tavara- tai palveluluokkiin? Patentoinnin osalta nuo uudet ominaisuudet on pitänyt muistaa suojata jo ennen tuotejulkistuksia, muutoin voi olla jo myöhäistä saada niille suojaa. Samalla on tärkeää muistaa tarkastella näitä uusia tuote- tai palvelupiirteitä myös toiminnanvapauden osalta, jotta tuotteisiin tai niiden nimiin ei vahingossa päädy mitään, mikä on jo kolmannen osapuolen omaisuutta.  

Lopuksi, reilu kolmannes vastaajista oli löytänyt uutta myytävää muuta kautta, ehkäpä lisensoinnin tai yhteistyön kautta. Kun immateriaalioikeudet on huomioitu ja suojattu kattavasti, tarjoaa lisenssi kilpailuetua myös lisenssin ostajalle: lisenssimaksua kannattaa maksaa, koska lisenssi todella antaa kilpailuetua sen ostajalle.  

Toiminnanvapaus ja suojaaminen edellyttää pitkäjänteistä ja kokonaisvaltaista toimintaa, aina idean syntymisestä tuotteen lanseeraukseen ja markkinoilla toimimiseen. Kirjoitin jokin aika sitten muistilistan yrityksille tuotteiden ja palveluiden suojaamisen elinkaaresta: Kilpailuedun suojaamisen viisi vaihetta. 

Teollisuussijoituksen raportin löydät täältä.

Menestyksekästä uutta normaalia odottaen ja toivottaen!  

Mallisuoja mahdollistaa tuotteiden ulkomuodon ja muotoilun rekisteröinnin. Mallisuojan kohteena voivat olla fyysiset tuotteet, tuotteiden osat tai lisävarusteet, pintakuviot, kuosit, graafiset tunnukset, ohjelmistojen ja kotisivujen visuaaliset käyttöliittymät ja moni muu asia. Suoja koskee nimenomaisesti ulkomuotoa – sen mikä silmä näkee tai sormet tuntevat – eli se ei koske tuotteen takana olevaa ideaa.

Mallisuoja antaa oikeuden kieltää muita valmistamasta, myymästä ja markkinoimasta saman kokonaisvaikutelman antavia tuotteita. Mallisuojan edellytyksenä on, että mallin on oltava uusi verrattuna aiemmin julkisena olleisiin tuotteisiin, ja sen antama kokonaisvaikutelma on poikettava aiemmin julkisena olleista tuotteista. Malleja voi rekisteröidä kansallisesti, EU-tasolla tai kansainvälisen mallirekisteröinnin avulla.  

Kuulostaa yksinkertaiselta ja helpolta! Seuraavat kipupisteet näyttävät kuitenkin toistuvan: 

Mallisuoja ja kipupiste 1: Onko mallisuoja helposti kierrettävissä? 

Moni kokee turhautumista, koska mieltää, että mallisuojan voi kiertää tekemällä suhteellisen pieniä muutoksia muotoiluun. Usein syynä ei kuitenkaan ole mallisuojan heikkous vaan, miten suojaa on käytetty tuotteen ulkomuodon suojauksessa. On suojattu pelkästään tuotteen kokonaisulkomuoto mutta jätetty rekisteröimättä tuotteen omintakeiset visuaaliset piirteet erillisillä mallirekisteröinneillä. Tällöin muodostuu helposti tilanne, että kilpailija pääsee kiertämään suojan muotoilemalla oman tuotteen, joka näyttää hyvinkin samankaltaiselta, mutta jossa osa tuotteen piirteistä ovat erilaisia.  

Jotta tällaisia tilanteita ei muodostuisi, on aivan keskeistä, että kun mallisuojahakemusta valmistellaan, niin mietitään, onko mahdollista suojata tuotteen omintakeisia piirteitä erillisillä mallirekisteröinneillä. Siinä vaiheessa kannattaa myös miettiä, kannattaako suojata variaatiota tuotteesta omilla mallirekisteröinneillä, jotta saadaan laajempi suoja. Variaatioiden rekisteröinti kannattaa tehdä, vaikka niitä ei ole itse tarkoitus valmistaa, jotta kilpailija ei pääse niitä valmistamaan. 

Mallisuoja ja kipupiste 2: Mallin piirrokset tai kuvat 

Toinen kipupiste ovat mallihakemuksessa jätettävät kuvat tai piirrokset tuotteesta. Niihin kannattaa kuitenkin panostaa, koska ne ovat mallisuojan ydin. Kuvat tai piirrokset ovat aivan kriittisiä sen osalta, miten laajasti pystyy kieltämään muita käyttämästä samankaltaista muotoilua. Tuotetta koskevista piirroksista kannattaa tyypillisesti jättää pois kaikki epäolennaiset piirteet, jotka voivat esimerkiksi olla tuotteen väri- ja pintamateriaalit. Mikäli epäolennaisia piirteitä on liian paljon mukana, niin suoja kaventuu ja sen kiertäminen helpottuu.  

Tyypillisesti kannattaa käyttää viivapiirroksia tuotteesta. Tietyn tyyppisten mallien osalta kuvat tai valokuvat voivat olla parempia, esimerkiksi jos tuotteen pintarakenne on oleellinen osa tuotteen omintakeisuutta. 

Mallisuoja ja kipupiste 3: Suojan pysyvyys 

Mallisuojat ovat mitätöitävissä rekisteröinnin jälkeen, jos ilmenee, että samanmuotoista tuotetta oli ollut markkinoilla tai julkisena tai malli ei poikkea tarpeeksi sellaisista aiemmista tuotteista. Käytännössä tämä tarkoittaa, että jos aikoo vedota mallirekisteröintiinsä kilpailijaa vastaan, niin kannattaa ennen yhteydenottoa tutkia, oliko mallirekistereissä tai markkinoilla samankaltaisia tuotteita, kun oma hakemus jätettiin. Välillä tutkimuksissa löytyy samankaltaisia tuotteita, jotka ovat suurempia tai pienempiä riskejä, ja joita mahdollisesti voitaisiin käyttää perusteina mallirekisteröinnin mitätöinnille, mikä tietysti on turhauttavaa. 

Kannattaako jättää tuote sitten mallisuojaamatta? 

Ilman rekisteröintiä tuotteen ulkomuoto ja muotoilu on käytännössä vapaasti kaikkien käytettävissä. Vaikka tekijänoikeus voi koskea myös teollisesti valmistettuja tuotteita, niin sen olemassaolon osoittaminen on aina todistelua vaativaa, kun taas mallisuoja on näytettävissä rekisteröintitodistuksen avulla.  

Muotoilu voi myös saada suojaa rekisteröimättömän mallisuojan kautta, mutta sellaisenkin olemassaolo vaatii todistelua mallisuojan olemassaolosta ja edellyttää lisäksi, että pystyy näyttämään kopioinnin olleen tahallista ja suoja rajoittuu hyvin samankaltaisiin kopioihin. Rekisteröimällä tuotteen malliksi todistustaakka kääntyy – niiden, jotka haluaisivat käyttää muotoilua ja valmistaa samankaltaisia tuotteita, joutuvat kyseenalaistamaan mallirekisteröinnin validiteetin – ja lisäksi suoja on laajempi. 

Jos muotoiluun on panostettu ja se on keskeinen kilpailutekijä tuotteessa, niin silloin mallirekisteröintiä kannatta harkita vakavasti. 

Kirjoittaja IP-lakimies Peter Åkerlund auttaa merkkien ja muun aineettoman pääoman suojaukseen liittyvissä asioissa.

Mallisuojista voi lukea lisää täällä: https://www.prh.fi/fi/mallioikeudet/hakijalle/mika_on_mallioikeus.html

Innovaatioita syntyy niin tutkijayhteisön, yhteistyöhankkeiden kuin uusien, yritysten parissa. Tällöin keksintöjen suojaus ja omistus ovat tärkeitä kysymyksiä. Kokosimme aloittaville yrittäjille neljän kohdan tarkistuslistan, mitä IPR-oikeudet sisältävät ja mitä niistä tulisi tietää.

1. Tunne eri IPR-oikeudet ja laadi suunnitelma yrityksesi aineettoman pääoman suojaamisesta

Ennen liiketoiminnan aloittamista kannattaa perehtyä eri aineettomien oikeuksien käsitteisiin, kuten tekijänoikeuksiin, tavaramerkkeihin, mallioikeuksiin, hyödyllisyysmalleihin ja patentteihin. Näihin  viitataan yleisesti IP-oikeuksina. Eri IP-oikeudet (tai IPR-oikeudet) suojaavat erilaisia aineettoman pääoman muotoja: esimerkiksi keksintöjen suojaamiseen tarvitaan yleensä patenttia, tuotteen ulkonäön suojaamiseen mallisuojaa ja tuotenimiä turvaa rekisteröity tavaramerkki.

Usein yrityksen toiminnan ytimessä on aineettoman pääoman muotoja, jotka on tarpeen suojata. Lähes poikkeuksetta kannattaa suojata liiketoimintaan liittyvät innovaatiot, yrityksen brändi ja verkkotunnus. IP-suunnitelman laatiminen on elintärkeää, koska esimerkiksi patenttihakemuksen jättäminen jälkikäteen keksinnön jo tultua julki ei ole enää mahdollista. Myös verkkotunnuksilla, tai tuttavallisemmin ”domaineilla” on liittymäkohtia IPR-oikeuksien, kuten esimerkiksi tavaramerkkien kanssa. Mahdollisimman kattavan suojan saamiseksi kannattaa siis myös kiinnittää huomiota verkkotunnuksien saatavuuteen. Niin suojaustarpeen arvioinnin kuin suojausten toteuttamisen voi antaa patenttitoimiston tehtäväksi.

Eri IPR-oikeuksista yksityiskohtaista tietoa tarjoaa immateriaalioikeudet-tietopankkimme.

2. IPR-strategia: aineettoman pääoman suojaaminen turvaa yrityksen arvon

Aineettomasta pääomasta tai IP-oikeuksista ei voi puhua puhumatta rahasta, sillä IP-oikeudet ovat yrityksen omaisuutta, usein kaikkein arvokkainta sellaista. Liiketoiminta voi edetä pitkällekin ilman suojauksia, mutta suojaamatta jättäminen altistaa keksintösi ja brändisi kopioinnille – mistä kilpailijat kiittävät. IP-oikeudet ovat luonteeltaan kielto-oikeuksia,  joilla voi estää muita hyödyntämästä kaupallisesti esimerkiksi keksintöä tai brändiä. Tavaramerkki antaa myös yksinoikeuden merkin käyttöön.

IP-oikeudet turvaavat myös yrityksen kasvua vaikuttamalla positiivisesti yrityksen taloudelliseen arvoon. Kattava IP-salkku voi esimerkiksi kasvattaa myyntihintaa yrityskaupoissa tai mahdollistaa rahoitusta liiketoiminnalle. Tavaramerkit tekevät myös useissa maissa aktiivisesti väsymätöntä työtä kulissien takana estäen samankaltaisten hakemusten pääsyn rekisteriin.

3. Huolehdi, että IPR-oikeudet ovat ajantasalla

Kerran hankitut IP-oikeudet eivät ole ikuisia, vaan niiden voimassaolosta on huolehdittava säännöllisillä uudistusmaksuilla. Hyvä käytäntö on listata IP-oikeudet ja niihin liittyvät määräpäivät, jotta oikeuksia ei menetä huolimattomuuttaan. Turhia oikeuksia ei kannata pitää voimassa rasittamassa yrityksen kassatilannetta, mutta samalla on myös hyvä muistaa, että esimerkiksi tavaramerkit käyttäytyvät samalla tavalla kuin hyvä viini – ne paranevat vanhetessaan. Myös määräpäivien valvonnan voi jättää patenttitoimiston huoleksi.

4. Selvitä ja varmista toiminnanvapautesi

Erilaisten IP-oikeuksien tuntemisen ja omien oikeuksien suojaamisen lisäksi on syytä selvittää mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, mitä kilpailijat ovat suojanneet, jotta ei tule omalla toiminnallaan tahattomasti loukanneeksi muiden aineettomia oikeuksia. Toiminnanvapauden selvittäminen turvaa liiketoimintaa ja ehkäisee esimerkiksi patenttikiistoja. Vaikka IPR:t eivät tällä hetkellä tunnu ajankohtaisilta, niiden tunteminen on tulevaisuuden kannalta tärkeää. Hyvä tapa välttää yleisimmät virheet, on jatkuva yhteistyö luotettavan patenttitoimiston kanssa.

Aiheesta muualla:

PRH: aiheettomien oikeuksien opas: https://www.prh.fi/stc/attachments/tietoaprhsta/newfolder_4/Diges_aineettomien_oikeuksien_opas.pdf

Business Finland: https://www.businessfinland.fi/suomalaisille-asiakkaille/palvelut/rahoitus

 

Kirjoittajat Petri Nieminen, Jerry Härkönen ja Heidi Lautjärvi työskentelevät Boco IP:llä Myynnissä, markkinoinnissa ja viestinnässä. Artikkeli perustuu vuonna 2017 julkaistuun blogiin luovuudesta, innovaatioista ja IPRstä: https://www.bocoip.com/blogi/luovuus-innovaatiot-ipr/

Perinteiset Oscar (Academy Awards) -patsaat jaetaan tämän viikon lopussa. Suomessa voittajat ovat selvillä maanantain vastaisena aamuyönä. Oscarit ovat innoittaneet, kauhistuttaneet, ihmetyttäneet, ja shokeeranneet kautta aikain vuodesta 1929 alkaen. Maailman mahdollisesti tunnetuin patsas käsittää laajat IPR-oikeudet, mistä kerromme alla enemmän.

Oscar -palkinnot jaetaan joka vuosi parhaille elokuvien tekijöille ja elokuville. Elokuva-akatemian noin 6000 jäsentä äänestävät vuosittaiset voittajat. Ihan ensimmäiset palkinnot ja niihin liittyvät tilaisuudet eivät olleet laisinkaan näin isoja, kuten ne ovat nyt, eikä jännitystä niissä juurikaan ollut. Voittajat ilmoitettiin ihan ensimmäisissä Oscar-juhlissa etukäteen. Ensimmäistä kertaa ikinä vuoden 2020 Oscar -juhlat jouduttiin siirtämään pandemian vuoksi muutamalla kuukaudella eteenpäin, mutta ne pidettiin.

1. Patsaan historia loi tietä IPR-strategialle ja toi vahvat IPR-oikeudet

Patsaan valmistus tapahtuu aina samalla tavalla: patsas valetaan britanniumista ja se päällystetään kullalla. Jalusta on metallia, pituutta patsaalla on 34 cm ja painoa 3,85 kg.

Ehdokkuuksissakin on tietyt säännöt. Tullakseen edes ehdokkaaksi, elokuvanäytös tulee järjestää ensimmäisenä Los Angelesissa, USA:ssa sen vuoden aikana, kun ehdokkuus annetaan. Jos lyhytkategorioita ei oteta huomioon, elokuvan pituus tulee olla vähintään 40 minuuttia. Ehdokkuuksiin tulee aina valmiit ehdokaslistat. Yksi poikkeus tiedetään koko historian aikana ja hän on Hal Mohr, joka kuvasi Kesäyön unelman vuonna 1935. Kaikki muut voittajat ovat olleet kautta aikain ehdokaslistalta.

Ilmeisesti yhtä mieltä ollaan siitä, että Cedric Gibbons olisi suunnitellut patsaan yhden kokouksen aikana mutta patsaan nimestä ei olla ihan samaa mieltä. Oscar-palkinnon nimen ensi vaiheet eivät ole täysin tiedossa, ja siksi huhuja on liikkunut vuodesta 1934 alkaen parikin eri versiota. Ensimmäisen huhun mukaan elokuva-akatemian kirjastonhoitaja Margaret Herrick totesi joskus, että jaettavat patsaat ovat kuin ilmetty Margaretin Oscar-setä. Toisen huhun mukaan Bette Davis olisi verrannut patsasta entiseen mieheensä ja nimi juontaisi juurensa siitä. Oli alkuperä mikä tahansa, sääntö on, ettei Oscar-patsaan voittanut tai sen myöhemmin perinyt saa myydä sitä ennen kuin elokuva-akatemia on antanut kommenttinsa myymiseen. Elokuva-akatemialla on aina ensisijainen mahdollisuus saada patsas itselleen. Mikäli Oscar-voittaja tai perillinen ei suostu tällaiseen, patsas on elokuva-akatemian omaisuutta.

2. Laajat immateriaalioikeudet takaavat menestyksen

Itse patsaan ulkomuoto, sekä “Academy Awards”- tapahtuman nimi on myös suojattu sadoilla tavaramerkkirekisteröinneillä ympäri maailmaa  Sen lisäksi, että Akatemia (The Academy of Motion Picture Arts and Sciences) omistaa erilaisia oikeuksia Oscareihin ja varsinaiseen Oscars -tilaisuuteen liittyen, Akatemialla on mm. tavaramerkit “OSCAR®,” “OSCARS®,” “ACADEMY AWARD®,” “ACADEMY AWARDS®,” “OSCAR NIGHT®,” “A.M.P.A.S.®”. Taho omistaa myös mallioikeuden Oscar patsaaseen. Oscar ja Academy Awards on olleet tavaramerkkirekisterissä vuodesta 1979 alkaen. Patsas sai tavaramerkin vuonna 1975.

Akatemia on ollut erittäin aktiivinen puolustamaan IPR-oikeuksiaan, erityisesti viimeisten vuosien aikana, jolloin kopioinnit ovat lisääntyneet. Yksi syy tähän on ollut siinä, että ihmiset kokevat Oscareiden olevan jo geneerisiä eikä niin, että jokin taho oikeasti omistaa IPR-oikeudet. Oscareihin liittyviä IPR-rikkomuksia näkyy aika ajoin erilaisissa mainoksissa. Yhdysvaltojen postilaitoskin käytti omassa mainoskampanjassaan vertauskuvaa, että heidän palvelunsa ovat ”Oscareiden tasoisia palveluita”. Sääntöjen vastaisesti.

Vuonna 2020 Akatemia joutui huomaamaan, että aikaisemmat laajat rekisteröinnit koituivat sen uuden rekisteröintihakemuksen esteeksi. Akatemia yritti hakea IPR-suojausta alla olevalle merkilleen ”the Work”. Yhdysvaltojen IPR-oikeuksia käsittelevä virasto (US Copyright Office Review Board) perusteli asiaa näin: ” the Work did not contain the requisite authorship necessary for it to be eligible for copyright protection”. Asiaa perusteltiin myös näin: “original work of authorship fixed in any tangible medium of expression (17 U.S.C. §102(a)). As per the landmark decision in Feist Publications v Rural Telephone Services, the term original consists of two components: independent creation and sufficient creativity, with only a modicum of creativity necessary for a work to be eligible for copyright protection. It may be found that combinations of non-protectable elements qualify for such protection; however, as set out in Satava v Lowry, “only if those elements are numbers enough and their selection and arrangement original enough that their combination constitutes an original work of authorship”.” (lähde: Harvey, 2020)

3. IPR oikeudet loistavat punaisella matolla

Voittajia ei enää julkaista etukäteen, vaan jännitys tiivistyy gaalaillassa. Ehdokkaat saapuvat tilaisuuteen kävellen pitkin punaista mattoa. Tilaisuudesta on tullut myös merkittävä muotisuunnittelijoiden ja elokuvatähtien näyttäytymispaikka, kun toinen toistaan kuuluisampi näyttelijä pukeutuu nimekkäiden suunnittelijoiden ja muotitalojen muotiluomuksiin. Tilaisuudesta on tullut IPR-näkökulmasta myös tärkeä. Sen lisäksi että näyttelijät ja laulajat ovat suojanneet omia nimiään tavaramerkein, usein myös elokuvien nimet tai niihin sisältyvien hahmojen nimet on myös suojattu (esim. tavaramerkein ja tekijänoikeuksin).

Historiallisesti kolme elokuvaa on voittanut 11 Oscaria Dolby (ent. Kodak) teatterissa. Ne ovat vuoden 1959 Ben-Hur, vuoden 1997 Titanic, ja vuoden 2003 Taru Sormusten Herrasta: Kuninkaan Paluu. Vuosien saatossa on nähty myös paljon shokeeraavia tilanteita: Dudley Nichols kieltäytyi Oscar patsaasta 1936 ja Marlon Brando vuonna 1973. Cherin 1986 puku sai hieraisemaan muutaman silmiään mutta se ei ollut se shokeeraavin, vuoden 2001 Björkin joutsenpuku on tulkittu omituisimmaksi puvuksi Oscarien historian aikana. Vaikka makedonialaisen Marjan Pejoskin suunnittelemaa pukua on tituleerattu oudoimmaksi ikinä, tänä vuonna 2021 puku on saanut jo ikonisen puvun leiman. Puvusta tuli jopa niin suosittu, että mm. Valentino teki erilaisen version puvusta (ks BBC, 2021 ja Douglas, 2014)

4. IPR-oikeudet ovat antaneet Akatemialle kielto-oikeuden puuttua väärinkäytöksiin

Mutta onpa Oscar esiintymiset johtaneet immateriaalioikeudellisiin loukkausoikeudenkäyntiuhkiin. Vuoden 1989 Rob Lowen versio Proud Mary-laulusta Lumikin kanssa sai Disneyn tuotantoyhtiön suuttumaan totaalisesti. Esitys meni niin pieleen, että se tuhosi samalla esitystä ohjanneen ohjaajan uran. Eipä vuosien saatossa oikeudenkäyntiuhkalta ole välttyneet isotkaan yritykset, kuten urheiluvälinevalmistaja Prince, Royal Carribbean tai Toyotan mainostoimisto Saatchi&Saatchikaan. He käyttivät Oscar -logoa väärin omassa mainonnassaan. Nämä asiat ratkaistiin rahallisilla korvauksilla Akatemialle.

Kuten yllä voi nähdä, laajat IPR-oikeudet ovat erittäin tärkeitä toiminnan menestymiselle. Ajoissa haetut IPR-oikeudet takaavat tehokkaan kielto-oikeuden sen haltijalleen. Vaikka Oscar -tilaisuutta hallinnoiva järjestö on joutunut taistelemaan esimerkiksi patsaaseen liittyvien tekijänoikeuskysymysten parissa, tehokkaalla tavaramerkkisuojalla on saatu varmistettua, että tapahtumaa ja siihen liittyviä palkintoja ei ainakaan kopioida aivan käden käänteessä. Akatemian toiminta on ollut IPR-näkökulmasta erinomaista. Akatemian ”IPR unelmatehtaan” toiminnan voittokululle ei näy loppua.

***********************

Academy Awardsien brändien tiukoista säännöistä voi lukea lisää täällä: https://www.oscars.org/legal/regulations#:~:text=the%20Academy%20marks%20appear%20in,and%20service%20mark%20of%20the. Säännöissä mainitaan mm. miten brändejä voi ja saa käyttää.

Lähteet:

BBC, 2021: https://www.bbc.com/culture/article/20210420-bjork-swan-dress-a-reviled-oscars-outfit-thats-now-iconic

Douglas, 2014: https://web.archive.org/web/20141223201353/https://celebrity.yahoo.com/blogs/fashion/valentino-remakes-bjork-39-infamous-swan-dress-39-191700386.html

Harvey, 2020: https://ipkitten.blogspot.com/2020/06/academy-logo-featuring-oscar-statue.html

Wikipedia

Blogin kirjoittajat ovat Heidi Lautjärvi  ja Jerry Härkönen. Heidi työskentelee Boco IP:n viestintä- ja markkinointitiimissä Head of Marketing and Communications -roolissa ja Jerry IP-lakimiehenä.

Mitä jos käykin huonosti? Sitä varten kannattaa ottaa IPR-vakuutus. IPR-vakuutus suojaa yritystäsi odottamattomilta oikeudenkäynti- ja asianajokuluilta. IPR-vakuutus on suunnitelma, jos jotakin ennalta odottamatonta tapahtuu.

IPR-oikeuksien ja -vakuutuksien perimmäinen tarkoitus on hyvin samankaltainen, molempia tarvitaan sen varalle, että jotain tapahtuu. IPR-oikeuksiin, kuten patenttiin tai tavaramerkkiin joudutaan usein vetoamaan riitatilanteissa, joissa jokin muu elinkeinonharjoittaja oikeudettomasti hyödyntää yritykselle kuuluvia oikeuksia. Yksikään yrittäjä ei todennäköisesti tieten tahtoen halua joutua tällaiseen tilanteeseen, mutta sen varalle on kuitenkin hyvä olla suunnitelma, joka turvaa yrityksen kassatilanteen sekä liiketoiminnan jatkuvuuden. Joidenkin yritysten tapauksessa tämä suunnitelma voi olla esimerkiksi oikeuksien puolustamiseen korvamerkitty erillinen ”sotakassa”, kun taas toisessa tapauksessa viisaampi ratkaisu on IPR-vakuutuksen ottaminen. Alla pureudun syvemmin oikeuksien puolustamiseen ja siihen varautumiseen.

IPR-vakuutus suojaa oikeuksiasi oikealla hetkellä

Jo muutaman ensimmäisen juristivuoteni ja ensimmäisten kymmenien pitämieni asiakaspalaverien aikana tietyt teemat oikeuksien hankkimiseen ja puolustamiseen liittyen nousivat selkeästi esille. Yksi kestosuosikeista on edelleen huoli, miten etenkin ”aloittelevan” yrityksen varat riittävät vaivalla haettujen oikeuksien puolustamiseen, mikäli joudutaan jonkinlaiseen vakavampaan riitatilanteeseen, jossa esimerkiksi liiketoimintastrategiasta johtuen neuvotteluihin ei ole mahdollisuutta. Vaikkakin yrittämiseen liittyy aina riskejä, joista osaa on väistämättä hyvin hankala, ellei jopa mahdoton ennakoida, IPR:n puolustaminen on yksi sellaisista, jonka tiimoilta pään pensaaseen laittaminen ei kannata – ainakaan pitkässä juoksussa. Jo näiden pelkojen esiintuominen IPR-asiantuntijalle on askel oikeaan suuntaan, sillä onnistuneen liiketoiminnan pyörittäminen on usein hyvin suurelta osin epävarmuuksien hallintaa.

Rekisteröidyt oikeudet tekevät työtä osittain automaattisesti taustalla, ilman että oikeuksien haltija tulee siitä välttämättä edes tietoiseksi. Kilpailukentän muuttuessa ja alueellisten ja lainsäädännöllisten eroavaisuuksien takia aika ajoin joudutaan kuitenkin tilanteeseen, jossa tämä automatiikka ei ole riittävää ja oikeuksia joudutaan puolustamaan aktiivisemmin.

Monilla yrityksillä ei ole sijoittaja-armeijaa takana, jolloin oikeuksien puolustamisesta koituvat kulut voivat vaikuttaa merkittävästikin yrityksen kassatilanteeseen ja tätä kautta muuhunkin toimintaan. Pahimmissa kauhuskenaarioissa vaikutus ulottuu jopa syvemmälle yrityksen perustuksiin saakka ja tilanne johtaa siihen, että oikeuksien puolustaminen vaarantaa jopa koko yhtiön taloustilanteen ja tätä myöten myös yrityksen tulevaisuuden. Näiden ongelmien kanssa jouduttiin painimaan aiemmin hyvin usein, mutta onneksi nykyisin tilanteeseen voi varautua aiemmin mainitun ”sotakassan” lisäksi myös IPR-vakuutuksella. Tämän tyyppiset vakuutustuotteet olivat aiemmin hyvin harvinaisia, mutta nykyisin kyseiset tuotteet ovat käytännössä kaikkien yrittäjien saatavilla.

IPR-vakuutus on kaikkien yritysten suojaamiseen tarkoitettu vakuutus

Vaikka juristiarmeijalla pelottelu ja vastapuolen hautaaminen paperitöihin on monille lähinnä elokuvista tuttu strategia, tapahtuu sitä myös oikeassa elämässä. Tiedostimme yllä mainitun myös Boco IP:llä, ja tästä syystä olemme tehneet yhteistyötä If-vakuutusyhtiön kanssa, joka on yksi IPR-vakuutusten edelläkävijöitä Suomen markkinoilla. Yhteistyön, ja yleisen vakuutus- ja IPR-tietouden jakamisen kautta, olemmekin saaneet mainiota palautetta ja käytännönläheiselle yhteistoiminnalle tuntuu olevan selkeää tarvetta myös tulevaisuudessa.

Kuuluisan sananlaskun mukaan isot laivat kääntyvät hitaasti ja sama teoria pätee myös tietoisuuden rakentamiseen. Emme kuitenkaan Boco IP:llä pelkää rankkaakaan työtä, joten mikäli kaipaatte lisää tietoa IPR-vakuutuksesta, sen sopivuudesta teidän liiketoimintaanne tai vaikkapa ihan yleistä tilannekartoitusta, älkää epäröikö ottaa meihin yhteyttä. Järjestämme enemmän kuin mielellämme lyhyen veloituksettoman etäpalaverin, jotta mieltä kaivertavista epävarmuuksista päästään lopullisesti eroon! Asian kanssa ei kuitenkaan kannata jäädä aikailemaan, sillä luonnollisesti vakuutus kannattaa ottaa ennemmin kuin myöhemmin, jotta voidaan varmistua, että vakuutus kattaa kaiken tarpeellisen. On myös hyvä muistaa, että IPR-vakuutus voi turvata toimintaa myös niissä tilanteissa, joissa asiakkaalla ei olisikaan omia suojattuja oikeuksia.

Kirjoittaja Jerry Härkönen on IP-lakimies. Jerryllä on kokemusta useista IPR-alan yrityksistä ja hän on erikoistunut brändien suojaamiseen eri keinoin. Jerryn koulutus- ja työtausta ovat vahvasti kansainvälisesti painottuneita.

Lisää IPR-vakuutustuotteesta myös täällä.

Peruna, kuten muutkin kasvit on mahdollista suojata. Eikä nyt puhuta suojaamisesta tuholaisilta, taudeilta tai hallalta, vaan suojamuotona ovat immateriaalioikeudet; tutummin IP-oikeudet tai aineettomat oikeudet. Kasveihin kuten perunaan voi liittyä monenlaisia immateriaalioikeuksia kuten patentti, tavaramerkki, hyödyllisyysmalli ja kasvinjalostajanoikeus.

Perunaa on viljelty Andien keskiosissa Etelä-Amerikassa tuhansia vuosia. On arveltu, että villiperuna otettiin ravinnoksi käytettäväksi jo 10 000 vuotta sitten. Eurooppaan peruna rantautui 500 vuotta sitten ja viimein 1730-luvulla Suomeenkin.

Peruna on aina ollut eräs oman ruokavalioni kulmakivistä. Kotitilallani perunat kasvatettiin, ja edelleen kasvatetaan, itse. Tutuksi ovat tulleet sekä siemenperunoiden istutus keväisin että sadonkorjuu syksyisin. Noiden ajankohtien välissä saattoi edessä olla myös rikkakasvien kitkentää, jotta valko- ja violettikukkaiset perunanvarret pääsivät esteettä kasvattamaan mukulasatoaan.

Potyvirusten tilalle patentit

Paitsi ruokalautasella perunalla on ollut tärkeä rooli myös omassa opiskelu- ja työhistoriassani. Tein jatko-opintoni professori Jari Valkosen tutkimusryhmässä, jossa yhtenä tutkimuskohteena olivat perunaa vioittavat virukset, erityisesti potyvirukset. Väitöstutkimukseni aiheena oli perunan potyviruskestävyyttä koodittavien geenien kartoitus. Tutkimuslaboratorio vaihtui myöhemmin patenttitoimistoon.

Patentoitavaa innovaatiota ei omaan tutkimustyöhöni liittynyt, mutta perunaan, kuten muihinkin kasveihin, liittyville keksinnöille on mahdollista saada patenttisuojaa. Patentoitavuuden edellytykset ovat samat kuin muillekin keksinnöille, eli uutuus, keksinnöllisyys ja teollinen käyttökelpoisuus. On kuitenkin otettava huomioon kansalliset ja alueelliset säännökset, esimerkiksi eurooppapatenttia ei voi saada perinteisille jalostusmenetelmille ja niiden avulla saaduille kasveille.

Julkisesta Espacenet-patenttitietokannasta löytyy hakusanalla ”potato” yli 400 000 patenttijulkaisua. Toki tuohon lukuun sisältyy perunaan hyvin etäisestikin liittyviä julkaisuja. Joka tapauksessa on suuri määrä patenttihakemuksia, jotka kytkeytyvät tavalla tai toisella perunaan. Hakusanojen ”potato” ja ”virus” yhdistelmällä puolestaan löytyy yli 61 000 patenttijulkaisua.

Kasvinjalostajanoikeus: mitä se olikaan?

Perinteisellä jalostuksella tuotetut kasvilajikkeet puolestaan on mahdollista suojata kasvinjalostajanoikeudella, ei siis patentoimalla. EU:n kasvinjalostajanoikeuksia perunaan (Solanum tuberosum L.) liittyen on haettu vuodesta 1995 alkaen yli 1700 kappaletta.

Suomen eniten viljeltyjen ruokaperunalajikkeiden TOP 70 -listan kärjestä löytyivät vuonna 2020 Melody, Annabelle, Solist, Gala, Afra, ja Colomba, jotka on suojattu EU:n kasvinjalostajanoikeudella 2000-luvun alussa. Vie siis vuosia ennen kuin kasvinjalostajien kehittelemät uudet lajikkeet löytävät tiensä jalostajlta viljelijöiden suosikkilajikkeiksi. Löytyvätköhän listan kärjestä tulevaisuudessa esimerkiksi Beyonce, Elvis tai Sinatra, joille Euroopan kasvilajikevirasto on myöntänyt kasvinjalostajanoikeuden viime vuonna.

Suomessa perunanjalostus on kansainvälisen kilpailun kiristyessä päättynyt. Varhaisperunana käytettävä Jussi on mahdollisesti viimeinen puhtaasti Suomessa jalostettu perunalajike. Ruokavirasto myönsi Jussi- lajikkeen omistajalle Boreal Kasvinjalostus Oy:lle kasvinjalostajanoikeuden vuonna 2015.  Ensimmäiset varhaisperunat päästään istuttamaan Varsinais-Suomessa normaalisti maaliskuussa, joten juhannusaterialla syötävät Jussi-perunat saattavat olla jo aluillaan.

Kirjoittaja FT Jaana Hämäläinen on Boco IP:n osakas ja eurooppapatenttiasiamies. Jaana hoitaa biotekniikkaan, molekyylibiologiaan, lääkealaan, kemiaan ja kasveihin liittyvien keksintöjen patentointia kansallisesti ja kansainvälisesti. Keksintöjen suojaamisen lisäksi Jaana laatii toiminnanvapausselvityksiä, uutuustutkimuksia ja lausuntoja, avustaa teknisenä asiantuntijana patentteja koskevissa riita-asioissa sekä toimii luennoitsijana. Jaanalla on Euroopan patenttiviraston lisäksi aiempaa työkokemusta yliopistotutkijana Suomesta, Ruotsista ja Yhdysvalloista.

Oikeasta ja väärästä kasvista voit lukea lisää täällä.
Jaana on kirjoittanut aiemmin ensimmäisen osan kasvinjalostajanoikeudesta täällä.

 

Yrityksen tuotemerkit, nimi ja iskulauseet ovat tärkeä osa yrityksen aineetonta pääomaa, ja ne voidaan suojata tavaramerkkirekisteröinneillä. Tavaramerkin rekisteröinti antaa oikeuden estää muita käyttämästä samankaltaisia merkkejä ja vähentää samalla merkin käyttöön liittyviä juridisia riskejä. Mikäli merkkiä ei rekisteröidä, se on käytännössä muiden vapaasti käytettävissä ja rekisteröitävissä. Tavaramerkin rekisteröinti siis kannattaa.

Tavaramerkit ovat tärkeä osa yrityksen brändiä ja markkinointia. Tavaramerkkien rekisteröinneillä turvataan tuotteiden ja merkkien kehitystyön investoinnit ja estävät muita hyötymästä merkin keräämästä maineesta. Rekisteröimällä tavaramerkki turvataan, että merkkiin tehdyt investoinnit ja merkin maine eivät valu muiden hyödynnettäviksi. Tavaramerkin rekisteröinnin avulla vähennetään muiden esittämien loukkaussyytösten riskiä. Jos yrityksen toimintaa, markkinoita tai valmistusta on Suomea laajemmin, EU-alueella tavaramerkit kannattaa suojata ne koko EU-alueen kattaviksi EU-tavaramerkeiksi.

Tavaramerkin rekisteröinti synnyttää tavaramerkkisuojan

Tavaramerkkisuoja syntyy pääsääntöisesti rekisteröimällä ja se on myös selkein tapa saada yksinoikeus merkkiin. Esimerkiksi EU-tavaramerkkiin voi saada yksinoikeuden vain rekisteröimällä. Useimmissa maissa suoja voi syntyä myös pelkän käytön perusteella. Merkki on vakiintunut, kun asianomaiset kuluttaja- tai muut piirit tunnistavat vakiintuneen tavaramerkin pitkäaikaisen käytön perusteella. Ns. Common Law-maissa kuten Yhdysvalloissa merkin käyttö määrittää suojan alkamisen.

Tavaramerkin rekisteröinti oikeuttaa merkin omistajaa kieltämään muita tahoja käyttämästä elinkeinotoiminnassaan tavaramerkkiin sekoitettavissa olevaa tunnusta. Tämä tarkoittaa, että tavaramerkin omistaja voi kieltää omaan merkkiinsä sekoitettavissa olevan merkin käytön, kunhan merkkiä käytetään samojen tai samankaltaisten tuotteiden tai palveluiden tunnuksena. Kielto-oikeus koskee merkin käyttöä esimerkiksi tavarassa tai sen pakkauksessa, mainonnassa, markkinointi- ja laskutusaineistossa tai merkin käyttöä suullisesti. Kun tavaramerkki on rekisteröity, on merkin omistajalla suoja suoralta kopioinnilta ja merkin muunnelmia vastaan. Merkkien sekoittumista arvioidaan niiden antaman kokonaisvaikutelman perusteella.

Tavaramerkin rekisteröintiedellytykset

Tavaramerkin rekisteröinti edellyttää, että merkki on ns. erottamiskykyinen ja ettei merkin rekisteröinnistä aiheudu sekaannusvaaraa jo olemassa olevien tavaramerkkien tai tiettyjen muiden oikeuksien kanssa.

Erottamiskyvyllä tarkoitetaan, että tavaramerkki ei saa kertoa tuotteen ominaisuuksista, laadusta tai alkuperästä. Merkki ei siis saa kostua pelkästään tuotetta kuvailevista sanoista.   Rekisteröintiviranomainen arvioi hakemuskäsittelyn aikana, että merkki ei kokonaisuutena katsoen ole kuvaileva. Arvio tehdään suhteessa tuotteisiin ja palveluihin, jotka hakemus kattaa.  Erottamiskyvytön tavaramerkki voi saavuttaa erottamiskyvyn laajamittaisen ja pitkän käytön kautta, josta IP lakimiehemme Jerry Härkönen kirjoitti aiemmin: https://www.bocoip.com/blogi/vakiintunut-tavaramerkki-suomessa-omistatko-tietamattasi-tavaramerkin/

Tavaramerkiksi voi rekisteröidä minkä tahansa merkin, jonka avulla tuotteiden tai palveluiden jakeluketju ja loppukuluttajat, tuoteryhmästä riippuen ammattilaiset tai kuluttajat, pystyvät erottamaan markkinoitavat tuotteet ja palvelut toisten yritysten samankaltaisista tavaroista ja palveluista. Perinteisesti tavaramerkit jaetaan sana-, kuvio- tai yhdistelmämerkkeihin, mutta muitakin merkkityyppejä on, kuten iskulauseet, multimediamerkit ja sijaintimerkit.

Esimerkiksi Nike on rekisteröinyt iskulauseensa Just do it® EU-tavaramerkiksi. Tavaramerkiksi voidaan hyväksyä myös äänimerkki tai kolmiulotteinen merkki. Nestlen Perrier®-pullon ulkomuotoa suojaa EU-tavaramerkki. Hyvin poikkeuksellisesti tavaramerkiksi voidaan rekisteröidä myös väri tai tuoksu. Fazer on rekisteröinyt tummansinisen Pantone 280C-värisävyn suklaalle. Nämä ns. epätyypilliset tavaramerkit ovat kiinnostavia kuriositeetteja, joilla on markkinointiarvoa, mutta yksinoikeuden saaminen niihin usein edellyttää sana- ja yhdistelmämerkkejä enemmän investointeja ja pidempiä viranomaisprosesseja.

Erottamiskyvyn lisäksi rekisteröintiviranomainen tutkii, onko merkki sekoitettavissa aiempiin suojattuihin merkkeihin, jotka koskevat samankaltaisia tuotteita tai palveluita. Suomessa rekisteröintiviranomainen Patentti- ja rekisterihallitus tekee sekoitettavuustutkinnan oma-aloitteisesti ja tutkimukseen sisältyy myös sekoitettavuus aiempiin toiminimiin, jotka koskevat samoja aloja. EU:ssa sekoitettavuustutkimuksen tekee rekisteröintiviranomainen EUIPO ainoastaan mikäli aiempien samankaltaisten suojattujen merkkien tai toiminimien haltijat itse käynnistävät ns. väiteprosessin EU-tavaramerkkihakemusta vastaan.

Erottamiskykyyn ja merkin valintaan liittyvistä asioista löydät lisää näistä blogeistamme:

https://www.bocoip.com/blogi/oodi-erottamiskyvylle/

https://www.bocoip.com/blogi/perunat-naisten-vaateosastolla/

Tavaramerkin rekisteröinnin voimassaolo

Tavaramerkin rekisteröinti on voimassa kerrallaan kymmenen vuotta hakemus- tai rekisteröintipäivästä. Esimerkiksi Suomessa ja EU-tavaramerkkivirastossa 10 vuotta alkaa hakemuspäivästä.

Tavaramerkin rekisteröinti voidaan uudistaa kymmenen vuoden jaksoissa. Merkin omistaja voi kuitenkin menettää tavaramerkkinsä, mikäli tavaramerkkiä ei ilman hyväksyttävää syytä ole tosiasiallisesti käytetty viimeisten viiden, tai joissain maissa kolmen, vuoden aikana. Käytössä oleva tavaramerkin rekisteröinti on periaatteessa voimassa ikuisesti, kunhan uudistamismaksut maksetaan joka kymmenes vuosi.

Miten tavaramerkin rekisteröinti tulisi tehdä?

Suojausprosessin lähtökohtana on yleensä asiakkaan yhteydenotto meihin ja toive suojata joku tietty tavaramerkki. Tässä vaiheessa kartoitamme ennakkotutkimuksella nopeasti, löytyykö rekistereistä jo vastaavia identtisiä merkkejä. Tekemämme ennakkotutkimukset ovat tärkeitä, jotta selvitetään, liittyykö merkin käyttöön tai rekisteröintiin juridisia riskejä. Tutkimus mietitään tarkoin kunkin tavaramerkin rekisteröinnin osalta, sillä tutkimusten kustannukset ovat sidoksissa niiden laajuuteen.

Mikäli ennakkotutkimuksessa ei ilmene merkittäviä riskejä, arvioimme miten merkki kannattaa suojata: sanamerkkinä, kuviomerkkinä tai näiden yhdistelmänä. Välillä tarvitaan useamman tavaramerkin rekisteröinnin, jos halutaan erittäin kattava suoja. Esimerkiksi, jos asiakas ei aio käyttää merkkiään pelkästään logomuodossa, on yleensä tärkeää saada tavaramerkin rekisteröinti merkin sanalle tai sanoille. Ennen suojausprosessien aloittamista on keskeistä ja erittäin tärkeätä arvioida missä muodossa tai muodoissa merkki rekisteröidään.

Kolmanneksi käymme asiakkaan kanssa tarkasti läpi , missä asiakas tarvitsee suojaa maantieteellisesti tällä hetkellä ja useamman vuoden tähtäimellä. Tuotteen maantieteelliset markkinat ovat ohjaavana tekijänä, mutta myös missä tuoteväärennöksiä voidaan valmistaa.

Neljänneksi mietimme, millainen hakemuksen suojapiiri tulisi olla, eli mille tavaroille ja/tai palveluille merkkiä haetaan ja mille sitä käytetään nyt ja tulevaisuudessa. Jos hakemus on esimerkiksi IT-alaa koskeva, kannattaa hakemuksessa huomioida itse ohjelmiston tai laitteen lisäksi siihen liittyvät palvelut, kuten ohjelmistojen asennus, ylläpito ja IT-konsultointi. Jo vireille laitettua hakemusta ei voi laajentaa myöhemmin, joten kaikki merkkiin ja sen käyttöön liittyvät tarpeet on mietittävä tarkasti etukäteen.

Mikä on tavaramerkin rekisteröinnin hinta?

Tavaramerkin rekisteröinnin hinta Suomessa perusviranomaismaksun osalta on 225 €. Tyypillisesti asiakkaamme lähtevät liikkeelle suojaamalla tavaramerkin EU-tavaramerkkirekisteröinnillä, joka suojaa merkin kaikissa EU-maissa. EU-tavaramerkkihakemuksen perusviranomaismaksu on 850 €. Lisäviranomaismaksuja joudutaan maksamaan, jos halutaan, että tavaramerkin rekisteröinti koskee useata ns. tavaramerkkiluokkaa. Oikean suojausjärjestelmän valinta ja kustannusten arviointi on keskeinen osa tarjoamaamme ratkaisua tavaramerkin rekisteröinnille.

Sekä täältä:

Tavaramerkin rekisteröinnin edellytyksistä lisää PRH:n sivuilla: https://www.prh.fi/fi/tavaramerkit/ennen_tavaramerkin_hakemista/rekisteroinnin_edellytykset.html#:~:text=Tavaramerkin%20rekister%C3%B6innin%20esteet%20jaetaan%20ehdottomiin,erottamiskyvytt%C3%B6myys%20tai%20hyv%C3%A4n%20tavan%20vastaisuus.

Tavaramerkin rekisteröinnin esteet: https://www.prh.fi/fi/tavaramerkit/ennen_tavaramerkin_hakemista/rekisteroinnin_edellytykset/muut_esteet.html

Kirjoittaja Peter Åkerlund on Boco IP:n osakas ja IP-lakimies. Työkseen Peter tekee merkkien käyttöön liittyviä riskianalyyseja, kuten tavaramerkki- ja toiminimitutkimuksia sekä hoitaa eurooppalaisia, kotimaisia ja kansainvälisiä tavaramerkkihakemuksia. Peter laatii tavaramerkki-, lisenssi- ja muita IPR-alueen sopimuksia ja käy niihin liittyviä sopimusneuvotteluja. Hän hoitaa myös tavaramerkkien loukkaustapauksia ja väiteasioita, kuten tuoteväärennösasioita. Lisäksi Peter neuvoo verkkotunnuksien rekisteröintiä ja loukkauksia koskevissa asioissa ja hoitaa mallioikeusasioita.