Suomen Patentti- ja rekisterihallituksen myöntämästä patentista tehdään patentin väite Patentti- ja rekisterihallitukseen ja väitteen tutkii yleensä se tutkimusinsinööri, joka on käsitellyt patenttihakemuksen. Eurooppapatentista väite tehdään Euroopan patenttivirastolle.

Väitemenettelyn seurauksena myönnetty patentti voidaan kumota tai patentin suoja-alaa voidaan supistaa. Lisäksi patentinhaltija voi itse pyytää patenttiviranomaiselta tai tuomioistuimelta myönnetyn patentin supistamista niin sanotussa rajoittamismenettelyssä. Rajoittamismenettelyssä on mahdollista rajoittaa patentin suoja-alaa joko kansallisesti tai eurooppapatentin osalta keskitetysti toimittamalla supistamispyyntö Euroopan patenttivirastoon.

Patentin väite kohta 1: Väitteen käsittely viranomaisessa

Patenttiviranomaiselle saapuneesta väitteestä lähetetään vastaanottoilmoitus sekä väitteentekijälle että patentinhaltijalle. Vastaanottoilmoituksen liitteenä lähetetään patentinhaltijalle myös väiteasiakirjat liitteenä. Mikäli väiteaikaa on jäljellä alle kaksi kuukautta, vastaanottoilmoitusta ei kuitenkaan lähetetä.

Yhdeksän kuukauden väiteajan päätyttyä saapuneille väitteille tehdään muodollinen tarkastus. Muodollisessa väitteen tarkastuksessa tarkastetaan ensin ne seikat, joiden tulee täyttyä ennen väiteajan päättymistä. Tämän jälkeen muodollisen tarkastuksen toisessa vaiheessa tarkastetaan ne väitteen edellytykset, joita voidaan täydentää vielä väiteajan jälkeenkin.

Väitteentekijän tulee kehotuksesta korjata väitteessään mahdollisesti olevat puutteellisuudet tai väitettä ei oteta tutkittavaksi. Tämän jälkeen väitteentekijä saa perustellun päätöksen, joka lähetetään tiedoksi myös patentinhaltijalle. Väitteentekijällä on valitusoikeus perustellusta päätöksestä Markkinaoikeuteen.

Patentinhaltijalla ja väitteentekijällä on oikeus lausua väitteestä ennen väiteasian ratkaisemista. Väiteajan päädyttyä patentinhaltijalle annetaan lähete mahdollisesta väitteestä ja kuuden kuukauden määräaika lausuman antamiseen. Patentinhaltijan lausuma annetaan tiedoksi väitteentekijälle, jolla puolestaan on kolmen kuukauden määräaika lausuman antamiseen. Väitteentekijän lausuma annetaan tiedoksi patentinhaltijalle, jolla on kolmen kuukauden määräaika lausuman antamista varten. Mahdollinen patentinhaltijan lausuma annetaan vielä tiedoksi väitteentekijälle ilman mahdollisuutta lausua siitä.

Väiteasiaa koskevassa kirjeenvaihdossa kaikki väitteeseen liittyvät asiakirjat toimitetaan väitekäsittelyn osapuolille. Lisäksi patenttiviranomaisen on mahdollista jatkaa kirjeenvaihtoa lisäkirjeenvaihtona, mikäli se on tarpeellista ennen väiteasian ratkaisua.

Patentinhaltija ja väitteentekijä voivat kirjallisesti pyytää suullista kuulemista väiteasiassa, mikäli pyyntöön on riittävät perustelut. Patenttiviranomainen vastaa pyyntöön joko kutsumalla osapuolet suulliseen kuulemistilaisuuteen tai lähettämällä osapuolille perustellun kirjeen pyynnön hylkäämisestä tarpeettomana. Suullisessa kuulemisessa ei kuitenkaan voida tehdä lopullista päätöstä väiteasiassa, eikä lopullista päätöstä voida tehdä puhtaasti suullisessa kuulemisessa esiin tulleiden seikkojen perusteella.

Virasto tutkii väitteen väitteessä esitetyillä perusteilla ja laajuudessa. Tutkimuksessa huomioidaan kaikki väitteen ratkaisuun liittyvä aineisto, joka on patenttiviranomaisen ja osapuolten tiedossa.  Patenttiviranomainen päättää väitemenettelyn antamalla päätöksen, jossa patentti kumotaan, pidetään voimassa tai pidetään voimassa muutetussa muodossa. Mikäli patentti pidetään voimassa muutettuna, tulee patentti painaa uudelleen.

Kohta 2: Patentin mitätöinti

Mitätöinnillä poistetaan virheellinen ratkaisu myöntää patentti ratkaisulle, jolle ei olisi tullut myöntää patenttia. Mitätöinnin seurauksena patentin oikeusvaikutukset loppuvat takautuvasti kuin suojaoikeutta ei olisi alun perin myönnettykään.

Euroopan patenttisopimuksella on yhdenmukaistettu patentin mitätöimisperusteet kaikissa sopimuksen jäsenvaltioissa. Mitätöinti voi perustua esimerkiksi hakemuksen käsittelyssä tapahtuneisiin virheisiin tai patentin myöntämisen edellytykset ovat muuten puuttuneet. Mitätöintikanne käsitellään Suomessa markkinaoikeudessa, jossa se voidaan yhdistää myös muuhun teollisoikeudelliseen asiaan. Käytännössä mitätöintikanteen voivat nostaa tahot, joille patentista aiheutuu haittaa. Patentinhaltija ei kuitenkaan itse voi nostaa mitätöintikannetta.

Patentti voidaan joissain tapauksissa mitätöidä markkinaoikeudessa vain osittain, mutta tällöin patentinhaltijan on tullut toimittaa tuomioistuimelle suppeammat patenttivaatimukset.

Jo kansallisen hakemuksen tai eurooppapatenttihakemuksen tehneellä hakijalla on mahdollisuus kansainvälisessä patenttihakemusjärjestelmässä hyödyntää 12 kuukauden etuoikeusaikaa, jolloin PCT-hakemusta tarkastellaan kuin se olisi tehty samaan aikaan kuin aikaisempi patenttihakemus.

PCT-hakemuksen jättäminen

PCT-järjestelmän mukainen hakemus voidaan tehdä Patentti- ja rekisterihallitukselle, kansainväliselle toimistolle tai alueelliselle patenttivirastolle kuten Euroopan patenttivirastolle. Hakija voi hakemuksessaan pyytää myös etuoikeutta aikaisemmasta samaa keksintöä koskeneesta hakemuksestaan.

Hakemuksessa kaikki patenttiyhteistyösopimuksen jäsenvaltiot ja alueelliset patenttijärjestelmät ovat lähtökohtaisesti haetun patenttisuojan kohdealueina, ellei hakija hakemuksessaan rajoita haluttua suojan maantieteellistä aluetta.

PCT-hakemuksen käsittely

Kansainvälisen patenttihakemusjärjestelmän hakemuksen muodollisten edellytysten täyttyminen tarkastetaan vastaanottavan patenttiviranomaisen toimesta. Seuraavaksi hakemukselle myönnetään tekemispäivä ja se lähetetään kansainväliselle toimistolle. Kansainvälinen toimisto lähettää hakemuksesta tiedon hakemuksen kohdevaltioiden sekä alueellisten järjestelmien viranomaisille sekä hakemuksesta kopion uutuustutkimus-viranomaiselle.

Uutuustutkimusviranomainen tekee uutuustutkimuksen sekä laatii alustavan mielipiteen hakemuksesta ja hakemuksen kohteena olevan keksinnön patentoitavuudesta. Hakija saa uutuustutkimusraportin ja kirjallisen lausunnon noin kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun uutuustutkimusviranomainen on vastaanottanut hakemuksen tai yhdeksän kuukauden kuluessa etuoikeuspäivästä, mikäli tämä määräaika päättyy myöhemmin.

Uutuustutkimusraportin kirjallinen lausunto pitää sisällään mielipiteen keksinnön uutuudesta, keksinnöllisyydestä ja teollisesta käyttökelpoisuudesta. Kansainvälinen toimisto julkaisee hakemuksen ja ennakkoratkaisututkimusraportin 18 kuukauden kuluttua hakemis- tai etuoikeuspäivästä. Ennakkouutuusraportin perusteella hakija voi valita siirtyvänsä suoraan kansalliseen vaiheeseen tai pyytää yhtenäistä ennnakoitavuustutkimusraporttia valitsemaltaan ennakko-patentoitavuustutkimusviranomaiselta.

Siirtyminen kansalliseen vaiheeseen edellyttää, että hakija jättää valtiosta riippuen 30–31 kuukauden määräajassa hakemis- tai etu-oikeuspäivästä lukien tarvittavat asiakirjat ja maksaa tarvittavan kansallisen maksun hakemuksen kohdevaltioiden ja alueellisten järjestelmien patenttiviranomaisille. Mikäli hakija siirtyy kansalliseen vaiheeseen, kunkin haettavan suojan kohteena olevan valtion patenttiviranomainen jatkaa hakemuksen käsittelyä kansallisen menettelynsä mukaisena.

Patenttiviranomainen voi halutessaan suorittaa hakemuksen kohteena olevalle tekniselle ratkaisulle uutuustutkimuksen, sillä uutuustutkimusraportti ei sido kansallisen vaiheen viranomaisia.

Mikäli hakija kansalliseen vaiheeseen siirtymisen sijaan pyytää yhtenäistä patentoitavuuden esitutkimusta, tulee sitä pyytää joko kolmen kuukauden kuluessa uutuustutkimusraporttiin merkitystä päivämäärästä tai viimeistään 22 kuukauden kuluessa varhaisimmasta etuoikeudesta. Patentoitavuuden esitutkimuksen suorittaa esitutkimusviranomaisessa tutkijainsinööri, joka laatii alustavan mielipiteen keksinnön patentoitavuudesta.

Yhtenäisen patentoitavuuden esitutkimuksen jälkeen hakemus siirtyy kansalliseen menettelyyn, jossa tutkitaan vielä kansallisesti hakemuksen materiaaliset edellytykset. Suomessa kansalliseen vaiheeseen tulee siirtyä 31 kuukauden kuluttua hakemis- tai etuoikeuspäivästä ja maksaa samassa määräajassa patentin hakemusmaksu.

Prioriteetti eli etuoikeus

Etuoikeus takaa hakijalle mahdollisuuden jättää 12 kuukauden kuluessa ensimmäisen patenttihakemuksen tekemispäivästä vastaava patenttihakemus ja pyytää hakemukselle etuoikeutta. Käytännössä etuoikeus tarjoaa hakijalle mahdollisuuden lykätä patentin suoja-alueen laajentamista ulkomaille 12 kuukauden ajan ensimmäisestä hakemuksen jättöpäivästä lukien.

Etuoikeuden pyytäminen

Etuoikeuden pyytämiselle on sinänsä riittävää, että patenttivirasto on antanut patenttihakemukselle tekemispäivämäärän. Etuoikeuden myöhemmissä hakemuksissa voi kuitenkin saada vain niille osille keksintöä, jotka on mainittu myös aiemmassa patenttihakemuksessa. Myöhemmissä hakemuksissa ei voi saada etuoikeutta materiaalille, jota ei ole aiemmin esitetty. Näin ollen laadukas ensihakemus on merkittävässä asemassa etuoikeuden pätevyyden takaamisessa.

Etuoikeuden hyödyt

Kotimaassaan patenttia hakeneelle taholle etuoikeudella voi olla useita merkittäviä hyötyjä. Hakijalla on enemmän aikaa selvittää keksinnön patentoitavuus ja hyödynnettävyys ennen ulkomaille suuntautuvaa patentointia ja keksinnön kotimainen julkaisu on mahdollista ensimmäisen hakemuksen tekemisen jälkeen muodostamatta estettä ulkomaille patentoinnille. Lisäksi keksinnön uutuutta ja keksinnöllisyyttä tarkastellaan etuoikeusvuoden aikana kuin myöhempi hakemus olisi tehty samaan aikaan kuin ensimmäinen hakemus.

Euroopan patenttisopimus on luonteeltaan avoin sopimus, joten sopimusta voi hyödyntää myös muiden kuin sopimuksen jäsenmaiden kansalaiset. Eurooppapatenttia voidaan hakea myös kansainvälisen patenttihakemusjärjestelmä PCT:n kautta.

Suomessa eurooppapatenttihakemuksen voi jättää Patentti- ja rekisterihallitukselle tai suoraan Euroopan patenttivirastolle. Hakija voi tehdä eurooppapatenttihakemuksen millä tahansa kielellä, mutta hakemus on käännettävä kahden kuukauden määräajassa jollekin Euroopan patenttiviraston virallisista kielistä eli englanniksi, ranskaksi tai saksaksi.

Eurooppapatenttihakemuksen käsittely

Hakemuksen saavuttua Euroopan patenttivirastoon, hakemus tarkastetaan muodollisesti. Muodollisen tarkastuksen jälkeen hakemukselle tehdään uutuustutkimus ja laaditaan uutuustutkimusraportti.

Euroopan patenttivirastossa laaditaan uutuustutkimusraportin liitteeksi lausunto, jossa otetaan kantaa hakemuksen kohteena olevan teknisen ratkaisun patentoitavuuteen ja tuodaan esille mahdolliset patentoitavuuden esteet. Mikäli eurooppapatenttihakemus on jatkoa PCT-järjestelmän hakemukselle, jossa tutkivana viranomaisena on ollut Euroopan patenttivirasto, on hakemuksen uutuustutkimus tehty jo PCT-vaiheessa.

Uutuustutkimusraportti lähetetään hakijalle tiedoksi. Hakijalla on uutuustutkimusraportin perusteella mahdollista peruuttaa hakemuksensa, mikäli hakija pitää hakemuksensa menestymismahdollisuuksia huonona.

Eurooppapatenttihakemus tulee julkiseksi 18 kuukauden kuluttua hakemis- tai etuoikeuspäivästä. Mikäli hakija on eurooppapatentti-hakemuksen jättäessään maksanut nimeämismaksun, Euroopan patenttivirasto jatkaa hakemuksen käsittelyä uutuustutkimusraportin jälkeen automaattisesti. Mikäli nimeämismaksua ei ole maksettu, hakijan tulee kuuden kuukauden kuluessa uutuustutkimusraportin tiedoksiannosta pyytää hakemuksen käsittelyn jatkamista ja maksaa nimeämismaksu.

Euroopan patenttiviraston tutkimusjaosto tutkii hakemuksen kohteen patentoitavuuden edellytykset pyytäen tarvittaessa hakijalta lausuntoa tai täydennystä hakemuksen käsittelyssä esiin tulleisiin seikkoihin. Tämän jälkeen tutkimusjaosto joko myöntää patentin tai hylkää hakemuksen. Hakijan tulee neljän kuukauden kuluessa myöntämispäätöksestä maksaa myönnetystä patentista myöntämismaksu ja kääntää patenttivaatimukset myös kahdelle muulle Euroopan patenttiviraston virallisista kielistä.

Eurooppapatentin myöntäminen

Eurooppapatentin myöntämisestä kuulutetaan viranomaisen toimesta European Patent Bulletinissa, jolloin alkaa kulua yhdeksän kuukauden väiteaika. Eurooppapatentin myöntämisen jälkeen hakijan tulee vielä erikseen voimaan saattaa patentti niissä sopimuksen jäsenvaltioissa, joissa eurooppapatentti on nimeämismaksujen perusteella myönnetty. Lähtökohtaisesti kansallisen voimaansaattamisen tulee tapahtua kolmen kuukauden kuluessa patentin myöntämisen kuuluttamisesta.

Muutoksia eurooppalaiseen patenttilainsäädäntöön

Eurooppalainen patenttijärjestelmä muuttuu merkittävästi vuonna 2023 kun Euroopan patenttivirastossa (EPO) myönnetyn hakemuksen voi saattaa voimaan eurooppalaisena yhtenäispatenttina (unitary patent). Samalla perustetaan yhdistetty eurooppalainen patenttituomioistuin (Unified Patent Court, UPC) jolla tulee olemaan tuomiovalta kaikissa yhtenäispatentteihin liittyvissä riita-asioissa. Myös vanhoihin eurooppapatentteihin liittyvät riita-asiat voidaan tulevaisuudessa ratkaista UPC-tuomioistuimissa ellei patentin haltija tee niin sanottua OPT-OUT ilmoitusta.

Patentointi, patentinhakijan olosuhteisiin ja tarpeisiin nähden parhaan mahdollisen hakujärjestelmän valinta vaatii kuitenkin usein erityistä ammattitaitoa. Patenttihakemusta seuraa 12 kuukauden etuoikeusaika, jonka aikana patentinhakijalla on mahdollisuus hakea patentille laajennusta myös muihin valtioihin.

Patentointi kohta 1: Hakemuksessa esitettävät tiedot

Patenttihakemuksen tulee sisältää hakija-, keksijä- ja keksintöinformaatioasiakirjan lisäksi keksinnön selityksen, patentti-vaatimukset, tiivistelmän ja mahdolliset piirustukset. Keksinnön selitys tarjoaa taustainformaatiota keksinnöstä ja saattaa toimia tulkinta-apuna patenttivaatimusten käsittelyssä.

Patenttivaatimukset ovat patenttihakemuksen keskeisin osa, sillä patenttivaatimusten sanamuodot määräävät patenttisuojan sisällön ja laajuuden. Patenttivaatimuksessa kuvataan keksinnön teknistä ympäristöä ja keksinnön olennaisia piirteitä. Patenttivaatimuksia voi olla useita, mutta jokaisen vaatimuksen tulee perustua samaan keksinnölliseen ideaan.

Patenttivaatimuksia on mahdollista muokata hakuprosessin aikana, mutta hakemukseen ei saa lisätä uutta tietoa vaan patenttivaatimusten muutoksia tulee voida perustella alkuperäisillä asiakirjoilla. Hakemuksen patenttiselitystä voidaan käyttää apuna vaatimusten tulkinnassa, mutta selitystä ei saa käyttää laajentamaan suojaa varsinaisista patenttivaatimuksista.

Patentointi kohta 2: Patenttihakemuksen käsittely

Muodollisessa tarkastuksessa patenttihakemus kirjataan, hakemukselle annetaan hakemusnumero ja hakemus luokitellaan kansainvälisen patenttiluokituksen mukaisesti. Minimivaatimukset täyttävälle hakemukselle annetaan Patentti- ja rekisterihallituksessa tekemispäivä, johon patenttihakemuksen uutuutta ja keksinnöllisyyttä tullaan vertaaman.

Seuraavaksi hakemuksen kohteelle tehdään teknisessä tutkimuksessa uutuustutkimus, josta laaditaan uutuustutkimusraportti. Uutuustutkimuksen jälkeen viranomainen tutkii keksinnön patentoitavuuden ja patentin myöntämisen edellytykset.

Patenttihakemukseen otetaan kantaa patentin hakijalle toimitettavassa välipäätöksessä, johon hakijan tulee määräajassa reagoida esimerkiksi muuttamalla hakemusta.

Patentointi kohta 3: Hyväksyvä välipäätös

Kun keksintö on yhden tai useamman välipäätöksen jälkeen sellaisenaan tai vähäisin korjauksin patentoitavissa, patenttiviranomainen antaa niin sanotun hyväksyvän välipäätöksen. Hyväksyvän välipäätöksen tarkoituksena on tiedottaa hakijalle, missä muodossa patentti aiotaan myöntää ja lisäksi pyytää hakijalta määräajassa vahvistus halukkuudesta hyväksyvässä välipäätöksessä ilmenevässä muodossa olevan patentin myöntämiseen.

Kun hakijan on vastannut myöntävästi hyväksyvään välipäätökseen, antaa patenttiviranomainen hakijalle ilmoituksen siitä, että patentti voidaan hyväksyä. Ilmoituksessa myös kehotetaan patentinhaltijaa maksamaan patentin painatusmaksu kahden kuukauden kuluessa uhalla, että hakemus muutoin jätetään sillensä.

Patentointi kohta 4: Patenttihakemuksen julkistaminen

Hakemus tulee julkiseksi rekisteröitäessä tai 18 kuukauden kuluttua hakemis- tai etuoikeuspäivästä. Patenttiviranomainen kuuluttaa patentin myöntämisestä Patenttilehdessä.

Patentin kuuluttamisesta alkaa kulua yhdeksän kuukauden väiteaika, jonka aikana kuka tahansa voi tehdä väitteen patentin myöntämistä vastaan Patentti- ja rekisterihallitukselle nimenomaisilla väiteperusteilla.

Viime aikoina kuitenkin myös tietokonesovelteiset tekniset ratkaisut ovat voineet olla patentoitavissa, mikäli ratkaisuilla on tekninen luonne ja ratkaisut täyttävät patentoinnin edellytykset.

Tietokonesovelteisten ratkaisujen patentoitavuus tarjoaa keksijän oikeussuojan näkökulmasta keksijälle tekijänoikeutta laajemman suojan. Patenttioikeutta voidaan myös käyttää esimerkiksi jatkokehittelyssä rahoituksen vakuutena, kun puolestaan tekijänoikeuden osalta rajoitukset vakuuskäyttöön asettavat haasteita.

Kaiken kaikkiaan tietokoneohjelmasovelteisilla keksinnöillä on usein merkittävä taloudellinen arvo.