Kansainvälinen patenttihakemusjärjestelmä eli PCT

Kansainvälisen patenttihakemusjärjestelmällä tarkoitetaan PCT-järjestelmää, joka perustuu kansainväliseen patenttiyhteistyö-sopimukseen (Patent Cooperation Treaty). Kansainvälisen patenttihakemusjärjestelmän menettelyssä ei ole mahdollista hakea kansainvälistä patenttia, vaan kyseessä on kansainvälinen hakemusjärjestelmä kansallisten patenttien hakuun.
Boco IP Kansainvälinen patenttihakemusjärjestelmä eli PCT kuvituskuva

Jo kansallisen hakemuksen tai eurooppapatenttihakemuksen tehneellä hakijalla on mahdollisuus kansainvälisessä patenttihakemusjärjestelmässä hyödyntää 12 kuukauden etuoikeusaikaa, jolloin PCT-hakemusta tarkastellaan kuin se olisi tehty samaan aikaan kuin aikaisempi patenttihakemus.

PCT-hakemuksen jättäminen

PCT-järjestelmän mukainen hakemus voidaan tehdä Patentti- ja rekisterihallitukselle, kansainväliselle toimistolle tai alueelliselle patenttivirastolle kuten Euroopan patenttivirastolle. Hakija voi hakemuksessaan pyytää myös etuoikeutta aikaisemmasta samaa keksintöä koskeneesta hakemuksestaan.

Hakemuksessa kaikki patenttiyhteistyösopimuksen jäsenvaltiot ja alueelliset patenttijärjestelmät ovat lähtökohtaisesti haetun patenttisuojan kohdealueina, ellei hakija hakemuksessaan rajoita haluttua suojan maantieteellistä aluetta.

PCT-hakemuksen käsittely

Kansainvälisen patenttihakemusjärjestelmän hakemuksen muodollisten edellytysten täyttyminen tarkastetaan vastaanottavan patenttiviranomaisen toimesta. Seuraavaksi hakemukselle myönnetään tekemispäivä ja se lähetetään kansainväliselle toimistolle. Kansainvälinen toimisto lähettää hakemuksesta tiedon hakemuksen kohdevaltioiden sekä alueellisten järjestelmien viranomaisille sekä hakemuksesta kopion uutuustutkimus-viranomaiselle.

Uutuustutkimusviranomainen tekee uutuustutkimuksen sekä laatii alustavan mielipiteen hakemuksesta ja hakemuksen kohteena olevan keksinnön patentoitavuudesta. Hakija saa uutuustutkimusraportin ja kirjallisen lausunnon noin kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun uutuustutkimusviranomainen on vastaanottanut hakemuksen tai yhdeksän kuukauden kuluessa etuoikeuspäivästä, mikäli tämä määräaika päättyy myöhemmin.

Uutuustutkimusraportin kirjallinen lausunto pitää sisällään mielipiteen keksinnön uutuudesta, keksinnöllisyydestä ja teollisesta käyttökelpoisuudesta. Kansainvälinen toimisto julkaisee hakemuksen ja ennakkoratkaisututkimusraportin 18 kuukauden kuluttua hakemis- tai etuoikeuspäivästä. Ennakkouutuusraportin perusteella hakija voi valita siirtyvänsä suoraan kansalliseen vaiheeseen tai pyytää yhtenäistä ennnakoitavuustutkimusraporttia valitsemaltaan ennakko-patentoitavuustutkimusviranomaiselta.

Siirtyminen kansalliseen vaiheeseen edellyttää, että hakija jättää valtiosta riippuen 30–31 kuukauden määräajassa hakemis- tai etu-oikeuspäivästä lukien tarvittavat asiakirjat ja maksaa tarvittavan kansallisen maksun hakemuksen kohdevaltioiden ja alueellisten järjestelmien patenttiviranomaisille. Mikäli hakija siirtyy kansalliseen vaiheeseen, kunkin haettavan suojan kohteena olevan valtion patenttiviranomainen jatkaa hakemuksen käsittelyä kansallisen menettelynsä mukaisena.

Patenttiviranomainen voi halutessaan suorittaa hakemuksen kohteena olevalle tekniselle ratkaisulle uutuustutkimuksen, sillä uutuustutkimusraportti ei sido kansallisen vaiheen viranomaisia.

Mikäli hakija kansalliseen vaiheeseen siirtymisen sijaan pyytää yhtenäistä patentoitavuuden esitutkimusta, tulee sitä pyytää joko kolmen kuukauden kuluessa uutuustutkimusraporttiin merkitystä päivämäärästä tai viimeistään 22 kuukauden kuluessa varhaisimmasta etuoikeudesta. Patentoitavuuden esitutkimuksen suorittaa esitutkimusviranomaisessa tutkijainsinööri, joka laatii alustavan mielipiteen keksinnön patentoitavuudesta.

Yhtenäisen patentoitavuuden esitutkimuksen jälkeen hakemus siirtyy kansalliseen menettelyyn, jossa tutkitaan vielä kansallisesti hakemuksen materiaaliset edellytykset. Suomessa kansalliseen vaiheeseen tulee siirtyä 31 kuukauden kuluttua hakemis- tai etuoikeuspäivästä ja maksaa samassa määräajassa patentin hakemusmaksu.

Prioriteetti eli etuoikeus

Etuoikeus takaa hakijalle mahdollisuuden jättää 12 kuukauden kuluessa ensimmäisen patenttihakemuksen tekemispäivästä vastaava patenttihakemus ja pyytää hakemukselle etuoikeutta. Käytännössä etuoikeus tarjoaa hakijalle mahdollisuuden lykätä patentin suoja-alueen laajentamista ulkomaille 12 kuukauden ajan ensimmäisestä hakemuksen jättöpäivästä lukien.

Etuoikeuden pyytäminen

Etuoikeuden pyytämiselle on sinänsä riittävää, että patenttivirasto on antanut patenttihakemukselle tekemispäivämäärän. Etuoikeuden myöhemmissä hakemuksissa voi kuitenkin saada vain niille osille keksintöä, jotka on mainittu myös aiemmassa patenttihakemuksessa. Myöhemmissä hakemuksissa ei voi saada etuoikeutta materiaalille, jota ei ole aiemmin esitetty. Näin ollen laadukas ensihakemus on merkittävässä asemassa etuoikeuden pätevyyden takaamisessa.

Etuoikeuden hyödyt

Kotimaassaan patenttia hakeneelle taholle etuoikeudella voi olla useita merkittäviä hyötyjä. Hakijalla on enemmän aikaa selvittää keksinnön patentoitavuus ja hyödynnettävyys ennen ulkomaille suuntautuvaa patentointia ja keksinnön kotimainen julkaisu on mahdollista ensimmäisen hakemuksen tekemisen jälkeen muodostamatta estettä ulkomaille patentoinnille. Lisäksi keksinnön uutuutta ja keksinnöllisyyttä tarkastellaan etuoikeusvuoden aikana kuin myöhempi hakemus olisi tehty samaan aikaan kuin ensimmäinen hakemus.

Uusimmat wiki-artikkelit

Innovaatioseteli

Liikesalaisuudet

Lisensointi ja lisenssisopimukset

Immateriaalioikeudet ja niiden kaupallistaminen

Patentin väite ja mitätöinti

Aiheen asiantuntijat

Anu Keinänen profiilikuva
Anu Keinänen 
Eurooppapatenttiasiamies, osakas
+358 9 6866 8428
anu.keinanen@bocoip.com
Christian Westerholmin kuva, Boco IP
Christian Westerholm 
Eurooppapatenttiasiamies, osakas
+358 9 6866 8469
christian.westerholm@bocoip.com
Jaana Hämäläinen profiilikuva
Jaana Hämäläinen 
Eurooppapatenttiasiamies, osakas
+358 9 6866 8423
jaana.hamalainen@bocoip.com
Jonna Sahlin profiilikuva
Jonna Sahlin 
Eurooppapatenttiasiamies, hallituksen puheenjohtaja, osakas
+358 40 536 1037
jonna.sahlin@bocoip.com
Boco IP:n toimitusjohtaja Karri Leskinen profiilikuva
Karri Leskinen 
Toimitusjohtaja, osakas
+358 40 067 7931
karri.leskinen@bocoip.com
Lisbeth Söderman profiilikuva Boco IP
Lisbeth Söderman 
Eurooppapatenttiasiamies, osakas
+358 40 556 9190
lisbeth.soderman@bocoip.com
Boco IP - Marja-Liisa Autti profiilikuva
Marja Liisa Autti 
Eurooppapatenttiasiamies, osakas
+ 358 9 6866 8495
marjaliisa.autti@bocoip.com
Boco IP - Nina Virolaisen profiilikuva
Nina Virolainen
Eurooppapatenttiasiamies
+358 9 6866 8488
nina.virolainen@bocoip.com
Sini-Maaria Mikkilä profiilikuva
Sini-Maaria Mikkilä 
Eurooppapatenttiasiamies
+358 50 591 0234
sini-maaria.mikkila@bocoip.com
Boco IP - Thomas Carlsson profiilikuva
Thomas Carlsson 
Eurooppapatenttiasiamies, osakas
+358 9 6866 8461
thomas.carlsson@bocoip.com
Tomi Salter profiilikuva
Tomi Salter 
Eurooppapatenttiasiamies, osakas
+ 358 9 6866 8439
tomi.salter@bocoip.com