Biotekniikka ja biotekniikan keksinnöt

Käsitteenä biotekniikka ei ole tyhjentävästi määriteltävissä ja biotekniikka voi käytännössä sisältää myös mekaanisia ja kemiallisia prosesseja.

Biotekniikka ja biotekniikan patentoimisen haasteet

Osa biotekniikan alan keksinnöistä ei ole hyvän tavan vastaisina patentoitavissa, erityisesti keksinnön kohdistuessa ihmisruumiin tai sen osien käyttöön. Patentointikielto kohdistuu myös kasvilajikkeisiin ja eläinrotuihin, lukuun ottamatta mikrobiologisia menetelmiä ja mikrobiologisilla menetelmillä aikaansaatuja tuotteita. Kasvilajikkeita on kuitenkin mahdollista suojata patenttijärjestelmän sijaan kasvinjalostajan oikeudella.

Kaikissa biotekniikan patenteissa vaaditaan keksinnöllisyyttä, eikä näin ollen luontoa itsessään voida patentoida. Luonnollisesta ympäristöstä eristetty tai teknisen menetelmän avulla tuotettu biologinen materiaali on patentoitavissa, vaikka sitä esiintyisikin luonnossa.

Biologinen aines on usein patentoitavissa, ellei kyseessä ole olennaisesti biologinen prosessi. Biologisen prosessin tarkastelussa kiinnitetään huomiota ihmisen toiminnan osuuteen. Käytännössä patentoitavissa olevan ja patentointikelvottoman keksinnön rajanveto tuo haasteita biotekniikan alalla.

Biotekniikka ja geenitekniikka

Biotekniikan tärkeänä osa-alueena on geenitekniikka, eli keinotekoisesti valmistettujen organismien valmistus ja käyttö. Geeni on patentoitavissa tietyin edellytyksin ja rajoituksin.

Geenin uutuutta arvioitaessa geenisekvenssiä verrataan aiemmin tunnettuihin sekvensseihin. Mikäli sekvenssi ei ole täysin tunnettu, katsotaan se patenttioikeudellisesti uudeksi. Toisaalta sekvenssiä on mahdollista pitää patenttioikeudellisesti uutena, vaikka se olisi aiemmin tunnettu, mikäli sekvenssi on tunnettu sellaisenaan ilman käyttötarkoituksen julkistamista.

Teollinen käyttö tulee havainnollisesti kuvata patenttihakemuksessa. Lisäksi teolliseen hyödynnettävyyteen kuuluva toistettavuuden vaatimus asettaa usein lisähaasteita geenisekvenssien patentoinnille. Keksinnön tulee olla myös riittävän tarkasti kuvattu hakemuksessa ja sekvenssin tunnistenumerosta tulee olla tietoa. Hakemuksessa tulee myös kertoa, kuinka sekvenssi on saatu aikaan.

Usein geenitekniikan patentoiminen myös edellyttää, että tekniikkaan liittyvää elävää materiaalia tallennetaan erityiseen tallennuspankkiin. Elävän materiaalin tallennus takaa muille tahoille mahdollisuuden tarvittaessa koetella geenisekvenssin toimivuutta patentissa esitetyllä tavalla sekä testata toistettavuutta.

Patentti teknisen ratkaisun suojamuotona

Patentti on luonteeltaan kielto-oikeus, joka oikeuttaa patentinhaltijaa määräajaksi estämään muita tahoja hyödyntämästä patenttia kaupallisessa tarkoituksessa. Kaupallinen tarkoitus sisältää patentin ammattimaisen hyväksikäytön esimerkiksi valmistamalla, maahantuomalla tai myymällä patentoitua tuotetta tai käyttämällä patentoitua menetelmää.

Patentti ja sen myöntäminen

Suomea koskevan patentin voi myöntää ainoastaan Suomen Patentti- ja rekisterihallitus tai Euroopan patenttivirasto, jolloin Euroopan patenttiviraston myöntämänä se tulee vielä saattaa voimaan Suomessa. Patentin laajuus määräytyy hakemuksen patenttivaatimusten sanamuodon perusteella.

Ammattitaidolla laaditut patenttivaatimukset ovat ensisijaisessa asemassa patentin hakuprosessissa, sillä patenttivaatimukset määräävät suojan vahvuuden ja laajuuden.

Patentti ja sen voimassaolo

Myönnetty patentti on voimassa korkeintaan 20 vuotta patentin hakemispäivästä. Voimassaolo edellyttää vuosittain erääntyvien uusimismaksujen suorittamista. Uusimismaksujen laiminlyönnin seurauksena patentti raukeaa. Patentinhaltija voi myös itse lakkauttaa patentin kirjallisella ilmoituksella Patentti- ja rekisterihallitukselle.

Tietyissä erityistapauksissa patentinhaltijalla on lisäksi mahdollisuus pidentää patenttisuojaa korkeintaan viidellä vuodella, mikäli patentti on myönnetty lääke- tai kasvinsuojeluaineelle.

Patentoitavuuden edellytykset

Patenttihakemuksen kohteena tulee olla patenttioikeudellinen keksintö. Patentoitavuus edellyttää, että hakemuksen kohteella on tekninen luonne, joka on toisinnettavissa ja teollisesti käyttökelpoinen.

Pääsääntöisesti kaikkien tekniikan alojen ratkaisut ovat patentoitavissa ja vaatimusta teollisesta käyttökelpoisuudesta on tulkittu laajasti.

Patenttiin liittyy olennaisesti Uutuus ja keksinnöllisyys

Patentoitavuus edellyttää teknisen ratkaisun, toisinnettavuuden ja teollisen käyttökelpoisuuden lisäksi keksinnöltä uutuutta ja keksinnöllisyyttä. Uutuutta arvioidaan tunnetun tekniikan tason perusteella ja arviointi tapahtuu jokaisen patenttihakemuksessa olevan patenttivaatimuksen kohdalla erikseen. Aiemmin tunnetuksi tullut tekniikka voi olla esitetty kirjoitettuna tai suullisena.

Tekniikka on voinut tulla tunnetuksi myös julkisen käytön seurauksena. Tekniikan julkiseksi tulo on voinut tapahtua millä kielellä vain, missä päin maailmaa tahansa. Patentoitavuuden estäväksi julkistamiseksi on katsottu se, että keksintö on ollut rajaamattoman henkilöpiirin saatavilla.

Patenttihakemuksen kohteen keksinnöllisyyttä arvioidaan tarkastelemalla keksintöä kokonaisuutena. Keksinnön tulee olennaisesti erota patenttihakemusta aiemmin tunnetuksi tulleista ratkaisuista, eikä kyseinen tekninen ratkaisu saa olla ilmeinen alan keskivertoammattimiehelle.

Rajoitukset patentoitavuuteen

Löydöt, tieteelliset teoriat ja matemaattisen menetelmät eivät ole patenttioikeudellisesti katsottavissa keksinnöiksi. Ihmisiin ja eläimiin kohdennettavat diagnostiset ja kirurgiset toimenpiteet sekä terapeuttiset menetelmät eivät ole patentoitavissa.

Ideat sellaisinaan eivät ole patentoitavissa, mutta ideoiden käytännön sovelluksille on mahdollista hakea patenttia. Henkinen aikaansaannos on patenttioikeudellinen keksintö vain, mikäli keksintöön liittyy tekninen vaikutus eli keksintö liittyy johonkin tekniikan alaan, jonkin teknisen ongelman ratkaisemiseen ja ratkaisu on luonteeltaan tekninen.

Laajalti tunnetut tavaramerkit

Käytännössä laajalti tunnetun tavaramerkin haltijan on mahdollista kieltää samankaltaisen merkin käyttö myös muiden kuin samojen tai samankaltaisten tuotteiden osalta, mikäli käyttö merkitsisi merkin erottamiskyvyn ja maineen epäoikeudenmukaista hyväksikäyttöä tai olisi haitaksi aiemman tunnuksen erottamiskyvylle tai maineelle.

Mahdollisissa loukkaustilanteissa tavaramerkin haltijan tulee laajalti tunnettujen tavaramerkkien osalta kyetä näyttämään, että tavaramerkki on laajalti tunnettu. Käytännössä tavaramerkin tunnettuutta arvioitaessa huomioidaan muun muassa tavaramerkin markkinaosuus, tavaramerkin käytön intensiivisyys, käytön kesto ja laajuus sekä yrityksen merkin tunnettavuuteen käyttämät varat. Lisäksi haltijan tulee pystyä osoittamaan, että toisen tahon samankaltaisen merkin käytöstä aiheutuu vahinkoja laajalti tunnetun merkin erottamiskyvylle.

Suomessa laajalti tunnetut tavaramerkit on mahdollista merkitä Patentti- ja rekisterihallituksen laajalti tunnettujen tavaramerkkien luetteloon.

Kansainvälinen tavaramerkkirekisteröinti (Madridin pöytäkirja)

Kansainvälisen rekisteröinnin avulla hakija voi yhden viranomaisen kautta keskitetysti jättää tavaramerkkihakemuksia Madridin järjestelmän sopimusvaltioissa, mikä oleellisesti vähentää paperityötä ja kustannuksia. Kansainvälisellä rekisteröinnillä on mahdollista hakea laajaa maantieteellistä suojaa, joka kattaa koko Euroopan, Itä-Aasian ja USA:n.

Kansainvälisen rekisteröinnin hakeminen edellyttää, että hakijalla on samaa merkkiä koskeva tavaramerkkihakemus tai -rekisteröinti omassa kotimaassaan, eli esimerkiksi suomalainen tai EU-tavaramerkkihakemus. Kansainvälisen rekisteröinnin voimassaolo on riippuvainen kotimaahakemuksen tai -rekisteröinnin voimassa pysymisestä viiden vuoden ajan siitä, kun merkki on rekisteröity kansainväliseen tavaramerkkirekisteriin.

Mikäli kansainvälinen tavaramerkkihakemus perustuu suomalaiseen tavaramerkkiin, rekisteröintihakemus tulee Suomessa tehdä Patentti- ja rekisterihallitukselle. Mikäli hakemus puolestaan perustuu EU-tavaramerkkiin, tulee rekisteröintihakemus lähettää EU:n teollisoikeuksien virastoon EUIPOon.

Kansainvälisessä tavaramerkkihakemuksessa nimetään ne jäsenvaltiot, joihin tavaramerkin rekisteröintiä haetaan. Lisäksi hakijan tulee ilmoittaa ne tuotteet ja palvelut, joille merkin rekisteröintiä haetaan sekä Nizzan tavara- ja palveluluokat kyseisille tavaroille ja palveluille. Hakija voi pyytää etuoikeutta kuuden kuukauden aikana Pariisin sopimusvaltiossa tai WTO:n jäsenvaltiossa tehdyn ensihakemuksen tekemispäivästä.

Kansainvälisen tavaramerkkihakemuksen käsittely

Hakemuksen perusteena olevasta aiemmasta kotimaahakemuksesta tai -rekisteröinnistä riippuen joko Patentti- ja rekisterihallitus tai Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto tutkii, että hakijan aiempi tavaramerkkihakemus ja kansainvälinen hakemus koskevat samaa merkkiä ja samoja tavaroita tai palveluita, jonka jälkeen hakemus toimitetaan WIPOon.

Hakemuksen muodolliset edellytykset tarkastetaan hakemuksen saavuttua WIPOon. Mikäli hakemus täyttää muodolliset edellytykset, hakemus merkitään kansainväliseen rekisteriin, julkaistaan kansainvälisessä tavaramerkkilehdessä ja WIPO tiedottaa hakemuksesta tavaramerkkisuojan kohteena olevien valtioiden kansallisia viranomaisia. Tämän jälkeen kansalliset tavaramerkkiviranomaiset tutkivat merkin rekisteröitävyyden kansallisten ja alueellisten tavaramerkin rekisteröintiedellytysten näkökulmasta.

Kansallisilla tavaramerkkiviranomaisilla on oikeus kieltäytyä rekisteröimästä merkkiä 18 kuukauden tai joissain maissa 12 kuukauden sisällä siitä, kun saivat tiedon hakijan hakemuksesta. Jos viranomaiset eivät kieltäydy rekisteröimästä merkkiä tämän määräajan puitteissa, merkki katsotaan rekisteröidyksi kyseisissä maissa.

Mikäli viranomaiset kieltäytyvät rekisteröimästä merkkiä, hakijalla on oikeus jättää vastine kieltäytymispäätökseen ja valittaa päätöksestä. Kieltäytyminen koskee aina vain tavaramerkkisuojaa kyseisissä maissa, eli on mahdollista, että merkin rekisteröinti onnistuu tietyissä maissa ja epäonnistuu toisissa maissa.

Rekisteröinnin voimassaolo ja uudistaminen

Madridin pöytäkirjan mukainen rekisteröinti on voimassa kymmenen vuotta, jonka jälkeen se voidaan uudistaa aina kymmeneksi vuodeksi kerrallaan.

Kansainvälisen tavaramerkkirekisteröinnin omistajalla on mahdollista pyytää kansainvälisen rekisteröinnin laajentamista koskemaan uusia maita missä tahansa vaiheessa sen jälkeen, kun merkki on rekisteröity kansainväliseen tavaramerkkirekisteriin.

Tavaramerkin rekisteröinnin edellytykset

Rekisteröinnin edellytykset kohta 1: Merkin ei-sekoitettavuus

Merkin sekoitettavuutta toisen tavaramerkin kanssa arvioidaan merkin kohderyhmässä syntyvän kokonaisvaikutelman perusteella. Kokonaisvaikutelman arvioinnissa otetaan huomioon merkkien visuaalinen, käsitteellinen ja foneettinen samankaltaisuus.

Tavaramerkki ei saa myöskään olla sekoitettavissa toisen toiminimeen tai yksityisen elinkeinonharjoittajan nimeen. Käytännössä toiminimen on katsottu olevan esteenä tavaramerkille yleensä vain, mikäli toiminimen iskuosa ja tavaramerkki ovat olleet lähes identtisiä.

Rekisteröinnin edellytykset kohta 2: Erottamiskyky

Tuotteiden ja palveluiden yleisnimitykset eivät ole erottamiskykyisiä. Mikäli yleisnimitystä kuitenkin käytetään tavanomaisesta merkityssisällöstään poikkeavasti, on kyseessä erottamiskykyinen merkki. Esimerkiksi sana espresso on erottamiskykyinen tavaramerkki autoille, mutta ei kahvituotteille. Lisäksi erottamiskyvyttömiksi tunnuksiksi on katsottu merkit, jotka esimerkiksi puhtaasti kuvailevat tuotteen tai palvelun lajia, laatua, paljoutta, käyttötarkoitusta tai hintaa.

Tämän perusteella ei esimerkiksi sanaa ase voida käyttää tavaramerkkinä haulikolle tai sanaa plus voida käyttää puhdistusaineen tavaramerkkinä. Erottamiskykyisiksi kuviomerkeiksi ei katsota yksinkertaisia kuvioita itsessään niiden tavanomaisessa ilmaisumuodossa, kuten ympyröitä, neliöitä ja tuote-etikettien perusmuotoja.

Tuotteen luonteenomaista tai teknisen tuloksen aikaansaamiseksi välttämätöntä muotoa sekä tuotteen arvoon olennaisesti vaikuttavaa muotoa, ei voida myöskään suojella tavaramerkillä.

Rekisteröinnin edellytykset kohta 3: Erottamiskyvyttömäksi muuttuminen

Rekisteröity tavaramerkki voi muuttua erottamiskyvyttömäksi, mikäli se muuntuu yleisessä käytössä tuotetta tai palvelua kuvaavaksi yleisnimitykseksi. Käytännön esimerkkejä erottamiskyvyttömiksi muuttuneista tavaramerkeistä ovat esimerkiksi Termos ja Vaseliini.

Toisaalta alkujaan erottamiskyvytön tunnus voi käytössä vakiintumalla saada yleiskielen merkityksensä rinnalle uuden, erottamiskykyisen merkityksen, joka saa kyseisessä merkityksessään tavaramerkkisuojaa. Tällaisia muutoksia arvioitaessa kiinnitetään erityisesti huomiota siihen, kuinka kauan ja kuinka laajalti merkkiä on käytetty.

Mallien kansainvälinen rekisteröinti

Myös Suomi on liittynyt Geneven asiakirjaan, joten suomalaiset tahot voivat käyttää kansainvälistä rekisteröintihakemusprosessia. Lisäksi Suomi voidaan nimetä kohdevaltioksi muissa sopimusvaltioissa sijaitsevien tahojen rekisteröintihakemuksissa ja suomalaiset voivat myös hakea kansainvälistä rekisteröintiä muiden EU-maiden kautta.

Kansainvälinen rekisteröinti takaa kustannustehokkaan prosessin, kun samalla hakemuksella voidaan hakea suojaa sopimukseen liittyneissä valtioissa ja rekisteröinnin uudistaminen tapahtuu myös keskitetysti.

Hakemuksen jättäminen ja hakemuksessa esitettävät tiedot

Kansainvälinen rekisteröintihakemus tehdään joko suoraan Maailman henkisen omaisuuden järjestö WIPOon tai Patentti- ja rekisterihallitukselle, joka toimittaa hakemuksen eteenpäin. Hakemus tulee tehdä englanniksi, ranskaksi tai espanjaksi. Hakemuksessa tulee nimetä ne sopimusvaltiot ja sopimukseen liittyneet alueelliset järjestöt, joissa kansainvälistä mallisuojaa haetaan. EU on mukana sopimuksessa, joten kansainvälisessä rekisteröintiprosessissa on mahdollista nimetä halutuksi suoja-alaksi koko Euroopan unionin alue.

Hakemuksen käsittely

WIPO tutkii hakemuksen muodollisten edellytysten täyttymisen, jonka jälkeen nimettyjen valtioiden viranomaiset tutkivat hakemuksen kansallisten vaatimustensa mukaisuuden. Kansalliset virastot tiedottavat hakijaa, mikäli hakemuksessa ilmenee puutteita. Tämän jälkeen hakijalla on mahdollisuus korjata osoitetut puutteellisuudet. Lopulta rekisteröintihakemus joko hyväksytään tai hylätään kansallisen viranomaisen toimesta.

Rekisteröinnin voimassaolo

Kansainvälinen rekisteröinti on voimassa viisi vuotta, jonka jälkeen se voidaan uudistaa viiden vuoden jaksoissa. Suojan lopullinen kesto määräytyy rekisteröinnin kohteena olevien sopimusvaltioiden lainsäädännön perusteella.

Rekisteröimättömien mallien suojaus EU:ssa

Rekisteröimättömien yhteisömallien suoja on kuitenkin merkittävästi rekisteröityjen mallien suojaa kapeampi. Rekisteröidystä mallioikeudesta poiketen rekisteröimätön yhteisömalli suojaa vain tietoista kopiointia vastaan.

Rekisteröimättömyys riskialtista

Rekisteröimättömien yhteisömallien heikkoutena on epävarmuus suojan edellytysten täyttymisestä. Lisäksi rekisteröimättömän yhteisömallin haltijan tulee loukkaustilanteessa kyetä näyttämään, että mallien yhtäläisyys johtuu rekisteröimättömän yhteisömallin kopioimisesta.

Yhteisömallien riittävä julkaisu ja dokumentointi ovat tärkeitä, sillä mahdollisessa loukkaustilanteessa mallioikeuden alkupäivä on pystyttävä todentamaan.

Mallien suojaus Suomessa

Mallien suojaus kohta 1: Hakemuksessa esitettävät tiedot

Hakemuksessa tulee hakijan henkilötietojen lisäksi nimetä ja ilmoittaa se tuote tai tuotteet, joita hakemuksen malli koskee, liittää hakemukseen mallin kuva-aineisto sekä maksaa hakemusmaksu. Mallihakemus voi sisältää useita eri malleja, mikäli mallia käyttävät tuotteet kuuluvat samaan teollismallien kansainvälistä luokittelua koskevan Locarnon sopimuksen luokkaan.

Rekisteröitävän mallin suoja-alan laajuus määräytyy hakemuksen kuva-aineiston perusteella ja käytännössä rekisteröity malli suojaa vain kuva-aineistossa näkyviä elementtejä. Toisaalta on kuitenkin myös tärkeää, ettei hakemuksen kuvamateriaalissa ole turhia elementtejä, sillä kyseiset elementit vaikuttavat mallin kokonaisarviointiin oikeuden-loukkaustilanteissa. Hakija voi myös halutessaan liittää hakemukseensa mallikappaleen hakemuksen kohteena olevasta mallista.

Mallien suojaus kohta 2: Hakemuksen käsittely

Viranomaisessa hakemus luokitellaan ilmoitettujen tuotteiden perusteella. Mallin rekisteröintitutkimuksessa otetaan huomioon kaikki tiedossa olevat seikat. Mikäli rekisteriviranomainen löytää hakemuksesta puutteita tai esteitä, tiedotetaan hakijaa asiasta välipäätöksellä, jotta hakija voi korjata hakemuksensa puutteet.

Jos rekisteriviranomainen ei löydä esteitä mallin rekisteröinnille, viranomainen rekisteröi mallin ja kuuluttaa sen Mallioikeuslehdessä. Suomessa rekisteröintiä on mahdollista lykätä hakijan pyynnöstä korkeintaan kuusi kuukautta hakemis- tai etuoikeuspäivästä.

Mallien suojaus kohta 3: Väiteaika

Rekisteröinnin kuuluttamisesta alkaa kulua kahden kuukauden väiteaika, jonka aikana on mahdollista tehdä väitteitä mallin uutuutta, yksilöllisyyttä tai rekisteröitävyyttä vastaan. Väiteajan päättymisen jälkeen viranomainen ottaa tehdyt väitteet käsittelyyn ja antaa rekisteröintiä vastaan tehdyt väitteet tiedoksi rekisteröinnin haltijalle.

Rekisteröinnin haltijalla on mahdollisuus lausua jokaisen väitteen johdosta. Mikäli rekisteröinnin haltija ei ota kantaa väitteeseen, viranomainen ratkaisee väiteasian ilman haltijan kannanottoa. Väitteen käsittelyn jälkeen viranomainen kumoaa rekisteröinnin kokonaan tai osittain tai hylkää väitteen. Väitteen johdosta tehtyyn ratkaisuun saa hakea muutosta Markkinaoikeudesta se, jolle päätös on vastainen.

Mallien suojaus kohta 4: Rekisteröinnin voimassaolo

Rekisteröity malli on voimassa viisi vuotta, jonka jälkeen rekisteröinti voidaan uudistaa neljä kertaa. Näin ollen rekisteröity malli on voimassa korkeintaan 25 vuotta rekisteröinnin myöntämispäivästä. Mikäli mallisuojan kohteena on varaosa, mallisuoja on voimassa kuitenkin korkeintaan 15 vuotta.

Mallien suojaus EU:ssa

Rekisteröityä yhteisömallia ei voi saattaa voimaan vain osassa Euroopan unionia, vaan tällöin tulee hakea halutuissa valtioissa yhteisömallin sijaan kansallisia rekisteröintejä.

Hakemuksessa esitettävät tiedot

Rekisteröityä yhteisömallia haetaan suoraan EUIPO:lta (European Union Intellectual Property Office). Hakemuslomakkeen täyttämiseen kannattaa käyttää asiantuntijamme apua.

Hakemuksessaan hakijan tulee henkilötietojensa lisäksi mainita se tuote tai tuotteet, joita hakemuksen malli koskee ja liittää jäljennettäväksi sopiva kuva mallista. Mallia käyttävien tuotteiden maininta ei tule vaikuttamaan mallin suoja-alan arviointiin. Yhteisömallihakemus voi sisältää useita malleja, mikäli mallia käyttävät tuotteet kuuluvat samaan teollismallien luokittelua koskevan Locarnon sopimuksen luokkaan.

Jos mallin rekisteröintiä on haettu ennen yhteisömallihakemusta jossain toisessa Pariisin sopimuksen tai WTO:n jäsenvaltiossa, hakija voi pyytää etuoikeutta kuuden kuukauden aikana tehdyn ensihakemuksen tekemispäivästä. Lisäksi hakijan tulee rekisteröintihakemuksen yhteydessä maksaa mallin hakemus- ja julkaisumaksu.

Hakemuksen käsittely

Hakemuksen muodolliset edellytykset tarkastetaan hakemuksen saavuttua virastoon. Viranomainen on yhteydessä hakijaan, mikäli hakemuksessa havaitaan muodollisia puutteita. EUIPO ei tarkasta hakemuksen kohteena olevan mallin uutuutta tai yksilöllisyyttä, joten niiden osalta tutkimisvastuu on hakijalla.

Käytännössä ennakkotutkimuksen puuttuminen yhteisömallia rekisteröitäessä vähentää rekisteröintikustannuksia ja nopeuttaa huomattavasti rekisteröintiprosessia. Rekisteröidyt yhteisömallit julkaistaan rekisteriviranomaisen toimesta EUIPO:n omassa trademark and design Bulletinissa.

Rekisteröinnin kumoaminen

Rekisteröity yhteisömalli voidaan kumota mitättömyysmenettelyssä. Mitättömyysvaatimus rekisteröityä yhteisömallia vastaan on mahdollinen, vaikka mitättömyysvaateen haltijalla ei olisi taloudellista tai muuta intressiä vaatimukselleen. Hakemus yhteisömallin mitätöimiseksi annetaan yhteisömallin haltijalle tiedoksi.

Yhteisömallin haltijalla on oikeus ottaa kantaa mitättömyysvaatimuksen johdosta, jonka jälkeen mahdollinen kannanotto annetaan tiedoksi mitättömyysvaateen haltijalle. Tämän jälkeen mitättömyysvaateen haltijan on vielä mahdollisuus ottaa kantaa rekisteröidyn yhteisömallin haltijan antamaan lausumaan.

Lopulta viranomainen päättää mitättömyysmenettelyn antamalla päätöksen, jossa rekisteröinti kumotaan tai pidetään voimassa kokonaan tai osittain.

Rekisteröinnin voimassaolo

Rekisteröity yhteisömalli on voimassa 5 vuotta, jonka jälkeen rekisteröinti voidaan uudistaa neljä kertaa. Näin ollen rekisteröity yhteisömalli on voimassa korkeintaan 25 vuotta myöntämispäivästä.

Malli muotoilun suojamuotona

Mallisuoja takaa haltijalleen ajallisesti ja alueellisesti rajatun yksinoikeuden hyödyntää mallia kaupallisesti. Kaupallisella käytöllä tarkoitetaan esimerkiksi tuotteen valmistamista, myyntiä, maahantuontia ja maastavientiä.

Mallilla suojataan tuotteen ulkomuotoilua, joka koostuu esimerkiksi linjoista, muodosta, pintarakenteesta tai materiaalista. Mallisuojalla voidaan suojata esimerkiksi teollisesti tai käsityönä valmistettuja tuotteita, pakkauksia ja graafisia symboleja. Perinteisen muotoilun ohella mallilla voidaan suojata myös esimerkiksi ohjelmisto-, puhelin-, tabletti- ja tietokoneruutujen visuaalisia näkymiä.

Suojan kohteena myös kiinteät osat ja koristeet

Mallioikeus suojaa tuotteen ulkomuodon lisäksi myös tuotteeseen kiinteästi liittyviä osia ja koristeita. Suojattava malli voi olla kokoonpantava ja mallissa voi olla liikkuvia osia. Malli voi olla kaksi- tai kolmiulotteinen. Mallisuojaa saavat sekä esteettisistä että käytännöllisistä tarpeista luodut mallit.

Mallisuojaa ei kuitenkaan voi saada tuotteen ulkomuodon piirteet, jotka johtuvat puhtaasti tuotteen teknisestä käyttötarkoituksesta.

Mallioikeuden suojan edut

Mallioikeuden suoja kattaa kaikki mallit, joista asiaan perehtynyt käyttäjä ei saa erilaista kokonaisvaikutelmaa. Mallin suojan laajuus on usein haltijalleen suotuisampi kuin tavaramerkin, sillä tavaramerkin suoja ulottuu pääsääntöisesti rekisteröinnin yhteydessä ilmoitettuun käyttöalaan.

Käytännössä muotoilun suojaamisessa tavaramerkki ja mallisuoja toimivat hyvin toisiaan täydentävinä suojamuotoina.