Taktiikat ovat 1) nopeasti maaliin, 2) hinta-laatusuhteen optimointi, 3) viivästystaktiikka, ja 4) Buffet -taktiikka. Lisäksi kerron, miten kaikki kolme voidaan yhdistää buffet-taktiikalla, joka sisältää vähän kaikkea.
Taustatietoa: patenttihakemus on vireillä (englanniksi ”pending”-tilassa) kun sitä käsitellään patenttivirastossa. Tämän käsittelyn aikana hakijan pitää käydä vuoropuhelua hakemuksesta viraston tutkijan kanssa. Hakija saa muokata hakemaansa patenttisuojaa kirjeenvaihdon aikana. Usein hakijan kannattaa alussa lähteä hakemaan laajaa patenttisuojaa ja kaventaa sitä tarvittaessa asteittain. Hakija voi käydä tätä vuoropuhelua haluamallaan tavalla, ja tämä mahdollistaa taktikoinnin. Vuoropuhelu loppuu, kun hakemus myönnetään. Myönnössä patentin antama suoja lukitaan lopullisesti koko sen elinkaaren ajaksi.
Esitän taktiikat 1 – 3 toisistaan selvästi eroavina esimerkkeinä, mutta käytännössä on olemassa myös näiden välimuotoja. Tietylle taktiikalle merkittyä työkalua voi joissain tapauksissa myös hyödyntää toisten taktiikoiden yhteydessä.
1. Nopeasti maaliin
Mihin pyrimme? Saamaan myönnetyn patentin missä tahansa muodossa.
Mitä muuta tavoittelemme? Nopeaa aikataulua, kustannusten minimointia.
Mistä luovumme? Laajasta patenttisuojasta.
Mitkä ovat työkalumme? Haetun suojan radikaali kaventaminen (jos tutkija ei muuten ole myöntämässä patenttia), nopeutetun käsittelyn pyytäminen patenttivirastosta, puhelinkeskustelut tutkijan kanssa, kansainvälisille hakemuksille Patent Prosecution Highway (PPH).
Patentin saaminen voi olla yllättävänkin helppoa, jos edes jokin patenttihakemuksessamme esitetty tekninen piirre eroaa selvästi aiemmin julkaistusta tekniikasta. Mitä kapeammaksi rajaamme patenttivaatimuksemme, sitä nopeammin vuoropuhelu tutkijan kanssa etenee. Voimme saada pikaisesti myönnetyn patentin, ja kustannukset pysyvät alhaisina koska tämä ei vaadi paljon työtä.
Tämän taktiikan haittapuoli voi kuitenkin olla, ettemme ehkä pysty hyödyntämään patenttia kilpailijoiden estämiseen. Patenttisuoja saatettiin rajata niin kapeaksi, että kilpailijan on helppo välttyä rikkomasta patentin suomaa yksinoikeutta. Julkiseksi tullut patenttihakemuksemme saattaa myös antaa kilpailijoille uusia ideoita tuotekehitykseen, emmekä pysty estämään heitä hyödyntämästä niitä. Patentistamme saattaa silti olla hyötyä esimerkiksi markkinoinnissa.
2. Hinta-laatusuhteen optimointi
Mihin pyrimme? Optimaaliseen patenttisuojaan.
Mitä muuta tavoittelemme? Patentin saamista kohtalaisen nopealla aikataululla, kustannusten pitämistä järkevissä mitoissa.
Mistä luovumme? Vapaudesta muuttaa patenttisuojaa kauempana tulevaisuudessa. Kun patentti kerran myönnetään, suojaa ei enää voi muokata.
Mitkä ovat työkalumme? Perusteellinen ajatustyö kun hakemus laaditaan, jotta se varmasti mahdollistaisi suojan optimoinnin. Tavoitteellinen vuoropuhelu tutkijan kanssa, tarkkaan harkittu suojan kaventaminen.
Patenttiviraston tutkija vertaa aina patenttihakemusta aiempiin julkaisuihin samalta tekniikan alalta. Kun keskustelun lähtökohdaksi on valittu tietyt julkaisut, pysyvät ne usein vuoropuhelun keskiössä myöntövaiheeseen asti. Julkaisut nähtyään ja hakijan kanssa keskusteltuaan hyvä patenttiasiamies pystyy arvioimaan, minkälainen patenttisuoja hakemuksella on saatavissa. Näin voidaan suunnitella kustannustehokas reitti kohti vahvaa patenttia. Taktiikan 1 ongelma, patenttisuojan mahdollinen heikkous, on näin ratkaistu.
Taktiikka 2 voi olla paras varsinkin, jos hakija on heti ottamassa keksinnön käyttöön omassa tuotteessaan, ja jos sen tekniikka on niin kypsää, ettei yllätyksiä ole luvassa. Jos taas patenttihakemukseen liittyvä tuotekehitys on vielä konseptitasolla, niin ongelmaksi voi muodostua, että patentin myönnön jälkeen markkinoilla tapahtuu jotain yllättävää ja valittu patenttisuoja osoittautuukin huonoksi (tai ei ainakaan täysin optimaaliseksi). Kilpailija saattaa tulla markkinoille tuotteella, jossa on hyödynnetty hiukan erilaista ratkaisua. Mutta koska patenttimme on jo myönnetty ja patenttisuoja lukittu, emme enää voi muuttaa siinä mitään.
3. Viivästystaktiikka
Mihin pyrimme? Hakemukseen, joka pysyy pitkän aikaa vireillä, eli sitä ei myönnetä liian aikaisin.
Mitä muuta tavoittelemme? Haluamme nähdä miten tekniikka kehittyy lähivuosina ja mitä kilpailijat tekevät, sekä luoda epävarmuutta kilpailijoille pitkäksi aikaa.
Mistä luovumme? Nopeasti (2- 4 v) saadusta patentista. Viivästystaktiikalla saattaa kulua 7- 12 v ennen kuin meillä on lopullinen, myönnetty patentti. Joissain maissa kustannukset voivat nousta korkeiksi.
Mitkä ovat työkalumme? Hakemuksen kierrättäminen kansainvälisen PCT-vaiheen kautta, vuoropuhelun pitkittäminen vastaväitteillä, tutkimuspyyntöjen jättäminen mahdollisimman myöhään.
Patentin hakija voi halutessaan viivästyttää hakemusprosessia. Niin kauan kuin patenttia ei ole hyväksytty, kukaan ei tiedä minkä suojan se tulee hakijalle lopulta antamaan. Patenttihakemuksen käsittelyprosessille ei useimmissa maissa ole mitään absoluuttista takarajaa, jolloin sen olisi pakko loppua.
Viivästystaktiikka voi joissain tapauksissa mahdollistaa patenttisuojan räätälöinnin siten, että se vastaa jotain tiettyä kilpailijan tuotetta mahdollisimman hyvin. Taktiikkana on pitää hakemus vireillä, kunnes näemme minkälaista teknistä ratkaisua kilpailija on omassa tuotteessaan hyödyntänyt. Silloin viemme hakemuksen läpi myönnetyksi patentiksi, pyrkien sovittamaan patenttisuojan tuohon ratkaisuun. Tämä taktiikka voi olla erityisen hyödyllinen maissa, joissa hakemuksen suojapiiriä saa muokata hyvin vapaasti, kuten esimerkiksi USA:ssa ja Australiassa. Taktiikkojen 1 ja 2 perusongelma, patenttisuojan lukittuminen aikaisessa vaiheessa, on näin ratkaistu.
Hakemuskäsittelystä syntyvät kustannukset nousevat kuitenkin viivästystaktiikassa korkeammiksi kuin vaihtoehdoissa 1 ja 2. (siirry tästä aiemmin kirjoittamaani US-kustannusblogiin) Vuoropuhelua patenttiviraston kanssa on pakko käydä, ja se maksaa. Tämän lisäksi myönnetyn patentin voimassaoloaika lasketaan hakemuksen jättöpäivästä, ei patentin myöntöpäivästä. Jos patentti myönnetään vasta 10 vuotta hakemuksen jättämisen jälkeen, on patentin 20 vuoden elinajasta jo puolet mennyt.
4. Buffet -patentointitaktiikka 1+2+3
Mihin pyrimme? Maksimaaliseen hyötyyn.
Mitä muuta tavoittelemme? Mitä tahansa (tai kaikkia) taktiikoissa 1-3 mainittuja tavoitteita, paitsi kustannusten minimointia.
Mistä luovumme? Rahasta.
Mitkä ovat työkalumme? Monistettu hakemus (eli hakemuksen jakaminen).
Jos tyydymme yhteen ainoaan patenttihakemukseen, jonka viemme myöntöön, taktiikat 1, 2 ja 3 ovat toisensa poissulkevia. Eli voimme valita niistä vain yhden. Monien maiden lainsäädäntö mahdollistaa kuitenkin patenttihakemuksen monistamisen. Yllä olevassa kuvassa aloitamme ajankohdassa t1 jättämällä patenttivirastoon patenttihakemuksen H1 (punainen lippu), jota kutsun alkuperäiseksi hakemukseksi. Tämän viemme loppuun taktiikalla 1, ja saamme nopeasti patentin P1 (vihreä lippu) kapealla suojalla S1.
Juuri ennen patentin P1 myöntämistä ajankohdassa t2 pyydämme alkuperäisen hakemuksen H1 monistamista eli jakamista. Jaossa syntyy hakemus H2, joka on tavallaan kopio alkuperäisestä hakemuksesta H1. Jaetun hakemuksen H2 patenttivaatimusta voi muokata vapaasti, eli sen antama suoja saa (ja sen pitää) erota patentissa P1 myönnetystä suojasta. Näin ollen voimme taktiikalla 2 saada hakemuksesta H2 myönnetyn patentin P2, jolla on kustannustehokkaasti hankittu, laajempi suoja S2.
Ajankohdassa t3 voimme vielä jättää toisen jaetun hakemuksen H3, jonka pidämme vireillä viivästystaktiikalla 3. Lopulta siitä voi tulla patentti P3, jonka suojapiiri S3 voidaan pyrkiä kohdistamaan tiettyyn kilpailijatuotteeseen. Alkuperäisestä hakemuksesta H1 on näin saatu kolme patenttia P1, P2 ja P3, joiden patenttisuojat S1, S2 ja S3 eroavat toisistaan.
Selvästi buffet-taktiikassa 4 yhdistyvät kaikki taktiikoiden 1 – 3 parhaat puolet. Buffetia saa useimmissa maissa laajentaa rajattomasti, eli jaettujen hakemuksien lukumäärällä ei ole ylärajaa. Tämä taktiikka tulee kuitenkin kalliiksi, sillä jokaisesta hakemuksesta H1, H2, H3 pitää maksaa erilliset virastomaksut, ja hakemusten käsittely vaatii työtä, josta on maksettava.
Taktiikan valintaan vaikuttavia tekijöitä
- Miten suunnittelet hyödyntäväsi patenttia?
- Mikä on tämän patenttihakemuksen asema hakemusportfoliossasi – tuleeko tästä ainut patenttisi, vai yksi sadasta?
- Kuinka tärkeä tässä hakemuksessa esitetty keksintö on sinulle? Sisältyykö keksintö omaan tuotteeseesi? Missä vaiheessa tuotekehitys on?
- Mitä tiedät kilpailijoiden mahdollisesta kiinnostuksesta tähän keksintöön?
- Miten helppo kilpailijoiden on tuottaa muunnelmia tästä keksinnöstä tai kopioida se? Miten helppo sinun on valvoa kilpailijoiden tekemisiä?
- Ovatko tulevaisuuden näkymät selkeät vai epävarmat?
- Haetko tälle keksinnölle patenttia vain tästä maasta, vai muualtakin? Onko tämä maa enemmän tai vähemmän tärkeä kuin muut? Minkälaiset taktiikat tämän maan lainsäädäntö mahdollistaa? Kysy patenttiasiamieheltäsi.
- Kuinka paljon rahaa haluat investoida tämän patentin hakuun? Haluatko investoida nyt, vai mieluummin lykätä investointipäätöksiä?
- Oletko halukas jättämään jaettuja hakemuksia, vai haluatko viedä vain yhden hakemuksen alusta loppuun?
- Miten hakemus on kirjoitettu, mitä mahdollisuuksia se sisältää ja mitä tiedät aiemmin julkaistusta tekniikasta? Minkälainen patenttisuoja voisi olla saatavissa eri taktiikoilla? Kysy patenttiasiamieheltäsi.
Hyvä patenttiasiamies keskustelee näistä asioista asiakkaansa kanssa, jotta voidaan yhdessä valita paras taktiikka.
