Kilpailun tavoitteena on lisätä tietoisuutta patenttien, tavaramerkkien ja muiden aineettomien oikeuksien hyödyistä liiketoiminnassa sekä tukea kestävää kehitystä ja vastuullisia ratkaisuja.
Nordic Innovation Award –palkintokriteerit
Kilpailussa palkitaan vastuullisia ja kestäviä innovaatioita. Nämä tunnistaa muun muassa siitä, että
innovaatio vähentää resurssien kulutusta (esim. energia, vesi, materiaalit),
innovaatio minimoi sen aiheuttamat ympäristövaikutukset (kuten hiilidioksidipäästöt tai jätteet),
innovaatio tukee positiivista sosiaalista kehitystä (esim. elämänlaadun tai yhteisön terveyden parantamisen kautta).
Lisäksi innovaation tulee olla taloudellisesti toteuttamiskelpoinen, johon kuuluu ratkaisun skaalautuvuus ja saavutettavuus laajempaan käyttöön.
Jokaisesta viidestä pohjoismaasta valitaan yksi ehdokas kilpailun finaaliin, joka järjestetään Kööpenhaminassa Tanskassa 10.4.2025. Lisäksi Suomen tuomaristo antaa kaksi kunniamainintaa.
Kuka ja miten kilpailuun voi osallistua
Kilpailuun voivat osallistua kaikki Suomessa toimivat suomalaiset pienet ja keskisuuret yritykset, joiden henkilöstömäärä on alle 250 hlöä.
Kilpailuun voi osallistua 3.2.2025 asti. Osallistuminen tapahtuu täyttämällä kilpailusivun kautta löytyvä ilmoittautumislomake. Kilpailuun osallistuminen on maksutonta.
Suomessa kilpailusta vastaa Patentti- ja rekisterihallitus.
Arvoseteleihin on tulossa joitain muutoksia. Erityisesti niiden käyttöä on pyritty tehostamaan tarkentamalla maksimikorvausten määrää toteutuneen rahankäytön mukaan ja nopeuttamaan rahan palautumista käyttämättömistä arvoseteleistä lyhentämällä prosessin kokonaisaikaa. Business Finlandin Innovaatioseteli-tuki on päättynyt.
IP Scan 2025
IP Scan -palvelu pysyy sinänsä ennallaan, samoin sen hinta (1500€) ja siitä korvattava osuus (|90 %/ 1350€), mutta prosessi muuttuu hieman:
IP Scan -arvoseteliä ei enää aktivoida erikseen vaan se on voimassa 6 kk setelin myöntämisestä, jonka kuluessa IP Scan -toimeksianto pitää toteuttaa ja asiakkaan hakea korvaus EUIPOsta. Näin ollen palvelussa ei ole enää erillisiä aktivointi- ja toteutusaikoja vaan setelin voimassaolo alkaa siitä päivästä, kun asiakas saa myönteisen tukipäätöksen.
Vaikka aktivointia ei enää tehdä, niin PRH raportoi edelleen Suomessa aloitetut IP Scan –palvelut kuukausittain EUIPOon. Tästä syystä jatketaanvanhaa käytäntöä siitä, että uudet aloitetut IP Scan palvelut/toimeksiannot ilmoitetaan osoitteeseen ipscan@prh.fi .
Lisätietoa ja ohjeistusta asiasta on vielä tulossa, kun tarkemmat ohjeet saapuvat EUIPOsta.
Ensin se järkipuoli: merkkiä tarvitaan kaupaksi laskettavien tuotteiden yksilöintiin ja muista erottautumiseen. Tavaramerkki linkittää tuotteen alkuperäänsä – siihen, mistä tavara on kotoisin.
Merkittömien tuotteiden määrä markkinoilla on olematon. Maitoa ja sähköäkin myydään tavaramerkeillä. Ehkä torikaupan tuotteet ja kraanavesi saattavat vielä olla merkittömiä. Pullovesissä tilanne on jo aivan toinen; vesipullohyllykilometrit ovat väärällään merkkejä ja tunnetuiksi tulleita brändejä.
Torikaupassakin brändit toisaalta jossain määrin tunnetaan: suusta suuhun kulkee tieto, kenen tomaatit ovat kaikkein mehukkaimpia. Laadukkuus on himoittu määre. Laatu saattaa torikaupassa puhua puolestaan, mutta todennäköisesti ei niin kovalla äänellä kuin vaikkapa moni suomalainen yritys haluaisi. Perinteinen, suomalaisuuteen liitetty vaatimattomuuden ajatusmalli kun on ollut, että hyvä ja laadukas tuote kyllä puhuu puolestaan ja myy itse itsensä. Ei se myy. Jos kukaan ei tiedä laatutuotteesta, ei sitä kukaan osaa hankkiakaan. Siksi tavaramerkki. Siksi markkinointi.
Hyödykkeiden markkinointi vaatii brändäämistä ja brändin rakentamista. Halusimme tai emme, psykofyysissosiaalisina olentoina meihin vaikuttavat paitsi järki myös tunteet. Markkinointiin ryhtyminen voi kaupallisuudelle allergiselle edellyttää mukavuusalueen rajojen työntämistä hieman etäämmälle etenkin, kun tunteet astuvat areenalle.
Kokemus- ja elämysmaailma ovat tärkeitä rationaalisen ajattelun rinnalla, eikä asiaa voi oikein olankohautuksella sivuuttaa. Kukaan ei ole immuuni tunteille, vaikka monet väittävät perustavansa ostospäätöksensä vain järkiperusteille; ajatellaanpa tovi vaikka autoja, vaatteita tai käsilaukkuja. Tööttää, jos teit viime ostoksesi puhtaasti järkeillen. Hiljaista on.
Mielikuvakerrosten lisääminen merkin päälle on markkinointiin liittyvää brändin rakentamista, jossa rakennuspalikoina ovat erilaiset merkkiin liitettävät, tunteita kytkevät määreet. Haluttuja ominaispiirteitä ovat esimerkiksi positiivisuus, laadukkuus, ainutlaatuisuus ja maineikkuus. Fiilis merkin ympärillä on merkityksellistä houkuttelevuuden lisäämiseksi ja merkkiuskollisuuden saavuttamiseksi.
Mielikuvat ovat tunneperäisen, tiedostamattoman ajattelun tuloksia. Brändin omistajan intressissä on luoda merkin ympärille positiivisia, lumoavia tunnelmia, sillä niillä on eittämättä paremmat markkinat kuin negatiivisilla assosiaatioilla. Kukapa ei haluaisi brändinsä satavan tähtipölyä mieluummin kuin happosadetta.
Merkin omistajan intressissä on myös pitää mielikuvien luominen omissa käsissään. Se edellyttää johdonmukaista, selkeätä ja rehellistä viestintää, sillä mielikuvien on vastattava todellisuutta. Muutoin on vaarana, että tuote ja sen ympärille luotu tunnelma eivät ihmisten mielissä kohtaa. Tuloksena voi pahimmillaan olla anti-mielikuvien markkinat, joihin merkin omistajan voi olla vaikea, ellei mahdoton puuttua.
Tavaramerkkijuridiikkanäkökulmasta tunteisiin vetoava mielikuvien luominen on vähän vierasta. Viileän juridinen tavaramerkki voi kuitenkin mielikuvien myötä kurkottaa laajempiin ulottuvuuksiin. Merkki ei ole enää vain yksilöintitunnus, johon kohdistuu omistusoikeus. Merkistä tulee tarinaa kantava brändi. Brändin ja siihen liittyvän goodwillin – tai badwillin – myötä merkin taloudellinen paino nousee tai laskee.
Tavaramerkki immateriaalioikeutena on näkymätön oikeus, mutta se on järjellä perusteltava omaisuuserä, jolla on jokin arvo X. Rationaalisesti ajattelevan yrittäjän yksinkertaisesti kannattaa varmistaa riittävillä rekisteröinneillä yksinoikeus tuotteidensa kaupalliseen tunnukseen, jotta markkinoilla onnistuakseen voi rakentaa sille brändin ja mielikuvia.
On fiksua rekisteröidä yksinoikeus merkkiin, jotta merkkiin liittyvien muiden elementtien kuten mielikuvien ja tarinan luominen pysyy vahvasti omissa käsissä. Brändin on vastattava siihen liitettyihin odotuksiin, jotta se menestyisi.
Tavaramerkin lisäksi tuotteeseen liittyvää aineetonta omaisuutta voidaan suojata patentoimalla. Patentin avulla voidaan kieltää muita hyödyntämästä omaa innovaatiota, mutta se on myös tärkeä väline maineen luomisessa. Merkintä ”patent pending” tai patentoitu teknologia muodostaa niin kuluttajille kuin sijoittajillekin mielikuvan innovatiivisesta, uraauurtavasta yrityksestä.
Kun järki ja tunne kohtaavat, on kaikki edellytykset onnistua brändiin liittyvän merkin oikeanlaisessa käytössä ja varmistaa myös juridisen yksinoikeuden säilyminen.
Timo Kuosmanen tuo mukanaan laajan kokemuksen sekä monipuolista teknistä osaamista, joka täydentää ja vahvistaa asiantuntijatiimiämme entisestään.
Timo on työskennellyt aiemmin toisissa IP-alan toimistoissa ja hänen asiakkainaan on ollut niin kooltaan kuin tekniikan aloiltaan monenlaisia yrityksiä. Hänen erityisosaamisalueitaan ovat liikkuvat työkoneet, koneautomaatio, hydrauliikka, prosessitekniikka, kuljetinjärjestelmät, varastoautomaatio, konstruktiomateriaalit, rakennustekniikka, energiatekniikan ratkaisut sekä kaikenlaiset muut koneenrakennukseen ja automaatioon liittyvät koneet, laitteet ja mekanismit.
”Olen innoissani liittyessäni osaksi tätä tiimiä, jossa voin hyödyntää aiempaa osaamistani ja oppia uutta. Odotan, että pääsen tutustumaan uusiin asiakkaisiin ja heidän hankkeisiinsa. Minuun voit olla yhteydessä matalalla kynnyksellä ja tilanteessa kuin tilanteessa. Olen laatinut suojahakemuksia hyvinkin puutteellisen keksinnön kuvauksen perusteella – joskus vain puhelinkeskustelun pohjalta. Myös tilanteissa, joissa suojaustoimilla on kiire, kannattaa olla yhteydessä. Tule poikkeamaan kahvilla toimistollamme Tammerkosken kupeessa, niin katsotaan miten voin auttaa. Tai kutsu minut kylään – käyn nimittäin oikein mielelläni asiakaskäynneillä.” Timo kertoo.
Timo on eurooppapatenttiasiamies ja auktorisoitu asiamies Suomessa. Hänen liittymisensä tiimiimme vahvistaa kykyämme vastata entistä paremmin asiakkaidemme monipuolisiin tarpeisiin ja odotuksiin.
PK-yrityksillä on mahdollisuus saada taloudellista tukea aineettoman omaisuutensa suojaamiseen ja sen hallinnan kehittämiseen Ideas Powered for Business SME Fund –avustusohjelmasta. Tuen myöntää Euroopan unionin teollisoikeusvirasto EUIPO.
Mihin tukea voi saada?
Tukea myönnetään
tavaramerkki- ja mallioikeushakemusten virastomaksuihin (Voucher 2)
IPR-esianalyysipalveluun (IP Scan) (Voucher 1)
patenttihakemusten virastomaksuihin, virastojen suorittamiin patentteihin liittyviin uutuustutkimuksiin sekä Euroopan patenttivirastoon (EPO) tehtäviin patenttihakemuksiin ja (Voucher 3)
EU:n kasvinjalostajan oikeuden rekisteröintiin (Community Plant Variety Right, Voucher 4).
Tuen suuruus riippuu yrityksen tekemistä hakemuksista ja tilaamista palveluista. Yrityksen maksamista maksuista jälkikäteen korvattava osuus vaihtelee tuen kohteen mukaan (50-90%).
Tuen maksimimäärät kohteittain:
Tavaramerkki- ja mallioikeushakemusten virastomaksut: 1 000 euroa
IPR-esianalyysipalvelu (IP Scan): 1350 euroa
Patenttihakemusten virastomaksut ja virastojen suorittamat patentteihin liittyvät uutuustutkimukset: yhteensä 1500 euroa sekä Euroopan patenttivirastoon (EPO) tehtävien patenttihakemuksien laatimismaksut: 2000 euroa
EU:n kasvinjalostajan oikeuden rekisteröintihakemus ja sen tutkimusmaksu: yhteensä 1500 euroa
Huomioi ainakin nämä asiat, kun olet keksimässä merkkiä tuotteellesi:
Toiminimet ja tavaramerkit ovat erillisiä suojamuotoja omine käyttötarkoituksineen
Nimikandidaatit tavaramerkeille ja yrityksille kannattaa tutkia mahdollisimman tarkasti ennen niiden käyttöönottoa
Asianmukaisilla rekisteröinneillä pystytään varmistamaan, että brändityö ei valu kilpailijoiden hyödyksi
Ylen julkaisema artikkeli kolmen eri yrityksen välisestä nimikiistasta ei valitettavasti ole teemaltaan niin harvinainen, kuin uutisesta saattaa ymmärtää. Artikkelissa uutisoitiin kolmen yrityksen välisestä nimioikeuksiin liittyvästä väitetystä sekaannustilanteesta. Vastaavan kaltaisia toiminimien ja tavaramerkkien välisiä sekaannuksia ja riitoja nousee esiin liike-elämässä yllättävänkin usein. Potentiaalisia riitoja saattaa jäädä lisäksi kytemään vuosiksikin ennen niiden eskaloitumista varsinaiseksi käytännön ongelmaksi yritysten tai brändien välillä.
Mistä tämä sitten johtuu?
Syitä ilmiölle on monia, mutta yksi yleisimmistä on kuitenkin yksinkertainen etenkin tuoreiden yrittäjien keskuudessa: tavaramerkin ja toiminimen väliset erot niiden käyttötarkoituksessa, rekisteröintiprosessissa ja suoja-alassa ovat monelle edelleen hämärän peitossa. Toinen hyvin yleinen syy on puutteellinen valmistelu uuden brändin tai yrityksen nimen lanseerausprosessissa. Draivin ollessa päällä, on helppo keskittyä ”tärkeämpiin” käytännön asioihin, kuin käyttää aikaa ja resursseja nimiehdokkaiden huolelliseen tutkimiseen.
Ensin mainittu syy, tietouden puute suojamuotojen välisistä eroista, on inhimillinen, sillä ”suojausviidakkoon” on helppo eksyä, ellei asiaan ole kunnolla perehtynyt tai ellei käytettävissä ole alan asiantuntijaa. Erityisesti yrityksen alkutaipaleella on edelleen valitettavan yleistä, että luotetaan esimerkiksi pelkkään toiminimirekisteröintiin ja liiketoimintaa pyöritetään siinä uskossa, että se yksinään riittää valitun nimen kattavaan suojaukseen. Todellisuudessa näin ei kuitenkaan ole, sillä toiminimen antama suoja keskittyy yrityksen yksilöintiin, kun taas esimerkiksi tavaramerkkisuojalla pyritään yksilöimään yrityksen tuotteita tai palveluita. Joskus on toki niinkin, että yritys ja sen tuotteet tai brändi kantavat samaa nimeä, mutta tällöinkin pelkän toiminimen antama suoja jää helposti hyvin ohueksi, eikä sen perusteella pystytä välttämättä tehokkaasti puuttumaan kilpailevan samankaltaisen brändin toimintaan.
Tavaramerkkien ja toiminimien eroavaisuudet rekisteröintiprosessissa konkretisoivat myös hyvin potentiaalista riskiä. Siinä missä toiminimien välisen sekaannusvaaran voi usein välttää helpoimmillaan pienelläkin kirjoitusasun erolla, tavaramerkkien osalta rekisteröintiprosessissa tutkitaan rekisteröinnin estävää sekaannusvaaraa huomattavasti tiukemmin kriteerein. On myös hyvä huomata, että esimerkiksi EU:n tavaramerkkivirasto ei tutki viran puolesta lainkaan jo rekisteröityjä toiminimiä eikä tavaramerkkejä, joten on hyvinkin mahdollista, että kilpaileva tavaramerkki ilmestyy rekisteriin ikään kuin tutkan alapuolelta.
Käytännössä sama logiikka pätee myös rekisteröintien suoja-aloihin, eli siihen, minkälaista toimintaa rekisteröinnin antama yksinoikeus tosiasiassa kattaa ja millaiseen toimintaan voidaan ylipäänsä rekisteröinnin turvin puuttua. ”Oikeassa elämässä” saattaakin muodostua hankalaksi puuttua pelkän aiemmin rekisteröidyn toiminimen perusteella sellaisen tavaramerkin käyttöön, joka ei ole toiminimen kanssa identtinen tai vähintäänkin erittäin samankaltainen. Puuttumismahdollisuuksiin vaikuttaa tässä suhteessa myös esimerkiksi yrityksen toimialaluokitus ja tavaramerkin kattama tavara- ja palveluluokitus. Rekisteröidyllä tavaramerkillä taas voidaan puuttua kilpaileviin myöhemmin rekisteröityihin merkkeihin huomattavasti tehokkaammin, vaikka ne eivät sisältäisikään täysin identtisiä elementtejä.
Puutteellinen valmistelu uuden brändin valinnassa aiheuttaa myös omanlaisiaan ongelmia. Mikäli uutta brändinimiehdokasta ei ole asianmukaisesti tutkittu ennen sen käyttöönottoa, yrittäjä on pahimmillaan tilanteessa, jossa toimintaa voidaan milloin vain vaatia välittömästi lopetettavaksi, joskus jopa muhkeiden korvausvaatimusten kera. Näin voi helposti käydä, jos tavaramerkki otetaan käyttöön ilman rekisteröintiä, vasta tuotelanseerauksen jälkeen, tai jos Suomen liiketoimintaa halutaan laajentaa uusiin maihin. Nimikandidaattien tutkimisen tärkeyttä ennen mitään tuote- tai palvelulanseerauksia ei voi liikaa painottaa. Edelleen harmillisen monet yrittäjät hyppäävät tämän tärkeän askeleen yli vain myöhemmin huomatakseen, että brändin eteen tehty työ valuukin kilpailijan hyödyksi tai tie on pystyssä ennen kuin matkaan on edes kunnolla päästy. Valitsemalla hyvin kilpailtu brändinimi saatetaan myös jo alkutaipaleella turhaan rajata omia tulevaisuuden mahdollisuuksia toiminnan myöhemmän laajentamisen osalta, vaikka toiminta ei estyisikään kokonaan.
Kuten uutisesta, ja yllä olevasta huomataan, toiminimien ja tavaramerkkien merkitystä, tutkimista tai rekisteröintiä ei kannata missään nimessä väheksyä, varsinkaan jos tarkoituksena on kauaskantoisen yritystoiminnan rakentaminen. Alati kiristyvässä ja kansainvälistyvässä kilpailutilanteessa yrityksen sekä sen tuotteiden nimiin kätkeytyy yhä useammin erittäin tärkeää kilpailuetua, joka saattaa ratkaista jopa koko yritystoiminnan tulevaisuuden.
Väärennetty sivusto hyödynsi Tokmannin brändin keskeisiä elementtejä, kuten logoa ja kuvitusta, mikä teki kuluttajille haastavaksi erottaa aito Tokmanni verkkohuijauksesta. Tämä tapaus osoittaa selkeästi, että immateriaalioikeuksien suojaaminen ei ole pelkkää byrokratiaa – se on yrityksen liiketoiminnan ja maineen peruspilari.
Immateriaalioikeuksien rooli liiketoiminnan turvaamisessa
Väärennetty sivusto loukkasi Tokmannin tavaramerkkioikeuksia, ja tämä on vain yksi esimerkki siitä, miten immateriaalioikeuksia voidaan käyttää suojaamaan yrityksen arvoa. Tavaramerkki antaa haltijalleen yksinoikeuden käyttää merkkiä liiketoiminnassaan ja estää muita tahoja hyödyntämästä sitä ilman lupaa. Tämä suoja on elintärkeä, sillä se estää kolmansia osapuolia harhaanjohtamasta kuluttajia ja turvaa yrityksen brändin ja maineen.
Oikeudelliset seuraukset ja yrityksen vastuu
Tokmannin tapauksessa voidaan arvioida, että väärennetty sivusto aiheutti paitsi taloudellisia menetyksiä, myös saattoi heikentää hetkellisesti kuluttajien luottamusta yrityksen verkkosivustoon. Näissä tilanteissa oikeudelliset toimet, kuten tavaramerkin loukkaukseen puuttuminen, ovat välttämättömiä. On myös tärkeää huomata, että immateriaalioikeuksien suojaaminen on olennainen osa yrityksen riskienhallintaa.
Me Boco IP:llä neuvomme yrityksiä säännöllisesti valvomaan ja suojaamaan immateriaalioikeuksia, jotta vastaavilta tilanteilta voidaan välttyä.
Tehokas immateriaalioikeuksien suojaaminen digitaalisessa ympäristössä
Nykyisessä globaalissa ja digitaalisessa liiketoimintaympäristössä immateriaalioikeuksien rikkominen on yksi suurimmista riskeistä. Tämän vuoksi yritysten tulisi ottaa käyttöön tehokkaita valvontamekanismeja, esimerkiksi kokeneen IP-lakimiehen avulla. Valvontamekanismit voivat olla esimerkiksi tekoälyyn perustuvia työkaluja, jotka voivat käydä läpi verkkoa mahdollisten rikkomusten havaitsemiseksi. Lisäksi on tärkeää, että yritykset ymmärtävät tarkasti, mitä oikeuksia heillä on, ja miten näitä oikeuksia voidaan puolustaa. Näin yritys voi toimia nopeasti ja tehokkaasti, jos rikkomuksia havaitaan. Yritys voi käyttää apunaan IP-lakimiestä, joka huolehtii mahdollisten rikkomusten havaitsemisesta ajallaan.
Yritysten tulisi olla aktiivisia immateriaalioikeuksiensa suojaamisessa, sillä rikkomukset voivat tapahtua hyvin nopeasti, erityisesti teknologian kehittyessä. On olennaista, että yrityksillä on selkeä strategia immateriaalioikeuksien hallintaan ja suojaukseen. Jos yritykselläsi ei vielä ole tällaista strategiaa, on nyt aika ryhtyä toimiin. Boco IP:n asiantuntijoiden avulla yritys voi varmistaa, että sen immateriaalioikeudet ovat turvassa ja että brändi ja maine säilyvät vahvoina.
Immateriaalioikeudet ovat yrityksen kilpailuedun ydin
On tärkeää muistaa, että immateriaalioikeuksien suojaaminen ei ole vain suuryritysten etuoikeus. Myös pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on suojattavaa. Startup-yrityksille immateriaalioikeudet voivat olla keskeinen kilpailuetu, ja niiden menettäminen voi vaarantaa koko liiketoimintamallin. Jokaisella yrityksellä, joka toimii markkinoilla, on jonkinlaista immateriaalista omaisuutta, jota kannattaa suojella.
Yhteenveto: varautuminen on paras suoja
Tokmannin tapaus on vakava muistutus siitä, kuinka tärkeää on olla tietoinen ja proaktiivinen immateriaalioikeuksien suojaamisessa. Valitettavasti tämä tuskin on viimeinen tapaus, jossa immateriaalioikeuksia rikotaan, mutta oikeilla toimilla yritykset voivat suojautua tällaisilta uhkilta. Meidän tehtävämme on auttaa yrityksiä turvaamaan omat ja asiakkaidensa oikeudet sekä varmistamaan, että heidän liiketoimintansa ja brändinsä pysyvät suojassa.
Swiftin tavaramerkit ja tekijänoikeudet eivät ole vain nimen tai lyriikoiden suojelua, vaan ne muodostavat keskeisen osan hänen huolellisesti rakennettua henkilöbrändiään. Swiftin tapaus osoittaa, kuinka keskeinen rooli immateriaalioikeuksilla on sekä taiteellisessa luomisessa että kaupallisessa menestyksessä.
Tavaramerkkien voima brändin suojelemisessa
Swiftin brändi ulottuu paljon pidemmälle kuin hänen albuminsa kansiin painettu nimi – se on tunnistettava ja arvokas omaisuuserä, joka ilmentää hänen ainutlaatuista identiteettiään ja arvomaailmaansa. Swift on systemaattisesti rekisteröinyt tavaramerkkejä niin Yhdysvalloissa kuin kansainvälisesti, varmistaen, että hänen brändinsä on suojattu laittomalta jäljittelyltä ja kaupalliselta hyväksikäytöltä. Näiden tavaramerkkien suojelu kattaa laajan kirjon tuotteita ja palveluita, mukaan lukien musiikki, vaatteet ja muut kuluttajatuotteet, joita markkinoidaan hänen nimellään ja maineellaan.
Tavaramerkkien avulla Swift voi estää kolmansia osapuolia hyödyntämästä hänen nimeään, logojaan tai muita tunnusomaisia elementtejä ilman lupaa. Tämä ei ainoastaan vahvista hänen asemaansa markkinoilla, vaan myös lisää hänen brändinsä arvoa. Jos Swift päättäisi laajentaa brändiään uusille toimialoille, kuten muotialalle, hajuvesimarkkinoille tai peliteollisuuteen, hänen rekisteröidyt tavaramerkkinsä tarjoaisivat vahvan perustan, jolla uusi liiketoiminta voidaan yhdistää hänen alkuperäiseen brändiinsä.
Taylor Swift esiintyi Friends Areenalla Tukholmassa toukokuussa 2024.
Tekijänoikeudet: luovuuden suoja ja kontrollin väline
Swiftin immateriaalioikeuksien hallinta ei rajoitu pelkästään tavaramerkkeihin. Tekijänoikeudet ovat olleet hänen urallaan yhtä merkittävässä roolissa. Tämä kävi erityisen selväksi, kun hän päätti äänittää uudelleen vanhat albuminsa sen jälkeen, kun hänen entinen levy-yhtiönsä myi alkuperäiset master-äänitteet. Tällä strategisella liikkeellä Swift ei ainoastaan palauttanut kontrollia omiin teoksiinsa, vaan myös loi uuden markkinaraon, joka avasi mahdollisuuksia lisätuloihin ja brändinsä vahvistamiseen.
Tekijänoikeudet tarjoavat luovan alan ammattilaisille, kuten Swiftille, keinon suojata heidän luovuutensa hedelmiä ja hyödyntää niitä kaupallisesti. Tämä periaate on yhtä tärkeä kirjailijoille, kuvataiteilijoille ja elokuvantekijöille, jotka voivat tekijänoikeuksien avulla turvata oikeutensa ja varmistaa jatkuvat tulot teostensa eri käyttötarkoituksista.
Esimerkkejä Taylor Swiftin suojaamista immateriaalioikeuksista
Tavaramerkit:
Lyriikat ja fraasit: Swift on rekisteröinyt tavaramerkeiksi useita tunnettuja lyriikoita ja fraaseja, joita hän käyttää musiikissaan. Esimerkkejä näistä ovat:
”This Sick Beat” ja ”Party Like It’s 1989” hänen albumiltaan 1989.
”The old Taylor can’t come to the phone right now” ja ”Look What You Made Me Do” hänen albumiltaan Reputation.
Nimi ja nimikkeet: Hän on suojannut myös erilaisia nimiyhdistelmiä ja albumien nimiä, kuten Reputation, 1989, ja Swiftmas.
Logo:
Swift on rekisteröinyt tavaramerkiksi myös erilaisia logoja ja visuaalisia tunnuksia, jotka liittyvät hänen brändiinsä. Tämä suojaa hänen brändiään muun muassa fanituotteiden, vaatteiden ja muiden kuluttajatuotteiden yhteydessä.
Tekijänoikeudet:
Musiikki: Swiftin musiikkituotannosta osa on suojattu tekijänoikeuksin. Erityisesti hänen päätöksensä äänittää uudelleen vanhat albuminsa (Taylor’s Version) korostaa hänen pyrkimystään hallita oikeuksiaan alkuperäisiin äänitteisiin.
Musiikkivideot ja visuaaliset teokset: Myös hänen musiikkivideonsa ja muut visuaaliset tuotokset ovat suojattu tekijänoikeuksin.
Brändin laajentaminen:
Swift on suojannut tavaramerkkejä myös tulevaisuuden mahdollisia laajennuksia varten, kuten hajuvesiä, vaatteita ja muita kuluttajatuotteita varten.
Domainit:
Swiftin tiimi on myös rekisteröinyt ja suojannut useita nettidomaineja, jotka liittyvät hänen nimeensä tai brändiinsä, suojatakseen niitä mahdolliselta väärinkäytöltä ja cybersquattingilta.
Nämä toimenpiteet osoittavat, kuinka laajasti Taylor Swift suojaa immateriaalioikeuksiaan, varmistaen, että hänellä on täydellinen kontrolli brändistään ja tuotannostaan kaikilla markkinoilla.
Oikeusjärjestelmän rooli brändin suojelussa
Taylor Swiftin ura tarjoaa lukuisia esimerkkejä siitä, kuinka immateriaalioikeuksia voidaan käyttää tehokkaasti liiketoiminnan ja brändin suojeluun.
1. Kappaleiden poistaminen Spotify-palvelusta
Vuonna 2014 Taylor Swift veti musiikkinsa pois Spotifysta, koska hän ei ollut tyytyväinen suoratoistopalvelun maksamiin korvauksiin artisteille. Hän kritisoi erityisesti ilmaisversion tarjoamista, jossa käyttäjät voivat kuunnella musiikkia maksamatta siitä suoraan. Swiftin toimet herättivät laajaa keskustelua artistien oikeuksista ja korvauksista digitaalisessa ympäristössä. Vuonna 2017 hän palautti musiikkinsa palveluun, mutta vain maksulliseen osioon.
Tämä tapaus nosti esiin tärkeitä kysymyksiä tekijänoikeuksista ja artisteille maksettavista korvauksista suoratoistopalveluissa.
2. Musiikin uudelleenäänitys (Taylor’s Version)
Taylor Swiftin entinen levy-yhtiö, Big Machine Records, myi hänen alkuperäisten albumiensa master-äänitteet ilman hänen suostumustaan. Koska Swift ei omistanut näitä mastereita, hänellä ei ollut täyttä kontrollia musiikkinsa käytöstä.
Swift päätti äänittää uudelleen vanhat albuminsa ja julkaista ne nimellä ”Taylor’s Version”. Näin hän sai omistukseensa ja hallintaansa uuden version musiikistaan, jonka käyttöoikeudet hän voi itse määrittää. Tämä oli merkittävä askel artistien oikeuksien puolustamisessa ja inspiroi monia muita taiteilijoita taistelemaan omistusoikeuksiensa puolesta.
3. Tavaramerkkien rekisteröinti ja puolustaminen
Swift on rekisteröinyt useita lyriikoita ja fraaseja tavaramerkeiksi. Esimerkiksi ”This Sick Beat” ja ”Party Like It’s 1989” ovat suojattuja fraaseja. Tämä estää muita tahoja hyödyntämästä näitä lauseita kaupallisesti ilman hänen lupaa.
Swiftin asiamiehet valvovat aktiivisesti markkinoita ja puuttuu tilanteisiin, joissa hänen tavaramerkkejään käytetään luvattomasti. Tämä voi sisältää oikeudellisia toimenpiteitä tai vaatimuksia loukkaavan toiminnan lopettamisesta.
4. Kanteet ja oikeustoimet
Swift on ollut mukana useissa oikeudenkäynneissä, joissa hän on puolustanut oikeuksiaan musiikkiinsa. Esimerkiksi vuonna 2015 hän haastoi radiojuontaja David Muellerin oikeuteen sen jälkeen, kun tämä oli koskettanut häntä sopimattomasti. Tapaus itsessään ei koskenut suoraan immateriaalioikeuksia, mutta osoitti Swiftin halukkuutta puolustaa oikeuksiaan ja imagoaan. Swiftin asiamiehet ovat myös käyneet oikeustaisteluita esimerkiksi nimien ja visuaalisten elementtien luvattomasta käytöstä fanituotteissa ja muissa kaupallisissa yhteyksissä.
5. Domainien suojaaminen
Taylor Swiftin tiimi on aktiivisesti suojannut hänen brändiään rekisteröimällä lukuisia verkkotunnuksia, jotka voisivat muuten päätyä luvattomille tahoille. Tämä estää esimerkiksi domainien haltijoita hyödyntämästä hänen nimeään ja brändiään omiin tarkoituksiinsa. Näiden toimien kautta Taylor Swift on vakiinnuttanut asemansa esimerkkinä siitä, kuinka taiteilijat ja brändinomistajat voivat tehokkaasti suojata ja puolustaa immateriaalioikeuksiaan.
Tekijänoikeudet syntyvät ilman rekisteröintitoimia. Niitä voi kuitenkin rekisteröidä joissain maissa, kuten Yhdysvalloissa. Tavaramerkkioikeudet tyypillisesti syntyvät rekisteröinnin kautta, paitsi esimerkiksi Yhdysvalloissa, jossa käyttö synnyttää oikeuksia. Nämä käsitteet menevät usein sekaisin, mutta Boco IP auttaa näiden osin joskus kovinkin hankalienkin asioiden selvittelemisessä.
Immateriaalioikeuksien hallinta osana liiketoimintastrategiaa
Taylor Swiftin immateriaalioikeuksien hallintastrategia on niin poikkeuksellisen menestyksekäs, että sitä opetetaan jopa yliopistotasolla Yhdysvalloissa. Tämä kertoo paljon siitä, kuinka keskeinen rooli immateriaalioikeuksilla on nykypäivän liiketoiminnassa. Olipa kyseessä suuri tai pieni toimija, tavaramerkit ja tekijänoikeudet ovat olennainen osa menestyvän brändin ja liiketoiminnan rakentamista.
Swiftin esimerkki toimii muistutuksena siitä, että oikeusjärjestelmä voi tarjota vahvan suojan luovuudelle ja innovaatioille. Me Boco IP:llä olemme valmiita auttamaan yrityksiä ja yksityishenkilöitä varmistamaan, että heidän immateriaalioikeutensa ovat turvassa ja että heidän brändinsä säilyy vahvana ja arvokkaana.
Kuvat: Taylor Swiftin konserttikiertue Friends Areenalla Tukholmassa toukokuussa 2024.
Matalahierarkkinen, itseohjautuva ja jatkuvasti kehittyvä työyhteisö, jossa on positiivinen ja kannustava ilmapiiri pystyy tuottamaan lisäarvoa asiakkaille, koska työntekijät voivat hyvin.Kun taustatiedustelujeni ja haastattelujeni myötä ymmärsin, että tämä todella toteutuu Bocon IP:n arjessa, oli selvää, että halusin juuri Boco IP:lle töihin. Ensimmäiset viikot ovat vainvahvistaneet tunnetta, että olen oikeassa paikassa, mahtavien ihmisten ympäröimänä.”
Mia Niemelä rakensi ensin uraansa restonomitutkinnon, ulkomaankaupan erikoisammattitutkinnon sekä mainosalan ammattitutkinnon myötä hotellialalla, jonka jälkeen pienen lapsen yksihuoltajuuden myötä siirtyi kolmivuorotyötehtävistä IPR-alalle vuonna 2001.
IPR-tehtävissä Mia on hoitanut kirjeenvaihtoa niin asiakkaisiin, ulkomaisiin yhteistyökumppaneihin kuin patenttivirastoihinkin päin, huolehtinut virallisten asiakirjojen laatimisesta ja toimittamisesta viranomaisille, määräaikojen kirjaamisesta ja noudattamisesta sekä mm. laskutustoimista. Käytännössä siis koko patentin suojausprosessin kaikki työvaiheet ovat olleet osa työpäivien kulkua.
Vuonna 2017 Mia kuitenkin vielä tunsi, että hotelliala jäi ikään kuin kesken ja palasi alalle seitsemän vuoden ajaksi. Tuona aikana hän paitsi matkusteli paljon maailmanlaajuisesti keräten kokemusta ja verkostoituen alan ammattilaisten kanssa, sekä työskenteli hotelleissa erilaisissa päällikkötehtävissä. Matkailuala on kuitenkin jatkuvasti kovassa muutoksessa, erityisesti Lapissa, ja asiaa pitkään pohdittuaan Mia päättikin jäädä pysyvästi Etelä-Suomeen, missä myös hänen poikansa ja sisarensa asuvat ja kun Boco IP Oy Ab sattui sopivasti hakemaan IP Spesialistia, oli jälleen kerran ajoitus kohdallaan ja kohtalo johti Mian takaisin IPR-alalle.
IPR-alan parhaina piirteinä Mia pitää sitä, että laki ja pykälät pitkälti määrittävät työtehtäviä ja työtahtia. Näiden rajojen puitteissa työ on kuitenkin pitkälti itseohjautuvaa, tiimiperusteista asiantuntijatyötä, jossa ei ikinä tule valmiiksi, aina on mahdollisuus oppia ja kehittyä lisää.
Jatkuva kehitys niin työyhteisön sisällä kuin muutokset alallakin pitävät mielenkiinnon yllä ja iloisena alalle paluusta Mia on innoissaan uusista rooleistaan sekä mekaniikka- että tavaramerkkitiimeissä.
Suvilla on monipuolinen kokemus brändien suojaamisesta ja puolustamisesta. Immateriaalioikeuksien lisäksi hän avustaa asiakkaitamme kaupallisiin sopimuksiin liittyvissä kysymyksissä.
Ennen siirtymistään Bocolle, Suvi on työskennellyt senioritason in house-juristina teknologiayhtiössä ja sitä ennen asianajajana keskittyen erityisesti tavaramerkki- ja tekijänoikeusaiheisiin toimeksiantoihin.
Suvilla on oikeustieteen maisterin tutkinto Helsingin yliopistosta ja kauppatieteen maisterin tutkinto Hankenilta.
