SME Fundin myöntämä Voucher 1 eli tavaramerkki/mallioikeus/IP Scan –arvoseteli on ollut tänä vuonna entistä suositumpi rahoitusmuoto ja tästä johtuen tauolla 7.10. – 9.11., koska siihen tälle vuodelle budjetoidut rahat olivat kaikki jo myönnetty/allokoitu eikä enempää voida myöntää ennen kuin rahaa palautuu käyttämättömistä vouchereista takaisin jaettavaksi.
Voucher 2, joka on tarkoitettu patentointikulujen maksamiseen, on haettavissa normaalisti.
Lisää SME Fundista täällä:
Eurooppalainen patenttijärjestelmä muuttuu merkittävästi vuonna 2023 kun Euroopan patenttivirastossa (EPO) myönnetyn hakemuksen voi saattaa voimaan eurooppalaisena yhtenäispatenttina (unitary patent). Samalla perustetaan yhdistetty eurooppalainen patenttituomioistuin (Unified Patent Court, UPC) jolla tulee olemaan tuomiovalta kaikissa yhtenäispatentteihin liittyvissä riita-asioissa. Myös vanhoihin eurooppapatentteihin liittyvät riita-asiat voidaan tulevaisuudessa ratkaista UPC-tuomioistuimissa ellei patentin haltija tee niin sanottua OPT-OUT ilmoitusta. Esittelen tässä kirjoitelmassa uudet mahdollisuudet, jotka eurooppapatentin hakijalle aukeavat tämän uudistuksen myötä ja ne toimenpiteet joihin vanhan eurooppapatentin omistajan tulee ryhtyä, mikäli hän ei halua päästää patenttiaan UPC:n tuomiovallan alle.
Lähes kaikki Euroopan maat ovat allekirjoittaneet Euroopan patenttisopimuksen (European Patent Convention, EPC). Nämä maat on kuvassa 1 merkitty punaisella värillä. Kaikkiin näihin maihin voi saada patenttioikeuden jättämällä eurooppapatenttihakemuksen EPO:on.
EPO arvioi eurooppapatenttihakemuksia EPC:ssä säädettyjen kriteerien mukaisesti ja päättää voidaanko hakemus hyväksyä vai ei. Kun EPO hyväksyy hakemuksen hakija ei kuitenkaan saa itselleen patenttioikeutta joka automaattisesti kattaisi kaikki punaisella merkityt valtiot. Sen sijaan hakijan pitää valita missä punaisissa maissa hän haluaa saattaa voimaan hänelle myönnetyn patenttioikeuden. Tätä kutsutaan eurooppapatentin validoinniksi (EP-validointi). Useimpia eurooppapatentteja ei saateta voimaan kaikissa punaisissa maissa sillä jokainen validointi tuottaa lisäkustannuksia ja patenttien vuosimaksuja joudutaan maksamaan erikseen joka maassa.
Jos hakija validoi EPO:n myöntämän oikeuden voimaan Suomessa, Ruotsissa, Iso-Britanniassa, Espanjassa, Saksassa, Puolassa, Itävallassa ja Kreikassa, lopputulos on kuvan 2 mukainen:
Hakija omistaa nyt patenttioikeuden niissä EPC-maissa joissa eurooppapatentti validoitiin. Nämä oikeudet ovat kuitenkin erillisiä kansallisia patentteja, joten ne on merkitty eri väreillä. Ne eivät ole minkään yleiseurooppalaisen patenttituomioistuimen tuomiovallan alaisia (sellaista tuomioistuinta ei nykyisessä järjestelmässä ole olemassa), vaan jokaisen maan patenttioikeus on kansallisen tuomiovallan alainen.
EU:n sisämarkkinat kattavat suuren alueen, mutta eurooppapatentista saatava patenttisuoja pirstaloituu monen tuomiovallan alle. Mikäli patenttioikeutta rikotaan useassa Euroopan maassa, patentin omistajan pitää käynnistää erilliset oikeustoimet joka maassa. Kilpailijan pitää vastaavasti jättää erillinen mitätöintikanne jokaiseen maahan mikäli hän haluaa kaataa myönnetyn patenttioikeuden laajalla alueella. UPC-järjestelmän tavoitteena on parantaa eurooppalaista patenttijärjestelmästä tällä rintamalla.
On helpointa ymmärtää UPC-järjestelmä sellaisena kuin se tulee olemaan lopullisessa muodossaan. Tällä hetkellä tämä tarkoittaa vuotta 2030, mutta järjestelmä saa lopullisen muotonsa vasta vuonna 2037, jos siirtymäaikaa pidennetään.
Lopullisessa muodossaan järjestelmä tulee toimimaan näin:
Katsotaan nyt tarkemmin siirtymävaihetta joka alkaa ensi vuonna. Käytännön valmistelut UPC-tuomioistuimen toiminnan käynnistämiseksi ovat kirjoitushetkellä (3/2022) meneillään, ja UPC-sopimus astuu näillä näkymin voimaan syksyllä 2022 tai talvella 2023. Sopimuksen astuttua voimaan käynnistyy siirtymävaihe, jolloin:
A. Kun EPO myöntää eurooppapatenttihakemuksen, patentin hakija voi validoida eurooppapatentin missä tahansa kuvassa 1 esitetyssä punaisessa maassa. Lopputuloksena on silloin nippu kansallisia patentteja.
Vaikka validointi sinänsä suoritetaan siirtymäaikana täsmälleen samalla tavalla kuin ennenkin, on validoitu eurooppapatentti kuitenkin siirtymäaikana hiukan erilainen kuin vanhassa järjestelmässä. UPC-maissa validoidut patentit siirtyvät nimittäin myös UPC-tuomiovallan alle kun järjestelmä käynnistyy vuonna 2023. UPC-maissa eurooppapatenttihakemuksesta luodut kansalliset patentit tulevat siis olemaan sekä kansallisen tuomioistuimen että UPC:n tuomiovallan alla (ellei patentin haltija tee UPC OPT-OUT ilmoitusta, josta lisää myöhemmin).
Siirtymäaikana validoidusta eurooppapatentista syntynyt patenttiperhe on esitetty alla olevassa kuvassa 5. Hakija on suorittanut kansalliset validoinnit täsmälleen samoihin maihin kuin kuvassa 2, mutta OPT-OUT ilmoitusta ei ole tehty. Kuvassa 5 on merkitty raidallisella värillä UPC-maat Suomi, Ruotsi, Saksa, Itävalta ja Kreikka joissa patentit ovat sekä kansallisen tuomioistuimen että UPC-tuomioistuimen tuomiovallan alla. Iso-Britanniassa, Espanjassa ja Puolassa validoidut patentit eivät sen sijaan asetu missään tilanteessa UPC-tuomiovallan alle koska nämä eivät ole UPC-maita. Nämä maat on siis esitetty yksivärisinä. Kreikka käytetään kuvassa 5 esimerkkinä maasta joka ei vielä kirjoitushetkellä ole ratifioinut sopimusta. Kreikka esitetään raidallisena sillä oletuksella, että patentin myöntämispäivänä se on jo ratifioinut UPC-sopimuksen. Mikäli Kreikka ei olisi vielä ratifioinut UPC-sopimusta sinä päivänä kun kyseinen eurooppapatentti hyväksytään EPO:ssa, kyseinen Kreikassa validoitu patentti ei sillä hetkellä ole UPC-tuomiovallan alainen. Silloin Kreikka täytyisi esittää yksivärisenä kuvassa 5.
Kuvan 5 patenttiperheen haltija voi halutessaan haastaa patenttioikeutta rikkovan kilpailijan UPC-oikeuteen mikäli rikkomus tapahtuu jossain (raidallisessa) UPC-maassa. UPC-tuomioistuimen antama päätös koskee tällöin kaikkia raidallisia maita. Vaihtoehtoisesti omistaja voi haastaa kilpailijan oikeuteen jokaisen tai muutaman raidallisten maiden kansallisessa tuomioistuimessa ja päätös on silloin voimassa vain tässä maassa. Vastaavasti kilpailija joka haluaa mitätöidä kuvan 5 patenttiperheen voi raidallisten UPC-maiden osalta hoitaa kaikki maat kerralla jättämällä kanteen UPC-tuomioistuimeen, tai sitten pyrkiä kaatamaan ne yksitellen kansallisilla kanteilla. Patenttiperheen omistajalla tai kilpailijalla ei sen sijaan ole mitään valinnan varaa Iso-Britannian, Espanjan ja Puolan osalta: vain kansalliset oikeustoimet ovat täällä mahdollisia koska nämä maat eivät ole UPC:ssä mukana (eivät ole raidallisia kuvassa 5).
Kuvan 5 patenttiperheen haltija voi siirtymävaiheen aikana halutessaan poistaa UPC-maiden patentit UPC-tuomioistuimen tuomiovallan alta jättämällä niin sanotun OPT-OUT ilmoituksen. OPT-OUT ilmoituksen voi jättää jo siinä vaiheessa kun EPO käsittelee eurooppapatenttihakemusta. OPT-OUT:in avulla päästään kuvan 5 tilanteesta takaisin kuvan 2 tilanteeseen: jokainen kansallinen patentti on vain kansallisen tuomiovallan alla ja haltija sekä kilpailija voivat tarttua oikeustoimiin vain kansallisissa tuomioistuimissa. Halutessaan patenttiperheen haltija saa myös perua OPT-OUT päätöksen eli palauttaa patenttiperheensä tai hakemuksensa vielä takaisin kuvasta 2 kuvan 5 tilaan. Uutta OPT-OUT:ia ei tämän peruutuksen jälkeen enää voi tehdä.
OPT-OUT:illa patenttiperheen omistaja pystyy varmuudella välttämään tilanteet joissa kilpailija pyrkii mitätöimään EP-validoinnin kautta saadut kansalliset patentit UPC-tuomioistuimen kautta. Toisaalta OPT-OUT sulkee UPC-tuomioistuimen ovet myös omistajalta itseltään. Omistaja voi kuitenkin halutessaan avata nuo ovet uudestaan perumalla OPT-OUT:in.
B. Toinen vaihtoehto kun EPO myöntää eurooppapatenttihakemuksen siirtymävaiheen aikana on, että patentin hakija voi ottaa vastaan yhtenäispatentin UPC-maissa ja sen lisäksi validoida eurooppapatentin sellaisissa maissa jotka eivät ole UPC:ssä mukana. Lopputuloksena voi silloin olla esimerkiksi kuvan 6 mukainen patenttiperhe.
Mitään OPT-OUT vaihtoehtoa ei ole olemassa mikäli patentin haltija valitsee itselleen yhtenäispatentin ja luo kuvan 6 mukaisen patenttiperheen. Yhtenäispatenttia ei siis pysty myöhemmin muuttamaan nipuksi kansallisia patentteja eikä sitä voi siirtää minkään kansallisen tuomiovallan alle.
Yhtenäispatentin voi saada vain eurooppapatenttihakemukselle jonka EPO myöntää sen jälkeen kun UPC on astunut voimaan, kun hakemus myönnetään. Patenttiperheen omistaja ei siis voi muuntaa aiemmin myönnetyn patenttiperheen kansallisia patentteja (kuva 2 tai kuva 5) yhtenäispatentiksi. Tämä koskee kaikkia kansallisia patentteja riippumatta niiden myöntöajankohdasta (ennen tai jälkeen UPC:n voimaantulon).
Yllä esitetyt kohdat A ja B ovat siis päätöksiä joita eurooppapatentin hakija joutuu tekemään jokaisen myönnetyn eurooppapatenttihakemuksen kohdalla heti kun UPC-sopimus on astunut voimaan (siirtymävaihe on alkanut).
Tämän lisäksi siirtymävaihe tuo mukanaan muutoksia sellaisille kansallisille patenttioikeuksille, jotka on saatettu voimaan EP-validoinnilla jo ennen vuotta 2023.
Oletetaan, että omistat laajan eurooppalaisen patenttiperheen joka luotiin monta vuotta sitten validoimalla EPO:n myöntämä eurooppapatentti kuvan 7 väritetyissä maissa. Kuva 7 näyttää tämänhetkisen tilanteen – jokainen kansallinen patentti on kansallisen tuomiovallan alainen.
Kuva 8 näyttää saman patenttiperheen tilanteen sinä päivänä kun UPC-sopimus astuu voimaan. Iso-Britanniassa, Espanjassa, Puolassa ja Turkissa tilanne on täysin muuttumaton koska nämä eivät ole mukana UPC:ssä. Sen sijaan Suomessa, Ruotsissa, Saksassa, Ranskassa, Itävallassa ja Italiassa kansalliset patentit ovat UPC:n voimaantulon myötä siirtyneet sekä kansallisen tuomioistuimen että myös UPC-tuomioistuimen tuomiovallan alle. Tästä syystä nämä maat on merkitty raidallisella värillä.
Kuvan 8 patenttiperheen omistaja voi halutessaan haastaa patenttioikeutta rikkovan kilpailijan UPC-oikeuteen mikäli rikkomus tapahtuu useassa (raidallisessa) UPC-maassa. UPC-tuomioistuimen antama päätös koskee tällöin kaikkia raidallisia maita. Vaihtoehtoisesti omistaja voi erikseen haastaa kilpailijan oikeuteen yksitellen raidallisten maiden kansallisissa tuomioistuimissa. Kilpailijalla on käytettävissään samat vaihtoehdot patentin mitätöimiseksi. Kuten yllä kuvassa 5, patenttiperheen omistajalla tai kilpailijalla ei ole mitään valinnanvaraa Iso-Britannian, Espanjan, Puolan ja Turkin osalta. Vain kansalliset oikeustoimet ovat mahdollisia näissä maissa.
OPT-OUT ilmoituksen voi tehdä myös kaikille kansallisille patenteille jotka on myönnetty EP-validoinnin kautta ennen vuotta 2023. OPT-OUT siirtää patenttiperheen kuvan 8 tilanteesta takaisin kuvan 7 tilaan joka vallitsi ennen UPC-sopimuksen voimaantuloa. OPT-OUT voi olla patenttiperheen omistajalle hyödyllinen koska se pakottaa kilpailijat haastamaan kansalliset patentit yksitellen mikäli he haluavat mitätöidä patenttioikeuden. Kuten yllä jo mainittiin, omistaja voi halutessaan perua OPT-OUT:in mikäli haluaisikin jättää loukkauskanteen UPC-tuomioistuimeen.
On tärkeää muistaa, että yllä kuvatut muutokset koskevat vain Euroopan patenttivirastoon eli EPO:on jätettäviä eurooppapatenttihakemuksia, sekä tällaisista hakemuksista luotuja (EP-validoituja) kansallisia patentteja. Muutokset eivät koske esimerkiksi Suomen PRH:n tai muiden kansallisten patenttivirastojen myöntämiä kansallisia patentteja. PRH:n myöntämä suomalainen patentti ei siis ikinä asetu UPC-tuomiovallan alle. Sen sijaan EPO:n myöntämä eurooppapatentti, joka validoitiin Suomeen, asettuu UPC-tuomiovallan alle ellei patentin haltija tee OPT-OUT ilmoitusta.
Uudella järjestelmällä on etunsa (yhtenäispatentti kattaa suuren maantieteellisen alueen kohtalaisen edullisesti), mutta se ei varmasti ole vanhaa järjestelmää yksinkertaisempi. Yhtenäispatentin hyödyntämisessä ja OPT-OUT päätösten punnitsemisessa kannattaa pyytää apua asiantuntijalta jotta kaikki hyödyt, haitat ja kustannukset varmasti tulevat huomioiduiksi.
Ota yhteyttä Boco IP:n patenttiasiamiehiin jos sinulla on mitä tahansa kysyttävää yhtenäispatentista, UPC:stä tai eurooppapatenteista. Autamme mielellämme!
Blogin kirjoittaja eurooppapatenttiasiamies Thomas Carlsson on Boco IP:n osakas ja hallituksen jäsen. Hän on julkaissut vuonna 2021 kirjan ”Good Patent Applications”.
EU:n teollisoikeusvirasto EUIPO (SME Fund) jakaa seteleitä! Nyt jos koskaan pienten ja keskisuurten yritysten kannattaa suojata tuotemerkkinsä, tuotteensa ulkomuoto ja/tai keksintönsä, sillä EUIPO palauttaa hakijalle vireille saatetuista tavaramerkki-, malli- ja patenttihakemuksista jopa 75% hakemuksen viranomaismaksuista.
EUIPO:n SME Fund -avustusohjelman rahastossa on 15 miljoonaa euroa jaettavaksi EU-alueella sijaitseville PK-yrityksille, ja rahaa jaetaan sitä mukaa kuin tukea haetaan, joten pitkäksi aikaa ei kannata jäädä empimään, kannattaisiko immateriaalioikeuksien suojaukseen nyt ryhtyä. Vastaus on: kyllä kannattaa.
Tukeen oikeutetuksi PK-yritykseksi lasketaan joko alle 250 työntekijän tai korkeintaan 50 miljoonan euron liikevaihdon (tai korkeintaan 43 miljoonan euron tasearvon) yritykset. Edellä mainittuihin rajoihin mahtuu aika moni kotimainen yritys.
EUIPO on jaotellut avustukset Arvoseteli 1:een ja Arvoseteli 2:een: Arvoseteli 1:llä tukea saa tavaramerkkien ja mallien ja Arvoseteli 2:lla patenttien suojaamisprosesseihin. Myös yrityksen IPR-tilannetta kartoittavien esianalyysipalveluiden (Arvoseteli 1) kuluja korvataan, mutta koska immateriaalioikeuksien rekisteröintiprosessit tuovat useimmille PK-yrityksille todennäköisesti esianalyysiä pitkäaikaisempia ja konkreettisempia hyötyjä, keskityn seuraavassa immateriaalioikeuksin suojaamista koskevaan tukeen. Mikäli kuitenkin kiinnostuit esianalyysipalvelusta, ota meihin yhteyttä lisätietoja varten.
Hakemusten viranomaismaksuja koskevan tuen suuruus vaihtelee:
Avustuksille on katto. Yhteensä tukea voi saada 2250 euroa, ja summa jakautuu tavaramerkki- ja mallisuojausten (sekä IPR-esianalyysin) osalta enintään 1500 euroon (Arvoseteli 1) ja patentoinnin osalta enintään 750 euroon (Arvoseteli 2).
Huomionarvoista on, että EUIPO tukee merkkien ja mallien suojaamista paitsi EU:ssa, myös sen ulkopuolella silloin, kun käytetään WIPO:n kansainvälistä tavaramerkkijärjestelmää (Madridin pöytäkirja) tai kansainvälistä mallioikeusjärjestelmää (Haagin sopimus). Tavaramerkkien Madridin järjestelmään kuuluu noin 100 maata ympäri maailmaa.
Näin ollen, jos yrityksellänne on jo kansallinen tai EU-tavaramerkki, sille voi perustaa kansainvälisen tavaramerkkihakemuksen, jossa nimetään esim. USA ja Kiina, tai jokin muu yritystänne kiinnostava markkina. Jos aiempaa rekisteröintiä ei vielä ole, tuen piiriin kuuluu sellainenkin suojausstrategia, että ensin huippunopeasti tavaramerkkihakemuksia tutkivassa PRH:ssa haetaan merkin rekisteröintiä Suomessa, ja rekisteröintipäätöksen jälkeen perustetaan sille WIPO: kansainvälinen tavaramerkkihakemus haluttuihin maihin.
Lisäksi, mikäli yrityksellänne jo on kansainvälinen tavaramerkkirekisteröinti, avustuksen piiriin kuuluvat myös jälkikäteiset laajennukset (subsequent designation) sellaisiin maihin, joissa merkkiänne ei vielä ole suojattu, mutta joissa koette markkinapotentiaalia.
Käytännön esimerkkejä maksupalautuksiin oikeuttavista suojauksista, kun myönteinen päätös on saatu EUIPO:sta:
PK-yritysrahasto (SME Fund) on avoinna 16.12.2022 asti, mutta suosittelemme ryhtymään toimiin pian, sillä tukea jaetaan hakujärjestyksessä ja 15 miljoonan euron tynnyri voi sitä ennen tyhjentyä.
Kiinnostuitko? Ota yhteyttä, kerromme lisää ja annamme mielellämme tarjouksen hakemusprosessista.
Blogin kirjoittaja Elina Heikkilä työskentelee Boco IP:llä IP lakimiehenä. Elina on Boco IP:n hallituksen jäsen sekä osakas.
“Todennäköistä on, että kiinalaisten patenttihakemusten määrä romahtaa”, patenttitoimisto Boco IP:n toimitusjohtaja Karri Leskinen sanoo.
Kiinan patenttiviranomaiset ovat tehneet päätöksen, joka romahduttaa hakemusten määrän heidän kotimaassaan Kiinassa, mutta todennäköisesti lopettaa myös kiinalaisten yritysten patenttien vyöryn länsimaissa.
Kiinan patenttiviranomaisten 27.1. julkaiseman päätöksen mukaan maa lopettaa 30.6. tukien maksamisen patenttihakemusten jättämisestä tai patenttien hakuun liittyvästä prosessista. Lopullisesti rahahanat sulkeutuvat vuoteen 2025 mennessä, kun saaduista patenteistakaan ei enää makseta palkkioita.
“Todennäköistä on, että kiinalaisten patenttihakemusten määrä romahtaa”, patenttitoimisto Boco IP:n toimitusjohtaja Karri Leskinen sanoo.
Kiina on, tilastojen valossa, ollut maailman innovatiivisimpia maita. Vuonna 2019 maassa tehtiin 7,8 miljoonaa tavaramerkkihakemusta ja 1,5 miljoonaa patenttihakemusta (utility patent), mitkä vastaavat noin puolta koko maailmassa tehdyistä hakemuksista.
Todellisuus on ollut jotain muuta. On arvioitu, että merkittävä osa hakemuksista on tehty vain hakemuksen itsensä vuoksi, ei siksi, että sillä haluttaisiin suojata todellista keksintöä.
Tämä johtuu siitä, että Kiinan valtio on maksanut yrityksille suojaushakemusten tekemisestä. Hakemusten tehtailu on ollut rahantekokone.
“Kiinalaisten patenttien laatu on ollut heikkoa. Järjestelmä on palkinnut hakemusten määrästä, ei niiden laadusta. Osa hakemuksista myös on ollut jopa suoria kopioita länsimaisten yritysten tekemistä hakemuksista”, Leskinen sanoo.
Leskisen mukaan kehitys voi heijastua suomalaisyrityksiin kahdella tavalla, ja ne molemmat ovat myönteisiä.
Ensinnäkin, muutos saattaa tarkoittaa, että Kiinasta voi tulla IPR -politiikassaan toimija, jossa painotetaan entistä enemmän lainsäädäntöä ja oikeusturvaa. Se tarkoittaisi sitä, että suomalaisyritysten immateriaalioikeudet Kiinassa olisivat aiempaa turvatummat.
“Mikäli kiinalaisten hakemusten laatu kasvaa, niin samalla niiden tuoman kielto-oikeuden hyödyntäminen paranee. Toivottava kehitys olisikin, että tämä johtaisi myös vahvempaan oikeuskäytäntöön kieltotuomioiden osalta. Suomalaisyritysten mahdollisuus hyödyntää omia patenttejaan Kiinassa näyttää tämän tulkinnan valossa aiempaa paremmalta”, Leskinen sanoo.
Toinen muutos voi tapahtua Euroopassa. Kiinalaiset hakemukset ovat usein ulottuneet koskemaan myös Eurooppaa. Eurooppalaiset yritykset ovat pelänneet, että jos hakemukset johtavat vastaavaan myönnettyjen patenttien vyöryyn, IPR-kilpailu Euroopassa kiristyy hurjasti.
“Näyttää siltä, että pelko kiinalaisten patenttien vyörystä saattaa osoittautua turhaksi. Eurooppalaisia yrityksiä eivät uhkaa laajat kielto-oikeudet omalla kotimantereellaan”, hän sanoo.
On kuitenkin selvää, että Kiinassa on kasvava määrä huippuinnovatiivisia yrityksiä, ja vaikka kiinalaisten yritysten patenttitulvaa ei olisikaan nyt näköpiirissä, niin on hyvin oletettavaa, että kiinalaisten hakemusten määrä jatkaa kasvuaan myös Euroopassa.
