Ota yhteyttä

Kategoria: Ajankohtaista IPR:stä

Uudistetun EU-malliasetuksen merkittävimpiä muutoksia aletaan soveltaa 1.5.2025

Posted on by heidi.lautjarvi@bocoip.com

Terminologiamuutosten lisäksi alle on poimittu uudistuksen keskeisimmät muutokset:

  • Mallioikeudella voi jatkossakin suojata teollisesti tai käsityönä valmistettavien tuotteiden ja niiden osien ulkomuotoja, mutta suojattaviksi tulevat lisäksi virtuaalisten tuotteiden muotoilu.

    ”Mallin” määritelmä laajenee animaatioihin ja ”tuotteen” määritelmä sisältää jatkossa sekä konkreettiset että aineettomat tuotteet.

    Mallin esittämistavat tulevat teknologian kehittymisen myötä muuttumaan, etenkin kun kysymys on virtuaalituotteiden mallisuojauksesta. Piirteitä voidaan esittää liikkeellä, siirtymällä ja muulla animaatiolla.

    Esimerkiksi: jatkossa EU-mallisuojauksen kohteena voi olla esimerkiksi virtuaaliympäristöjen ja niihin liittyvien hahmojen muotoilu, pelien käyttöliittymät ja digitaaliset hahmot, sovellusten käyttöliittymät, mainosten ja metaversumien visuaaliset tai liikkuvat elementit.

  • Yhteen mallihakemukseen voi liittää enintään 50 eri mallia. Niiden ei tarvitse jatkossa enää koskea samaa malliluokkaa (Locarno-luokitus). Kun aiemmin samaan mallihakemukseen liitetyt mallit saattoivat olla esimerkiksi tuolin erilaisia versioita, jatkossa voi samaan hakemukseen ottaa mukaan myös eri Locarno-luokkiin kuuluvat pöydän, maton ja valaisimen mallit, fyysisinä ja/tai virtuaalisina tuotteina.
  • Digitaalisuus huomioidaan myös niin, että mallioikeuden yksinoikeus tulee jatkossa kattamaan myös mallia tallentavan välineen tai ohjelmiston luomisen, lataamisen, kopioimisen ja jakamisen sekä levittämisen. Mallin haltija pääsee siten jatkossa estämään mallin mukaisen tuotteen 3D-tulostuksen.
  • Mallihakemukset, joiden julkaisua on pyydetty lykättäväksi, tulevat viimeistään 30 kuukauden kuluttua hakemuksesta julkisiksi, sillä erillistä julkaisumaksua ei enää ole. Näin ollen mallit, jotka halutaan syystä tai toisesta pitää salassa, tulee aktiivisesti peruuttaa, jotta ne eivät tule julki. Mallihakemuksen julkaisun lykkääminen on jatkossakin maksullista.
  • Hakemus- ja julkaisumaksu yhdistetään yhdeksi rekisteröintimaksuksi. Yhdistäminen ei muuta viranomaismaksun määrää: ensimmäisen mallin rekisteröintimaksu on jatkossa 350 euroa, kukin lisämalli samassa yhteisrekisteröintihakemuksessa kymmenenteen malliin asti 125 euroa.
  • EU-mallin maksimisuoja-aika on jatkossakin 25 vuotta, viiden vuoden rekisteröintijaksoissa. Elinkaarensa loppupuolella olevien rekisteröityjen EU-mallien omistajat tuntevat muutokset konkreettisimmin kukkarossaan, sillä uudistusmaksut nousevat 1.5.2025 alkaen merkittävästi:
Uudistusjakso (viiden vuoden välein)Virallinen uudistusmaksu nyt, EURVirallinen uudistusmaksu 1.5.2025 alkaen, EUR
I uudistus90150
II uudistus120250
III uudistus150400
IV uudistus180700

Muutoksella pyritään markkinahäiriöiden vähentämiseen niin, että vain relevantit mallit pidettäisiin voimassa.

Mikäli EU-aluetta koskeva mallirekisteröintisi tulee pian uudistaa, kannattaa se tehdä – mikäli mahdollista – viimeistään 30.4.2025.

Uutuus on myös rekisteröidyn EU-mallin tunnus Ⓓ, jota voidaan käyttää EU-mallisuojatun tuotteen tunnuksena vastaavasti kuin ®-tunnusta tavaramerkeissä.

EU-malliasetusuudistuksen toisen vaiheen muutoksia, jotka käytännön näkökulmasta ovat vähäisempiä, aletaan soveltaa 1.7.2026.

EU-malliasetuksen kanssa samaan aikaan muutettiin myös mallioikeusdirektiiviä, joka ohjaa EU:n jäsenvaltioiden lainsäädäntöä. Direktiiviin perustuvaa Suomen mallioikeuslain uudistusta saadaan todennäköisesti odottaa vuoden 2027 viime metreille.

Neljä patentointitaktiikkaa

Posted on by heidi.lautjarvi@bocoip.com

Taktiikat ovat 1) nopeasti maaliin, 2) hinta-laatusuhteen optimointi, 3) viivästystaktiikka, ja 4) Buffet -taktiikka. Lisäksi kerron, miten kaikki kolme voidaan yhdistää buffet-taktiikalla, joka sisältää vähän kaikkea.

Taustatietoa: patenttihakemus on vireillä (englanniksi ”pending”-tilassa) kun sitä käsitellään patenttivirastossa. Tämän käsittelyn aikana hakijan pitää käydä vuoropuhelua hakemuksesta viraston tutkijan kanssa. Hakija saa muokata hakemaansa patenttisuojaa kirjeenvaihdon aikana. Usein hakijan kannattaa alussa lähteä hakemaan laajaa patenttisuojaa ja kaventaa sitä tarvittaessa asteittain. Hakija voi käydä tätä vuoropuhelua haluamallaan tavalla, ja tämä mahdollistaa taktikoinnin. Vuoropuhelu loppuu, kun hakemus myönnetään. Myönnössä patentin antama suoja lukitaan lopullisesti koko sen elinkaaren ajaksi.

Esitän taktiikat 1 – 3 toisistaan selvästi eroavina esimerkkeinä, mutta käytännössä on olemassa myös näiden välimuotoja. Tietylle taktiikalle merkittyä työkalua voi joissain tapauksissa myös hyödyntää toisten taktiikoiden yhteydessä.

1. Nopeasti maaliin

Mihin pyrimme? Saamaan myönnetyn patentin missä tahansa muodossa.

Mitä muuta tavoittelemme? Nopeaa aikataulua, kustannusten minimointia.

Mistä luovumme? Laajasta patenttisuojasta.

Mitkä ovat työkalumme? Haetun suojan radikaali kaventaminen (jos tutkija ei muuten ole myöntämässä patenttia), nopeutetun käsittelyn pyytäminen patenttivirastosta, puhelinkeskustelut tutkijan kanssa, kansainvälisille hakemuksille Patent Prosecution Highway (PPH).

Patentin saaminen voi olla yllättävänkin helppoa, jos edes jokin patenttihakemuksessamme esitetty tekninen piirre eroaa selvästi aiemmin julkaistusta tekniikasta. Mitä kapeammaksi rajaamme patenttivaatimuksemme, sitä nopeammin vuoropuhelu tutkijan kanssa etenee. Voimme saada pikaisesti myönnetyn patentin, ja kustannukset pysyvät alhaisina koska tämä ei vaadi paljon työtä.

Tämän taktiikan haittapuoli voi kuitenkin olla, ettemme ehkä pysty hyödyntämään patenttia kilpailijoiden estämiseen. Patenttisuoja saatettiin rajata niin kapeaksi, että kilpailijan on helppo välttyä rikkomasta patentin suomaa yksinoikeutta. Julkiseksi tullut patenttihakemuksemme saattaa myös antaa kilpailijoille uusia ideoita tuotekehitykseen, emmekä pysty estämään heitä hyödyntämästä niitä. Patentistamme saattaa silti olla hyötyä esimerkiksi markkinoinnissa.

2. Hinta-laatusuhteen optimointi

Mihin pyrimme? Optimaaliseen patenttisuojaan.

Mitä muuta tavoittelemme? Patentin saamista kohtalaisen nopealla aikataululla, kustannusten pitämistä järkevissä mitoissa.

Mistä luovumme? Vapaudesta muuttaa patenttisuojaa kauempana tulevaisuudessa. Kun patentti kerran myönnetään, suojaa ei enää voi muokata.

Mitkä ovat työkalumme? Perusteellinen ajatustyö kun hakemus laaditaan, jotta se varmasti mahdollistaisi suojan optimoinnin. Tavoitteellinen vuoropuhelu tutkijan kanssa, tarkkaan harkittu suojan kaventaminen.

Patenttiviraston tutkija vertaa aina patenttihakemusta aiempiin julkaisuihin samalta tekniikan alalta. Kun keskustelun lähtökohdaksi on valittu tietyt julkaisut, pysyvät ne usein vuoropuhelun keskiössä myöntövaiheeseen asti. Julkaisut nähtyään ja hakijan kanssa keskusteltuaan hyvä patenttiasiamies pystyy arvioimaan, minkälainen patenttisuoja hakemuksella on saatavissa. Näin voidaan suunnitella kustannustehokas reitti kohti vahvaa patenttia. Taktiikan 1 ongelma, patenttisuojan mahdollinen heikkous, on näin ratkaistu.

Taktiikka 2 voi olla paras varsinkin, jos hakija on heti ottamassa keksinnön käyttöön omassa tuotteessaan, ja jos sen tekniikka on niin kypsää, ettei yllätyksiä ole luvassa. Jos taas patenttihakemukseen liittyvä tuotekehitys on vielä konseptitasolla, niin ongelmaksi voi muodostua, että patentin myönnön jälkeen markkinoilla tapahtuu jotain yllättävää ja valittu patenttisuoja osoittautuukin huonoksi (tai ei ainakaan täysin optimaaliseksi). Kilpailija saattaa tulla markkinoille tuotteella, jossa on hyödynnetty hiukan erilaista ratkaisua. Mutta koska patenttimme on jo myönnetty ja patenttisuoja lukittu, emme enää voi muuttaa siinä mitään.

3. Viivästystaktiikka

Mihin pyrimme? Hakemukseen, joka pysyy pitkän aikaa vireillä, eli sitä ei myönnetä liian aikaisin.

Mitä muuta tavoittelemme? Haluamme nähdä miten tekniikka kehittyy lähivuosina ja mitä kilpailijat tekevät, sekä luoda epävarmuutta kilpailijoille pitkäksi aikaa.

Mistä luovumme? Nopeasti (2- 4 v) saadusta patentista. Viivästystaktiikalla saattaa kulua 7- 12 v ennen kuin meillä on lopullinen, myönnetty patentti. Joissain maissa kustannukset voivat nousta korkeiksi.

Mitkä ovat työkalumme? Hakemuksen kierrättäminen kansainvälisen PCT-vaiheen kautta, vuoropuhelun pitkittäminen vastaväitteillä, tutkimuspyyntöjen jättäminen mahdollisimman myöhään.

Patentin hakija voi halutessaan viivästyttää hakemusprosessia. Niin kauan kuin patenttia ei ole hyväksytty, kukaan ei tiedä minkä suojan se tulee hakijalle lopulta antamaan.  Patenttihakemuksen käsittelyprosessille ei useimmissa maissa ole mitään absoluuttista takarajaa, jolloin sen olisi pakko loppua.

Viivästystaktiikka voi joissain tapauksissa mahdollistaa patenttisuojan räätälöinnin siten, että se vastaa jotain tiettyä kilpailijan tuotetta mahdollisimman hyvin. Taktiikkana on pitää hakemus vireillä, kunnes näemme minkälaista teknistä ratkaisua kilpailija on omassa tuotteessaan hyödyntänyt. Silloin viemme hakemuksen läpi myönnetyksi patentiksi, pyrkien sovittamaan patenttisuojan tuohon ratkaisuun. Tämä taktiikka voi olla erityisen hyödyllinen maissa, joissa hakemuksen suojapiiriä saa muokata hyvin vapaasti, kuten esimerkiksi USA:ssa ja Australiassa. Taktiikkojen 1 ja 2 perusongelma, patenttisuojan lukittuminen aikaisessa vaiheessa, on näin ratkaistu.

Hakemuskäsittelystä syntyvät kustannukset nousevat kuitenkin viivästystaktiikassa korkeammiksi kuin vaihtoehdoissa 1 ja 2. (siirry tästä aiemmin kirjoittamaani US-kustannusblogiin) Vuoropuhelua patenttiviraston kanssa on pakko käydä, ja se maksaa.  Tämän lisäksi myönnetyn patentin voimassaoloaika lasketaan hakemuksen jättöpäivästä, ei patentin myöntöpäivästä. Jos patentti myönnetään vasta 10 vuotta hakemuksen jättämisen jälkeen, on patentin 20 vuoden elinajasta jo puolet mennyt.

4. Buffet -patentointitaktiikka 1+2+3

Mihin pyrimme? Maksimaaliseen hyötyyn.

Mitä muuta tavoittelemme? Mitä tahansa (tai kaikkia) taktiikoissa 1-3 mainittuja tavoitteita, paitsi kustannusten minimointia.

Mistä luovumme? Rahasta.

Mitkä ovat työkalumme? Monistettu hakemus (eli hakemuksen jakaminen).

Jos tyydymme yhteen ainoaan patenttihakemukseen, jonka viemme myöntöön, taktiikat 1, 2 ja 3 ovat toisensa poissulkevia. Eli voimme valita niistä vain yhden. Monien maiden lainsäädäntö mahdollistaa kuitenkin patenttihakemuksen monistamisen. Yllä olevassa kuvassa aloitamme ajankohdassa t1 jättämällä patenttivirastoon patenttihakemuksen H1 (punainen lippu), jota kutsun alkuperäiseksi hakemukseksi. Tämän viemme loppuun taktiikalla 1, ja saamme nopeasti patentin P1 (vihreä lippu) kapealla suojalla S1.

Juuri ennen patentin P1 myöntämistä ajankohdassa t2 pyydämme alkuperäisen hakemuksen H1 monistamista eli jakamista. Jaossa syntyy hakemus H2, joka on tavallaan kopio alkuperäisestä hakemuksesta H1. Jaetun hakemuksen H2 patenttivaatimusta voi muokata vapaasti, eli sen antama suoja saa (ja sen pitää) erota patentissa P1 myönnetystä suojasta. Näin ollen voimme taktiikalla 2 saada hakemuksesta H2 myönnetyn patentin P2, jolla on kustannustehokkaasti hankittu, laajempi suoja S2.

Ajankohdassa t3 voimme vielä jättää toisen jaetun hakemuksen H3, jonka pidämme vireillä viivästystaktiikalla 3. Lopulta siitä voi tulla patentti P3, jonka suojapiiri S3 voidaan pyrkiä kohdistamaan tiettyyn kilpailijatuotteeseen. Alkuperäisestä hakemuksesta H1 on näin saatu kolme patenttia P1, P2 ja P3, joiden patenttisuojat S1, S2 ja S3 eroavat toisistaan.

Selvästi buffet-taktiikassa 4 yhdistyvät kaikki taktiikoiden 1 – 3 parhaat puolet. Buffetia saa useimmissa maissa laajentaa rajattomasti, eli jaettujen hakemuksien lukumäärällä ei ole ylärajaa. Tämä taktiikka tulee kuitenkin kalliiksi, sillä jokaisesta hakemuksesta H1, H2, H3 pitää maksaa erilliset virastomaksut, ja hakemusten käsittely vaatii työtä, josta on maksettava.

Taktiikan valintaan vaikuttavia tekijöitä

  1. Miten suunnittelet hyödyntäväsi patenttia?
  2. Mikä on tämän patenttihakemuksen asema hakemusportfoliossasi – tuleeko tästä ainut patenttisi, vai yksi sadasta?
  3. Kuinka tärkeä tässä hakemuksessa esitetty keksintö on sinulle? Sisältyykö keksintö omaan tuotteeseesi? Missä vaiheessa tuotekehitys on?
  4. Mitä tiedät kilpailijoiden mahdollisesta kiinnostuksesta tähän keksintöön?
  5. Miten helppo kilpailijoiden on tuottaa muunnelmia tästä keksinnöstä tai kopioida se? Miten helppo sinun on valvoa kilpailijoiden tekemisiä?
  6. Ovatko tulevaisuuden näkymät selkeät vai epävarmat?
  7. Haetko tälle keksinnölle patenttia vain tästä maasta, vai muualtakin? Onko tämä maa enemmän tai vähemmän tärkeä kuin muut? Minkälaiset taktiikat tämän maan lainsäädäntö mahdollistaa? Kysy patenttiasiamieheltäsi.
  8. Kuinka paljon rahaa haluat investoida tämän patentin hakuun? Haluatko investoida nyt, vai mieluummin lykätä investointipäätöksiä?
  9. Oletko halukas jättämään jaettuja hakemuksia, vai haluatko viedä vain yhden hakemuksen alusta loppuun?
  10. Miten hakemus on kirjoitettu, mitä mahdollisuuksia se sisältää ja mitä tiedät aiemmin julkaistusta tekniikasta? Minkälainen patenttisuoja voisi olla saatavissa eri taktiikoilla? Kysy patenttiasiamieheltäsi.

Hyvä patenttiasiamies keskustelee näistä asioista asiakkaansa kanssa, jotta voidaan yhdessä valita paras taktiikka.

SME Fund käynnistynyt jälleen

Posted on by heidi.lautjarvi@bocoip.com

Pienet ja keskisuuret yritykset voivat jälleen hakea taloudellista tukea aineettoman omaisuutensa suojaamiseen ja sen hallinnan kehittämiseen vuonna 2025. Tuki on saatavilla Ideas Powered for Business SME Fund -avustusohjelman kautta, ja sen myöntäjänä toimii Euroopan unionin teollisoikeusvirasto (EUIPO). 

Mihin SME Fund -tukea voi saada?

Tukea voidaan myöntää seuraaviin kohteisiin: 

  • IPR-esianalyysipalvelu (IP Scan) 
  • Tavaramerkki- ja mallioikeushakemusten virastomaksut 
  • Patenttihakemusten virastomaksut, virastojen suorittamat patenttien uutuustutkimukset sekä Euroopan patenttivirastoon (EPO) tehtävät patenttihakemukset 
  • EU:n kasvinjalostajan oikeuden rekisteröinti (Community Plant Variety Right) 

Lisätietoa IPR-esianalyysipalvelusta (IP Scan) löydät täältä.

Huomio! Tuen hakijalla on oltava myönteinen tukipäätös (arvoseteli eli voucher) ennen toimenpiteiden aloittamista. 

Mistä ja milloin SME Fund -tukea voi hakea?

Tukihakemukset käsitellään EUIPOn pk-yritysrahaston SME Fundin kautta. Haku on auki 3. helmikuuta 2025 alkaen. 

Tarkemmat hakuohjeet ja lisätiedot löytyvät EUIPOn verkkosivuilta.

Paljonko tukea voi saada?

Tuen suuruus riippuu yrityksen tekemistä hakemuksista ja tilaamista palveluista. Korvattava osuus yrityksen maksamista maksuista vaihtelee 50–90 % kohteesta riippuen. 

Maksimikorvaukset eri tukikohteille: 

  • IPR-esianalyysipalvelu (IP Scan): enintään 1350 euroa 
  • Tavaramerkki- ja mallioikeushakemusten virastomaksut: enintään 700 euroa 
  • Patenttihakemusten virastomaksut ja uutuustutkimukset: yhteensä enintään 1000 euroa 
  • Euroopan patenttivirastoon (EPO) tehtävien patenttihakemusten virasto- ja laatimismaksut: yhteensä enintään 2500 euroa 
  • EU:n kasvinjalostajan oikeuden rekisteröintihakemus ja tutkimusmaksu: yhteensä enintään 1500 euroa 

Lisätietoa tuen hakemisesta ja sen käyttökohteista löydät EUIPOn verkkosivuilta.

LÄHTEET: 
PRH:n sivut: www.prh.fi/ipscan  

https://www.prh.fi/fi/asiakastiedotteet/2025/pk-yritysrahastontukiaineettomanomaisuudensuojaamiseenjalleenhaettavissa_2.html

SME Fund 2025 pääsivu: https://www.euipo.europa.eu/fi/sme-corner/sme-fund/2025  
Ohjeet tuen hakemiseen: https://www.euipo.europa.eu/fi/sme-corner/sme-fund/2025/how-to-apply  

IP Scan -esittelysivu: https://www.euipo.europa.eu/fi/sme-corner/sme-fund/2025/vouchers/ip-scan

Boco IP:lle jälleen Great Place to Work (GPTW) -sertifikaatti vuodeksi 2025!

Posted on by heidi.lautjarvi@bocoip.com

Great Place to Work (GPTW) -sertifiointi™ on kansainvälisesti tunnustettu ja arvostettu merkki erinomaisesta työntekijäkokemuksesta, luottamukseen perustuvasta yrityskulttuurista ja sitoutumisesta hyvän työpaikan rakentamiseen. Tämä sertifikaatti perustuu työntekijöidemme aitoihin kokemuksiin ja heidän antamaansa palautteeseen – se on tunnustus meidän jokaisen yhteisestä työstä. 

Miksi GPTW-tunnustus on meille tärkeä? 

Tunnustus on meille osoitus siitä, että Boco IP on paitsi hyvä työnantaja, myös erinomainen työyhteisö. Tämä yhteisöllisyys ja toistemme tukeminen on meille kaikista merkityksellisintä. GPTW-tutkimus toimii arvokkaana työkaluna, jonka avulla voimme jatkuvasti kehittää työyhteisöämme ja varmistaa, että olemme jatkossakin yksi Suomen parhaista työpaikoista. Arvostamme suuresti henkilöstöltämme saatua palautetta. 

Tuloksia lyhyesti: 

  • 97 % bocolaisista on sitä mieltä, että ”Kokonaisuudessaan tämä on todella hyvä työpaikka.” 
  • Sertifioinnin raja on 65 %, ja Boco IP ylitti tämän selkeästi. 
  • Vertailun vuoksi: Suomalaisen työelämän keskimääräinen Trust Index -luku on 56 %. 

Kiitos kaikille bocolaisille tästä upeasta saavutuksesta! Jatketaan yhdessä matkaa kohti entistäkin parempaa työpaikkaa. 

Patenttihakemuksen kustannukset USPTO:ssa

Posted on by heidi.lautjarvi@bocoip.com

Patentin hakijan kannalta on erityisen merkittävää, että niin sanottu ensimmäinen jatkokäsittelypyyntö (Request for Continued Examination, RCE) kallistui 10% (uusi hinta $1500), ja sen jälkeiset RCE:t kallistuivat 43% prosenttia (uusi hinta $2860). Patentointiprosessi USPTO:ssa muodostuukin tyypillisesti selvästi kalliimmaksi kuin Euroopan patenttivirastossa (EPO). Esittelen tässä kirjoituksessa lyhyesti (A) USPTO:n patenttihakemusprosessin vaiheet ja kustannukset sekä (B) miten patentin hakija voi vaikuttaa kokonaiskustannuksiin.

A. Hakemuskäsittely USPTO:ssa

Alla oleva kaavio esittää USPTO:n hakemuskäsittelyn keskeiset vaiheet. Kaavio on varsin monimutkainen, mutta siitä huolimatta se on yksinkertaistus todellisesta prosessista. Hakijalla on esimerkiksi mahdollisuus valittaa viraston päätöksistä sekä jättää jaettuja hakemuksia ja jatkohakemuksia, mutta näitä vaihtoehtoja en esitä kaaviossa.  

Käsittely sisältää seuraavat, kaaviossa numeroidut vaiheet:

1) Hakemus jätetään virastoon. Joissain (harvinaisissa) tapauksissa hakemus myönnetään heti (1A)

2) Useimmiten USPTO kuitenkin lähettää hakijalle ensimmäisen, niin sanotun “ei-lopullisen” välipäätöksen (non-final office action, 2). Kun hakija vastaa tähän välipäätökseen (2A/2B), USPTO voi mahdollisesti hyväksyä hakemuksen (2A). Usein USPTO ei kuitenkaan ole vielä valmis myöntämään patenttia tässä vaiheessa, vaan on asiasta eri mieltä (2B).

3) Mietinnän jälkeen USPTO lähettää hakijalle toisen, niin sanotun “lopullisen” välipäätöksen (final office action, 3). Tässä vaiheessa hakija voi halutessaan vastata välipäätökseen 3 niin sanotulla “lopullisen välipäätöksen jälkeisellä vastineella” (after-final response, 3B). Tämä vastine (3B) voi johtaa hyväksyntään (3C) jos USPTO ilmoitti lopullisessa välipäätöksessä (3) tietyn (hakijan päätavoitetta kapeamman) patenttisuojan olevan hyväksyttävissä, ja hakija suostuu vastineessa 3B rajoittamaan suojaa juuri tähän muotoon. Joskus kapeaan patenttisuojaan suostuminen ei kuitenkaan ole hakijan edun mukaista.

4) Mikäli hakija yrittää vastineessa 3B esittää vastalauseita tai tehdä muita kuin tutkijan ennalta hyväksyttäväksi mainitsemia muutoksia patenttivaatimuksiin, hän saa (3D) lähes aina vastauksena lisävälipäätöksen (advisory action, 4) jossa USPTO kertoo miksei hakemusta voitu hyväksyä.

Vaiheissa 2-4 hakija on maksanut vain patenttiasiamiehen tekemästä työstä. Jokainen vastaus USPTO:n antamaan välipäätökseen maksaa tyypillisesti vähintään 2000 – 3000 dollaria, joskus enemmänkin (kustannus riippuu asiamiesvalinnasta ja vastauksen työmäärästä).

USPTO:n hakemuskäsittelyn erikoisuus on alussa mainittu jatkokäsittelypyyntö, eli  Request for Continued Examination (3A, 4A) . Kun hakija on päätynyt kaavion kohtaan 4, tai päätynyt kohtaan 3 ja arvioinut että ylimääräinen vastine 3B olisi vain turha kustannus, on RCE:n jättäminen ainut tapa jatkaa hakemuksen normaalia käsittelyä USPTO:ssa (toinen mahdollisuus on valittaa päätöksestä 3 tai 4). RCE:n yhteydessä hakija voi myös jättää uuden vastauksen USPTO:n päätöksessä 3 tai 4 esittämiin vastalauseisiin.

Kuten alussa mainitsin, ensimmäinen RCE (3A tai 4A) maksaa 1500 dollaria. Lisäksi asiamies saattaa veloittaa vastineesta 2000 dollaria tai enemmän. Näin ollen käsittelyketjun 2-2B-3-3A-5 kokonaiskustannus voi tässä vaiheessa jo olla esimerkiksi 2000 (ensimmäinen vastine, 2B) + 1500 (RCE, 3A) + 2000 (toinen vastine, 3A) = 5500 dollaria. Mikäli hakija kiersi reitin 3B-3D-4A kautta, ovat kustannukset vielä suuremmat.

5) Kaavion kohdassa 5 alkaa uusi tutkimuskierros (josta hakija maksoi RCE:llä).  USPTO saattaa nyt olla valmis hyväksymään hakemuksen (5A).

6-9) Mikäli USPTO ei vieläkään myönnä hakemusta, tullaan ketjuun 6-7-8-9 joka vastaa yllä kuvattua ketjua 2-3-4-5. Koska alussa mainittu toinen RCE (7A/8A) maksaa lähes 3000 euroa, voi koko kierroksen 6-9 kustannus nousta jo yli 7 000 dollarin jos asiaa ei saada vietyä (tai haluta viedä) päätökseen (6A, 7C). Sama toistuu tulevilla kierroksilla, kohdasta 9 eteenpäin. Jälleenkäsittelykierroksien lukumäärällä ei ole mitään ylärajaa, ja USPTO:ssa onkin yleensä helppoa pitää hakemus pitkään vireillä, jos siitä ollaan halukkaita maksamaan.

B. Hakijan mahdollisuudet vaikuttaa kustannuksiin

Ensiksi on hyvä tiedostaa, että joihinkin asioihin hakija ei voi vaikuttaa. Tietyt USPTO:n tutkijat (jotka arvioivat patenttihakemuksia) ovat taipuvaisia vastustamaan patenttihakemuksen myöntöä tiukemmin kuin toiset, joskus heikoin perustein. Jossain määrin USPTO:n sisäinen arviointijärjestelmä myös kannustaa tutkijoita ylläpitämään RCE-pyyntöjen määrän tietyllä tasolla.

Tämä saattaa esimerkiksi johtaa tilanteisiin, joissa USPTO ensiksi esittää patenttivaatimuksen keksinnöllisyyden vastalauseena yhden estejulkaisun D1. Sitä mukaa kun hakija muokkaa patenttivaatimustaan, USPTO voi lisätä vastalauseeseen enemmän ja enemmän julkaisuja, niin että käsittely pitkittyy ja vastalause on lopulta viiden julkaisun yhdistelmä D1+D2+D3+D4+D5.

Euroopassa näin monimutkaista vastalausetta pidettäisiin keinotekoisena ja siitä voisi hyvin valittaa. USPTO:ssa tällaiseen on vaikeampi puuttua koska viraston käytäntö sallii monimutkaisetkin yhdistelmät. Joskus tämä johtaa turhauttaviin tilanteisiin, kun jokaisesta estejulkaisuista selvästi eroavaa patenttivaatimusta ei tahdota hyväksyä. Jossain määrin on siis onnesta kiinni minkälaisen hakemuskäsittelyn USPTO:ssa saa, ja kuinka paljon kustannuksia käsittelyssä syntyy.

Toiseksi, mikäli USPTO vastustaa hakemusta hanakasti, hakija voi aina pyrkiä minimoimaan kustannuksia rajoittamalla vaatimaansa patenttisuojaa kapeammaksi kaavion kohdissa 2A, 2B, 3A, 3B tai 4A (ja seuraavan kierroksen 6-9 vastaavissa kohdissa). Mitä aiemmin ja mitä enemmän vaadittua suojaa kavennetaan, sitä todennäköisemmin päästään aikaisessa vaiheessa kohtaan 10 (myönnetty patentti) ja vältetään lisäkustannukset.

Asiaa pitää kuitenkin harkita tarkkaan oman patenttiasiamiehen kanssa. Vaaditun suojan kaventaminen tarkoittaa aina, että jokin osa patenttihakemukseen alun perin kaavaillusta suojasta tippuu pois itse patentista. Tämä laskee myönnetyn patentin kaupallista arvoa, jos poistettu osa olisi muodostanut arvokkaan kielto-oikeuden nykyisiä tai tulevia kilpailijoita vastaan.

Kustannusten laskeminen suojan kaventamisella voi siis olla vaikea taloudellinen ja tekninen päätös. Hyvä patenttiasiamies esittelee asiakkaalleen eri vaihtoehdot ja niiden seuraukset, ja osaa myös arvioida millä todennäköisyydellä kukin vaihtoehto johtaa myönnettyyn patenttiin.

Kolmanneksi hakijalla on mahdollisuus pyytää omaa US-patenttiasiamiestään soittamaan patenttihakemusta käsittelevälle USPTO:n tutkijalle. Tällainen haastattelu voi olla hyödyllinen, jos hakijalla ja hänen asiamiehellään esimerkiksi on vaikeuksia ymmärtää tutkijan kirjallisissa välipäätöksissä (2,3,4) esittämiä argumentteja. Jotta voitaisiin valita paras mahdollinen vastausstrategia, kannattaa ensin selvittää varmuudella, miten tutkija on asian tulkinnut.

Puhelinsoitosta aiheutuu pieni lisäkustannus, mutta se maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin, jos sen avulla vältytään kirjalliselta juupas – eipäs väittelyltä, joka monen välipäätöskierroksen aikana tulee kalliiksi. Joskus tutkija voi haastattelussa jopa ilmaista millä muutoksilla hakemus voisi olla hyväksyttävissä, vaikka kirjallisessa välipäätöksessä ei ollut tällaista indikaatiota. Toisaalta, jos tutkijan kanta on kirjallisessa välipäätöksessä selkeä ja yksiselitteisen kielteinen, ei haastattelusta ole odotettavissa juuri mitään hyötyä. Hakijan kannattaakin keskustella haastattelumahdollisuudesta oman patenttiasiamiehensä kanssa. Hakija ei itse voi tehdä puhelinhaastattelua tai osallistua siihen.

Neljänneksi: tehokkain ja tärkein tapa varmistaa, että patenttihakemuksella tullaan saavuttamaan paras mahdollinen suoja omalla kustannusstrategialla, on palkata alkuvaiheessa paras mahdollinen patenttiasiamies kirjoittamaan patenttihakemuksen tekstin ja laatimaan sen kuvat. Hyvä patenttiasiamies (1) ymmärtää keksinnön tekniikan, (2) etsii aiempia julkaisuja, jotka vastaavat tätä uutta keksintöä parhaiten, (3) keskustelee haettavasta suojasta (ja aiemmista julkaisuista) yksityiskohtaisesti asiakkaan kanssa, jotta hakemuksen fokus olisi paras mahdollinen, ja (4) lisää hakemukseen myös sellaista materiaalia, jota asiakas ei hänelle antanut, mutta jonka hän kokemuksensa perusteella tietää olevan hakemuskäsittelyssä hyödyksi.

Hyvin kirjoitettu hakemus antaa patentin hakijalle parhaan mahdollisuuden saavuttaa tavoitteensa: mahdollisimman laaja patenttisuoja hänelle sopivalla kustannusstrategialla.

Huonosti kirjoitettu hakemus taas saattaa syöstä hakijan loputtomaan välipäätösketjuun 1-2-3-4-5-6-7-8-9-… jossa kustannukset nousevat taivaisiin ja patentti saattaa pahimmassa tapauksessa jäädä kokonaan saamatta.

Nina Virolainen on kutsuttu Boco IP Oy Ab:n osakkaaksi

Posted on by heidi.lautjarvi@bocoip.com

Hän jatkaa mielellään työtään asiakkaidensa hyväksi tukien yritysten tekemien innovaatioiden tehokasta suojaamista.

Nina aloitti Boco IP:llä vuonna 2021. Hän on erikoistunut kemian ja biokemian alan innovaatioiden suojaamiseen. Ninan osaamisalueeseen kuuluvat esimerkiksi diagnostiikan, elintarviketekniikan, kemiallisen puunjalostuksen ja kemiantekniikan sovellukset sekä lääkkeiden lisäsuojatodistushakemukset. Hän auttaa asiakkaita myös työsuhdekeksintöjen arvioinnissa, kilpailijaseurannoissa, toiminnanvapauskartoituksissa ja patentoitavuustutkimuksissa, sekä luennoi immateriaalioikeuksiin liittyvistä aiheista. Lisäksi Nina toimii Suomen varaedustajana epin eli eurooppapatenttiasiamiehiä edustavan organisaation valtuustossa.

Ninan vahvuus asiamiehenä on hänen aiempi kokemuksensa tutkijana akateemisessa maailmassa sekä startup-yrityksessä. Tämä kokemus auttaa tunnistamaan, miten tutkimus- ja kehitystyön tulokset voidaan jalostaa liiketoimintaa tukeviksi, patentoitaviksi keksinnöiksi. Nina auttaa mielellään asiakkaita työstämään keksintöaihioita valmiiksi keksinnöiksi ja vahvoiksi patenttihakemuksiksi. Hänen mukaansa hyvän patenttihakemuksen kirjoittaminen on kuin tarinan kertomista – keksinnön piirteille laaditaan johdonmukainen esitystapa, joka liittää ne yhteen kertomuksen lailla ja luo uuden, merkityksellisen kokonaisuuden.  

Osakkuutta Nina pitää tunnustuksena hyvin tehdystä asiakastyöstä. Lisäksi osakkuus tarjoaa mahdollisuuden syventää roolia yrityksen kehittämisessä ja osallistua entistä laajemmin Bocon organisaation toimintaan. Ninan terveiset asiakkaille ovat: ”Patenttiasiamiestä kannattaa hyödyntää  patenttihakemusten lisäksi monipuolisesti kilpailijoiden toiminnan ja oman toiminnanvapauden selvittämiseen. Tehdään yhdessä hyvää työtä!”

Uusi pohjoismainen Nordic Innovation Award -kilpailu on käynnistynyt PK-yrityksille  

Posted on by heidi.lautjarvi@bocoip.com

Kilpailun tavoitteena on lisätä tietoisuutta patenttien, tavaramerkkien ja muiden aineettomien oikeuksien hyödyistä liiketoiminnassa sekä tukea kestävää kehitystä ja vastuullisia ratkaisuja.  

Nordic Innovation Award –palkintokriteerit 

Kilpailussa palkitaan vastuullisia ja kestäviä innovaatioita. Nämä tunnistaa muun muassa siitä, että  

  • innovaatio vähentää resurssien kulutusta (esim. energia, vesi, materiaalit), 
  • innovaatio minimoi sen aiheuttamat ympäristövaikutukset (kuten hiilidioksidipäästöt tai jätteet), 
  • innovaatio tukee positiivista sosiaalista kehitystä (esim. elämänlaadun tai yhteisön terveyden parantamisen kautta). 

Lisäksi innovaation tulee olla taloudellisesti toteuttamiskelpoinen, johon kuuluu ratkaisun skaalautuvuus ja saavutettavuus laajempaan käyttöön. 

Jokaisesta viidestä pohjoismaasta valitaan yksi ehdokas kilpailun finaaliin, joka järjestetään Kööpenhaminassa Tanskassa 10.4.2025. Lisäksi Suomen tuomaristo antaa kaksi kunniamainintaa. 

Kuka ja miten kilpailuun voi osallistua 

Kilpailuun voivat osallistua kaikki Suomessa toimivat suomalaiset pienet ja keskisuuret yritykset, joiden henkilöstömäärä on alle 250 hlöä. 

Kilpailuun voi osallistua 3.2.2025 asti. Osallistuminen tapahtuu täyttämällä kilpailusivun kautta löytyvä ilmoittautumislomake. Kilpailuun osallistuminen on maksutonta. 

Suomessa kilpailusta vastaa Patentti- ja rekisterihallitus. 

Lue lisää täältä. 

Lähde: PRH:n tiedote ja verkkosivut. 

SME Fund eli PK-yritysrahaston tuki aineettoman omaisuuden suojaamiseen haettavissa

Posted on by heidi.lautjarvi@bocoip.com

PK-yrityksillä on mahdollisuus saada taloudellista tukea aineettoman omaisuutensa suojaamiseen ja sen hallinnan kehittämiseen Ideas Powered for Business SME Fund –avustusohjelmasta. Tuen myöntää Euroopan unionin teollisoikeusvirasto EUIPO.

Mihin tukea voi saada?

Tukea myönnetään

  • tavaramerkki- ja mallioikeushakemusten virastomaksuihin (Voucher 2)
  • IPR-esianalyysipalveluun (IP Scan) (Voucher 1)
  • patenttihakemusten virastomaksuihin, virastojen suorittamiin patentteihin liittyviin uutuustutkimuksiin sekä Euroopan patenttivirastoon (EPO) tehtäviin patenttihakemuksiin ja (Voucher 3)
  • EU:n kasvinjalostajan oikeuden rekisteröintiin (Community Plant Variety Right, Voucher 4).

IP Scan palvelusta voit lukea lisää täältä.

Huom. Hakijalla pitää olla myönteinen tukipäätös (arvoseteli eli voucher) ennen hakemus- ja palvelumaksujen maksamista.

Mistä ja milloin tukea voi hakea?

Tukea haetaan EUIPOn pk-yritysrahastosta SME Fundista.

Lue tarkemmat toimintaohjeet EUIPOn sivuilta.

Paljonko tukea saa?

Tuen suuruus riippuu yrityksen tekemistä hakemuksista ja tilaamista palveluista. Yrityksen maksamista maksuista jälkikäteen korvattava osuus vaihtelee tuen kohteen mukaan (50-90%).

Tuen maksimimäärät kohteittain:

  • Tavaramerkki- ja mallioikeushakemusten virastomaksut: 1 000 euroa
  • IPR-esianalyysipalvelu (IP Scan): 1350 euroa
  • Patenttihakemusten virastomaksut ja virastojen suorittamat patentteihin liittyvät uutuustutkimukset: yhteensä 1500 euroa sekä Euroopan patenttivirastoon (EPO) tehtävien patenttihakemuksien laatimismaksut: 2000 euroa
  • EU:n kasvinjalostajan oikeuden rekisteröintihakemus ja sen tutkimusmaksu: yhteensä 1500 euroa

Tarkempia tietoja tuesta ja sen käyttökohteista saat EUIPOn sivuilta.

Verkossa tapahtunut Tokmanni-huijaus korostaa immateriaalioikeuksien ratkaisevaa merkitystä 

Posted on by heidi.lautjarvi@bocoip.com

Asiasta uutisoi mm. Iltalehti: https://www.is.fi/digitoday/tietoturva/art-2000010491707.html ja https://www.is.fi/digitoday/tietoturva/art-2000010336928.html

Väärennetty sivusto hyödynsi Tokmannin brändin keskeisiä elementtejä, kuten logoa ja kuvitusta, mikä teki kuluttajille haastavaksi erottaa aito Tokmanni verkkohuijauksesta. Tämä tapaus osoittaa selkeästi, että immateriaalioikeuksien suojaaminen ei ole pelkkää byrokratiaa – se on yrityksen liiketoiminnan ja maineen peruspilari. 

Immateriaalioikeuksien rooli liiketoiminnan turvaamisessa

Väärennetty sivusto loukkasi Tokmannin tavaramerkkioikeuksia, ja tämä on vain yksi esimerkki siitä, miten immateriaalioikeuksia voidaan käyttää suojaamaan yrityksen arvoa. Tavaramerkki antaa haltijalleen yksinoikeuden käyttää merkkiä liiketoiminnassaan ja estää muita tahoja hyödyntämästä sitä ilman lupaa. Tämä suoja on elintärkeä, sillä se estää kolmansia osapuolia harhaanjohtamasta kuluttajia ja turvaa yrityksen brändin ja maineen. 

Oikeudelliset seuraukset ja yrityksen vastuu 

Tokmannin tapauksessa voidaan arvioida, että väärennetty sivusto aiheutti paitsi taloudellisia menetyksiä, myös saattoi heikentää hetkellisesti kuluttajien luottamusta yrityksen verkkosivustoon. Näissä tilanteissa oikeudelliset toimet, kuten tavaramerkin loukkaukseen puuttuminen, ovat välttämättömiä. On myös tärkeää huomata, että immateriaalioikeuksien suojaaminen on olennainen osa yrityksen riskienhallintaa.

Me Boco IP:llä neuvomme yrityksiä säännöllisesti valvomaan ja suojaamaan immateriaalioikeuksia, jotta vastaavilta tilanteilta voidaan välttyä. 

Tehokas immateriaalioikeuksien suojaaminen digitaalisessa ympäristössä

Nykyisessä globaalissa ja digitaalisessa liiketoimintaympäristössä immateriaalioikeuksien rikkominen on yksi suurimmista riskeistä. Tämän vuoksi yritysten tulisi ottaa käyttöön tehokkaita valvontamekanismeja, esimerkiksi kokeneen IP-lakimiehen avulla. Valvontamekanismit voivat olla esimerkiksi tekoälyyn perustuvia työkaluja, jotka voivat käydä läpi verkkoa mahdollisten rikkomusten havaitsemiseksi. Lisäksi on tärkeää, että yritykset ymmärtävät tarkasti, mitä oikeuksia heillä on, ja miten näitä oikeuksia voidaan puolustaa. Näin yritys voi toimia nopeasti ja tehokkaasti, jos rikkomuksia havaitaan. Yritys voi käyttää apunaan IP-lakimiestä, joka huolehtii mahdollisten rikkomusten havaitsemisesta ajallaan. 

Proaktiivinen lähestymistapa immateriaalioikeuksien suojaamiseen

Yritysten tulisi olla aktiivisia immateriaalioikeuksiensa suojaamisessa, sillä rikkomukset voivat tapahtua hyvin nopeasti, erityisesti teknologian kehittyessä. On olennaista, että yrityksillä on selkeä strategia immateriaalioikeuksien hallintaan ja suojaukseen. Jos yritykselläsi ei vielä ole tällaista strategiaa, on nyt aika ryhtyä toimiin. Boco IP:n asiantuntijoiden avulla yritys voi varmistaa, että sen immateriaalioikeudet ovat turvassa ja että brändi ja maine säilyvät vahvoina. 

Immateriaalioikeudet ovat yrityksen kilpailuedun ydin

On tärkeää muistaa, että immateriaalioikeuksien suojaaminen ei ole vain suuryritysten etuoikeus. Myös pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on suojattavaa. Startup-yrityksille immateriaalioikeudet voivat olla keskeinen kilpailuetu, ja niiden menettäminen voi vaarantaa koko liiketoimintamallin. Jokaisella yrityksellä, joka toimii markkinoilla, on jonkinlaista immateriaalista omaisuutta, jota kannattaa suojella. 

Yhteenveto: varautuminen on paras suoja

Tokmannin tapaus on vakava muistutus siitä, kuinka tärkeää on olla tietoinen ja proaktiivinen immateriaalioikeuksien suojaamisessa. Valitettavasti tämä tuskin on viimeinen tapaus, jossa immateriaalioikeuksia rikotaan, mutta oikeilla toimilla yritykset voivat suojautua tällaisilta uhkilta. Meidän tehtävämme on auttaa yrityksiä turvaamaan omat ja asiakkaidensa oikeudet sekä varmistamaan, että heidän liiketoimintansa ja brändinsä pysyvät suojassa. 

Brändinrakennusta ja oikeuksien suojelua – ilmiö Taylor Swift   

Posted on by heidi.lautjarvi@bocoip.com

Swiftin tavaramerkit ja tekijänoikeudet eivät ole vain nimen tai lyriikoiden suojelua, vaan ne muodostavat keskeisen osan hänen huolellisesti rakennettua henkilöbrändiään. Swiftin tapaus osoittaa, kuinka keskeinen rooli immateriaalioikeuksilla on sekä taiteellisessa luomisessa että kaupallisessa menestyksessä. 

Tavaramerkkien voima brändin suojelemisessa

Swiftin brändi ulottuu paljon pidemmälle kuin hänen albuminsa kansiin painettu nimi – se on tunnistettava ja arvokas omaisuuserä, joka ilmentää hänen ainutlaatuista identiteettiään ja arvomaailmaansa. Swift on systemaattisesti rekisteröinyt tavaramerkkejä niin Yhdysvalloissa kuin kansainvälisesti, varmistaen, että hänen brändinsä on suojattu laittomalta jäljittelyltä ja kaupalliselta hyväksikäytöltä. Näiden tavaramerkkien suojelu kattaa laajan kirjon tuotteita ja palveluita, mukaan lukien musiikki, vaatteet ja muut kuluttajatuotteet, joita markkinoidaan hänen nimellään ja maineellaan. 

Tavaramerkkien avulla Swift voi estää kolmansia osapuolia hyödyntämästä hänen nimeään, logojaan tai muita tunnusomaisia elementtejä ilman lupaa. Tämä ei ainoastaan vahvista hänen asemaansa markkinoilla, vaan myös lisää hänen brändinsä arvoa. Jos Swift päättäisi laajentaa brändiään uusille toimialoille, kuten muotialalle, hajuvesimarkkinoille tai peliteollisuuteen, hänen rekisteröidyt tavaramerkkinsä tarjoaisivat vahvan perustan, jolla uusi liiketoiminta voidaan yhdistää hänen alkuperäiseen brändiinsä. 

Taylor Swift esiintyi Friends Areenalla Tukholmassa toukokuussa 2024.

Tekijänoikeudet: luovuuden suoja ja kontrollin väline

Swiftin immateriaalioikeuksien hallinta ei rajoitu pelkästään tavaramerkkeihin. Tekijänoikeudet ovat olleet hänen urallaan yhtä merkittävässä roolissa. Tämä kävi erityisen selväksi, kun hän päätti äänittää uudelleen vanhat albuminsa sen jälkeen, kun hänen entinen levy-yhtiönsä myi alkuperäiset master-äänitteet. Tällä strategisella liikkeellä Swift ei ainoastaan palauttanut kontrollia omiin teoksiinsa, vaan myös loi uuden markkinaraon, joka avasi mahdollisuuksia lisätuloihin ja brändinsä vahvistamiseen. 

Tekijänoikeudet tarjoavat luovan alan ammattilaisille, kuten Swiftille, keinon suojata heidän luovuutensa hedelmiä ja hyödyntää niitä kaupallisesti. Tämä periaate on yhtä tärkeä kirjailijoille, kuvataiteilijoille ja elokuvantekijöille, jotka voivat tekijänoikeuksien avulla turvata oikeutensa ja varmistaa jatkuvat tulot teostensa eri käyttötarkoituksista. 

Esimerkkejä Taylor Swiftin suojaamista immateriaalioikeuksista

Tavaramerkit: 

  • Lyriikat ja fraasit: Swift on rekisteröinyt tavaramerkeiksi useita tunnettuja lyriikoita ja fraaseja, joita hän käyttää musiikissaan. Esimerkkejä näistä ovat: 
  • ”This Sick Beat” ja ”Party Like It’s 1989” hänen albumiltaan 1989. 
  • ”The old Taylor can’t come to the phone right now” ja ”Look What You Made Me Do” hänen albumiltaan Reputation. 
  • Nimi ja nimikkeet: Hän on suojannut myös erilaisia nimiyhdistelmiä ja albumien nimiä, kuten Reputation, 1989, ja Swiftmas. 

Logo: 

  • Swift on rekisteröinyt tavaramerkiksi myös erilaisia logoja ja visuaalisia tunnuksia, jotka liittyvät hänen brändiinsä. Tämä suojaa hänen brändiään muun muassa fanituotteiden, vaatteiden ja muiden kuluttajatuotteiden yhteydessä. 

Tekijänoikeudet: 

  • Musiikki: Swiftin musiikkituotannosta osa on suojattu tekijänoikeuksin. Erityisesti hänen päätöksensä äänittää uudelleen vanhat albuminsa (Taylor’s Version) korostaa hänen pyrkimystään hallita oikeuksiaan alkuperäisiin äänitteisiin. 
  • Musiikkivideot ja visuaaliset teokset: Myös hänen musiikkivideonsa ja muut visuaaliset tuotokset ovat suojattu tekijänoikeuksin. 

Brändin laajentaminen: 

  • Swift on suojannut tavaramerkkejä myös tulevaisuuden mahdollisia laajennuksia varten, kuten hajuvesiä, vaatteita ja muita kuluttajatuotteita varten. 

Domainit: 

  • Swiftin tiimi on myös rekisteröinyt ja suojannut useita nettidomaineja, jotka liittyvät hänen nimeensä tai brändiinsä, suojatakseen niitä mahdolliselta väärinkäytöltä ja cybersquattingilta. 

Nämä toimenpiteet osoittavat, kuinka laajasti Taylor Swift suojaa immateriaalioikeuksiaan, varmistaen, että hänellä on täydellinen kontrolli brändistään ja tuotannostaan kaikilla markkinoilla. 

Oikeusjärjestelmän rooli brändin suojelussa

Taylor Swiftin ura tarjoaa lukuisia esimerkkejä siitä, kuinka immateriaalioikeuksia voidaan käyttää tehokkaasti liiketoiminnan ja brändin suojeluun.  

1. Kappaleiden poistaminen Spotify-palvelusta 

Vuonna 2014 Taylor Swift veti musiikkinsa pois Spotifysta, koska hän ei ollut tyytyväinen suoratoistopalvelun maksamiin korvauksiin artisteille. Hän kritisoi erityisesti ilmaisversion tarjoamista, jossa käyttäjät voivat kuunnella musiikkia maksamatta siitä suoraan. Swiftin toimet herättivät laajaa keskustelua artistien oikeuksista ja korvauksista digitaalisessa ympäristössä. Vuonna 2017 hän palautti musiikkinsa palveluun, mutta vain maksulliseen osioon. 

Tämä tapaus nosti esiin tärkeitä kysymyksiä tekijänoikeuksista ja artisteille maksettavista korvauksista suoratoistopalveluissa. 

2. Musiikin uudelleenäänitys (Taylor’s Version) 

Taylor Swiftin entinen levy-yhtiö, Big Machine Records, myi hänen alkuperäisten albumiensa master-äänitteet ilman hänen suostumustaan. Koska Swift ei omistanut näitä mastereita, hänellä ei ollut täyttä kontrollia musiikkinsa käytöstä. 

Swift päätti äänittää uudelleen vanhat albuminsa ja julkaista ne nimellä ”Taylor’s Version”. Näin hän sai omistukseensa ja hallintaansa uuden version musiikistaan, jonka käyttöoikeudet hän voi itse määrittää. Tämä oli merkittävä askel artistien oikeuksien puolustamisessa ja inspiroi monia muita taiteilijoita taistelemaan omistusoikeuksiensa puolesta. 

3. Tavaramerkkien rekisteröinti ja puolustaminen 

Swift on rekisteröinyt useita lyriikoita ja fraaseja tavaramerkeiksi. Esimerkiksi ”This Sick Beat” ja ”Party Like It’s 1989” ovat suojattuja fraaseja. Tämä estää muita tahoja hyödyntämästä näitä lauseita kaupallisesti ilman hänen lupaa. 

Swiftin asiamiehet valvovat aktiivisesti markkinoita ja puuttuu tilanteisiin, joissa hänen tavaramerkkejään käytetään luvattomasti. Tämä voi sisältää oikeudellisia toimenpiteitä tai vaatimuksia loukkaavan toiminnan lopettamisesta. 

4. Kanteet ja oikeustoimet 

Swift on ollut mukana useissa oikeudenkäynneissä, joissa hän on puolustanut oikeuksiaan musiikkiinsa. Esimerkiksi vuonna 2015 hän haastoi radiojuontaja David Muellerin oikeuteen sen jälkeen, kun tämä oli koskettanut häntä sopimattomasti. Tapaus itsessään ei koskenut suoraan immateriaalioikeuksia, mutta osoitti Swiftin halukkuutta puolustaa oikeuksiaan ja imagoaan. Swiftin asiamiehet ovat myös käyneet oikeustaisteluita esimerkiksi nimien ja visuaalisten elementtien luvattomasta käytöstä fanituotteissa ja muissa kaupallisissa yhteyksissä. 

5. Domainien suojaaminen 

Taylor Swiftin tiimi on aktiivisesti suojannut hänen brändiään rekisteröimällä lukuisia verkkotunnuksia, jotka voisivat muuten päätyä luvattomille tahoille. Tämä estää esimerkiksi domainien haltijoita hyödyntämästä hänen nimeään ja brändiään omiin tarkoituksiinsa. Näiden toimien kautta Taylor Swift on vakiinnuttanut asemansa esimerkkinä siitä, kuinka taiteilijat ja brändinomistajat voivat tehokkaasti suojata ja puolustaa immateriaalioikeuksiaan. 

Tekijänoikeudet syntyvät ilman rekisteröintitoimia. Niitä voi kuitenkin rekisteröidä joissain maissa, kuten Yhdysvalloissa. Tavaramerkkioikeudet tyypillisesti syntyvät rekisteröinnin kautta, paitsi esimerkiksi Yhdysvalloissa, jossa käyttö synnyttää oikeuksia. Nämä käsitteet menevät usein sekaisin, mutta Boco IP auttaa näiden osin joskus kovinkin hankalienkin asioiden selvittelemisessä. 

Immateriaalioikeuksien hallinta osana liiketoimintastrategiaa

Taylor Swiftin immateriaalioikeuksien hallintastrategia on niin poikkeuksellisen menestyksekäs, että sitä opetetaan jopa yliopistotasolla Yhdysvalloissa. Tämä kertoo paljon siitä, kuinka keskeinen rooli immateriaalioikeuksilla on nykypäivän liiketoiminnassa. Olipa kyseessä suuri tai pieni toimija, tavaramerkit ja tekijänoikeudet ovat olennainen osa menestyvän brändin ja liiketoiminnan rakentamista. 

Swiftin esimerkki toimii muistutuksena siitä, että oikeusjärjestelmä voi tarjota vahvan suojan luovuudelle ja innovaatioille. Me Boco IP:llä olemme valmiita auttamaan yrityksiä ja yksityishenkilöitä varmistamaan, että heidän immateriaalioikeutensa ovat turvassa ja että heidän brändinsä säilyy vahvana ja arvokkaana. 

Kuvat: Taylor Swiftin konserttikiertue Friends Areenalla Tukholmassa toukokuussa 2024.