Paula Sarkki suoritti vaativan EPAC-tutkinnon – merkittävä saavutus patenttialalla 

EPAC-tutkinto on Euroopan patenttiviraston (EPO) tarjoama arvostettu sertifiointi. Se on suunnattu eurooppalaisille patenttialalla työskenteleville henkilöille, jotka vastaavat patenttiprosessien hallinnollisista ja muodollisista asioista. Tutkinto kattaa syvällisesti patenttihakemusten käsittelyn, eurooppalaisen patenttioikeuden perusteet sekä patenttien hallinnointiin liittyvät keskeiset menettelyt. EPAC on erityisen vaativa ja arvostettu sertifiointi, joka korostaa suorittajansa korkeatasoista osaamista. Lisää tietoa tutkinnosta täältä: EPAC – European patent administration certification | epo.org 

Korkean tason osaamista ja kansainvälistä asiantuntemusta 

EPAC-tutkinnon suorittaminen ei ole vain osoitus teknisestä osaamisesta, vaan myös syvällisestä ymmärryksestä eurooppalaisesta patenttijärjestelmästä. Tämä tutkinto vahvistaa Paula Sarkin kykyä toimia kansainvälisissä ympäristöissä ja hallita monimutkaisia patenttimenettelyjä. 

Mitä tämä merkitsee? 

Paulan saavutus ei ole vain henkilökohtainen virstanpylväs, vaan se tuo myös lisäarvoa Boco IP:n  yhteistyökumppaneille ja asiakkaille. EPAC-tutkinnon suorittaneet ammattilaiset tuovat mukanaan korkealaatuista osaamista, joka on korvaamatonta innovaatiotoiminnan tukemisessa, yritysten immateriaalioikeuksien suojaamisessa ja uusien teknologioiden kehityksessä. 

Onnittelut Paula Sarkille! 

Haluamme onnitella Paulaa lämpimästi tästä saavutuksesta ja odotamme innolla, mitä kaikkea tämä tuo tullessaan hänen urallaan ja asiantuntemuksensa hyödyntämisessä. Tämä virstanpylväs on osoitus kovasta työstä, peräänantamattomuudesta ja intohimosta alaa kohtaan. 

Nina Virolainen on kutsuttu Boco IP Oy Ab:n osakkaaksi

Hän jatkaa mielellään työtään asiakkaidensa hyväksi tukien yritysten tekemien innovaatioiden tehokasta suojaamista.

Nina aloitti Boco IP:llä vuonna 2021. Hän on erikoistunut kemian ja biokemian alan innovaatioiden suojaamiseen. Ninan osaamisalueeseen kuuluvat esimerkiksi diagnostiikan, elintarviketekniikan, kemiallisen puunjalostuksen ja kemiantekniikan sovellukset sekä lääkkeiden lisäsuojatodistushakemukset. Hän auttaa asiakkaita myös työsuhdekeksintöjen arvioinnissa, kilpailijaseurannoissa, toiminnanvapauskartoituksissa ja patentoitavuustutkimuksissa, sekä luennoi immateriaalioikeuksiin liittyvistä aiheista. Lisäksi Nina toimii Suomen varaedustajana epin eli eurooppapatenttiasiamiehiä edustavan organisaation valtuustossa.

Ninan vahvuus asiamiehenä on hänen aiempi kokemuksensa tutkijana akateemisessa maailmassa sekä startup-yrityksessä. Tämä kokemus auttaa tunnistamaan, miten tutkimus- ja kehitystyön tulokset voidaan jalostaa liiketoimintaa tukeviksi, patentoitaviksi keksinnöiksi. Nina auttaa mielellään asiakkaita työstämään keksintöaihioita valmiiksi keksinnöiksi ja vahvoiksi patenttihakemuksiksi. Hänen mukaansa hyvän patenttihakemuksen kirjoittaminen on kuin tarinan kertomista – keksinnön piirteille laaditaan johdonmukainen esitystapa, joka liittää ne yhteen kertomuksen lailla ja luo uuden, merkityksellisen kokonaisuuden.  

Osakkuutta Nina pitää tunnustuksena hyvin tehdystä asiakastyöstä. Lisäksi osakkuus tarjoaa mahdollisuuden syventää roolia yrityksen kehittämisessä ja osallistua entistä laajemmin Bocon organisaation toimintaan. Ninan terveiset asiakkaille ovat: ”Patenttiasiamiestä kannattaa hyödyntää  patenttihakemusten lisäksi monipuolisesti kilpailijoiden toiminnan ja oman toiminnanvapauden selvittämiseen. Tehdään yhdessä hyvää työtä!”

Uusi pohjoismainen Nordic Innovation Award -kilpailu on käynnistynyt PK-yrityksille  

Kilpailun tavoitteena on lisätä tietoisuutta patenttien, tavaramerkkien ja muiden aineettomien oikeuksien hyödyistä liiketoiminnassa sekä tukea kestävää kehitystä ja vastuullisia ratkaisuja.  

Nordic Innovation Award –palkintokriteerit 

Kilpailussa palkitaan vastuullisia ja kestäviä innovaatioita. Nämä tunnistaa muun muassa siitä, että  

  • innovaatio vähentää resurssien kulutusta (esim. energia, vesi, materiaalit), 
  • innovaatio minimoi sen aiheuttamat ympäristövaikutukset (kuten hiilidioksidipäästöt tai jätteet), 
  • innovaatio tukee positiivista sosiaalista kehitystä (esim. elämänlaadun tai yhteisön terveyden parantamisen kautta). 

Lisäksi innovaation tulee olla taloudellisesti toteuttamiskelpoinen, johon kuuluu ratkaisun skaalautuvuus ja saavutettavuus laajempaan käyttöön. 

Jokaisesta viidestä pohjoismaasta valitaan yksi ehdokas kilpailun finaaliin, joka järjestetään Kööpenhaminassa Tanskassa 10.4.2025. Lisäksi Suomen tuomaristo antaa kaksi kunniamainintaa. 

Kuka ja miten kilpailuun voi osallistua 

Kilpailuun voivat osallistua kaikki Suomessa toimivat suomalaiset pienet ja keskisuuret yritykset, joiden henkilöstömäärä on alle 250 hlöä. 

Kilpailuun voi osallistua 3.2.2025 asti. Osallistuminen tapahtuu täyttämällä kilpailusivun kautta löytyvä ilmoittautumislomake. Kilpailuun osallistuminen on maksutonta. 

Suomessa kilpailusta vastaa Patentti- ja rekisterihallitus. 

Lue lisää täältä

Lähde: PRH:n tiedote ja verkkosivut. 

SME Fund – IP Scan- ja muiden arvosetelien hakuohjelma jatkuu ensi vuonna

Arvoseteleihin on tulossa joitain muutoksia. Erityisesti niiden käyttöä on pyritty tehostamaan tarkentamalla maksimikorvausten määrää toteutuneen rahankäytön mukaan ja nopeuttamaan rahan palautumista käyttämättömistä arvoseteleistä lyhentämällä prosessin kokonaisaikaa. Business Finlandin Innovaatioseteli-tuki on päättynyt.

IP Scan 2025 

IP Scan -palvelu pysyy sinänsä ennallaan, samoin sen hinta (1500€) ja siitä korvattava osuus (|90 %/ 1350€), mutta prosessi muuttuu hieman: 

  • IP Scan -arvoseteliä ei enää aktivoida erikseen vaan se on voimassa 6 kk setelin myöntämisestä, jonka kuluessa  IP Scan -toimeksianto pitää toteuttaa ja asiakkaan hakea korvaus EUIPOsta. Näin ollen palvelussa ei ole enää erillisiä aktivointi- ja toteutusaikoja vaan setelin voimassaolo alkaa siitä päivästä, kun asiakas saa myönteisen tukipäätöksen. 
  • Vaikka aktivointia ei enää tehdä, niin PRH raportoi edelleen  Suomessa aloitetut IP Scan –palvelut kuukausittain EUIPOon. Tästä syystä jatketaanvanhaa käytäntöä siitä, että uudet aloitetut IP Scan palvelut/toimeksiannot ilmoitetaan osoitteeseen ipscan@prh.fi

Lisätietoa ja ohjeistusta asiasta on vielä tulossa, kun tarkemmat ohjeet saapuvat EUIPOsta. 

Brändin suojaus, järki ja tunne

Ensin se järkipuoli: merkkiä tarvitaan kaupaksi laskettavien tuotteiden yksilöintiin ja muista erottautumiseen. Tavaramerkki linkittää tuotteen alkuperäänsä – siihen, mistä tavara on kotoisin.

Merkittömien tuotteiden määrä markkinoilla on olematon. Maitoa ja sähköäkin myydään tavaramerkeillä. Ehkä torikaupan tuotteet ja kraanavesi saattavat vielä olla merkittömiä. Pullovesissä tilanne on jo aivan toinen; vesipullohyllykilometrit ovat väärällään merkkejä ja tunnetuiksi tulleita brändejä.

Torikaupassakin brändit toisaalta jossain määrin tunnetaan: suusta suuhun kulkee tieto, kenen tomaatit ovat kaikkein mehukkaimpia. Laadukkuus on himoittu määre. Laatu saattaa torikaupassa puhua puolestaan, mutta todennäköisesti ei niin kovalla äänellä kuin vaikkapa moni suomalainen yritys haluaisi. Perinteinen, suomalaisuuteen liitetty vaatimattomuuden ajatusmalli kun on ollut, että hyvä ja laadukas tuote kyllä puhuu puolestaan ja myy itse itsensä. Ei se myy. Jos kukaan ei tiedä laatutuotteesta, ei sitä kukaan osaa hankkiakaan. Siksi tavaramerkki. Siksi markkinointi.

Hyödykkeiden markkinointi vaatii brändäämistä ja brändin rakentamista. Halusimme tai emme, psykofyysissosiaalisina olentoina meihin vaikuttavat paitsi järki myös tunteet. Markkinointiin ryhtyminen voi kaupallisuudelle allergiselle edellyttää mukavuusalueen rajojen työntämistä hieman etäämmälle etenkin, kun tunteet astuvat areenalle.

Kokemus- ja elämysmaailma ovat tärkeitä rationaalisen ajattelun rinnalla, eikä asiaa voi oikein olankohautuksella sivuuttaa. Kukaan ei ole immuuni tunteille, vaikka monet väittävät perustavansa ostospäätöksensä vain järkiperusteille; ajatellaanpa tovi vaikka autoja, vaatteita tai käsilaukkuja. Tööttää, jos teit viime ostoksesi puhtaasti järkeillen. Hiljaista on.

Mielikuvakerrosten lisääminen merkin päälle on markkinointiin liittyvää brändin rakentamista, jossa rakennuspalikoina ovat erilaiset merkkiin liitettävät, tunteita kytkevät määreet. Haluttuja ominaispiirteitä ovat esimerkiksi positiivisuus, laadukkuus, ainutlaatuisuus ja maineikkuus. Fiilis merkin ympärillä on merkityksellistä houkuttelevuuden lisäämiseksi ja merkkiuskollisuuden saavuttamiseksi.

Mielikuvat ovat tunneperäisen, tiedostamattoman ajattelun tuloksia. Brändin omistajan intressissä on luoda merkin ympärille positiivisia, lumoavia tunnelmia, sillä niillä on eittämättä paremmat markkinat kuin negatiivisilla assosiaatioilla. Kukapa ei haluaisi brändinsä satavan tähtipölyä mieluummin kuin happosadetta.

Merkin omistajan intressissä on myös pitää mielikuvien luominen omissa käsissään. Se edellyttää johdonmukaista, selkeätä ja rehellistä viestintää, sillä mielikuvien on vastattava todellisuutta. Muutoin on vaarana, että tuote ja sen ympärille luotu tunnelma eivät ihmisten mielissä kohtaa. Tuloksena voi pahimmillaan olla anti-mielikuvien markkinat, joihin merkin omistajan voi olla vaikea, ellei mahdoton puuttua.

Tavaramerkkijuridiikkanäkökulmasta tunteisiin vetoava mielikuvien luominen on vähän vierasta. Viileän juridinen tavaramerkki voi kuitenkin mielikuvien myötä kurkottaa laajempiin ulottuvuuksiin. Merkki ei ole enää vain yksilöintitunnus, johon kohdistuu omistusoikeus. Merkistä tulee tarinaa kantava brändi. Brändin ja siihen liittyvän goodwillin – tai badwillin – myötä merkin taloudellinen paino nousee tai laskee.

Tavaramerkki immateriaalioikeutena on näkymätön oikeus, mutta se on järjellä perusteltava omaisuuserä, jolla on jokin arvo X. Rationaalisesti ajattelevan yrittäjän yksinkertaisesti kannattaa varmistaa riittävillä rekisteröinneillä yksinoikeus tuotteidensa kaupalliseen tunnukseen, jotta markkinoilla onnistuakseen voi rakentaa sille brändin ja mielikuvia.

On fiksua rekisteröidä yksinoikeus merkkiin, jotta merkkiin liittyvien muiden elementtien kuten mielikuvien ja tarinan luominen pysyy vahvasti omissa käsissä. Brändin on vastattava siihen liitettyihin odotuksiin, jotta se menestyisi.

Tavaramerkin lisäksi tuotteeseen liittyvää aineetonta omaisuutta voidaan suojata patentoimalla. Patentin avulla voidaan kieltää muita hyödyntämästä omaa innovaatiota, mutta se on myös tärkeä väline maineen luomisessa. Merkintä ”patent pending” tai patentoitu teknologia muodostaa niin kuluttajille kuin sijoittajillekin mielikuvan innovatiivisesta, uraauurtavasta yrityksestä.

Kun järki ja tunne kohtaavat, on kaikki edellytykset onnistua brändiin liittyvän merkin oikeanlaisessa käytössä ja varmistaa myös juridisen yksinoikeuden säilyminen.

Timo Kuosmanen vahvistaa mekaniikkatiimiämme

Timo Kuosmanen tuo mukanaan laajan kokemuksen sekä monipuolista teknistä osaamista, joka täydentää ja vahvistaa asiantuntijatiimiämme entisestään. 

Timo on työskennellyt aiemmin toisissa IP-alan toimistoissa ja hänen asiakkainaan on ollut niin kooltaan kuin tekniikan aloiltaan monenlaisia yrityksiä.  Hänen erityisosaamisalueitaan ovat liikkuvat työkoneet, koneautomaatio, hydrauliikka, prosessitekniikka, kuljetinjärjestelmät, varastoautomaatio, konstruktiomateriaalit, rakennustekniikka, energiatekniikan ratkaisut sekä kaikenlaiset muut koneenrakennukseen ja automaatioon liittyvät koneet, laitteet ja mekanismit. 

”Olen innoissani liittyessäni osaksi tätä tiimiä, jossa voin hyödyntää aiempaa osaamistani ja oppia uutta. Odotan, että pääsen tutustumaan uusiin asiakkaisiin ja heidän hankkeisiinsa. Minuun voit olla yhteydessä matalalla kynnyksellä ja tilanteessa kuin tilanteessa. Olen laatinut suojahakemuksia hyvinkin puutteellisen keksinnön kuvauksen perusteella – joskus vain puhelinkeskustelun pohjalta. Myös tilanteissa, joissa suojaustoimilla on kiire, kannattaa olla yhteydessä. Tule poikkeamaan kahvilla toimistollamme Tammerkosken kupeessa, niin katsotaan miten voin auttaa. Tai kutsu minut kylään – käyn nimittäin oikein mielelläni asiakaskäynneillä.” Timo kertoo. 

Timo on eurooppapatenttiasiamies ja auktorisoitu asiamies Suomessa. Hänen liittymisensä tiimiimme vahvistaa kykyämme vastata entistä paremmin asiakkaidemme monipuolisiin tarpeisiin ja odotuksiin. 

Toivotamme Timon lämpimästi tervetulleeksi Boco IP:lle. 

SME Fund eli PK-yritysrahaston tuki aineettoman omaisuuden suojaamiseen haettavissa

PK-yrityksillä on mahdollisuus saada taloudellista tukea aineettoman omaisuutensa suojaamiseen ja sen hallinnan kehittämiseen Ideas Powered for Business SME Fund –avustusohjelmasta. Tuen myöntää Euroopan unionin teollisoikeusvirasto EUIPO.

Mihin tukea voi saada?

Tukea myönnetään

  • tavaramerkki- ja mallioikeushakemusten virastomaksuihin (Voucher 2)
  • IPR-esianalyysipalveluun (IP Scan) (Voucher 1)
  • patenttihakemusten virastomaksuihin, virastojen suorittamiin patentteihin liittyviin uutuustutkimuksiin sekä Euroopan patenttivirastoon (EPO) tehtäviin patenttihakemuksiin ja (Voucher 3)
  • EU:n kasvinjalostajan oikeuden rekisteröintiin (Community Plant Variety Right, Voucher 4).

IP Scan palvelusta voit lukea lisää täältä.

Huom. Hakijalla pitää olla myönteinen tukipäätös (arvoseteli eli voucher) ennen hakemus- ja palvelumaksujen maksamista.

Mistä ja milloin tukea voi hakea?

Tukea haetaan EUIPOn pk-yritysrahastosta SME Fundista.

Lue tarkemmat toimintaohjeet EUIPOn sivuilta.

Paljonko tukea saa?

Tuen suuruus riippuu yrityksen tekemistä hakemuksista ja tilaamista palveluista. Yrityksen maksamista maksuista jälkikäteen korvattava osuus vaihtelee tuen kohteen mukaan (50-90%).

Tuen maksimimäärät kohteittain:

  • Tavaramerkki- ja mallioikeushakemusten virastomaksut: 1 000 euroa
  • IPR-esianalyysipalvelu (IP Scan): 1350 euroa
  • Patenttihakemusten virastomaksut ja virastojen suorittamat patentteihin liittyvät uutuustutkimukset: yhteensä 1500 euroa sekä Euroopan patenttivirastoon (EPO) tehtävien patenttihakemuksien laatimismaksut: 2000 euroa
  • EU:n kasvinjalostajan oikeuden rekisteröintihakemus ja sen tutkimusmaksu: yhteensä 1500 euroa

Tarkempia tietoja tuesta ja sen käyttökohteista saat EUIPOn sivuilta.

Toiminimet ja tavaramerkit solmussa

Huomioi ainakin nämä asiat, kun olet keksimässä merkkiä tuotteellesi: 

  • Toiminimet ja tavaramerkit ovat erillisiä suojamuotoja omine käyttötarkoituksineen 
  • Nimikandidaatit tavaramerkeille ja yrityksille kannattaa tutkia mahdollisimman tarkasti ennen niiden käyttöönottoa 
  • Asianmukaisilla rekisteröinneillä pystytään varmistamaan, että brändityö ei valu kilpailijoiden hyödyksi 

Ylen julkaisema artikkeli kolmen eri yrityksen välisestä nimikiistasta ei valitettavasti ole teemaltaan niin harvinainen, kuin uutisesta saattaa ymmärtää. Artikkelissa uutisoitiin kolmen yrityksen välisestä nimioikeuksiin liittyvästä väitetystä sekaannustilanteesta. Vastaavan kaltaisia toiminimien ja tavaramerkkien välisiä sekaannuksia ja riitoja nousee esiin liike-elämässä yllättävänkin usein.  Potentiaalisia riitoja saattaa jäädä lisäksi kytemään vuosiksikin ennen niiden eskaloitumista varsinaiseksi käytännön ongelmaksi yritysten tai brändien välillä.  

Mistä tämä sitten johtuu?

Syitä ilmiölle on monia, mutta yksi yleisimmistä on kuitenkin yksinkertainen etenkin tuoreiden yrittäjien keskuudessa: tavaramerkin ja toiminimen väliset erot niiden käyttötarkoituksessa, rekisteröintiprosessissa ja suoja-alassa ovat monelle edelleen hämärän peitossa. Toinen hyvin yleinen syy on puutteellinen valmistelu uuden brändin tai yrityksen nimen lanseerausprosessissa. Draivin ollessa päällä, on helppo keskittyä ”tärkeämpiin” käytännön asioihin, kuin käyttää aikaa ja resursseja nimiehdokkaiden huolelliseen tutkimiseen.  

Ensin mainittu syy, tietouden puute suojamuotojen välisistä eroista, on inhimillinen, sillä ”suojausviidakkoon” on helppo eksyä, ellei asiaan ole kunnolla perehtynyt tai ellei käytettävissä ole alan asiantuntijaa. Erityisesti yrityksen alkutaipaleella on edelleen valitettavan yleistä, että luotetaan esimerkiksi pelkkään toiminimirekisteröintiin ja liiketoimintaa pyöritetään siinä uskossa, että se yksinään riittää valitun nimen kattavaan suojaukseen. Todellisuudessa näin ei kuitenkaan ole, sillä toiminimen antama suoja keskittyy yrityksen yksilöintiin, kun taas esimerkiksi tavaramerkkisuojalla pyritään yksilöimään yrityksen tuotteita tai palveluita. Joskus on toki niinkin, että yritys ja sen tuotteet tai brändi kantavat samaa nimeä, mutta tällöinkin pelkän toiminimen antama suoja jää helposti hyvin ohueksi, eikä sen perusteella pystytä välttämättä tehokkaasti puuttumaan kilpailevan samankaltaisen brändin toimintaan.  

Tavaramerkkien ja toiminimien eroavaisuudet rekisteröintiprosessissa konkretisoivat myös hyvin potentiaalista riskiä. Siinä missä toiminimien välisen sekaannusvaaran voi usein välttää helpoimmillaan pienelläkin kirjoitusasun erolla, tavaramerkkien osalta rekisteröintiprosessissa tutkitaan rekisteröinnin estävää sekaannusvaaraa huomattavasti tiukemmin kriteerein. On myös hyvä huomata, että esimerkiksi EU:n tavaramerkkivirasto ei tutki viran puolesta lainkaan jo rekisteröityjä toiminimiä eikä tavaramerkkejä, joten on hyvinkin mahdollista, että kilpaileva tavaramerkki ilmestyy rekisteriin ikään kuin tutkan alapuolelta.  

Käytännössä sama logiikka pätee myös rekisteröintien suoja-aloihin, eli siihen, minkälaista toimintaa rekisteröinnin antama yksinoikeus tosiasiassa kattaa ja millaiseen toimintaan voidaan ylipäänsä rekisteröinnin turvin puuttua. ”Oikeassa elämässä” saattaakin muodostua hankalaksi puuttua pelkän aiemmin rekisteröidyn toiminimen perusteella sellaisen tavaramerkin käyttöön, joka ei ole toiminimen kanssa identtinen tai vähintäänkin erittäin samankaltainen. Puuttumismahdollisuuksiin vaikuttaa tässä suhteessa myös esimerkiksi yrityksen toimialaluokitus ja tavaramerkin kattama tavara- ja palveluluokitus. Rekisteröidyllä tavaramerkillä taas voidaan puuttua kilpaileviin myöhemmin rekisteröityihin merkkeihin huomattavasti tehokkaammin, vaikka ne eivät sisältäisikään täysin identtisiä elementtejä.  

Puutteellinen valmistelu uuden brändin valinnassa aiheuttaa myös omanlaisiaan ongelmia. Mikäli uutta brändinimiehdokasta ei ole asianmukaisesti tutkittu ennen sen käyttöönottoa, yrittäjä on pahimmillaan tilanteessa, jossa toimintaa voidaan milloin vain vaatia välittömästi lopetettavaksi, joskus jopa muhkeiden korvausvaatimusten kera. Näin voi helposti käydä, jos tavaramerkki otetaan käyttöön ilman rekisteröintiä, vasta tuotelanseerauksen jälkeen, tai jos Suomen liiketoimintaa halutaan laajentaa uusiin maihin. Nimikandidaattien tutkimisen tärkeyttä ennen mitään tuote- tai palvelulanseerauksia ei voi liikaa painottaa. Edelleen harmillisen monet yrittäjät hyppäävät tämän tärkeän askeleen yli vain myöhemmin huomatakseen, että brändin eteen tehty työ valuukin kilpailijan hyödyksi tai tie on pystyssä ennen kuin matkaan on edes kunnolla päästy. Valitsemalla hyvin kilpailtu brändinimi saatetaan myös jo alkutaipaleella turhaan rajata omia tulevaisuuden mahdollisuuksia toiminnan myöhemmän laajentamisen osalta, vaikka toiminta ei estyisikään kokonaan.  

Kuten uutisesta, ja yllä olevasta huomataan, toiminimien ja tavaramerkkien merkitystä, tutkimista tai rekisteröintiä ei kannata missään nimessä väheksyä, varsinkaan jos tarkoituksena on kauaskantoisen yritystoiminnan rakentaminen. Alati kiristyvässä ja kansainvälistyvässä kilpailutilanteessa yrityksen sekä sen tuotteiden nimiin kätkeytyy yhä useammin erittäin tärkeää kilpailuetua, joka saattaa ratkaista jopa koko yritystoiminnan tulevaisuuden.  

Verkossa tapahtunut Tokmanni-huijaus korostaa immateriaalioikeuksien ratkaisevaa merkitystä 

Asiasta uutisoi mm. Iltalehti: https://www.is.fi/digitoday/tietoturva/art-2000010491707.html ja https://www.is.fi/digitoday/tietoturva/art-2000010336928.html

Väärennetty sivusto hyödynsi Tokmannin brändin keskeisiä elementtejä, kuten logoa ja kuvitusta, mikä teki kuluttajille haastavaksi erottaa aito Tokmanni verkkohuijauksesta. Tämä tapaus osoittaa selkeästi, että immateriaalioikeuksien suojaaminen ei ole pelkkää byrokratiaa – se on yrityksen liiketoiminnan ja maineen peruspilari. 

Immateriaalioikeuksien rooli liiketoiminnan turvaamisessa

Väärennetty sivusto loukkasi Tokmannin tavaramerkkioikeuksia, ja tämä on vain yksi esimerkki siitä, miten immateriaalioikeuksia voidaan käyttää suojaamaan yrityksen arvoa. Tavaramerkki antaa haltijalleen yksinoikeuden käyttää merkkiä liiketoiminnassaan ja estää muita tahoja hyödyntämästä sitä ilman lupaa. Tämä suoja on elintärkeä, sillä se estää kolmansia osapuolia harhaanjohtamasta kuluttajia ja turvaa yrityksen brändin ja maineen. 

Oikeudelliset seuraukset ja yrityksen vastuu 

Tokmannin tapauksessa voidaan arvioida, että väärennetty sivusto aiheutti paitsi taloudellisia menetyksiä, myös saattoi heikentää hetkellisesti kuluttajien luottamusta yrityksen verkkosivustoon. Näissä tilanteissa oikeudelliset toimet, kuten tavaramerkin loukkaukseen puuttuminen, ovat välttämättömiä. On myös tärkeää huomata, että immateriaalioikeuksien suojaaminen on olennainen osa yrityksen riskienhallintaa.

Me Boco IP:llä neuvomme yrityksiä säännöllisesti valvomaan ja suojaamaan immateriaalioikeuksia, jotta vastaavilta tilanteilta voidaan välttyä. 

Tehokas immateriaalioikeuksien suojaaminen digitaalisessa ympäristössä

Nykyisessä globaalissa ja digitaalisessa liiketoimintaympäristössä immateriaalioikeuksien rikkominen on yksi suurimmista riskeistä. Tämän vuoksi yritysten tulisi ottaa käyttöön tehokkaita valvontamekanismeja, esimerkiksi kokeneen IP-lakimiehen avulla. Valvontamekanismit voivat olla esimerkiksi tekoälyyn perustuvia työkaluja, jotka voivat käydä läpi verkkoa mahdollisten rikkomusten havaitsemiseksi. Lisäksi on tärkeää, että yritykset ymmärtävät tarkasti, mitä oikeuksia heillä on, ja miten näitä oikeuksia voidaan puolustaa. Näin yritys voi toimia nopeasti ja tehokkaasti, jos rikkomuksia havaitaan. Yritys voi käyttää apunaan IP-lakimiestä, joka huolehtii mahdollisten rikkomusten havaitsemisesta ajallaan. 

Proaktiivinen lähestymistapa immateriaalioikeuksien suojaamiseen

Yritysten tulisi olla aktiivisia immateriaalioikeuksiensa suojaamisessa, sillä rikkomukset voivat tapahtua hyvin nopeasti, erityisesti teknologian kehittyessä. On olennaista, että yrityksillä on selkeä strategia immateriaalioikeuksien hallintaan ja suojaukseen. Jos yritykselläsi ei vielä ole tällaista strategiaa, on nyt aika ryhtyä toimiin. Boco IP:n asiantuntijoiden avulla yritys voi varmistaa, että sen immateriaalioikeudet ovat turvassa ja että brändi ja maine säilyvät vahvoina. 

Immateriaalioikeudet ovat yrityksen kilpailuedun ydin

On tärkeää muistaa, että immateriaalioikeuksien suojaaminen ei ole vain suuryritysten etuoikeus. Myös pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on suojattavaa. Startup-yrityksille immateriaalioikeudet voivat olla keskeinen kilpailuetu, ja niiden menettäminen voi vaarantaa koko liiketoimintamallin. Jokaisella yrityksellä, joka toimii markkinoilla, on jonkinlaista immateriaalista omaisuutta, jota kannattaa suojella. 

Yhteenveto: varautuminen on paras suoja

Tokmannin tapaus on vakava muistutus siitä, kuinka tärkeää on olla tietoinen ja proaktiivinen immateriaalioikeuksien suojaamisessa. Valitettavasti tämä tuskin on viimeinen tapaus, jossa immateriaalioikeuksia rikotaan, mutta oikeilla toimilla yritykset voivat suojautua tällaisilta uhkilta. Meidän tehtävämme on auttaa yrityksiä turvaamaan omat ja asiakkaidensa oikeudet sekä varmistamaan, että heidän liiketoimintansa ja brändinsä pysyvät suojassa. 

Mia Niemelä vahvistaa Boco IP:n IP Specialist osaamista

Matalahierarkkinen, itseohjautuva ja jatkuvasti kehittyvä työyhteisö, jossa on positiivinen ja kannustava ilmapiiri pystyy tuottamaan lisäarvoa asiakkaille, koska työntekijät voivat hyvin. Kun taustatiedustelujeni ja haastattelujeni myötä ymmärsin, että tämä todella toteutuu Bocon IP:n arjessa, oli selvää, että halusin juuri Boco IP:lle töihin. Ensimmäiset viikot ovat vain vahvistaneet tunnetta, että olen oikeassa paikassa, mahtavien ihmisten ympäröimänä.”

Mia Niemelä rakensi ensin uraansa restonomitutkinnon, ulkomaankaupan erikoisammattitutkinnon sekä mainosalan ammattitutkinnon myötä hotellialalla, jonka jälkeen pienen lapsen yksihuoltajuuden myötä siirtyi kolmivuorotyötehtävistä IPR-alalle vuonna 2001. 

IPR-tehtävissä Mia on hoitanut kirjeenvaihtoa niin asiakkaisiin, ulkomaisiin yhteistyökumppaneihin kuin patenttivirastoihinkin päin, huolehtinut virallisten asiakirjojen laatimisesta ja toimittamisesta viranomaisille, määräaikojen kirjaamisesta ja noudattamisesta sekä mm. laskutustoimista. Käytännössä siis koko patentin suojausprosessin kaikki työvaiheet ovat olleet osa työpäivien kulkua.

Vuonna 2017 Mia kuitenkin vielä tunsi, että hotelliala jäi ikään kuin kesken ja palasi alalle seitsemän vuoden ajaksi. Tuona aikana hän paitsi matkusteli paljon maailmanlaajuisesti keräten kokemusta ja verkostoituen alan ammattilaisten kanssa, sekä työskenteli hotelleissa erilaisissa päällikkötehtävissä. Matkailuala on kuitenkin jatkuvasti kovassa muutoksessa, erityisesti Lapissa, ja asiaa pitkään pohdittuaan Mia päättikin jäädä pysyvästi Etelä-Suomeen, missä myös hänen poikansa ja sisarensa asuvat ja kun Boco IP Oy Ab sattui sopivasti hakemaan IP Spesialistia, oli jälleen kerran ajoitus kohdallaan ja kohtalo johti Mian takaisin IPR-alalle.

IPR-alan parhaina piirteinä Mia pitää sitä, että laki ja pykälät pitkälti määrittävät työtehtäviä ja työtahtia. Näiden rajojen puitteissa työ on kuitenkin pitkälti itseohjautuvaa, tiimiperusteista asiantuntijatyötä, jossa ei ikinä tule valmiiksi, aina on mahdollisuus oppia ja kehittyä lisää. 

Jatkuva kehitys niin työyhteisön sisällä kuin muutokset alallakin pitävät mielenkiinnon yllä ja iloisena alalle paluusta Mia on innoissaan uusista rooleistaan sekä mekaniikka- että tavaramerkkitiimeissä.