Kategoria: Blogit

Sanna Härkönen palasi vanhempainvapaalta sorvin ääreen kuluvan vuoden alkupuolella. Uransa aikana Sanna on päässyt katsomaan patenttialan näkymiä niin asiakkaan kuin asiamiestoimistonkin näkökulmasta. Työnsä parhaiksi puoliksi hän nimeää kansainvälisen työympäristön ja vaihtelevat työpäivät. Vapaa-aikansa Sanna viettää monipuolisesti urheillen – hän on kotonaan niin lenkkipoluilla kuin rinteessäkin.

Minusta tuli bocolainen…

…vuoden 2012 tammikuussa. Aiemmin työskentelin Bocon asiakasyrityksessä reilun kolmen vuoden ajan ja opin sitä kautta tuntemaan muutamia bocolaisia. Siitä innostuneena halusin päästä tutustumaan patenttimaailmaan myös asiamiestoimiston näkökulmasta. Vaikka Bocolle ei sillä hetkellä haettukaan aktiivisesti uusia työntekijöitä, päätin silti lähettää avoimen hakemuksen. Ilokseni sain huomata, että se kannatti.

Työnkuvani Bocolla…

…on monipuolinen. Työskentelen patenttipuolella biokemian tiimin IP Specialistina, ja pääasiallisiin työtehtäviini kuuluvat patenttiasiamiesten avustaminen, hakemusmuodollisuuksista vastaaminen, määräpäivien valvonta ja yhteydenpito niin asiakkaisiin, muihin asiamiestoimistoihin kuin virastoihinkin. Lisäksi kuulun Bocon asiakasrekisteritiimiin, joka huolehtii siitä, että asiakkaidemme ja yhteistyökumppaneidemme yhteys- ja muut tärkeät tiedot ovat ajantasaisia.

Parasta työssäni on…

…kansainvälinen työympäristö – minulle on mieluisaa, että saan käyttää englannin kieltä päivittäin. Koen mielekkäänä myös työtehtävien vaihtelevuuden ja sen, etteivät työpäivät koskaan ole keskenään samanlaisia. Pitkien työmatkojen takia myös Bocon tarjoama joustava etätyömahdollisuus on minulle erittäin tärkeä.

Haluan mainita vielä erikseen mahtavan työyhteisömme! Olen saanut muutamasta työkaveristani hyvän ystävän, ja pidämme yhteyttä myös työajan ulkopuolella.

Mieleenpainuvaa on ollut…

…viime lokakuussa tekemämme Bocon 90-vuotisjuhlamatka Nizzaan. Bocolaisten hyvä yhteishenki ja upea kaupunki loivat yhdessä ikimuistoiset puitteet matkallemme.

Urani aikana patenttiala on muuttunut…

…sähköiseksi! Tämän myötä kaikki on tehostunut, ja aina silloin tällöin hämmästelen, miten asiat saatiin hoidettua ajallaan myös faksin ja kirjepostin aikoina. Teknisten valmiuksien parannuttua myös etätöiden tekeminen on lisääntynyt huomattavasti. Patenttialaan liittyvät säädökset sen sijaan eivät juurikaan ole muuttuneet.

Työpaikkana Boco on…

…ihmisläheinen ja joustava, täällä työntekijää ymmärretään. Työilmapiiri on lämmin.

Vapaa-aikani vietän…

…monipuolisesti urheillen: jos kaipaan omaa aikaa, suuntaan lenkkipoluille ja erilaisiin jumppiin ja talvella myös lumilautailemaan. Perheen kanssa käymme uimassa tai lähdemme patikkaretkelle metsään. Myös jalkapallokentät ovat tulleet tutuiksi kahden vanhimman lapsemme pitkäaikaisen harrastuksen myötä. Kuopuksemme kanssa käymme taaperouinnissa ja musiikkileikkikoulussa.

Urheilun lisäksi minulle rakkaita harrastuksia ovat puutarhanhoito ja hyväntekeväisyystoiminta. Olen myös aikanaan opiskellut espanjaa sekä asunut Espanjassa, ja kielitaitoani pidän yllä espanjankielisen kirjallisuuden, musiikin ja elokuvien avulla. Lisäksi matkustamme perheen kanssa mahdollisuuksien mukaan espanjankielisille alueille.

Nopeat

Tutkinnot, arvonimet: yo-merkonomi, tradenomi (talous ja hallinto)

Jos en olisi IP Specialist: tekisin työtä lasten ja nuorten parissa

Motto: Kun muutamme asenteemme, emme pelkästään näe elämää eri tavalla; elämä itse muuttuu aivan toiseksi.

Suosittelen

Kirja: Camilla Läckbergin tuotanto

Laulu/bändi: lattarimusiikki, Jenni Vartiainen, Lauri Tähkä, Evelina

Laji: jumpat ja lenkkeily

Kuvataiteen teos/taiteilija: Antoni Gaudí

Elokuva/sarja: Green Book

Tomi Salter avasi Boco IP:n ovet ensimmäisen kerran neljä vuotta sitten, mutta kokemusta patenttialalta oli kertynyt sitä ennen jo useamman vuoden ajalta. Tomin tehtäväkenttä Bocolla on laaja, ja hänen mukaansa työ palkitsee erityisesti silloin, kun onnistumisen hetkellä pääsee osalliseksi asiakkaan ilosta. Vapaa-aikansa Tomi viettää perheen parissa, ulkoilmassa akkuja ladaten.

Minusta tuli bocolainen…

…vuonna 2015, jolloin olin työskennellyt toisessa patenttiasiamiestoimistossa viiden vuoden ajan ja utelias näkemään, mitä muuta alalla olisi tarjota. Päätin lähettää avoimen työhakemuksen Boco IP:lle, josta olin kuullut paljon hyvää. Minut kutsuttiin työhaastatteluun, ja loppu onkin niin sanotusti historiaa.

Työpäiväni Bocolla kuluvat…

…pääasiassa patenttihakemuksia laatien. Työni ei kuitenkaan ole pelkästään kirjoittamista, sillä asiamiehenä pääsen myös aitiopaikalta seuraamaan hakemusten käsittelyä eri maiden virastoissa. Lisäksi hoidan paljon riita-asioita ja osallistun aktiivisesti asiakkaiden IPR-strategioiden laatimiseen.

Vastapainoa asiakastyölle tuo Bocon hallituksessa istuminen. On ollut mielenkiintoista päästä näkemään ja itsekin vaikuttamaan siihen, millä tavoin yrityksen pyörät pidetään pyörimässä.

Parasta työssäni on…

…päästä jakamaan asiakkaan ilo, kun tärkeä projekti saadaan viedyksi maaliin. Palkitsevaa on myös nähdä, millä tavoin asiakas hyötyy projektista. Erityisen hienoa on, että saavutettu hyöty usein vaikuttaa vielä pitkällä tulevaisuudessakin.

Patenttiala on muuttunut urani aikana…

…enenevässä määrin sähköiseksi. Kehitys on ollut nopeaa – eihän siitä ole kovinkaan kauan, kun asioiden hoitamiseen käytettiin faksia ja paperipostia!

Lisäksi olen Bocolla työskennellessäni huomannut ilokseni, että asiakkaista on tullut määrätietoisempia. Enää ei patentoida patentoinnin vuoksi, vaan yrityksen liiketoimintaa arvioidaan tarkasti ja punnitaan huolellisesti, millaista lisäarvoa patentit sille toisivat.

Työpaikkana Boco on…

…arvojensa mukaisesti ihmisläheinen. Työntekijöitä ja heidän erilaisia elämäntilanteitaan ymmärretään, ja johto pyrkii varmistamaan, että kaikilla olisi täällä hyvä ja helppo olla.

Vapaa-aikani…

…vietän suurelta osin perheen parissa. Ulkoilemme paljon yhdessä. Lisäksi pyöräilen mielelläni, ja talvisin haen aina tilaisuuden tullen sukset jalkaani.

Nopeat

Tutkinnot, arvonimet: DI (konetekniikka), eurooppapatenttiasiamies

Jos ei olisi patenttiasiamies, olisi: lentäjä

Motto: Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin.

Suosittelen

Kirja: Douglas Adams: Linnunradan käsikirja liftareille

Laulu/bändi: Jimi Hendrix: Purple Haze

Laji: pyöräily

Kuvataiteen teos/taiteilija: Henri Cartier-Bressonin valokuvataide

Elokuva/sarja: Stranger Things

Laura Dobric palasi vanhempainvapaalta Boco IP:n IPS-tiimiin vuoden 2018 syyskuussa. Työnsä parhaana puolena hän pitää monipuolisuutta, jonka ansiosta patenttialaan on avautunut useita erilaisia näkökulmia. Lauran vapaa-aika kuluu perheen parissa metsän rauhasta nauttien.

Minusta tuli bocolainen…

…vuoden 2010 loppupuolella, vajaa vuosi valmistumiseni jälkeen. Bocolla kaivattiin vahvistusta patenttipuolen IPS-tiimiin, ja talossa tuolloin työskennellyt opiskelukaverini suositteli minua tehtävään. Minulla ei ollut aiempaa kokemusta patenttialalta, joten olin kovin innoissani päästessäni tutustumaan aivan uuteen maailmaan.

Työskentelen Bocolla…

…IP Specialistina. Pääasiallisiin työtehtäviini kuuluvat muun muassa patenttiasiamiesten avustaminen, yhteydenpito eri virastoihin ja laskutus. Lisäksi olen mukana uutta toiminnanohjausjärjestelmäämme kehittävässä työryhmässä ja tarpeen mukaan avustan myös tavaramerkkitiimiämme.

Työurani Bocolla on ollut varsin vaiheikas. IP Specialistin toimenkuvan ohella olen ennen vanhempainvapaatani hoitanut aktiivisesti aulan tehtäviä, jotka koostuvat esimerkiksi vieraiden vastaanottamisesta, tapahtumien järjestämisestä ja matkalaskujen tekemisestä. Lisäksi olen saanut kokeilla siipiäni viestintäosastolla, kun hoidin viestintäkoordinaattorin pestiä puolentoista vuoden ajan – päivitin kotisivuja, koostin uutiskirjeitä ja pidin huolen siitä, että viestintä- ja markkinointimateriaalimme olivat ajantasaisia.

Parasta työssäni on…

…ehdottomasti monipuolisuus. Erilaisten työtehtävien ansiosta olen voinut tarkastella patenttialaa monesta eri näkökulmasta, eikä kahta samanlaista työpäivää ole koskaan ollut. Kielitaitoani olen saanut hyödyntää alusta asti – pääasiallinen työkieleni on englanti, mutta olen mahdollisuuksien mukaan päässyt käyttämään myös ruotsin ja saksan taitojani.

Lisäksi minulla on parhaat mahdolliset työkaverit! Kollegoiden hyvä keskinäinen kemia tekee työpäivistä mukavia ja kannustaa puhaltamaan yhteen hiileen. Vahvaa yhteishenkeä tarvitaan toki aina, mutta etenkin yrityksissä, joiden henkilöstömäärä ei ole suuren suuri.

Mieleenpainuvaa on ollut…

…Bocon muutto nykyisiin tiloihin Itämerenkadulle vuonna 2011. Olin vaativassa projektissa mukana käytännön toteuttajana. Olin järjestämässä myös Bocon viimeisiä Know-How Night -asiakasjuhlia, jotka pidettiin Kulosaaren Casinolla vuonna 2015. Ilta oli mieluinen myös asiakkaille, ja heiltä saadut kiitokset lämmittivät mieltä pitkään.

Työpaikkana Boco on…

…joustava, ja työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen onkin sujunut mutkattomasti. Bocolla työntekijät ovat tasa-arvoisia ja on mukavaa, että esimerkiksi pyöreitä syntymäpäiviä ja muita erityisiä tapahtumia juhlistetaan yhdessä. Lisäksi arvostan sitä, että jokaisella on mahdollisuus kehittyä ja kokeilla erilaisia työtehtäviä oman mielenkiintonsa mukaan.

Vapaa-aikani…

…kuluu perheen parissa, taaperoikäisen lapsen kasvua ja kehitystä seuraten. Perheemme yhteinen harrastus on metsäretkien tekeminen ja syksyisin myös marjastus ja sienestys. Toisinaan avaan Netflixin ja valitsen laajasta tarjonnasta seurattavakseni jonkin sarjan. Toivoisin myös löytäväni enemmän aikaa lukemiselle, joka on aina ollut minulle rakas harrastus.

Nopeat

Tutkinnot, arvonimet: tradenomi, HSO (välivuoden aikana opintoja Työväen Akatemiassa kieli- ja kulttuurilinjalla)

Jos ei olisi IP Specialist, olisi: opettaja

Motto: Sateen jälkeen paistaa aina aurinko.

Suosittelen

Kirja: Khaled Hosseinin kirjat

Laulu/bändi: Pharrell Williams: Happy

Laji: ilmajooga

Kuvataiteen teos/taiteilija: Pablo Picasso: Guernica

Elokuva/sarja: Game of Thrones

Pamela Lönnqvist pitää IP-lakimiehen monipuolisista ja vaihtelevista tehtävistä. Työssään Pamela saa aitiopaikalta seurata eri aloilla toimivien yritysten keksintöjen syntymistä sekä muotoilun ja brändimaailman uutuuksien ja tuotteiden markkinoille saattamista. Nopeasti kehittyvä ja alati muuttuva kansainvälinen IPR-ala on kiinnostanut häntä läpi koko uran. Teknologian, juridiikan ja kielien yhdistelmä kiehtoo Pamelaa. Parasta työssä hänelle on kuitenkin läheinen yhteistyö asiakkaiden kanssa ja asiakkaan menestyksen varmistaminen. Vapaa-aika kuluu kulttuuriharrastusten, matkailun sekä ystävien ja perheen parissa.

Miten sinusta tuli bocolainen? Miten urasi on edennyt täällä?

Olin juuri aloittanut opinnot Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa, kun Bocon tavaramerkkiosastolle tarvittiin kiireellisesti lisää työntekijöitä. Tein opintojeni ohella erilaisia tavaramerkkihakuja ja muita tavaramerkkitoimeksiantoja. Muutaman vuoden jälkeen siirryin IP Specialistiksi kemian ja biokemian tiimeihin. Työ patenttien parissa vei mennessään. Samanaikaisesti teknologian kehitys, innovaatiotutkimus ja bioetiikka, kuten lääkeaineiden ja bioteknologisten keksintöjen patentointiin ja biopankkeihin liittyvä problematiikka, korostuivat yhteiskuntatieteellisissä opinnoissani.

Kiinnostus IPR-alaan kasvoi, ja vuonna 2005 hain ja pääsin opiskelemaan oikeustiedettä, enkä ole katunut sitä päiväkään. Opintojeni ohella avustin patenttineuvos Pia Hjeltiä ja toimitusjohtaja Karri Leskistä lääkealan oikeudenkäynneissä ja hoidin muita legal traineen tehtäviä. Opintojeni loppuvaiheessa kohdalleni sattui oiva tilaisuus tehdä patentteihin liittyvä gradu ja aiheekseni tuli Toinen lääketieteellinen käyttö. Valmistumiseni jälkeen jatkoin töitä IP-lakimiehen roolissa. Toimin ensin pääasiassa avustavana lakimiehenä patentteihin liittyvissä oikeudenkäynneissä; myöhemmin toimenkuvani laajeni patenttien ohella tavaramerkkeihin ja malleihin.

Sivutoimisesti teen Helsingin yliopistossa bioteknologia-alan keksintöihin liittyvää väitöskirjaa, jossa voin yhdistää sekä teoreettista että käytännöllistä IPR-alan tuntemustani. Tässä ominaisuudessa olen myös osallistunut ICT-patentteja ja 3D-tulostamista koskeviin tutkimusprojekteihin.

Mitä työtehtäviisi kuuluu?

Työtehtäväni IP-lakimiehenä ovat hyvin vaihtelevia. Hoidan pääosin patentteihin, lisäsuojatodistuksiin (SPC), tavaramerkkeihin, malleihin, yrityssalaisuuksiin ja sopimattomaan menettelyyn liittyviä toimeksiantoja. Toimeksiannot liittyvät niin suojausprosesseihin, väitteisiin ja muihin riita-asioihin kuin IP-strategiatyöhönkin. Lisäksi hoidan paljon työsuhdekeksintöasioita sekä IPR:iin ja teknologiaan liittyviä sopimusasioita – esim. lisenssi-, yhteistyö-, tutkimusprojekti-, materiaalinsiirto- ja NDA-sopimuksia.

Toimeksiannot ovat hyvin erilaisia. Asiakkaina ovat niin monikansalliset globaalit toimijat kuin startup -yrityksetkin. Vuosien varrella toimeksiannot ovat vaihdelleet bioteknologia-, lääke- ja diagnostiikka-alan tuotteista mekaanisiin laitteisiin, ICT-alan keksintöihin, renkaisiin ja muihin kuluttajatuotteisiin.

Olen myös aktiivisesti mukana IP-alan kansainvälisessä toiminnassa. Olen osallistunut vuosittaiseen kansainväliseen AIPPI-konferenssiin (The International Association for the Protection of Intellectual Property) ja toimin AIPPI Suomen rahastonhoitajana.

Mikä on parasta työssäsi?

Pidän IP-lakimiehen työn itsenäisyydestä, vaihtelevuudesta ja nopeatahtisuudesta: yksikään päivä ei ole samanlainen kuin toinen. On äärimmäisen hienoa päästä tutustumaan uusiin yrityksiin, keksintöihin eri tekniikan aloilta, muotoiluun ja brändeihin. Myös alan kansainvälisyys kiehtoo – päivittäin törmää eri kulttuureihin ja kieliin. IP-ala on nopeasti kehittyvä ja lainsäädäntö vaihtelee maittain. On jatkuvasti opittava ja omaksuttava uutta.

Parasta työssäni ovat kuitenkin ihmiset. Erityisesti pitkissä asiakas- ja yhteistyösuhteissa ehtii tutustua ihmisiin lähemmin ja parhaimmillaan asiakkuudet ja yhteistyösuhteet syvenevät ja niistä tulee enemmän kuin pelkkä asiakassuhde. Mitä paremmin asiakkaan tuntee, sitä paremmin häntä pystyy auttamaan yrityksen strategian toteuttamisessa. On hieno tunne, kun oivaltaa, kuinka jokin asia tai ongelma saadaan ratkaistua, ja näin pystyy auttamaan asiakasta pääsemään haluttuun tavoitteeseen.

Mikä on ollut mieleenpainuvaa?

IPR-alan kimurantit kysymykset kärjistyvät riita-asioissa. Urani varrelle on mahtunut useita keskenään hyvin erilaisia mieleenpainuvia tapauksia. Esimerkiksi monet oikeudenkäynnit ovat olleet massiivisia, vuosikausia jatkuneita riitoja. Niitä on puitu niin väitemenettelyissä, käräjäoikeudessa, hovioikeudessa kuin korkeimmassa oikeudessakin. Myös ensimmäiset lakiuudistuksen jälkeiset riita-asiat markkinaoikeudessa ovat jääneet mieleeni. Samoin pidän sopimusneuvotteluja kiehtovina, sillä niihin liittyy monesti paljon muutakin kuin pelkkää juridiikkaa. Erityisen kiinnostavia ovat monikansalliset sopimusneuvottelut, joissa eri kulttuurit ja kielet kohtaavat.

Erikoisuutena voisin lisäksi mainita Elinkeinoelämän keskusliitolle (EK) ja Työ- ja elinkeinoministeriölle (TEM) tehdyn laajan selvityksen (2013-2014) suunnitellun yhtenäispatentin ja UPC:n (Unitary Patent Court) vaikutuksista suomalaisyrityksiin. Selvityksen puitteissa pääsimme haastattelemaan monia suomalaisia yrityksiä heidän patentointistrategiastaan. Jää nähtäväksi, kuinka tämän eurooppalaisen pitkään vireillä olleen projektin lopulta käy.

Miten käsityksesi IPR-alasta on muuttunut urasi aikana?

IPR-ala on ehdottomasti kansainvälistynyt ja eurooppalaistunut. Suomalaiset yritykset tähtäävät heti kansainvälisille markkinoille. Tämä näkyy myös päivittäisessä työssäni. Nykyisin asioimme enemmän EUIPO:n (European Union Intellectual Property Office), EPO:n (European Patent Office) ja WIPO:n (World Intellectual Property Organization) kuin kotimaisen Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) kanssa. IPR-tietoisuus on kasvanut ja suomalaiset yritykset ovat kehittyneet keksintöjen suojauksessa ja brändäyksessä, mutta matkaa on vielä siihen, että tavaramerkkien suojaus olisi muiden Pohjoismaiden tasolla.

Digitalisaatio on vaikuttanut kaikkeen. Kaikki hoidetaan nykyisin sähköisesti: tarvittavat tiedot saa napinpainalluksella, kun aikaisemmin piti tilata paperikopioita ja odottaa viikkoja postilähetystä EPO:sta tai käydä itse PRH:n kirjastossa tutustumassa asiakirjoihin. Tahti on nopeampaa kuin ennen.

Millainen työpaikka Boco on? Mikä on muuttunut sinun aikanasi?

Olen viihtynyt täällä hyvin. Boco-henki, bocolaisuus, on aina ollut vahva ja yhteistyö kollegoiden kanssa mutkatonta. Minulla on myös ollut mahdollisuus kehittyä ja toimia monessa erilaisessa roolissa yrityksessä.

Yritys on kasvanut ja modernisoitunut: aloittaessani Boco oli vielä pienehkö perheyritys. Toisaalta perusasiat, kuten asiakaslähtöisyys ja välitön ilmapiiri, ovat pysyneet ennallaan: asiakas on Bocolla kaiken toiminnan keskipiste ja työtä tehdään täydellä sydämellä.

Teknologia on mullistanut työskentelytapoja joustavammaksi, ja etätöitä tehdään paljon. Uudet toimintatavat ovat helpottaneet arkea.

Mitä teet vapaa-ajallasi?

Harrastan vapaa-ajalla musiikkia ja taidetta eri muodoissa: soitan selloa ja pianoa (valitettavasti en enää niin hyvin kuin haluaisin), laulan kuorossa ja käyn eri kulttuuritapahtumissa. Matkustan mielelläni. Entisenä yhteiskuntatieteilijänä olen kiinnostunut historiasta ja eri kulttuureista. Liikun mielelläni luonnossa: viihdyn kesäisin isovanhempieni vanhalla mökillä puuhastellen huonekalujen ja mökin kunnostusprojektien parissa. Käsillä tekeminen tuo mukavaa vastapainoa työhön. Vedessä olen elementissäni – uinti ja vesiliikunta ovat minulle tärkeitä. Toki paljon vapaa-aikaa kuluu myös väitöskirjani parissa.

Nopeat

Tutkinnot, arvonimet: OTM, VTK

Jos ei olisi IP-lakimies, olisi: muusikko, tutkija tai lääkäri

Motto: Every day is a new opportunity

Suosittelen

Kirja: Viimeksi luetuista kirjoista voisin suositella erityisesti Maria Turtschaninoffin Maresin voima – Punaisen luostarin kronikoita ja Ulla-Lena Lundbergin Jää. Työn alla on nyt Yuval Noah Hararin tiiliskivi Sapiens – Ihmisen lyhyt historia.

Musiikki: Kuuntelen kaikkea metallista klassiseen musiikkiin. Klassisista säveltäjistä J.S. Bach on yksi suosikeistani.

Laji: Musiikki kaikissa eri muodoissa

Kuvataiteen teos/taitelija: Fanny Tavastila, Linda Bondestam

Elokuva: Viimeksi nähdyistä elokuvista animaatioelokuva Coco on yksi suosikeistani.

Kirjoittanut Milja Saarimaa

Eurooppapatenttiasiamies Annika Hakkila on patenttialan konkari, joka on työskennellyt pitkän uransa aikana niin teollisuudessa kuin patenttiasiamiestoimistoissa. Isoimpiin alan muutoksiin Annika lukee eurooppapatentin tulemisen Suomeen – myös patenttiasiamiestoiminnan laatu ja koulutus ovat kehittyneet sen myötä. Kemian diplomi-insinööri on hoitanut monipuolisia toimeksiantoja lääkeaineista biopolttoaineisiin. Bocolle Annika tuli vuonna 2011 ja on viihtynyt talossa erinomaisesti.  Siirtyessään eläkkeelle maaliskuussa Annika ei jää toimettomaksi, sillä lapsenlapset, mökkeily ja hevonen tuovat vauhtia vapaa-aikaan. Lisäksi hän jatkaa Boco IP:n hallituksen puheenjohtajana.

Miten sinusta tuli bocolainen?

Olin toiminut pitkään patenttien parissa, kun minua pyydettiin Bocolle vuonna 2011. Päätin tarttua tilaisuuteen ja kokeilla vielä urani loppupuolella jotain uutta.

Alun perin urani alkoi Orionin lääketehdas Fermionin tuotekehityksessä. Hoidin mm. lääkeaineiden rekisteröintiasioita, kun minut siirrettiin patentti-insinööriksi talon sisällä 80–90-luvun vaihteessa. Siitä pitkä rupeamani patenttien maailmassa lähti liikkeelle; ensin teollisuuden patentti-insinöörinä ja vuodesta 1996 patenttiasiamiehenä, kun siirryin silloiseen Forssén & Salomaa Oy-patenttitoimistoon. Koulutustaustaltani olen kemian alan diplomi-insinööri, ja olen hoitanut urani aikana monipuolisesti kaikenlaista kemiaan liittyvää patentointia, erityisesti olen keskittynyt lääkeaineisiin ja biopolttoaineisiin.

Miten urasi on edennyt Bocolla?

Tulin taloon patenttiasiamieheksi hoitamaan kemian alaan liittyviä asiakastoimeksiantoja. Kun patenttineuvos Pia Hjelt jäi eläkkeelle, minua pyydettiin hänen seuraajakseen hallituksen puheenjohtajaksi. Hallitustyöskentely on avartanut näkymiä koko yritystoimintaan ja patenttialaan uudella tavalla. Jatkan vielä hallituksen puheenjohtajan tehtävissä, kun jään eläkkeelle maaliskuun alusta.

Mikä on parasta työssäsi?

Pidän patenttiasiamiehen itsenäisestä työstä: toimeksiannot ovat monipuolisia ja asiakkuudetkin ovat keskenään hyvin erilaisia. Pitkissä asiakassuhteissa ehtii tutustua ihmisiin lähemmin, ja monesta asiakkuudesta on muodostunut vuosien varrella enemmänkin kuin pelkkä asiakassuhde. Patenttiasiamiehen työ on haastavaa, eikä tylsää päivää ole tullut kohdalle.  Tässä saa olla näköalapaikalla seuraamassa uusien keksintöjen syntyä –alkuvaiheen ideasta siihen, kun ne ovat markkinoilla. On hienoa kokea olevansa mukana kehityksen kärjessä.

Mikä on ollut mieleenpainuvaa urasi aikana?

Paljon! Parhaiten mieleeni on jäänyt viimeisin iso oikeusjuttu, jonka voitimme. Tämä oli todella mielenkiintoinen ja laaja-alainen tapaus, joka koski niin analogiamentelmäpatentteja kuin Suomessa voimaansaatettuja lääkeaineeseen liittyviä EP-patentteja. Tähän liittyi monta eri aspektia, haastavia tilanteita ja ajoittain ripeä tahti – oikea adrenaliiniboosti siis.

Erittäin kiintoisaa oli myös se, että oikeusjuttu käytiin Markkinaoikeudessa, joka on verrattain tuore IPR-asioita käsittelevä tuomioistuin Suomessa. Pääsin tutustumaan aitiopaikalta Markkinaoikeuden toimintaan, joka poikkeaa jonkin verran Käräjäoikeuden käsittelystä. Teknisen tuomarin läsnäolo on merkittävä ero aiempaan, mutta mielestäni tämä on erittäin positiivinen muutos, joka lisää tuomioistuimen teknistä asiantuntemusta. Myös Markkinaoikeuden päätökset ovat hyvin perusteltuja.

Miten käsityksesi patenttialasta on muuttunut urasi aikana?

Patenttiala on muuttunut suuresti 80–90-luvun vaihteesta, jolloin tulin alalle. Suomen liittyttyä EPC:iin (European Patent Convention) toiminta on muuttunut ja kehittynyt valtavasti ja patenttiasiamiesten ammattitaito on kasvanut. Aiemmin alalle ei ollut olemassa yhtenäistä koulutusta, mutta onneksi nykyään asiamiestoiminnan laadun takaavat mm. kotimaiset ja kansainväliset tutkinnot.

Patentointiaktiivisuus ulkomailla on selvästi lisääntynyt; kotimaisista yrityksistä suuryritysten lisäksi myös monet pk-yritykset ajattelevat nyt kansainvälisemmin. Tämä vaikuttaa myös siihen, että hakemusaktiivisuus kotimaassa on jonkin verran hiipunut, kun patentointiprosessi aloitetaan suoraan esimerkiksi Euroopan patenttivirastosta.

Tietysti myös sähköisyys on mullistanut ja tehostanut prosesseja. Paperista ja valtavista käännöstöistä on suurelta osin luovuttu, kun englanninkielinen käsittely on nykypäivänä mahdollista monessa virastossa, mm. Patentti- ja rekisterihallituksessa (PRH). Paperipostin ja käännösten lisäksi myös patenttihakemusten sanelut ja puhtaaksikirjoittamiset ovat jääneet historiaan, ja yleisesti tahti on selvästi kiihtynyt.

Millainen työpaikka Boco on ollut?

Olen viihtynyt Bocolla hyvin, enkä ole katunut, että otin tämän askeleen uusiin haasteisiin 2011.

Bocollakin on tapahtunut muutoksia näiden kahdeksan vuoden aikanani talossa. Koen, että toiminta on fokusoituneempaa: panostetaan oikeisiin asioihin, mutta uskalletaan samalla luopua asioista, jotka eivät tue ydinliiketoimintaa. Rohkeutta muuttua on – silti muutokset osataan tehdä hallitusti.

Työporukka täällä on erinomainen. Työnjako toimii optimaalisesti, kun kaikki ovat motivoituneita huippuammattilaisia. On helppo mennä kohti yhteistä päämäärää, kun kaikki tietävät, mitä halutaan ja minne ollaan menossa.

Mitä aiot tehdä tulevaisuudessa?

Työelämästä pois siirtyminen tuntuu tässä vaiheessa luontevalta. Lapsenlapset ja perhe pitävät minut vauhdissa myös vapaa-ajalla, joten tylsää ei varmasti tule. Nautin myös luonnon rauhasta ja vietän aikaa mökkeillen ja ratsastaen hevosellani. Lisäksi jatkan Boco IP:n hallituksen puheenjohtajana.

Nopeat

Tutkinnot, arvonimet: DI, eurooppapatenttiasiamies

Jos ei olisi patenttiasiamies, olisi: eläinlääkäri

Motto: Carpe diem.

Suosittelen

Kirja: Pohjoismaiset dekkarit

Laulu: Cat Stevens: Morning has broken

Laji: ratsastus

Kuvataiteen taitelija: Edelfelt

Elokuva: Hiljaiset sillat

Kirjoittanut Milja Saarimaa

Aivan pian rauhoitumme joulun viettoon, ja vuoden 2018 viimeinen luku kirjoitetaan aikakirjoihin vajaan kahden viikon päästä. Nyt jos koskaan onkin hyvä hetki muistella menneiden kahdentoista kuukauden kohokohtia. Toivottavasti juuri sinulla on ollut hyvä vuosi. Toivottavasti olet saanut toteuttaa unelmiasi ja viettää riittävästi aikaa läheistesi kanssa. Ehkäpä täytit pyöreitä vuosia ja juhlit syntymäpäivääsi ikimuistoisella tavalla? Meillä täällä Ruoholahdessa on eletty juhlahumussa tammikuusta lähtien, sillä Boco IP:stä tuli vuonna 2018 yhdeksänkymppinen. Merkkivuotemme huipennuksesta puhutaan vielä pitkään!

Perinteiset syksyyn ajoittuvat Visiopäivämme päätettiin juhlavuoden kunniaksi järjestää ei-niin-perinteisessä miljöössä, toisin sanoen muualla kuin koleassa tihkusateessa, jolla loppusyksyn harmaa Helsinki yleensä ihmisiä hemmottelee. Niinpä lokakuun viimeisenä torstaina – joka, kuinka ollakaan, oli harmaa ja sateinen – me bocolaiset nousimme aamukoneeseen, jonka siivillä siirryimme Etelä-Ranskaan, Nizzaan. Kaunis merenrantakaupunki esitteli parhaita puoliaan jo siinä vaiheessa, kun bussi kuljetti meidät lentokentältä hotellille: meri kimmelsi turkoosinsinisenä, aurinko paistoi lähes pilvettömältä taivaalta ja vaalea ranta kutsui upottamaan varpaat hiekkaan. Kesävaatteiden vaihdon ja maittavan lounaan jälkeen aivot kääntyivät visiointitilaan kuin itsestään.

Torstain visiointiosuus toteutettiin kaupunkisuunnistuksena. Kuljimme pienryhmissä etsimässä johtoryhmän laatimia tehtävärasteja, joita oli keskustan alueella kaikkiaan viisi. Rastilta toiselle siirtyessämme paperit täyttyivät muistiinpanoista ja kameroiden ja puhelimien muistikortit otoksista, joihin Nizzan kuvankauniit maisemat ikuistuivat. Onnistuneen päivän päätteeksi viehättävä vanhakaupunki houkutteli matkalaiset syömään illallista ja seikkailemaan kapeille kaduilleen. Aikaisen herätyksen ja raittiissa ilmassa reippailun jälkeen maistui uni.

Perjantaiaamuna kokoonnuimme aamiaisen jälkeen pieneen neuvotteluhuoneeseen, joka sijaitsi hotellimme vieressä. Kävimme läpi edellisen päivän antia ja käsittelimme myös artikkelia, jonka olimme saaneet matkaevääksi lennolle. Lounaan jälkeen työskentely jatkui jälleen pienryhmissä kaupungilla. Ranskalaiset katukahvilat ja niiden antimet antoivat lisäinspiraatiota visioinnille, ja hyviä ideoita syntyi nopeammin kuin niitä ehti kirjoittaa ylös. Perjantai-illan ja samalla koko matkamme kohokohta oli juhlaillallinen, joka järjestettiin Marcel Bistro Chic -nimisessä ravintolassa. Sitä ennen meillä oli hieman vapaata aikaa, jonka saattoi käyttää vaikka Nizzan kuuluisalla rantabulevardilla kävellen.

Viimeiselle päivällemme Nizzassa eli lauantaille meillä ei ollut järjestettyä ohjelmaa, joten ajankäyttösuunnitelmia oli tehty jo hyvissä ajoin ennen matkaa – bocolaisia oli lähdössä niin museoihin, pyöräilemään kuin shoppailemaankin. Itse liityin kuuden hengen porukkaan, joka suuntasi kohti muutaman kymmenen kilometrin päässä sijaitsevaa kääpiövaltio Monacoa. Matka taittui kätevästi bussilla upeita maisemia ihaillen. Minikokoinen ruhtinaskunta kasinoineen kaikkineen oli kirjaimellisesti oma maailmansa, jossa turistit kuitenkin otettiin lämpimästi hymyillen vastaan. Ehdimme kiertää haluamamme nähtävyydet läpi juuri sopivasti ennen kaatosateen alkua. WhatsApp-ryhmäämme saapuneet kuvat ja viestit kertoivat, että taivas oli revennyt myös Nizzan suunnalla. Oli siis hyvä aika palata takaisin hotellille odottelemaan lentokenttäkuljetuksen saapumista.

Onnistuneet syntymäpäiväjuhlat ovat sellaiset, joita muistellaan vielä pitkään senkin jälkeen, kun kynttilät on puhallettu kakusta ja onnittelumaljat juotu. Tiedän varmasti, että juuri tällaisiin juhliin me saimme lokakuussa osallistua.

Office Manager Anita Lehtonen on vuonna 2017 taloon tullut tuore bocolainen, joka vastaa siitä, että toimiston arki pyörii sujuvasti. Tradenomilla on taustallaan monipuolinen työkokemus asiakaspalvelu-, toimisto- ja myyntitehtävistä. Bocolla Anita pitää erityisesti kannustavasta ja innostavasta työilmapiiristä ja kollegoiden keskinäisestä arvostuksesta. Kiinnostus työhyvinvointiasioihin heräsikin Bocolla, ja nyt Anita opiskelee työn ohessa työyhteisökehittäjän opintoja. Vapaa-aika kuluu opiskeluiden lisäksi perheen kanssa ulkoillen sekä rakkaan musiikkiharrastuksen parissa.

Miten sinusta tuli bocolainen?

Tulin Bocolle toukokuussa 2017 perhevapaasijaiseksi ja olen viihtynyt talossa siitä alkaen monipuolisten toimistotehtävien parissa – työnkuvani onkin kehittynyt koko ajan ja vastuut ovat lisääntyneet. Koulutustaustaltani olen tradenomi (HSO) ja aiemmin olen tehnyt moninaisia toimisto-, asiakaspalvelu- ja myyntitöitä eri aloilla.

Mitä päivittäiseen työhösi kuuluu? Entä mikä on parasta työssäsi?

Työnkuvaani kuuluu laajasti eri avustavia hallinnollisia ja käytännön tehtäviä: dokumentinhallintaa, postin- ja laskujenkäsittelyä, matka- ja tapahtumajärjestelyjä sekä myös avustavia henkilöstöhallinnon tehtäviä. Toimenkuvani laajenee edelleen taloushallinnon tehtäviin, kun saan pian vastuulleni muun muassa ostoreskontran hoitamisen. On hienoa, että Bocolla on mahdollista kehittää omaa osaamistaan.

Roolini on siis käytännössä sisäistä asiakaspalvelua, eli mahdollistan sen, että muiden hommat sujuvat kitkattomasti. Esimerkiksi jos jonkun asiantuntijamme tarvitsee selvittää jotain tai saada jokin juokseva asia hoidetuksi, minä autan. Lyhyesti sanottuna pidän huolen siitä, että toimiston päivittäiset toiminnot sujuvat.

Pidän eniten työni itsenäisyydestä ja monipuolisuudesta; siitä, että saan tehdä paljon erilaisia asioita. Vaikka työnkuvaani kuuluu paljon rutiineja, tulee joka päivä jotain uutta vastaan.

Mikä on ollut mieleenpainuvaa?

Mieleenpainuvin projekti oli Bocon 90-vuotismatkan järjestäminen Nizzaan tänä syksynä. Pidän siitä, kun pääsen tekemään asioita, joita en ole aiemmin tehnyt. Tällöin oppii koko ajan uutta. Nizzan-matkassa pidin siitä, että sain vastuulleni koko projektinhallinnan, sillä en ollut aiemmin järjestänyt matkaa näin isolle porukalle. Pidin itse järjestelyiden tekemisestä paljon, mutta ennen kaikkea palkitsevaa oli se, että matka onnistui niin hyvin.

Miten käsityksesi patenttialasta on muuttunut?

Kun tulin Bocolle en oikeastaan tiennyt patenttialasta mitään. Aluksi käymäni Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) järjestämä patentin peruskurssi antoi hyvää pohjatietoa, mutta muuten olen oppinut paljon tekemällä ja kuuntelemalla asiantuntijoitamme. Patenttiala on paljon moniulotteisempi, kuin mitä ensin kuvittelin. Tämä on hyvin omanlaisensa maailma, joka on suurelle yleisölle melko tuntematon. Pääsenkin usein kertomaan tutuille, mitä patenttitoimistossa tehdään.

Millainen työpaikka Boco on?

Bocolla mennään ja katsotaan eteenpäin. Työpaikkana Boco on kannustava ja innostava. Täällä saa tehdä töitä todella ammattitaitosten asiantuntijoiden kanssa – omakin työ tuntuu siksi niin merkityksellistä.

Työhyvinvointiasiat ovat Bocolla paljon esillä; tämä on työpaikka, jonne on aamulla mukava tulla. Täällä arvostetaan työkaveria ja nostetaan työilmapiiriin liittyviä asioita esiin. Kiinnostuin Bocolla aloitettuani työhyvinvoinnista aiheena niin, että aloitin työn ohessa työyhteisökehittäjän opinnot. Minua kiehtoo selvittää, mistä tekijöistä toimiva työyhteisö ja työpaikan ilmapiiri koostuu ja mitä työntekijät voivat tehdä sen eteen.

Mitä teet vapaa-ajallasi?

Tällä hetkellä opiskelu vie ison osan vapaa-ajastani. Muuten tykkään ulkoilla perheen kanssa ja harrastaa erilaista liikuntaa. Uiminen, lenkkeily ja pyöräily ovat minulle mieluisia lajeja. Musiikilla on erityinen asema sydämessäni: kuuntelen, laulan ja soitan eri soittimia. Teen myös itse musiikkia, mutta toistaiseksi tuotokseni ovat olleet vielä pöytälaatikossa.

Nopeat

Tutkinnot, arvonimet: tradenomi

Jos ei olisi Office Manager, olisi: sosiaalipsykologi tai näyttelijä

Motto: Kaikki järjestyy aina.

Suosittelen

Kirja: Selja Ahava: Taivaalta tippuvat asiat

Laulu/bändi: Mad Caddies

Laji: wakeboarding

Taitelija: Riikka Hyvönen

Elokuva: Piano

Kirjoittanut Milja Saarimaa

Immateriaalioikeudet tutuksi -juttusarjamme avaa eri suojamuotojen, kuten tavaramerkkien ja patenttien, hakuprosessia ilman juridisia koukeroita. Sarjassa kerromme konkreettisten esimerkkien valossa, miten eri suojamuotojen hakemusprosessit toimivat ja mitä hakijan on tärkeää ottaa huomioon. Sarjan kuudennessa osassa eurooppapatenttiasiamiehemme Christian Westerholm kertoo patenttihakemuksen ensimmäisestä patentoitavuuslausunnosta.

Lue myös Christianin aiemmat patentointiin liittyvät kirjoitukset sarjassa: Mikä on patentti?  ja Keksinnön uutuustutkimus ja patenttihakemuksen laatiminen

Ensimmäinen patentoitavuuslausunto kannattaa hankkia ennen päätöstä jatkohakemuksista

Keksinnöstä jätetyn ensimmäisen patenttihakemuksen jättöpäivästä laskettuna patenttivirasto antaa noin 8–10 kuukauden kuluttua ensimmäisen lausuntonsa patentoitavuudesta eli nk. ensimmäisen teknisen välipäätöksen, jossa patenttiviraston tutkija ilmaisee näkemyksensä hakemuksen patenttivaatimuksissa esitetyn keksinnön uutuudesta ja keksinnöllisyydestä. Ainakin Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) Suomessa antaa tämän ensimmäisen välipäätöksen etuoikeusvuoden sisällä, eli ennen kuin päätös hakemuksen mahdollisesta jatkamisesta kansainvälisesti tulee ajankohtaiseksi.

Jos etuoikeushakemus on jätetty muualle kuin Suomeen, voivat käsittelyajat vaihdella. Esimerkiksi Yhdysvaltojen patenttivirasto (USPTO) on hitaampi, eikä ole harvinaista, että ensimmäinen tekninen välipäätös US-patenttihakemuksessa saadaan vasta etuoikeusvuoden päättymisen jälkeen. Tämä pidempi käsittelyaika kannattaa ottaa huomioon, mikäli keksinnölle on tarkoitus hakea patenttia laajemminkin kuin Yhdysvalloissa, sillä muutoin on mahdollista, että jatkohakemukset joudutaan jättämään ”sokkona” ilman minkäänlaisia tutkimustuloksia. Suosittelen siis pohtimaan, kannattaisiko tästäkin syystä jättää ensihakemus Suomessa.

Viranomaisen esittämiä esteitä vastaan voidaan argumentoida

Kokemukseni mukaan jotkut hakijat kokevat ensimmäisen teknisen välipäätöksen negatiivisena, jopa tyrmäävänä, mikäli tutkija on välipäätöksessä sitä mieltä, ettei hakemuksen itsenäisissä patenttivaatimuksissa esitetty keksintö ole uusi ja keksinnöllinen. Tämä ei kuitenkaan ole pelkästään huono asia hakijan kannalta, vaan voi olla jopa parempi kuin päinvastainen tilanne, jossa tutkija pitää hakemuksen itsenäisissä patenttivaatimuksissa esitettyä keksintöä uutena ja keksinnöllisenä ensimmäisessä teknisessä välipäätöksessä. Tällaisessa tilanteessa herää nimittäin kysymys, olisiko keksinnölle voitu hakea laajempaa suojaa, eli onko hakemuksen perusteella myönnettävä patentti helppo kiertää.

On siis tavallista, että tukija esittää estejulkaisuja patentoitavuudelle lausunnossaan. Näitä vastaan voidaan sitten argumentoida välipäätösvastineessa. Välipäätösvastineen liitteenä voidaan myös jättää alunperin jätetyn patenttihakemuksen puitteissa täsmennetyt patenttivaatimukset ja tällä tavalla yrittää saada hakemuksen patenttivaatimuksissa esitetystä keksinnöstä uusi ja keksinnöllinen tutkijan esittämiin estejulkaisuihin verrattuna. Välipäätöstä luettaessa pitää myös välillä myöntää tutkijan olevan oikeassa uutuuden ja/tai keksinnöllisyyden puuttumisesta, koska patenttivaatimuksia ja/tai tekniikan tasoa voidaankin joskus lukea toisella tavalla, kuin mitä patenttihakemusta laadittaessa oli patenttiasiamiehen mielessä.

Mikäli ensimmäinen tekninen välipäätös on hyvin negatiivinen, mutta keksintö on kuitenkin uusi eikä se ole menetelmä, voidaan myös harkita patenttihakemuksen muuntamista hyödyllisyysmallihakemukseksi yhtenä vaihtoehtona. Tämä koskee eteenkin tilanteita, jossa keksinnön elinkaari on lyhyt ja jossa suojausprosessiin ei haluta laittaa paljon rahaa ja aikaa.

Välipäätökseen vastattava aikarajan sisällä

PRH:n antamissa ensimmäisissä teknisissä välipäätöksissä on usein neljän kuukauden vastausaika välipäätösvastineen antamiselle. Lisäaikaa on mahdollista saada kaksi kuukautta pyytämällä.
On tärkeää huomioida, että mikäli välipäätökseen ei vastata, hakemus jää silleensä. Tämä tarkoittaa, että hakemuksen käsittely ei jatku virastossa. Tällaisessa tilanteessa voi neljän kuukauden sisällä pyytää patenttivirastoa ottamaan hakemuksen uudelleen käsittelyyn maksamalla virallinen maksu hakemuksen ottamiseksi uudelleen käsittelyyn ja jättämällä välipäätösvastine.

Mikäli uudelleenkäsittelypyyntöä ei tehdä ja maksua ei suoriteta ajoissa, hakemus jää lopullisesti silleensä, eli patenttihakemus raukeaa. Myös tällaisissa tapauksissa on vielä mahdollisuus saada hakemus takaisin käsittelyyn, mikäli voidaan osoittaa, että vaikka asiassa toimitiin riittävällä huolella, uudelleenkäsittelypyynnön aikaraja jäi huomioimatta. Tämä on kuitenkin kallis, raskas ja epävarma prosessi, joten suositukseni on, että välipäätökseen vastataan ennen, kun patenttiviraston antama aikaraja umpeutuu.

Vastausajat muiden maiden patenttivirastoissa ja muissa patenttivirastoissa, kuten Euroopan patenttivirastossa, ovat erilaiset.

Kolme eri vaihtoehtoa välipäätösvastineelle

Kun välipäätökseen vastaan on käytännössä olemassa kolme vastausvaihtoehtoa:

1. Pelkkä argumentointi: Argumentoidaan voimassa olevissa patenttivaatimuksissa esitetyn keksinnön uutuuden ja keksinnöllisyyden puolesta ja pyritään osoittamaan, että keksintö on tutkijan välipäätöksessä esitetyn kannan sijaan uusi ja keksinnöllinen.
2. Patenttivaatimusten täsmennysten ja argumentoinnin yhdistelmä: Tässä vastausvaihdossa tehdään jätettyyn hakemusmateriaaliin perustuvia täsmennyksiä/muutoksia patenttivaatimuksiin, eli tehdään ns. täsmennetty patenttivaatimusasetelma. Lisäksi argumentoidaan, että tällaisessa täsmennetyssä patenttivaatimusasetelmassa esitetty keksintö on uusi ja keksinnöllinen.
3. Täsmennetty patenttivaatimusasetelma ilman argumentteja: Tässä vastausvaihdossa tehdään jätettyyn hakemusmateriaalin perustuvia täsmennyksiä/muutoksia patenttivaatimuksiin, eli tehdään ns. täsmennetty patenttivaatimusasetelma, muttei argumentoida. Tämä vaihtoehto sopii erityisesti sellaisiin tilanteisiin, joissa tutkija ilmoittaa välipäätöksessä, että jossakin hakemuksen patenttivaatimusasetelman tietyssä epäitsenäisessä patenttivaatimuksessa esitetty keksinnön suoritusmuoto on uusi ja keksinnöllinen.

Kun vastaa välipäätökseen argumentoimalla ja joko täsmentämällä tai täsmentämättä patenttivaatimuksia kannattaa aina pitää mielessä amerikkalaisista poliisisarjoista tunnettu sanonta ”anything you say can and will be used agaist you”. Eli jos myönnät jonkun asian tunnetuksi, tätä lausuntoa voi olla vaikea perua myöhemmin ja väittää, ettei ko. asia olekaan tunnettu. Jotkut voivat olla sitä mieltä, että hakemushistorialla ei ole merkitystä esimerkiksi mahdollisessa patentinloukkausoikeudenkäynnissä, väitteessä tai mitätöintioikeudenkäynissä patenttia vastaan, mutta kun patentinkumoamis- tai loukkausprosessissa on kysymys riittävän isosta rahasummasta, voit olla varma siitä, että kaikki asiat – myös patentin hakemusprosessin aikana annetut lausunnot – syynätään tarkkaan.

Kun vastataan välipäätökseen täsmentämällä patenttivaatimuksia joko argumentoimalla tai ilman argumentteja, on hyvä pitää mielessä, että lähes jokaisen hakemuksen perustella on mahdollista saada myönnetty patentti, kunhan patenttivaatimuksia täsmennetään riittävästi. Tämä voi kuitenkin edellyttää suojapiirin eli patenttivaatimusten täsmentämistä niin paljon, että suojapiirissä ei ole enää mitään käytännön järkeä, koska patentti on helposti kierrettävissä loukkaamatta sitä.

Kun välipäätösvastine on jätetty virastoon, hakemuksen käsittelyprosessi jatkuu siellä ja jäämme odottamaan viranomaisen seuraavaa reaktiota, esimerkiksi uutta lausuntoa, eli välipäätöstä, tai hakemuksen hyväksymistä.

 

Immateriaalioikeudet tutuksi -juttusarjamme seuraavassa osassa eurooppapatenttiasiamiehemme Christian Westerholm kertoo patenttihakemuksen jatkamisesta kansainvälisesti etuoikeusvuoden puitteissa ja ensimmäisen välipäätöksen hyödyntämistä hakemusprosessin jatkossa.

Boco IP on tuottanut yhteistyössä Holvin kanssa sarjan videoita, joissa aloittelevia yrittäjiä opastetaan IPR:ien maailmaan (Intellectual Property Rights). Toisessa videossa IP-lakimiehemme Peter Åkerlund kertoo, miten voit välttyä loukkaamasta muiden tavaramerkkejä, sillä tavaramerkkeihin liittyvät riidat voivat haitata bisnestäsi ja tulla kalliiksi. Lisäksi Peter kertoo, miten suojaat oman merkkisi vahvasti ja miten puolustat oikeuksiasi.

Miksi merkkejä suojataan ylipäänsä?

Mieti maailmaa, jossa kuka tahansa voisi markkinoida Coca-Cola-merkkistä juomaa eikä alkuperäistuotteen valmistajalla olisi keinoja estää sitä. Olisiko Coca-Cola® voinut tällöin kasvaa niin vahvaksi merkiksi? Tuskin. Ilman tavaramerkkisuojaa eläisimme hämmentävässä maailmassa, jossa kuluttajat eivät voisi luottaa, että tuote on alkuperäinen ja peräisin samalta taholta.

Miksi sinun kannattaa suojata merkkisi?

Suojaamalla oman merkkisi pääset rakentamaan vahvaa brändiä yrityksellesi ja erotut kilpailijoistasi. Rekisteröinnin avulla sinulla on mahdollisuus estää muita käyttämästä samankaltaisia merkkejä. Jos merkkiäsi ei ole rekisteröity, käytännössä kuka tahansa voi käyttää sitä. Erityisen tärkeää tämä on nykymaailmassa, jossa asiakkaat löytävät yrityksesi hakusanoilla netissä.

Mitä merkkejä pystyy rekisteröimään?

Merkkien rekisteröinnille on olemassa kaksi perusvaatimusta. Ensimmäinen vaatimus on, että merkki ei saa suoraan kuvailla tuotteen tai palvelun ominaisuuksia. Esimerkiksi diesel-sana ei kuvaile farkkujen ominaisuuksia ja pystyy sen vuoksi hyvin toimimaan tavaramerkkinä farkuille. Diesel-sana ei kuitenkaan pysty toimimaan automerkkinä, koska se kertoo mitä polttoainetta auto käyttää. Diesel-sana on niin sanotusti erottamiskykyinen vaatteille mutta erottamiskyvytön autoille. Sanojen erottamiskykyä on siis arvioitava suhteessa tuotteeseen tai palveluun, joille merkkiä on tarkoitus käyttää ja suojata.

Toinen perusvaatimus merkkien suojauksessa on, että merkki ei saa olla ristiriidassa aiemmin rekisteröityihin tavaramerkkeihin ja toiminimiin. Tavaramerkki- tai toiminimirekisterissä ei siis saa olla omaan merkkiin sekoitettavissa olevia merkkejä. Sekoittuvilla merkeillä, tarkoitetaan aiemmin suojattuja samankaltaisia merkkejä, jotka koskevat samankaltaisia tuotteita.

Tuotteiden samankaltaisuudella tarkoitettaan, että tuotteet voi mieltää tulevan samankaltaisilta yrityksiltä, ja merkit itsessään antavat samankaltaisen vaikutelman. Esimerkiksi vaatekaupassa myytävät tuotteet katsotaan samankaltaisiksi, koska niiden valmistajat ovat tyypillisesti samankaltaisia yrityksiä ja tuotteiden jakelukanavat ovat samoja. Autot eivät ole samankaltaisia vaatteiden kanssa, koska niiden jakelukanavat ovat erilaisia. Sen vuoksi vaatteille rekisteröity merkki ei yleensä ole este myöhemmin rekisteröidä samankaltaista merkkiä automerkiksi.

Miten merkkejä rekisteröidään?

Kun sopiva merkki on löytynyt, kannattaa lähteä nopeasti liikkeelle suojauksen kanssa, sillä merkkien suojausprosessit ovat pitkäkestoisia, ja niihin sisältyy aina epävarmuustekijöitä. Suomessa ja EU:ssa merkkien rekisteröinti kestää noin puoli vuotta. Muualla maailmassa prosessit kestävät puolesta vuodesta jopa kahteen vuoteen.

Tyypillisesti suomalainen yritys lähtee suoraan liikkeelle EU-aluetta koskevalla tavaramerkkihakemuksella, jos tuotetta on tarkoitus markkinoida Suomen ulkopuolella. Jos myyntiä on tarkoitus tehdä EU-alueen ulkopuolella, jätetään EU-hakemuksen jälkeen tyypillisesti kansainvälinen tavaramerkkihakemus, joka kohdistuu kiinnostaviin maihin.

Merkkien rekisteröinnissä esiintyy suhteellisen usein ongelmia. Rekisteröintiviranomaiset voivat esimerkiksi katsoa, että merkkiä ei voida rekisteröidä, koska se on sekoitettavissa aiemmin suojattuihin merkkeihin. Muiden samankaltaisten merkkien omistajat voivat myös vastustaa merkin rekisteröintiä. Vaikkakin esteitä ilmenee rekisteröintiprosessin aikana, ne ovat usein voitettavissa eri menetelmillä.

Oman merkin valvonta ja puolustus

Merkkioikeuksien puolustaminen on merkin omistajan vastuulla. Tämä tarkoittaa sitä, että on itse valvottava, ettei kukaan muu lähde käyttämään samankaltaisia merkkejä. Mikään viranomainen ei tee tällaista valvontaa.

Samankaltaisiin merkkeihin kannattaa puuttua, jos merkkien esiintyminen markkinoilla aiheuttaa häiriötä omien tuotteiden myynnille tai maineelle. Ennen kuin vastapuoleen ollaan millään tavalla yhteydessä kannattaa tarkasti tutkia millä todennäköisyydellä riita on voitettavissa.

Merkin omistajan kannattaa myös puuttua samankaltaisia merkkejä koskeviin tavaramerkkihakemuksiin, koska ne aiheuttavat usein hankalia ristiriitoja pitkällä tähtäimellä, ja toinen osapuoli ja muut toimijat markkinoilla voivat muuten mieltää, että he voivat käyttää samankaltaisia merkkejä.

Johdonmukaisuus voittaa!

Tärkeintä merkkien suojaamisessa on johdonmukaisuus.

• Muista tutkia ennakkoon, että merkkisi ei loukkaa toisten oikeuksia
• Varmista, että merkkisi on suojattavissa
• Ryhdy suojaustoimenpiteisiin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa
• Puutu harkitusti muiden merkkeihin, jos ne loukkaavat sinun oikeuksiasi

Boco IP on aineettoman omaisuuden hallintaan erikoistunut patenttitoimisto, joka on perustettu vuonna 1928. Toimimme kansainvälisesti ja palvelemme luottamuksellisesti ja joustavasti. Tarjoamme asiakkaille kattavat palvelut, joissa IPR on kiinteä osa yrityksen strategiatyötä ja liiketoimintaa.

Holvi on uudenlainen yrittäjille, freelancereille ja yhteisöille suunniteltu digitaalinen palvelu, joka helpottaa yrityksen taloudenhallintaa. Holvin perustivat suomalaiset pienyrittäjät. Palvelun ytimessä on yritystili ja siihen liitetty kattava valikoima yritystoimintaa helpottavia työkaluja, kuten maksukortti, laskutustyökalu ja työkalut maksujen keräämiseen. 

Boco IP on tuottanut sarjan videoita, joissa aloittelevia yrittäjiä opastetaan IPR:ien maailmaan (Intellectual Property Rights). Videossa konsultointijohtajamme Petri Nieminen kertoo, millainen on yrityksen kilpailuedun suojaamisen elinkaari. Videon nähtyäsi tiedät, mitä päätöksiä ja toimenpiteitä sinun tulee tehdä tuotteesi tai palvelusi kilpailuedun suojaamiseksi – aina ensi-ideasta siihen asti, kun tuotteesi tai palvelusi poistuu markkinoilta.

Katso video.

Kilpailuedun suojaamisen elinkaaren viisi vaihetta

• tuoteidea
• tuotepäätös
• tuotteen lanseeraus
• tuote markkinoilla
• tuote poistuu valikoimasta

Tuoteidea: onko tuoteideasi aidosti uusi ja onko sille tilaa markkinoilla?

Kun uusi tuote- tai palvelukonsepti on vielä idean asteella, on varmistettava ainakin oikeus tuoda oma tuote markkinoille tekemällä ns. toiminnanvapauskartoitus– eli Freedom-to-Operate (FTO).

Kartoituksen tuloksena saadaan tietoa kolmansien osapuolien omistamista, meille merkityksellisistä oikeuksista. Näitä voi olla esimerkiksi tavaramerkkirekisteröinti, joka estää meitä käyttämästä jotain tiettyä tuote- tai palvelunimeä, tai voimassa oleva patentti, joka kattaa tuotteemme jonkin teknisen piirteen.

Tuotepäätös: tuote työn alle ja suojat kuntoon

Kun päätös idean tai prototyypin tuotteistamisesta tehdään, omien oikeuksien rekisteröinti tulee ajankohtaiseksi. Mitä, missä ja milloin tulisi suojata?

Muotoilun suojaamisessa, mutta erityisesti patentoinnissa, tuotteen julkistaminen voi haitata tai jopa estää koko suojausprosessin. Patentoitavuuden yksi edellytys on uutuus, joten patenttihakemus tulisi jättää jo ennen suunniteltua ensiesittelyä.

Tuotenimi suojataan rekisteröimällä tavaramerkki niissä palvelu- ja tavaraluokissa, jotka halutaan suojan piiriin.

Suojia haetaan usein tuotteen kaupallisen potentiaalin mukaisella laajuudella. Kattavan maantieteellisen suojan rakentaminen vie aikaa ja resursseja – myös rahaa – joten suojausstrategia kannattaa miettiä etukäteen.

On hyvä muistaa myös se, että vaikka yritys itse ei sinällään olisi kiinnostunut IPR-suojista, tulee sen silti huomioida muiden omistamat suojat omassa toiminnassaan.

Tuotteen lanseeraus: hyvän idean kopiointi alkaa

Uusi tuote tai palvelu voidaan nyt julkistaa, ja niin asiakkailla kuin myös kilpailijoilla on nyt mahdollisuus ensi kertaa nähdä, mitä yritys on saanut aikaan. Suojauksen kannalta on oleellista, että tavaramerkki- ja mallioikeusrekisteröinnit on tehty ja patenttihakemukset jätetty jo ennen lanseerausta.

Muista myös, että viranomainen ei valvo IP-suojia yrityksen puolesta. Yrityksen tulee itse huomata mahdolliset rikkomukset ja reagoida niihin päättämällään tavalla.

Tuote markkinoilla: pidetään saavutettu etu itsellä

Tuotteen markkinoilla olon elinkaari vaihtelee tuotteesta tai palvelusta riippuen, joten tämä vaihe voi olla pitkäkin. Tuotteen ollessa markkinoilla yrityksen pohdittavaksi tulee mm. seuraavia asioita:

• Loukkaako joku oikeuksiamme? Miten puutumme siihen?
• Oikeuksien voimassaolojen uudistukset: patenteissa vuosimaksut vuosittain, merkkien ja mallien osalta harvemmin.
• Tuleeko suojia laajentaa uusiin maihin tai alueisiin? Tai olemmeko kenties poistumassa tietyiltä markkinoilta?
• Entäpä tuotteen kehittyminen ja sen uudet versiot, esimerkiksi uudet merkkiversiot tai tekniset parannukset, suojataanko ne?

Tuote poistuu valikoimasta: suojistakin voidaan mahdollisesti jo luopua

Huomioi IP-salkkusi hallinnoinnissa, että vaikka toisaalla kehitetään uutta, toisaalla tarpeettomiksi tulleet suojat ovat potentiaalinen kohde kustannussäästöille. Tuotteen poistuessa markkinoilta on hyvä hetki pohtia esimerkiksi suojien raukeamaan jättämistä.

Vaikka teknologia olisikin jo vanhentunut, niin erityisesti brändin ja tuotenimien osalta on silti hyvä muistaa, että tunnettu brändi kannattaa ja kuljettaa asiakkaita yli teknisten muutosten.

Boco IP on aineettoman omaisuuden hallintaan erikoistunut patenttitoimisto, joka on perustettu vuonna 1928. Toimimme kansainvälisesti ja palvelemme luottamuksellisesti ja joustavasti. Tarjoamme asiakkaille kattavat palvelut, joissa IPR on kiinteä osa yrityksen strategiatyötä ja liiketoimintaa.