Miksi tarvitaan suomalainen asiamiestutkinto?

Suomen ensimmäinen teollisoikeusasiamiestutkinto järjestettiin huhtikuussa 2016. Mistä johtuu että tällainen koe ylipäätään otettiin käyttöön ja miksi tutkinto tarvitaan? Ja kuka siitä oikeastaan lopulta hyötyy? Hallituksen puheenjohtajamme, eurooppapatenttiasiamies Jonna Sahlin taustoittaa teollisoikeusasiamiestutkinnon taustaa ja eurooppapatenttiasiamies Nina Virolainen kertoo omat mietteensä asiamiestutkinnon suorittamisesta.

1. Suomalainen asiamiestutkinto – ensin hieman taustaa

Kun laki auktorisoiduista teollisoikeusasiamiehistä tuli voimaan kesällä 2014, alkoi myös vuoden siirtymäsäännös, jonka perusteella alalla aikaisemmin toimineet patentti-, tavaramerkki- ja mallioikeusasiamiehet saivat hakea auktorisointia, vaikka eivät olleet suorittaneet laissa säädettyä asiamiestutkintoa.

Suomen ensimmäinen teollisoikeusasiamiestutkinto järjestettiin huhtikuussa 2016. Tämä koe sisälsi itse asiassa neljä erillistä koetta. Asiamiestutkinnon yhteinen osa, jonka kaikki kokeeseen osallistuvat suorittivat, sisälsi asiamiestoiminnan eettisyyttä ja immateriaalioikeus-järjestelmän yleistä tuntemusta mittaavia kysymyksiä. Tämän lisäksi osallistuja suoritti yhden tai useamman patenttioikeutta, tavaramerkkioikeutta tai mallioikeutta koskevista teollisoikeuskohtaisista osista.

Kannattaa kuitenkin muistaa, ettei pelkkä tutkinnon läpäiseminen oikeuta asiamiestä käyttämään ammattinimikkeitä patenttiasiamies, tavaramerkkiasiamies, mallioikeusasiamies tai teollisoikeusasiamies. Näitä nimikkeitä saavat käyttää vain auktorisoidut asiamiehet, ja tutkinnon lisäksi auktorisoidulta asiamieheltä vaaditaan myös, että hän toimessaan hoitaa teollisoikeudellisia toimeksiantoja sekä täyttää lain edellyttämät kelpoisuusvaatimukset.

2. Suomalainen asiamiestutkinto: takaisin itse kokeeseen

Listat aineistosta, joka auttaa valmistautumaan tutkinnon eri osiin, julkaistaan etukäteen. Nämä listat sisältävät alan sopimuksia, kirjoja, artikkeleita ja oikeuspäätöksiä sekä tietenkin myös itse lakitekstejä ja patenttiviranomaisten ja markkinaoikeuden julkaisemia ohjeita. Tarkoitus onkin, että tutkinnon läpäissyt henkilö osoittaa tuntevansa asiamiestoiminnan harjoittamisen kannalta tarpeellisen lainsäädännön sekä hallitsevansa teollisoikeudellisten toimeksiantojen edellyttämät käytännön toimet.

3. Kuka asiamiestutkinnosta sitten hyötyy?

Lakia auktorisoiduista asiamiehistä suunniteltiin jo 2000-luvun alussa. Vaikka hanke silloin jäi kesken, asiaa pidettiin edelleen niin tärkeänä, että lainvalmistelua jatkettiin kymmenen vuotta myöhemmin. Olettama siis on, että laista ja siihen liittyvästä kansallisesta tutkinnosta on hyötyä – mutta kenelle?

Asiakas – teollisoikeudellisia palveluita käyttävä yritys

Asiamiespalvelujen käyttäjille tutkinto antaa tilaisuuden varmistua tutkinnon läpäisseen asiamiehen osaamisesta. Ajatus on, että yritysten mahdollisuus suojata, hallinnoida ja puolustaa oikeuksiaan tehokkaasti kasvaa, kun koko asiamiestoiminnan ammattipätevyys varmistetaan tutkinnolla, joka laaja-alaisesti mittaa asiamiehen osaamista. Suojattu ammattinimike myös helpottaa auktorisoitujen asiamiesten erottamista niistä asiamiehistä, jotka eivät ole hakeneet auktorisointia.

PRH – patenttiviranomainen

Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) oli jo aikaisemmin tukenut ajatusta kansallisesta kokeesta, koska tutkinnon käyttöönoton odotettiin vaikuttavan myönteisesti viranomaiskäsittelyyn. Lyhyesti sanottuna ajatus taustalla alusta lähtien oli, että työ on sujuvaa, jos työn tekee osaava asiamieskunta.

Teollisoikeusasiamiehet

Eräs tavoite lain suhteen oli alan uskottavuuden parantaminen varsinkin ulkomaisiin toimijoihin verrattuna. Vaikka ammattipätevyys loppujen lopuksi tietenkin on kiinni jokaisesta yksilöstä ja jokaisesta palveluja tarjoavasta yrityksestä itsestään, uskon kuitenkin, että nostamalla kaikkien alalla toimivien tietotasoa parannettiin koko alan pätevyystasoa. Parhaassa tapauksessa tutkinto inspiroi asiamiehiä opiskelemaan laaja-alaisemmin useampia teollisoikeuksia.

Auktorisointiin liitetty salassapitosäätely on myös asiamieskunnalle tärkeä. Salassapitovelvollisuus velvoittaa asiamiestä ja hänen avustajiaan pitämään asiakkaan luottamuksellisen tiedon salaisena riippumatta siitä, liittyykö tieto suoraan tiettyyn toimeksiantoon vai onko se saatu jossakin muussa yhteydessä. Tämä velvollisuus oli asiamiehelle helpotus, koska aikaisemmin salassapitovelvollisuuteen vetoaminen ei ollut mahdollista samassa laajuudessa.

Koska auktorisoitujen asiamiesten toiminta lisäksi on valvonnan alaista ja auktorisoidun asiamiehen tulee noudattaa hyvää asiamiestapaa, tämän luo toiminnalle tietyn luotettavuusolettaman.

Patenttiasiamies

Patenttiasiamiehistä monella on edessään EQE eli eurooppalainen asiamieskoe, jonka läpäistyään saa pätevyyden toimia Euroopan patenttivirastossa. Koska tämä koe on osoittautunut varsin hankalaksi monelle suomalaiselle, yksi tavoite kansallisen kokeen osalta onkin ollut, että se opettaisi alalle tulevia uusia patenttiasiamiehiä opiskelemaan myös EQE:n kaltaiseen kokeeseen.

Samalla tavalla kuin lasteni koulussa opetellaan läksyjen tekoon antamalla läksyjä joka arkipäivä jo ensimmäisestä luokasta lähtien, kansallisen asiamieskokeen toivotaan valmentavan vastaavasti eurooppalaiseen asiamieskokeeseen. Itse uskon tähän. Jos heti tutustuu alaan opiskelemalla lain perusteluita, patenttilakia, patenttikäsikirjaa ja muuta alan kirjallisuutta laaja-alaisesti, on myös helpompi jatkaa opiskelua tämän jälkeen – olipa se sitten EQE:ta varten tai jokapäiväisessä työssä tarvittavien tietojen kartuttamista.

Tavaramerkkiasiamies ja mallioikeusasiamies

Suomessa ei ole aikaisemmin ollut voimassa tavaramerkkiasiamiehiä tai mallioikeusasiamiehiä koskevaa erityislainsäädäntöä. Näin ollen uudet suojatut ammattinimikkeet ovat tärkeitä ennen kaikkea tavaramerkkiasiamiehinä ja mallioikeusasiamiehinä toimiville, koska lainsäädännön myötä kuka tahansa ei enää saanut käyttää näitä ammattinimikkeitä.

Tutkinto ja auktorisointi auttaa myös tarvittavan pätevyyden osoittamisessa, kun tavaramerkkiasiamies tai mallioikeusasiamies haluaa toimia kansainvälisesti ja hyväksyttää itsensä EUIPO:n ylläpitämään asiamiesluetteloon. Jos jäsenvaltio edellyttää ammatillista pätevyyttä osoittavaa tutkintoa, ei asiamiehen tarvitse osoittaa viiden vuoden kokemusta kansallisten asioiden hoitamisesta. Viiden vuoden kokemuksen osoittaminen on osoittautunut varsin hankalaksi etenkin kotimaisten mallien osalta.

IP Lakimiehemme Laura Roselius on useita vuosia istunut Teollisoikeusasiamieslautakunnassa (TELA) ja myös sen jälkeen ollut laatimassa ja korjaamassa tavaramerkki- ja mallioikeusasiamiesten kokeita.

4. Asiamiestutkinnon suorittaneen näkökulma – äänessä Nina Virolainen

Suoritin asiamiestutkinnon syksyllä 2021, ja saatuani tiedon hyväksytystä tutkinnosta sekä haettuani asiamiesrekisteriin, minusta tuli auktorisoitu patenttiasiamies vuoden 2022 alkupuolella. Syksyn 2021 asiamiestutkinto oli laatuaan kuudes. Koronapandemia ei aiheuttanut tutkinnon peruuntumista minään vuonna, vaan tutkinto siirrettiin vuonna 2020 keväältä syksylle, ja siihen vuodenaikaan se tullee jäämäänkin. Ajankohdan muutos oli kokelaiden kannalta mielestäni hyvä asia, sillä aiemmin loppukeväästä järjestetty koe oli hyvin lähekkäin Eurooppapatenttiasiamiestutkinnon eli EQE-kokeen kanssa. Itse olin, kuten monet muutkin kokelaat, valmistautumassa EQE:hen samaan aikaan kuin suomalaiseen tutkintoon, joten ajankohdan muutos vähensi tätä päällekkäisyyttä ja kevensi työtaakkaa. Asiamiestutkinto on haastava koe – koesuoritusten läpäisyprosentti teollisoikeuskohtaisissa osissa on kautta kokeen historian patenttioikeudessa 41 %, tavaramerkkioikeudessa 62 % ja mallioikeudessa vain 25 %. Haastavuudellaan tutkinto saavuttaa mielestäni hyvin tavoitteensa tietotason nostamisesta, sillä tutkintoon valmistautuminen edellyttää järjestelmällistä lainsäädäntöön, kirjallisuuteen ja virallisaineistoon tutustumista ja tiedon soveltamista. Tutkinnon yleiseen osaan opiskeleminen kasvattaa tietoisuutta myös muista kuin omasta teollisoikeuden alasta. Oman teollisoikeuden alan kokeen suorittaminen taas syventää tietoutta omasta erikoisalasta sekä auttaa huomioimaan suomalaisen lainsäädännön ja EQE:n aiheena olevan Euroopan patenttisopimuksen yhteneväisyyksiä ja erityispiirteitä. Tutkinto tukee pätevöitymistä asiamiestehtäviin, ja osaltaan varmistaa teollisoikeudellisia toimeksiantoja hoitavien henkilöiden ammattipätevyyden tason. Asiamiestutkinto on siis osoittanut tärkeytensä kuluneiden kuuden vuoden aikana, ja on varmasti tullut jäädäkseen.

Lopuksi

Hallituksen esityksestä laiksi auktorisoiduista teollisoikeusasia-miehistä on luettavissa, että asiamiestutkinnon tarkoituksena on puolueettomalla tavalla varmistaa teollisoikeudellisia toimeksiantoja hoitavien henkilöiden ammattipätevyyden taso. Uudistus oli koko asiamiestoiminnalle ja suomalaisten oikeuksien suojaamisen kannalta tärkeä ja merkittävä.

Tarkempia tietoja itse kokeesta, vaatimuksista ja siihen ilmoittautumisesta on luettavissa täältä.

Teollisoikeusasiamieslautakunta järjesti asiamiestutkinnon 17.-18.10.2022.

Uusimmat blogiartikkelit

Patenttilaki uudistuu osana kansallista IPR-strategiaa

Aktuellt inom IPR: Patentdagen

Domainhuijaus Ruotsista – toimi näin, jos saat puhelun

Toiminimi on rekisteröity, eikö se muka riitä?

Ammattini: Patenttiasiamies

Kirjoittaja

Jonna Sahlin