Koronakriisin vaikutukset Suomen PK-yrityksiin patenttitoimiston silmin

Teollisuussijoitus julkaisi huhtikuun lopulla raportin PK-yrityskyselynsä neljännen kierroksen tuloksista. Tämä Työ- ja elinkeinoministeriön, Business Finlandin, Finnveran ja Suomen Teollisuussijoituksen toimeksiannosta tehty tutkimus keskittyy pitkälti kertomaan pandemian taloudellisista vaikutuksista.  

Tässä kirjoituksessa tulkitsen raporttia patenttitoimiston silmin: miten immateriaalioikeudet tulisi huomioida koronankin keskellä? 

 Satayksitoistasivuinen raportti on paitsi mielenkiintoinen niin myös sangen tuhti lukupaketti. Tässä omat viisi nostoani raportilta: 

1. 73% vastaajista on tehnyt toimia liikevaihtonsa kasvattamiseksi, ja 40% vastaajista arvioi liikevaihtonsa kasvavan vuoden 2021 aikana, verraten 2020 tasoon. Liikevaihtoaan kasvattaneet yritykset kertoivat aikovansa kasvattaa investointejaan myös jatkossakin.

Disruptio tuo mukanaan mahdollisesti suuriakin markkinaosuuksien muutoksia, on voittajia ja on häviäjiä. Muistan, miten vuoden 2008 finanssikriisin seurauksena meillä Boco IP:llä vuosi 2009 oli itse asiassa varsin kiireinen: hyvin johdetut yritykset huomasivat liiketoimintaympäristön muutoksen vaikeammaksi, ja panostivat voimakkaastikin tuotekehitykseensä löytääkseen uusia tuotteita ja palveluita ja sitä kautta uutta liikevaihtoa.  

2. 42% vastaajista kertoi, että heillä on omaa tutkimus- ja kehitystoimintaa. Näistä 60% arvioi koronakriisin vaikuttaneen tähän toimintaan.  

 Kysymyksen asettelun kannalta mielenkiintoista on huomata, että sanalla ”vaikutus” on saatu vastauksena myös positiivisia tuloksia: 17% on aloittanut uusia omia T&K hankkeita, 11% lisännyt T&K yhteistyötä muiden kanssa.  

Erityisen mielenkiintoista oli lukea, että kaiken kaikkiaan 66% yrityksistä –kaksi kolmasosaa! – kertoi koronakriisin vaikuttaneen positiivisesti T&K toimintaansa.  

IPR-knoppina voisin tässä yhteydessä nostaa esiin Suomen työsuhdekeksintölainsäädännön. Patentoitavien keksintöjen oikeudet eivät siirry yritykselle itsestään, tai vain työsopimukseen perustuen, vaan niistä on sovittava tapauskohtaisesti. Etenkin yhteistyöhankkeisiin lähdettäessä on tärkeää varmistaa, että oikeuksien siirrot on hoidettu lain mukaisesti paitsi omassa niin myös kumppaniyrityksessä. Muutoin saattaa käydä, että yhteistyöhankkeissa syntyneiden keksintöjen omistajuus ei olekaan itsestään selvää.  

Lue lisää työsuhdekeksinnöistä kollegani Pamela Lönnqvistin blogista Työsuhdekeksinnöt haltuun.

3. Ulkoisten tukitoimien osalta kyselyyn vastanneet yritykset arvioivat Business Finlandin myöntämän tuotekehitystuen positiivisen vaikutuksen liikevaihtoonsa voimistuvan tämän vuoden aikana. Myös Finnveran avustuksien kiitettiin auttaneen yrityksiä toiminnassaan.  

Varsinkin pienemmillä yrityksillä oman tutkimus ja kehitystoiminnan rahoittaminen voi olla haastavaa hyvinäkin aikoina. On hienoa lukea, että rahoitusta on ollut paitsi tarjolla, niin sitä on myös haettu, käytetty oikein, ja saatu aikaan uutta liikevaihtoa.  

Myös suojaamisen kustannuksiin on saatavissa rahoitusta. Tunnetuin näistä lienee Business Finlandin Innovaatioseteli, joilla tuetaan uusia ja kansainvälistä potentiaalia omaavia innovaatioita.  

Lue lisää erilaisista rahoituspalveluista kollegani Jerry Härkösen blogista Business Finlandin rahoitusvaihtoehdot. 

4. Kasvuhakuisuus: 65% vastaajista on kasvuhakuisia, ja heistä 18% on voimakkaasti kasvuhakuisia. Kasvuhakuiset yritykset ovat tehneet muita yrityksiä enemmän toimia liikevaihtonsa kehittämiseksi ja myös onnistuneet siinä: kasvuhakuisten yritysten liikevaihto laski koronakriisissä muita vähemmän.  

Kasvuhakuiset yritykset ovat kokemukseni mukaan usein myös erittäin valveutuneita paitsi liiketoimintastrategiassaan niin myös omassa IPR-strategiassaan. IPR-strategia on näillä yrityksillä osa hallituksen ja ylimmän johdon strategiatyötä.  

Työsuhdekeksinnöt mainitsinkin jo: onhan varmistettu, että yritys saa oikeudet keksintöihinsä? Kaikkea ei voi patentoida: onhan myös salassapidosta sovittu?  

Samoin pohdin jo yhteistyötä muiden yritysten kanssa: onhan tämä yhteistyö ja oikeuksien siirtyminen huomioitu mm. yhteistyö- ja alihankintasopimuksissa?  

Entäpä brändi ja tuote- ja palvelunimet: onhan ne rekisteröity, tai minimissään varmistettu, että uusiin nimiin ei muilla ole jo olemassa olevia kielto-oikeuksia?  

Boco IP tarjoaa ainoana toimijana Suomessa hollantilaisen Patentopolis B.V.:n kehittämää Design IP Strategy -palvelua ja -menetelmää. Menetelmän avulla voit nopeasti varmistaa ja muokata IPR-strategian vastaamaan liiketoimintanne ja tuotekehityksenne tavoitteita. Lue lisää: IPR strategian luominen.

5. 12% vastaajista on suunnannut myyntiään uusille kansainvälisille markkinoille, 45% uusille asiakassegmenteille. 33% on tehnyt merkittäviä uudistuksia tuotteisiinsa ja palveluihinsa, 39% on ottanut muilla tavoin uusia tuotteita ja palveluita tuotevalikoimiinsa. 

Raportti tarjoaa tässäkin tilastossa innostavan lukukokemuksen: investoinnit T&K -toiminnassa ovat avanneet uusia ovia liiketoiminnan kasvattamiseen ja laajentamiseen.  

Nostetaan ensimmäisenä esille uudet kansainväliset markkinat: muistathan varmistaa toiminnanvapautenne myös näissä uusissa maissa, joissa toimintaa ei ole aiemmin ollut. Muista laajentaa tavaramerkkirekisteröinnit kattamaan myös nämä uudet maat, jos se vain on mahdollista. Mikäli uusien tuoteominaisuuksien patentointi on vielä kesken, voi uudet maat mahdollisesti vielä ehtiä huomioimaan esimerkiksi kansainvälisen jatkohakemuksen prosessissa. 

Entäpä uudistukset tuotteissa ja palveluissa? Tavaramerkeissä se voi tarkoittaa, että suojaa tulee laajentaa uusiin tavara- tai palveluluokkiin? Patentoinnin osalta nuo uudet ominaisuudet on pitänyt muistaa suojata jo ennen tuotejulkistuksia, muutoin voi olla jo myöhäistä saada niille suojaa. Samalla on tärkeää muistaa tarkastella näitä uusia tuote- tai palvelupiirteitä myös toiminnanvapauden osalta, jotta tuotteisiin tai niiden nimiin ei vahingossa päädy mitään, mikä on jo kolmannen osapuolen omaisuutta.  

Lopuksi, reilu kolmannes vastaajista oli löytänyt uutta myytävää muuta kautta, ehkäpä lisensoinnin tai yhteistyön kautta. Kun immateriaalioikeudet on huomioitu ja suojattu kattavasti, tarjoaa lisenssi kilpailuetua myös lisenssin ostajalle: lisenssimaksua kannattaa maksaa, koska lisenssi todella antaa kilpailuetua sen ostajalle.  

Toiminnanvapaus ja suojaaminen edellyttää pitkäjänteistä ja kokonaisvaltaista toimintaa, aina idean syntymisestä tuotteen lanseeraukseen ja markkinoilla toimimiseen. Kirjoitin jokin aika sitten muistilistan yrityksille tuotteiden ja palveluiden suojaamisen elinkaaresta, se löytyy täältä: Kilpailuedun suojaamisen viisi vaihetta. 

 Teollisuussijoituksen raportin löydät täältä: https://www.tesi.fi/userassets/uploads/2021/04/Koronakriisin-vaikutukset-PK-yrityksiin-kierros-4.pdf 

Menestyksekästä uutta normaalia odottaen ja toivottaen!  

 

Uutiskirje

Kuukausittainen uutiskirjeemme tarjoaa monipuolisen katsauksen IP-aiheisiin ja ajankohtaisiin kuulumisiin.

Liity

Muistilista

  • Palvelut

    • Henkilöt