Keksinnön uutuustutkimus

Ennen kuin ryhdytään patentoimaan keksintöä, on syytä selvittää, onko vastaavia ratkaisuja jo olemassa. Uutuustutkimuksella selvitetään patentoinnin kannalta merkittäviä esteitä – keksinnön uutuutta ja keksinnöllisyyttä.
Keksinnön uutuustutkimus, kuvituskuva

Keksinnön patentoitavuus ja käyttövapaus kannattaa selvittää

Uutuus tarkoittaa sitä, että keksintö ei saa olla ennestään tunnettu ja keksinnöllisyys sitä, että keksinnön on erottava riittävästi kaikista ennestään tunnetuista vastaavista ratkaisuista. Uutuustutkimus on tärkeä osa patentointityötä, sillä turhia kustannuksia ei kannata kerryttää tekemällä patenttihakemus, jolla ei ole mahdollisuuksia tulla hyväksytyksi.

Uutuustutkimuksessa käytetään työkaluna kattavia, maailmanlaajuisia patentointitietokantoja. Mahdollisten patentoitavuuden esteiden lisäksi hauissa tulee esille paljon hyvää terminologiaa ja vinkkejä, kuinka määritellä keksintö hakemuksessa siten, että se täyttää uutuuden ja keksinnöllisyyden vaatimukset. Koska patenttihakemusjulkaisulta ja myöhemmin patenttijulkaisulta vaaditaan, että alan ammattilainen voi julkaisun avulla toisintaa eli hyödyntää keksintöä, on myös pohdittava, millä tasolla asia kannattaa kuvata, jotta keksinnön käyttäminen eli toisintaminen hakemuksen avulla onnistuu. Keksinnön määrittely hakemuksessa tarkoituksenmukaisesti on muutenkin hyvin oleellista, sillä sen jälkeen, kun patenttihakemus on jätetty patenttivirastoon, siihen ei voi enää lisätä uutta.

Koska patenttihakemukset tulevat yleensä julkisiksi vastaa puolentoista vuoden jälkeen hakemuksen jättöpäivästä, täydellistä ja tyhjentävää uutuustutkimusta ei ole mahdollista tehdä. Tulokset ovat kuitenkin pääsääntöisesti relevantteja patentointipäätöksen kannalta, ja harvemmin tulee virastokäsittelyssä vastaan täysin yllättäviä uusia esteitä patentoitavuudelle. Uutuustutkimus on siis nopea ja hyvä tapa selvittää, onko keksinnön patentoinnille merkittäviä esteitä.

Uutuustutkimuksen kautta saattaa myös tulla tietoa esteistä käyttää keksintöään kaupallisesti, sillä myönnetty patentti ei ole aina tae sille, että patentinhaltija voisi käyttää ammattimaisesti omaa keksintöään. Kolmansien osapuolten suojat voivat kohdistua patentoinnin kohteena olevaan tuotteeseen, vaikka ne eivät suoraan muodostuisi esteeksi oman patentin saamiselle. Usein tällaisia kolmannen osapuolen suojiin liittyviä haasteita voidaan kuitenkin ratkaista, esim. lisensointisopimuksilla. On tärkeää ymmärtää patentin luonne kielto-oikeutena, ei käyttöoikeutena. Siksi on tärkeää selvittää keksinnön patentoitavuus ja siihen liittyvä toiminnanvapaus ennen patenttihakemuksen tekemistä.

Keksinnön salassapito kriittistä ennen patenttihakemuksen jättämistä

On tärkeää huomioida, että patentoitavuuden esteeksi voi muodostua myös yrityksen oma toiminta. Keksinnön salassapito ennen patenttihakemuksen jättämistä onkin erittäin kriittistä, sillä patentointia koskee nk. absoluuttinen uutuusvaatimus. Tämä tarkoittaa sitä, ettei keksintö ole saanut tulla julkiseksi ennen hakemuksen jättöpäivää. Tämä kannattaa muistaa, mikäli esimerkiksi esittelee keksintöään sijoittajille tai suunnittelee sen lanseerausta messuilla. Salassapitosopimus (Non-Disclosure Agreement, NDA) on tavanomainen keino välttää ongelmia, mutta silti on oltava tarkkana siitä, missä, kenelle ja kuinka yksityiskohtaisetsi keksinnöstään kertoo.

Meitä patenttiasiamiehiä sitoo tiukka vaitiolovelvollisuus, joka on määritelty Suomen patenttiasiamiesyhdistyksen eettisissä säännöissä sekä toimeksiantoehdoissamme. Yhteistyön ja keksinnön mahdollisimman tarkoituksenmukaisen suojan kannalta luottamuksellinen asiakassuhde on tärkeä. Lopputulos on sitä parempi, mitä tarkemmin patenttiasiamies tuntee keksinnön sekä yrityksen taustat ja liiketoimintasuunnitelmat tuotteen suhteen.

Laadukkaan patentin varmistaa ammattimaisesti laadittu patenttihakemus

Kun patentoitavuuden esteet on selvitetty ja asiakas on tehnyt patentointipäätöksen, aloittaa patenttiasiamies patenttihakemuksen kirjoittamisen. Patenttihakemusten laatiminen kannattaakin jättää asiantuntijan vastuulle, sillä vaikka hakemuksen voi periaatteessa kirjoittaa itsekin, se lisää riskejä huomattavasti. Patenttiasiamies tuntee patenttihakemuksen muotoon ja sisältöön kohdistuvat laajat vaatimukset ja löytää keksinnöllesi parhaan mahdollisen suojapiirin. Kokemuksestani voin sanoa, että tämä ei ole se kohta, jossa kannattaa tinkiä kustannuksista, sillä kuten aiemmin totesin, hakemusta ei enää voi laajentaa myöhemmin koskemaan sellaista, jota ei ollut alun perin mukana hakemuksessa. Valitettavasti se on johtanut lähes poikkeuksetta ikäviin yllätyksiin asiakkailla, jos hakemusta ei ole alun alkaen laadittu ammattilaisen kanssa. Tavallinen virhe on se, että keksinnölle haettava suojapiiri esitetään liian suppeasti patenttihakemuksessa. Laadukas ensihakemus on koko patentointiprosessin kulmakivi.

Patenttihakemus koostuu neljästä osasta: selitys, patenttivaatimukset, kuvat ja tiivistelmä. Patenttivaatimukset ovat patenttihakemuksen tärkein osa, sillä niissä esitetään asia, jolle suojaa haetaan, eli ne määrittävät patentin juridisen suojapiirin. Selitysosassa taas kuvataan keksintöä tarkemmin ja annetaan esimerkkejä sen käytöstä, sillä patenttihakemuksen on tarkoitus mahdollistaa keksinnön toisintaminen hakemuksen avulla – myös kuvat voivat olla tässä avuksi. Hakemusta laatiessa pitää aina tasapainotella riittävän kuvauksen ja täydellisen kuvauksen välillä: et varmasti halua antaa muille täydellistä ohjetta keksintösi käyttöön. Myöskään omaa patenttisuojaa ei kannata rajata tarpeettomasti valitsemalla liian suppeata kuvaus keksinnöstä.

Hakemusluonnos lähetetään aina asiakkaalle kommentoitavaksi. Usein hakemusluonnosten osalta käydäänkin muutamia kommentti- ja kysymyskierroksia, ennekuin hakemus saa lopullisen muotonsa, ja on valmis jätettäväksi patenttivirastoon. Tämä vaihe kestää tavallisesti 1–2 viikkoa.

Virastokäsittely ja etuoikeusvuosi alkavat patenttihakemuksen jättämisestä

Kun patenttihakemus on valmis jätettäväksi, toimitamme sen patenttivirastoon. Patenttihakemukseen liittyy paljon muodollisia vaatimuksia, jotka erinomaiset IP Specialistimme hoitavat kuntoon hakemuskäsittelyn alkuvaiheessa. Hakemukseen liittyen on itse patenttihakemustekstin ja kuvien lisäksi toimitettava patenttivirastoon erinäköisiä tietoja, mm. patentinhakija (usein yritys) ja keksijät yhteystietoineen, miten hakija on saanut oikeuden keksintöön (esim. onko kyseessä työsuhdekeksintö), patenttiasiamies ja hakijan valtakirja asiamiehelle.

Hakemuksen virastoon jättämispäivä on hakemuksen virallinen tekemispäivä, josta myös lasketaan mahdollisen myönnetyn patentin 20 vuoden voimassaoloaika sekä useissa maissa patentin vuosimaksut eli ylläpitomaksut. Uutta patenttihakemusta kutsutaan ensihakemukseksi eli prioriteettihakemuksesi, sillä siitä alkaa hakemuksen etuoikeusvuosi (tai prioriteettivuosi). Etuoikeusvuosi tarkoittaa sitä, että patenttihakemusta voi vuoden sisällä jatkaa muihin maihin, niin että sen uutuutta ja keksinnöllisyyttä arvioidaan etuoikeuspäivän mukaan. Kirjaamme järjestelmäämme kaikki hakemukseen, sen vuosimaksuihin ja etuoikeusvuoteen liittyvät määräpäivät ja valvomme niitä koko patenttihakemusprosessin ajan asiakkaan puolesta. Raportoimme asiakkaalle hakemuksen jättämisen sekä aina, kun hakemuskäsittelyssä ilmenee uutta.

Se, mihin maahan ensihakemus kannattaa jättää, riippuu paljolti asiakkaan tilanteesta – mitkä ovat hänen päämarkkinansa patenttihakemukseen liittyvälle tuotteelle nyt ja tulevaisuudessa. Monesti kotimainen Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) on mainio vaihtoehto ensihakemuksen jättämiselle, sillä sieltä saa kohtuullisilla kustannuksilla laadukkaan tutkimuksen patenttihakemukselleen. PRH antaa myös suomalaisille ensihakemuksille aina ensimmäisen lausuntonsa keksinnön patentoitavuudesta ennen etuoikeusvuoden umpeutumista. Tällöin hakijalla on hyvä mahdollisuus arvioida keksintönsä patentoinnin jatkomahdollisuuksia, ennen kuin hän sitoutuu laajempiin kustannuksiin, esimerkiksi kansainväliseen jatkohakemukseen tai muihin suoraan eri maihin tai patentointijärjestelmiin kohdistuviin jatkohakemuksiin.

Uusimmat wiki-artikkelit

Innovaatioseteli

Liikesalaisuudet

Lisensointi ja lisenssisopimukset

Immateriaalioikeudet ja niiden kaupallistaminen

Patentin väite ja mitätöinti

Aiheen asiantuntijat

Christian Westerholmin kuva, Boco IP
Christian Westerholm 
Eurooppapatenttiasiamies, osakas
+358 9 6866 8469
christian.westerholm@bocoip.com
Boco IP:n toimitusjohtaja Karri Leskinen profiilikuva
Karri Leskinen 
Toimitusjohtaja, osakas
+358 40 067 7931
karri.leskinen@bocoip.com
Sini-Maaria Mikkilä profiilikuva
Sini-Maaria Mikkilä 
Eurooppapatenttiasiamies
+358 50 591 0234
sini-maaria.mikkila@bocoip.com