Biotekniikka ja biotekniikan keksinnöt

Biotekniikka on nopeasti kehittyvä teknologinen ala, jonka menetelmiä on jo verrattain pitkään käytetty esimerkiksi lääketeollisuuden, elintarviketuotannon ja maatalouden aloilla.
Biotekniikan keksinnöt kuvituskuva

Käsitteenä biotekniikka ei ole tyhjentävästi määriteltävissä ja biotekniikka voi käytännössä sisältää myös mekaanisia ja kemiallisia prosesseja.

Biotekniikka ja biotekniikan patentoimisen haasteet

Osa biotekniikan alan keksinnöistä ei ole hyvän tavan vastaisina patentoitavissa, erityisesti keksinnön kohdistuessa ihmisruumiin tai sen osien käyttöön. Patentointikielto kohdistuu myös kasvilajikkeisiin ja eläinrotuihin, lukuun ottamatta mikrobiologisia menetelmiä ja mikrobiologisilla menetelmillä aikaansaatuja tuotteita. Kasvilajikkeita on kuitenkin mahdollista suojata patenttijärjestelmän sijaan kasvinjalostajan oikeudella.

Kaikissa biotekniikan patenteissa vaaditaan keksinnöllisyyttä, eikä näin ollen luontoa itsessään voida patentoida. Luonnollisesta ympäristöstä eristetty tai teknisen menetelmän avulla tuotettu biologinen materiaali on patentoitavissa, vaikka sitä esiintyisikin luonnossa.

Biologinen aines on usein patentoitavissa, ellei kyseessä ole olennaisesti biologinen prosessi. Biologisen prosessin tarkastelussa kiinnitetään huomiota ihmisen toiminnan osuuteen. Käytännössä patentoitavissa olevan ja patentointikelvottoman keksinnön rajanveto tuo haasteita biotekniikan alalla.

Biotekniikka ja geenitekniikka

Biotekniikan tärkeänä osa-alueena on geenitekniikka, eli keinotekoisesti valmistettujen organismien valmistus ja käyttö. Geeni on patentoitavissa tietyin edellytyksin ja rajoituksin.

Geenin uutuutta arvioitaessa geenisekvenssiä verrataan aiemmin tunnettuihin sekvensseihin. Mikäli sekvenssi ei ole täysin tunnettu, katsotaan se patenttioikeudellisesti uudeksi. Toisaalta sekvenssiä on mahdollista pitää patenttioikeudellisesti uutena, vaikka se olisi aiemmin tunnettu, mikäli sekvenssi on tunnettu sellaisenaan ilman käyttötarkoituksen julkistamista.

Teollinen käyttö tulee havainnollisesti kuvata patenttihakemuksessa. Lisäksi teolliseen hyödynnettävyyteen kuuluva toistettavuuden vaatimus asettaa usein lisähaasteita geenisekvenssien patentoinnille. Keksinnön tulee olla myös riittävän tarkasti kuvattu hakemuksessa ja sekvenssin tunnistenumerosta tulee olla tietoa. Hakemuksessa tulee myös kertoa, kuinka sekvenssi on saatu aikaan.

Usein geenitekniikan patentoiminen myös edellyttää, että tekniikkaan liittyvää elävää materiaalia tallennetaan erityiseen tallennuspankkiin. Elävän materiaalin tallennus takaa muille tahoille mahdollisuuden tarvittaessa koetella geenisekvenssin toimivuutta patentissa esitetyllä tavalla sekä testata toistettavuutta.

Uusimmat wiki-artikkelit

Innovaatioseteli

Liikesalaisuudet

Lisensointi ja lisenssisopimukset

Aineettoman pääoman kaupallistaminen

Patentin väite ja mitätöinti

Aiheen asiantuntijat

Jaana Hämäläinen profiilikuva
Jaana Hämäläinen 
Eurooppapatenttiasiamies, osakas
+358 9 6866 8423
jaana.hamalainen@bocoip.com
Jonna Sahlin profiilikuva
Jonna Sahlin 
Eurooppapatenttiasiamies, hallituksen puheenjohtaja, osakas
+358 40 536 1037
jonna.sahlin@bocoip.com
Boco IP:n toimitusjohtaja Karri Leskinen profiilikuva
Karri Leskinen 
Toimitusjohtaja, osakas
+358 40 067 7931
karri.leskinen@bocoip.com
Boco IP - Nina Virolaisen profiilikuva
Nina Virolainen
Eurooppapatenttiasiamies
+358 9 6866 8488
nina.virolainen@bocoip.com