EU-malliasetuksen uudistus: toisen vaiheen muutokset astuvat voimaan 1.7.2026

Kerroimme ensimmäisen vaiheen uudistuksista täällä.

Uudistuksen toinen vaihe astuu voimaan vilkkaimman kesälomakauden alkaessa 1.7.2026. Alla on yhteenveto keskeisimmistä muutoksista mallisuojausta hyödyntävän hakijan näkökulmasta:

Dynaamiset ja animoidut esitystavat tulevat mahdollisiksi
EU‑malli voidaan jatkossa esittää edelleen staattisesti, kuten ennenkin, mutta myös dynaamisesti tai animoidusti, liikkeen ja siirtymien avulla. Asetusmuutoksen myötä EU‑mallisuojalla voidaan suojata paitsi fyysisten esineiden myös virtuaalisten tuotteiden muotoilua.

Hyväksyttyjä esitystapoja ovat piirrokset ja valokuvat sekä videot, animaatiot ja erilaiset 3D‑mallinnukset, kunhan ne on toteutettu yleisesti saatavilla olevalla teknologialla. Suojan laajuus määräytyy kaikkien esitettyjen näkymien kokonaisuuden perusteella, minkä vuoksi mallin piirteiden huolelliseen ja laadukkaaseen esittämiseen on jatkossakin syytä kiinnittää erityistä huomiota. Jos esityksiin sisältyy elementtejä, jotka eivät kuulu suojattavaan malliin, ne on merkittävä ns. visuaalisin rajauksin (ns. disclaimerein). Aiemmin tällaiset osat on tyypillisesti erotettu katkoviivoin.

Mitä aineettomat tuotteet voivat olla käytännössä? Ainakin ohjelmistojen erilaiset sovellus- ja käyttöliittymänäkymät, painikkeet, valikot sekä muut visuaaliset ilmenemismuodot virtuaaliympäristöissä kuuluvat suojattavien virtuaalituotteiden piiriin. Myös digitaaliset brändielementit ja markkinoinnissa hyödynnettävät animoidut liike‑elementit voivat olla aineettomia tuotteita, jotka voidaan esittää liikkeessä ja suojata EU‑mallilla. Virtuaalituotteet antavat sijaa mielikuvitukselle.

Muutos mahdollistaa luonnollisesti myös fyysisten esineiden muotoilun esittämisen dynaamisin keinoin, mikä voi helpottaa monimutkaisten rakenteiden, toimintojen tai käyttötilanteiden havainnollistamista.

Seitsemän kuvakulman enimmäismäärästä luovutaan
Mallin kuvakulmien määrää ei ole määritelty, mutta EUIPO voi edelleen ohjata käytäntöä ohjeissaan (Guidelines). Esityskulmien kokonaismäärä tulee tuskin jatkossakaan olemaan rajoittamaton.

Staattisten kuvakulmien enimmäismäärästä luopuminen lisää joka tapauksessa joustavuutta monimutkaisten tai aineettomien mallien esittämisessä ja suojaamisessa.

Mallikuvien muutokset eivät jatkossakaan ole käytännössä mahdollisia
Täytäntöönpanoasetuksen mukaan ainoastaan hyvin vähäiset, immateriaaliset muutokset mallin esitykseen ovat mahdollisia tarkoin rajatuissa tilanteissa. Näin ollen, käytännössä mallin kuvia, olivatpa ne esitetty staattisessa tai dynaamisessa muodossa, ei valitettavasti jatkossakaan voi muuttaa.

Mitättömyysmenettelyt: täsmennyksiä ja tehostamista
Harvemmin eteen tulevien asioiden osalta mitättömyyshakemusten sisältövaatimuksia ja näyttöä koskevia sääntöjä täsmennetään. Menettelyissä voidaan soveltaa nopeutettua menettelyä silloin, kun mallin haltija ei kiistä mitättömyysperustetta, ja tietyt päätökset voidaan jatkossa tehdä yksijäsenisessä kokoonpanossa.

Siirtymäsäännökset: uudet säännöt uusille asioille
Ennen 1.7.2026 vireille tulleisiin hakemuksiin ja menettelyihin sovelletaan pääosin aiempia sääntöjä niiden loppuun saattamiseen asti. Uudet säännöt koskevat lähtökohtaisesti 1.7.2026 jälkeen vireille tulleita asioita.

EU-malli on mallioikeusreformin tullessa lopullisesti voimaan yhä ylivoimaisesti kustannustehokkain tapa niin suurille kuin pienemmillekin toimijoille suojata muotoilua EU-alueella.

Kuten EU-malliasetuksen ensimmäisen vaiheen uudistuksissa kerroimme, myös kansalliseen lainsäädäntöön on tulossa direktiivin myötä muutoksia. Suomessa mallioikeuslain valmistelu on aloitettu, mutta voimaantuloa saadaan vielä odottaa ensi vuodelle 2027. Tällä hetkellä voimassa oleva kansallinen mallisuojaus on – laadukas tutkimus huomioiden – harmillisesti jäänyt hyvin marginaaliseksi suojausvälineeksi. Nähtäväksi jää, tekeekö kansallinen mallisuoja paluun, kun uusi kansallinen mallioikeuslaki saadaan aikanaan voimaan. Pienen maan on kuitenkin vaikea kilpailla koko EU-aluetta koskevan kustannustehokkaan suojamuodon kanssa.

Kilpailuedun suojaamisessa mallisuojaa voi käyttää yksinään, taikka yhdistää se muihin immateriaalioikeussuojiin, kuten patentointiin silloin, kun innovaatioon liittyy muotoilun lisäksi teknisiä ratkaisuja. Suosittelen lukemaan aiheesta kollegani Antti Pörhösen erinomaisen kirjoituksen ”Patentti ja malli – kumpi valita?”. Lisäksi aina kannattaa tutkia ja rekisteröidä tuotteen (tavaran tai palvelun) kaupallista alkuperää indikoiva tavaramerkki. Asianmukaisesti suojatut ja hyödynnetyt immateriaalioikeudet muodostavat yrityksen kilpailuetua suojelevan turvaverkon, ja työkaluja puuttua loukkauksiin. Tutkitusti yritykset, joilla on rekisteröityjä IPR-oikeuksia, pärjäävät paremmin kuin ne, jotka eivät hyödynnä immateriaalioikeuksia.

Autamme mieluusti mallien suojaamisstrategioiden luomisessa ja läpikäynnissä sekä mallioikeusprosesseissa. Mikäli mallioikeusuudistuksesta herää kysymyksiä, kerromme mielellämme lisää.