We know how to protect know-how™ We know how to protect know-how™

Mikä on keksimisen tila Suomessa? Haastattelussa Keksintösäätiön hallituksen puheenjohtaja Urho Ilmonen

Keksinnöt ovat innovaatioiden kovaa ydintä. Suomessa on voimakas keksimisen perinne ja innovatiivinen kulttuuri – huipputeollisuutemme tekee pitkälle vietyä tuotekehitystä. Keksiminen on ammattimaistunut syvällisen osaamisen ja koulutuksen noustessa keskiöön. Hyvä keksintö ratkaisee jonkin olemassa olevan ongelman ja sillä on kaupallistumisen ja kansainvälistymisen potentiaalia. Haastattelimme Keksintösäätiön hallituksen puheenjohtajaa Urho Ilmosta keksimisen tilasta Suomessa ja siitä, millainen on hyvä keksijä.

Esittelisitkö lyhyesti itsesi.

Olen Urho Ilmonen, Keksintösäätiön hallituksen puheenjohtaja. Olen teollisoikeusasioihin erikoistunut liikejuristi, jolla on pitkä kokemus asianajajana – olen toiminut mm. Nokia Mobile Phonesin päälakimiehenä aiemmin.

Millainen on hyvä keksijä?

Hyvä keksijä on henkilö, joka oivaltaa, mikä on ongelma, joka kaipaa ratkaisua. Hänellä on käsitys siitä, mitä asiakaskunnassa juuri nyt tarvitaan – oli sitten kyseessä isosta tai pienestä haasteesta.

Toinen tärkeä ominaisuus hyvässä keksijässä on se, että hän ymmärtää, että keksinnön tarkoituksena on jonkinlainen liiketoiminta tai muu laajempi toiminta. Yhden kappaleen valmistus ei riitä, vaan toimintaa täytyy voida kasvattaa. Liiketoimintasuunnitelma on erityisen tärkeä: mitä tehdään, jos keksintö osoittautuu toimivaksi? On osattava löytää osaavat ja luotettavat kumppanit, sillä keksijällä itsellään ei aina ole valmistuksen tai myynnin ja markkinoinnin osaamista.

Miten keksijäksi tullaan?

Monimutkaistuvassa maailmassa alaan sopiva koulutus on noussut yhä merkityksellisemmäksi seikaksi – syvällinen asiantuntemus on avainasemassa. Tuskin esimerkiksi nyhtökauran keksijä olisi tehnyt merkittävää innovaatiotaan ilman syvällistä biokemian koulutusta ja osaamista. Voisi sanoa, että menestyneiden autotallikeksijöiden rivit ovat harventuneet, kun keksimisestä on tullut pääosin ammattimaista toimintaa.

Kaupallistuvatko monet keksinnöt?

Oma tuntumani tähän on, että suomalaisten keksintöjen joukossa on vieläkin paljon yksittäisiä neronleimauksia, jotka eivät saavuta kaupallista menestystä. Joskus keksijä kiintyy omaan keksintöönsä, ja jää jopa vuosiksi kiinni hyvin kapean asian pariin, jolloin keksinnön potentiaali jää saavuttamatta. Aina ei myöskään ymmärretä tai olla valmiita siihen, mitä keksinnön taloudellinen hyödyntäminen vaatisi. Se edellyttää yleensä rahoitusta, jota on haettava eri tahoilta.

Mikä on keksimisen tila Suomessa?

Suomi on innovatiivinen yhteiskunta, jossa on voimakas keksimisen perinne. Kun ratkaisematon tekninen ongelma havaitaan, niin suomalainen alkaa heti pohtia siihen ratkaisuvaihtoehtoja. Halua keksimiseen on siis valtavasti. Suomessa on myös sellaista huipputeollisuutta, jossa on todella pitkälle vietyä tuotekehitystä.

Suurimmat haasteet innovaatiotoiminnalle ovat väestöpohjan kapeus ja rahoituspohjan laihuus. Kansalaista kohden Suomi on esimerkiksi Euroopan kärkimaita patenttien hakemisessa, mutta maalimanmarkkinoilla jylläävät taloudelliset ja resursseihin liittyvät lainalaisuudet, eivätkä kansalliset kertoimet auta siellä.

Suomen vahvuus innovaatiomarkkinoilla on siinä, että meillä on hyvää ja innovatiivista väkeä, mutta tarvitaan kytkeytymistä laajempiin yhteyksiin, kuten monikasallisiin yrityksiin ja tutkijayhteisöihin. Kansainvälistyminen ja kielitaito ovat avainsanoja.

Miten keksijöitä tuetaan Suomessa?

Business Finlandin eri ohjelmat ovat yleisin rahoitusvaihtoehto, mutta niiden edellytyksenä on, että keksijällä on yritys. Lisäksi on olemassa joitain muitakin rahoitusvaihtoehtoja keksijöille maakuntatasolla, mutta tukea on lähes mahdoton saada ilman yritystä. Keksintösäätiön rahoitus on päättynyt valtiontuen loputtua. Yksi suoraan keksijöitä rahoittava taho on Runar Bäckströmin säätiö, joka rahoittaa keksijöitä myös yksityishenkilöinä.

Mikä on Keksintösäätiön rooli nykyään?

Keksintösäätiön tehtävänä on suomalaisten keksijöiden arvostuksen, osaamisen ja toimintaedellytysten edistäminen. Keksintösäätiö korostaa toiminnassaan keksintöjen keskeistä merkitystä innovaatioiden kovana ytimenä. Yksityisten henkilökeksijöiden lisäksi säätiön intressipiiriin kuuluvat myös korkeakoulu- ja työsuhdekeksijät. Keksintösäätiön katalyyttirahoitus toimii käynnistysvaiheen rahoituksena hankkeissa, jotka tuovat selkeää lisäarvoa keksintötoiminnan edistämiseen; mm. keksijäpainotteisen tuotekehittäjän ammattitutkinnon synnyttäminen on ollut yksi tällainen hanke.

Kiitos Urho haastattelusta! Lisätietoa Keksintösäätiöstä löydät heidän kotisivuiltaan. 

Urho Ilmonen

Boco IP Oy Ab

Itämerenkatu 5
00180 Helsinki

Puh: +358 9 686 6840
Fax: +358 9 686 68444
mail@bocoip.com

Tilaa uutiskirjeemme

Boco IP:n postituslistalla saat ajantasaiset kuulumiset aineettoman pääoman viimeisimmistä käänteistä ensimmäisenä. Kuukausittainen uutiskirjeemme tarjoaa monipuolisen katsauksen IP-aiheisiin.

Liity

Muistilista

  • Palvelut

    • Henkilöt