Sähköä ilmassa: kuvaileva merkki tavaramerkkinä

Markkinaoikeuden kesällä 2026 antama ratkaisu osoittaa, että vuosikymmenten käyttö ja vahva tunnettuus ammattilaisten keskuudessa eivät välttämättä riitä laajan tavaramerkkisuojan saamiseen (MAO:333/2026). Tapaus on kiinnostava myös siksi, että markkinaoikeus velvoitti PRH:n korvaamaan 10 000 euroa valittajan oikeudenkäyntikuluista. Päätökseen on haettu muutosta korkeimmasta hallinto-oikeudesta. 

Pitkään käytetty mutta kuvaileva merkki

Jyväskylän Messut Oy oli rekisteröinyt sanamerkin SÄHKÖMESSUT useille messuihin, näyttelyihin, konferensseihin ja muihin tapahtumiin liittyville tavaroille ja palveluille luokissa 19, 35, 37, 41, 42 ja 43. 

Merkkiä oli käytetty sähköalan messutapahtumasta jo 1990-luvulta lähtien. Tapahtuma oli järjestetty yleensä joka toinen vuosi, ja siihen oli osallistunut tavallisesti noin 10 000–20 000 kävijää. 

Suomen Messut Oyj teki rekisteröintiä vastaan väitteen. Sen mukaan SÄHKÖMESSUT kuvailee suoraan sähköalan messutapahtumaa, eikä siten kykene erottamaan yhden yrityksen palveluja muiden yritysten palveluista. 

PRH oli samaa mieltä siitä, että merkiltä puuttui itsenäinen erottamiskyky. Se kuitenkin katsoi merkin tulleen erottamiskykyiseksi pitkäaikaisen ja laajan käytön kautta. PRH:n mukaan merkityksellisen kohdeyleisön muodostivat sähköalan ammattilaiset, joiden keskuudessa merkki tunnettiin Jyväskylän Messut Oy:n tapahtuman ja palvelujen tunnuksena. PRH hylkäsi väitteen. 

Kohdeyleisöä ei määritetä pelkän käytön perusteella

Markkinaoikeus katsoi PRH:n määrittäneen kohdeyleisön väärin. Kohdeyleisö määräytyy rekisteröinnin kattamien tavaroiden ja palvelujen perusteella. Ratkaisevaa ei ole ainoastaan se, kenelle merkin haltija tosiasiallisesti tarjoaa palvelujaan tai millainen yleisö sen järjestämässä tapahtumassa käy. 

SÄHKÖMESSUT-rekisteröintiä ei ollut lainkaan rajattu sähköalan tapahtumiin tai ammattilaisille tarjottaviin palveluihin. Osaa sen kattamista palveluista voitiin tarjota myös suurelle yleisölle. Näiden palvelujen osalta käytön kautta saavutettu erottamiskyky oli osoitettava sekä ammattilaisten että tavallisten kuluttajien keskuudessa. 

Tunnettu tapahtuma ei välttämättä tarkoita erottamiskykyistä tavaramerkkiä

Jyväskylän Messut Oy esitti laajan aineiston merkin käytöstä. Siihen sisältyi tunnettuustutkimus, 45 vakiintumistodistusta, sosiaalisen median julkaisuja sekä verkko- ja lehtiartikkeleita. 

Sähköalan ammattilaisille tehdyssä tutkimuksessa 93 prosenttia vastaajista ilmoitti tuntevansa Sähkömessut-tapahtuman. Markkinaoikeus antoi tutkimukselle kuitenkin vain vähäistä näyttöarvoa. Kysymyksenasettelu osoitti tapahtuman tunnettuutta, mutta sen perusteella ei voitu päätellä, mielsivätkö vastaajat SÄHKÖMESSUT-merkin kaupallista alkuperää osoittavaksi tavaramerkiksi. 

Lisäksi tutkimus ja vakiintumistodistukset koskivat vain ammattilaisia. Myös suuri osa muusta aineistosta oli suunnattu sähköalan tai siihen liittyvien alojen toimijoille. Näyttö ei siten osoittanut riittävää tunnettuutta muun yleisön kuin sähköalan ammattilaisten keskuudessa. 

Edellä mainituista syistä merkki ei ollut tullut käytössä erottamiskykyiseksi niille palveluille, joita voitiin tarjota ammattilaisten lisäksi tavallisille kuluttajille.

Rekisteröinti jäi voimaan vain osittain

Markkinaoikeus katsoi SÄHKÖMESSUT-merkin olevan sellaisenaan erottamiskykyinen tietyille luokkien 41 ja 43 palveluille. Näihin kuuluivat muun muassa konferenssien järjestäminen virkistystarkoituksessa, kokousten järjestäminen kulttuuritarkoituksessa sekä tietyt ravitsemis- ja ravintolapalvelut. Merkin yhteys näihin palveluihin ei ollut riittävän suora, jotta merkkiä olisi pidetty niitä kuvailevana. 

Pitkäaikaisen käytön perusteella merkki oli lisäksi tullut erottamiskykyiseksi tietyille ammattilaisille suunnatuille palveluille luokissa 35, 37, 41 ja 43. Näihin kuuluivat eräät messujen hallinnointi-, myynninedistämis-, mainonta-, verkostoitumis-, konsultointi- ja tilapalvelut. 

Sen sijaan merkki ei ollut tullut erottamiskykyiseksi muille rekisteröinnin kattamille tavaroille ja palveluille. Näyttö ei esimerkiksi osoittanut, että merkkiä olisi käytetty messukojuille, messukojujen rakentamiselle tai niiden suunnittelulle. 

Markkinaoikeus kumosi PRH:n päätöksen näiltä osin ja palautti asian PRH:lle rekisteröinnin osittaista kumoamista varten. Muilta osin PRH:n päätös jäi voimaan. 

PRH määrättiin korvaamaan oikeudenkäntikuluja

Ratkaisun poikkeuksellisin osa koski oikeudenkäyntikuluja. 

Markkinaoikeuden mukaan PRH oli määrittänyt merkityksellisen kohdeyleisön vakiintuneen oikeuskäytännön vastaisesti. Virhe oli vaikuttanut myös käyttönäytön arviointiin ja johtanut PRH:n päätöksen osittaiseen kumoamiseen. 

Markkinaoikeus katsoi kohtuuttomaksi, että Suomen Messut Oyj joutuisi vastaamaan kokonaan omista oikeudenkäyntikuluistaan. PRH velvoitettiin korvaamaan kuluista 10 000 euroa viivästyskorkoineen. Summaan sisältyi markkinaoikeuden oikeudenkäyntimaksu. 

PRH:n päätöksen kumoaminen ei tavallisesti sellaisenaan johda kulukorvausvelvollisuuteen. Tässä tapauksessa kyse ei kuitenkaan ollut vain vaikean näytön erilaisesta arvioinnista, vaan markkinaoikeuden mukaan virheellisestä oikeudellisesta lähtökohdasta.

Hyvä nimi ei aina ole hyvä tavaramerkki

Jos asiakas olisi kääntynyt puoleeni ennen SÄHKÖMESSUT-merkin käyttöönottoa ja pyytänyt neuvoa merkin suojaamiseen, olisin todennäköisesti suositellut harkitsemaan merkkiä vielä uudelleen. 

SÄHKÖMESSUT kertoo sanamerkkinä hyvin suoraan, mistä palvelusta on kysymys. Se on markkinoinnin kannalta ymmärrettävä valinta, mutta tavaramerkkinä ongelmallinen. Mitä kuvailevampi merkki on, sitä vaikeampaa siihen on yleensä saada yksinoikeus. Vaikka merkki lopulta rekisteröitäisiin esimerkiksi pitkän käytön perusteella, sen suojan laajuus voi jäädä kapeaksi. Myös rekisteröinnin puolustaminen ja kilpailevien merkkien käytön estäminen voivat osoittautua vaikeiksi ja kalliiksi. 

On tietysti ymmärrettävää, että pitkään käytössä ollut ja tietyllä toimialalla tunnettu tapahtumamerkki halutaan suojata. Tässä vaiheessa merkin vaihtaminen ei välttämättä enää ole realistinen vaihtoehto. Silloin on kuitenkin varauduttava siihen, että kuvailevan merkin erottamiskyvyn osoittaminen voi edellyttää laajaa näyttöä ja että näyttö on kohdistettava erikseen kaikkiin niihin tavaroihin, palveluihin ja kohderyhmiin, joille suojaa halutaan. 

SÄHKÖMESSUT-ratkaisu muistuttaa siitä, että tavaramerkin valinnassa kannattaa katsoa rekisteröintiä pidemmälle. Hyvä merkki ei ole vain rekisteröitävissä. Sen pitäisi myös muodostaa sellainen yksinoikeus, jota voidaan käytännössä puolustaa. 

Asiassa ei vielä ole lausuttu viimeistä sanaa, sillä markkinaoikeuden päätöksestä on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen.