Provisionaalipatenttihakemus – kannattaako?

Hakijan perusteena provisionaalipatenttihakemukselle on yleensä hakemuksen halpuus. USA:ssa virastomaksu on 1.9.2025 alkaen hakijasta riippuen 160 USD, 320 USD tai 640 USD. Lisäksi hakemuksen jättää virastoon yleensä amerikkalainen patenttiasiamies, joka velottaa toimenpiteestä yleensä muutamia satoja dollareita.

Provisionaalipatenttihakemukselle ei ole asetettu samanlaisia muotovaatimuksia kuin varsinaisella patenttihakemuksella. Provisionaalipatentti-hakemuksessa ei tarvitse olla patenttivaatimuksia; hakemus saa tekemispäivän, joka on etuoikeuspäivä myöhemmin tehtävälle varsinaiselle patenttihakemukselle.
Kiireellä jätetty provisionaalipatenttihakemus ilman ammattitaitoisesti laadittuja patenttivaatimuksia ja keksinnön selitystä sisältää kuitenkin riskejä, jotka voivat oleellisesti vaikuttaa keksinnölle saatavilla olevaan suojaan.

Usein provisionaalipatenttihakemukseen turvaudutaan siksi, että keksintö on tulossa julkiseksi tavalla tai toisella. Kyse voi olla esimerkiksi keksinnön esittelystä julkisesti vaikkapa messuilla, tai siitä, että keksintö on tulossa kaupallisesti saataville. Tieteellisen julkaisun jättäminen provisionaalihakemuksena patenttivirastoon ennen sen julkaisua tieteellisessä aikakausjulkaisussa on yksi provisionaalipatenttihakemuksen tyyppiesimerkki.

Provisionaalipatenttihakemus antaa etuoikeuden vain sille asialle, joka on hakemuksessa esitetty. Riittämätön tai vain yhteen suoritusmuotoon kohdistuva selitys antaa etuoikeuden vain tälle suoritusmuodolle. Tällöin varsinaisen patenttihakemuksen vaatimukset on rajoitettava vain alkuperäiseen suoritusmuotoon, ja provisionaalipatenttihakemuksen selitys voi käyttää sanamuotoja, joiden seurauksena jopa jotkin ei-välttämättömät piirteet katsotaan esimerkiksi EPO:ssa välttämättömiksi piirteiksi, jolloin itsenäisiä patenttivaatimuksia joudutaan vielä rajoittamaan ylimääräisillä yksityiskohdilla.

Toisaalta, jos provisionaalipatenttihakemuksesta etuoikeutta pyytävän patenttihakemuksen patenttivaatimukset laaditaan kattamaan myös vaihtoehtoisia suoritusmuotoja, joita ei alkuperäisessä provisionaali-patenttihakemuksessa ollut esitetty, nämä patenttivaatimukset eivät enää nautikaan etuoikeutta, tai tekevät niin vain osittain. Pahimmassa tapauksessa keksintö ei olekaan enää patentoitavissa, koska keksinnön julkaisu muodostaa esteen patentoitavuudelle etuoikeuden puuttuessa.

Koska provisionaalipatenttihakemusta ei lainkaan tutkita, jää hakijalta myös hyödyntämättä mahdollisuus saada patenttiviranomaiselta uutuustutkimustulokset. Tällöin kansalliset tai kansalliset patenttihakemukset joudutaan jättämään etuoikeusvuoden aikana ilman tietoa patenttiviranomaisen näkemyksestä keksinnön patentoitavuudesta.

Myös Suomessa ja Euroopan patenttivirastossa patenttihakemuksen voi jättää ilman patenttivaatimuksia ja ilman virastomaksuja, mutta näissä maissa patenttivirasto (PRH tai EPO) antaa hakijalle pian hakemuksen jättämisen jälkeen kehotuksen korjata hakemuksen muodolliset puutteet määräajassa. Jos kehotukseen ei vastata määräajan kuluessa, hakemus jää sillensä, mutta siitä voi edelleen pyytää etuoikeutta yhden vuoden kuluessa patenttihakemuksen jättämisestä.

Suomalaiselle hakijalle oikean, ammattitaitoisesti laaditun kuvauksen ja patenttivaatimukset sisältävän patenttihakemuksen jättäminen PRH:lle on varteenotettava vaihtoehto. PRH:n hakemusmaksu on vain 430 EUR, ja PRH:lta saadaan lähes poikkeuksetta uutuustutkimuksen tulokset ennen etuoikeusvuoden päättymistä. Näitä tuloksia voidaan hyödyntää jatkohakemusten kohdentamisessa patenttiviraston toimesta löytyneen tunnetun tekniikan tason huomioon ottaen.