Liikesalaisuudet ja immateriaalioikeudet – mitä eroa ja mitä yhteistä?

Liikesalaisuudet ovat salassa pidettävää tietoa, riippumatta tiedon tallennusmuodosta. Liikesalaisuuksiin saattaa sisältyä myös immateriaalioikeuksiin liittyvää tietoa siltä osin kuin tieto on salassa pidettävää. Lähtökohtaisesti immateriaalioikeudet, kuten patentit ja tavaramerkit, eivät kuitenkaan ole liikesalaisuuksia. Etenkin rekisteröinnin jälkeen, patenttihakemuksen tapauksessa 18 kuukautta hakemuksen jättämisestä, ne ovat kaikkien nähtävillä julkisissa rekistereissä. Sen sijaan ennen rekisteröintiä (tai hakemuksen vireillä jättämistä) myös immateriaalioikeuksia koskevat tiedot, esimerkiksi tuotekehityksen suunnitelmat tulevista tuotteista ja niihin liittyvistä keksinnöistä tai uuden tuotteen lanseeraukseen liittyvistä markkinointikampanjoista, voivat olla ja usein ovatkin liikesalaisuuksia. 

Patenttihakemus on aluksi salainen (hakemuksen julkiseksi tuloon asti), mutta myönnetty patentti ei ole koskaan liikesalaisuus. Päinvastoin patentti toimii ikään kuin käyttöohjeena kilpailijoille. Kilpailijat saavat siten tutkia keksinnön toimivuutta ja tehdä omia kokeilujaan sen perusteella. Patentin tärkein ominaisuus on kuitenkin se, että patentinhaltijalla on yksinoikeus hyödyntää keksintöä kaupallisesti. Muut eivät saa hyödyntää patentilla suojattua keksintöä kaupallisesti ilman patentinhaltijan lupaa, ennen kuin patentin voimassaolo on päättynyt. 

Tavaramerkki ei ole edes hakemusvaiheessa miltään osin salainen. Se tulee julkiseksi, kun sitä koskeva hakemus saapuu virastoon ja kuulutetaan vieläpä erikseen. Tavaramerkki on näkyvä osa tuotteen tai palvelun markkinointia ja sen perusteella yrityksen tarjoamat tavarat ja palvelut voi erottaa muista markkinoilla olevista tavaroista ja palveluista. Tavaramerkin antama yksinoikeus tarkoittaa sitä, että kukaan muu kuin merkin haltija ei saa käyttää elinkeinotoiminnassa samaa tai samankaltaista merkkiä samoille tai samankaltaisille tavaroille ja palveluille. 

Yrityksen kannattaa pyrkiä suojaamaan immateriaalioikeutensa liikesalaisuutena siihen asti, kunnes ne on julkaistu. Uutuus on nimittäin yksi patentin tärkeimmistä edellytyksistä. Julkaisu ennen suojaamista tuhoaa keksinnön patentoitavuuden. Sellaista keksintöä ei voi suojata, joka on jo julkaistu. Vaikka kyseessä olisi yksittäisellä luennolla esitelty ratkaisu, keksintö on tullut julkiseksi eikä sitä voi enää patentilla suojata. 

Myös mallioikeus on riippuvainen uutuudesta. Mallioikeus suojaa muotoilua eli sitä miltä jokin tietty asia näyttää. Jos yhtiö esittelee ulkomaisilla design-messuilla uusinta huonekalumalliaan ennen kuin muotoilulle on haettu suojaa, sen uutuus on menetetty eikä mallihakemus ole enää mahdollista (lukuun ottamatta ns. grace period-hakemusta, joka on vielä tietyn aikaa mahdollista).  

Tavaramerkillä ei ole samanlaista uutuusedellytystä kuin patenteilla ja malleilla. Myös vanhat, pitkäänkin käytössä olleet tavaramerkit voi aivan hyvin rekisteröidä tavaramerkkinä. Tavaramerkin tärkein kriteeri on erottamiskyky. Kuitenkin uusi tavaramerkki, esimerkiksi yrityksen uusi nimi, logo tai tuotenimi, kannattaa pitää salassa julkaisuun ja tavaramerkkihakemuksen jättämiseen asti, jotta kukaan muu ei ehdi hakea samaa merkkiä ensin. 

Liikesalaisuudet – etuna rajoittamaton suoja

Liikesalaisuudet ovat hyvä tapa suojata sellaista aineetonta omaisuutta, jota ei tulla rekisteröimään tai muuten julkaisemaan. Immateriaalioikeuksien suoja on aina ajallisesti ja maantieteellisesti rajoitettu, mutta liikesalaisuuksiin ei liity vastaavia rajoituksia. Liikesalaisuuksia suojataan niin kauan, kun tieto onnistutaan pitämään salassa ja sillä on jonkinlaista taloudellista arvoa. Salaisuus säilyy, vaikka piiri laajenee, kunhan tieto ei ole julkista tai yleisesti tiedossa. Kentien kuuluisimpana esimerkkinä liikesalaisuuksista on Coca-Cola-resepti. Yhtiö (The Coca-Cola Company) patentoi reseptin ensimmäiset versiot, mutta reseptin kehittämisen myötä päätti suojata uuden reseptinsä liikesalaisuutena patentoinnin sijaan. Resepti onkin pysynyt salaisena yli 120 vuotta. 

Salassapitosopimukset eri toimijoiden kanssa ja tietoturvasta huolehtiminen ovat tärkeimpiä työkaluja liikesalaisuuksien suojaamiseksi. Liikesalaisuuden edellytyksenä on se, että sen haltija on ryhtynyt kohtuullisiin toimenpiteisiin tiedon suojaamiseksi. Salassapitosopimukset ovat suositeltavia, mutta vaikka sopimus puuttuisi, on hyvä muistaa, että liikesalaisuuksia suojataan suoraan lain nojalla. Liikesalaisuuksien väärinkäyttö on myös rikoslaissa kriminalisoitu. Salassapitosopimusten lisäksi on tärkeää huolehtia oman henkilöstön kouluttamisesta liittyen salassapitoon. Kaikkea tietoa ei myöskään kannata eikä tarvitse jakaa kaikille. Salassa pidettävää tietoa voi jakaa vaikka vain pienelle piirille yrityksen sisällä, esimerkiksi liittyen yrityksen tuotekehitykseen.