Kasvinjalostajanoikeus osa III: “Peruna on pyöreä, peruna on soikea…”

Peruna, kuten muutkin kasvit on mahdollista suojata. Eikä nyt puhuta suojaamisesta tuholaisilta, taudeilta tai hallalta, vaan suojamuotona ovat immateriaalioikeudet; tutummin IP-oikeudet tai aineettomat oikeudet. Kasveihin kuten perunaan voi liittyä monenlaisia immateriaalioikeuksia kuten patentti, tavaramerkki, hyödyllisyysmalli ja kasvinjalostajanoikeus.

Perunaa on viljelty Andien keskiosissa Etelä-Amerikassa tuhansia vuosia. On arveltu, että villiperuna otettiin ravinnoksi käytettäväksi jo 10 000 vuotta sitten. Eurooppaan peruna rantautui 500 vuotta sitten ja viimein 1730-luvulla Suomeenkin.

Peruna on aina ollut eräs oman ruokavalioni kulmakivistä. Kotitilallani perunat kasvatettiin, ja edelleen kasvatetaan, itse. Tutuksi ovat tulleet sekä siemenperunoiden istutus keväisin että sadonkorjuu syksyisin. Noiden ajankohtien välissä saattoi edessä olla myös rikkakasvien kitkentää, jotta valko- ja violettikukkaiset perunanvarret pääsivät esteettä kasvattamaan mukulasatoaan.

Potyvirusten tilalle patentit

Paitsi ruokalautasella perunalla on ollut tärkeä rooli myös omassa opiskelu- ja työhistoriassani. Tein jatko-opintoni professori Jari Valkosen tutkimusryhmässä, jossa yhtenä tutkimuskohteena olivat perunaa vioittavat virukset, erityisesti potyvirukset. Väitöstutkimukseni aiheena oli perunan potyviruskestävyyttä koodittavien geenien kartoitus. Tutkimuslaboratorio vaihtui myöhemmin patenttitoimistoon.

Patentoitavaa innovaatiota ei omaan tutkimustyöhöni liittynyt, mutta perunaan, kuten muihinkin kasveihin, liittyville keksinnöille on mahdollista saada patenttisuojaa. Patentoitavuuden edellytykset ovat samat kuin muillekin keksinnöille, eli uutuus, keksinnöllisyys ja teollinen käyttökelpoisuus. On kuitenkin otettava huomioon kansalliset ja alueelliset säännökset, esimerkiksi eurooppapatenttia ei voi saada perinteisille jalostusmenetelmille ja niiden avulla saaduille kasveille.

Julkisesta Espacenet-patenttitietokannasta löytyy hakusanalla ”potato” yli 400 000 patenttijulkaisua. Toki tuohon lukuun sisältyy perunaan hyvin etäisestikin liittyviä julkaisuja. Joka tapauksessa on suuri määrä patenttihakemuksia, jotka kytkeytyvät tavalla tai toisella perunaan. Hakusanojen ”potato” ja ”virus” yhdistelmällä puolestaan löytyy yli 61 000 patenttijulkaisua.

kasvinjalostus

Kasvinjalostajanoikeus: mitä se olikaan?

Perinteisellä jalostuksella tuotetut kasvilajikkeet puolestaan on mahdollista suojata kasvinjalostajanoikeudella, ei siis patentoimalla. EU:n kasvinjalostajanoikeuksia perunaan (Solanum tuberosum L.) liittyen on haettu vuodesta 1995 alkaen yli 1700 kappaletta.

Suomen eniten viljeltyjen ruokaperunalajikkeiden TOP 70 -listan kärjestä löytyivät vuonna 2020 Melody, Annabelle, Solist, Gala, Afra, ja Colomba, jotka on suojattu EU:n kasvinjalostajanoikeudella 2000-luvun alussa. Vie siis vuosia ennen kuin kasvinjalostajien kehittelemät uudet lajikkeet löytävät tiensä jalostajlta viljelijöiden suosikkilajikkeiksi. Löytyvätköhän listan kärjestä tulevaisuudessa esimerkiksi Beyonce, Elvis tai Sinatra, joille Euroopan kasvilajikevirasto on myöntänyt kasvinjalostajanoikeuden viime vuonna.

Suomessa perunanjalostus on kansainvälisen kilpailun kiristyessä päättynyt. Varhaisperunana käytettävä Jussi on mahdollisesti viimeinen puhtaasti Suomessa jalostettu perunalajike. Ruokavirasto myönsi Jussi- lajikkeen omistajalle Boreal Kasvinjalostus Oy:lle kasvinjalostajanoikeuden vuonna 2015.  Ensimmäiset varhaisperunat päästään istuttamaan Varsinais-Suomessa normaalisti maaliskuussa, joten juhannusaterialla syötävät Jussi-perunat saattavat olla jo aluillaan.

kasvinjalostusoikeus

Kirjoittaja FT Jaana Hämäläinen on Boco IP:n osakas ja eurooppapatenttiasiamies. Jaana hoitaa biotekniikkaan, molekyylibiologiaan, lääkealaan, kemiaan ja kasveihin liittyvien keksintöjen patentointia kansallisesti ja kansainvälisesti. Keksintöjen suojaamisen lisäksi Jaana laatii toiminnanvapausselvityksiä, uutuustutkimuksia ja lausuntoja, avustaa teknisenä asiantuntijana patentteja koskevissa riita-asioissa sekä toimii luennoitsijana. Jaanalla on Euroopan patenttiviraston lisäksi aiempaa työkokemusta yliopistotutkijana Suomesta, Ruotsista ja Yhdysvalloista.

Oikeasta ja väärästä kasvista voit lukea lisää täällä.
Jaana on kirjoittanut aiemmin ensimmäisen osan kasvinjalostajanoikeudesta täällä.

 

Muistilista

  • Palvelut

    • Henkilöt