Lisensointi ja lisenssisopimukset

Lisensoinnilla tarkoitetaan aineettomaan pääomaan kohdistuvien hyödyntämis- ja käyttöoikeuksien kokonais- tai osittaisluovutusta. Tuote- ja tutkimuskehityksen tuloksena syntyneiden tuotteiden tuotanto ja markkinointi vievät usein paljon taloudellisia resursseja, joten yritys saattaa mieluummin haluta luovuttaa hyödyntämis- ja käyttöoikeuksia muille elinkeinonharjoittajille.
Boco IP lisensointi -kuvituskuva

Lisenssinantajana voi toimia yrityksen tai keksijän sijaan myös esimerkiksi yliopisto. Lisenssinsaajana olevalla toimijalla ei puolestaan usein ole mahdollisuutta kehittää puuttuvia resurssejaan sisäisesti, joten ne hankitaan yhteistyösopimusten tai yritysjärjestelyjen kautta. Toisaalta lisenssinsaaja voi lisensoinnilla tavoitella myös toimintavapautta tai nopeaa markkinoille astumista.

Lisenssisopimukset liiketoiminnassa

Lisenssillä myönnetään käyttöoikeus sopimuksessa määriteltyihin lisenssinantajan immateriaalioikeuksiin (nk. lisenssisopimukset). Lisenssisopimuksella voidaan myös luovuttaa aineettoman hyödykkeen valmistus- ja/tai jakeluoikeus. Lisenssisopimuksessa voidaan sopia myös toisen osapuolen oikeudesta edelleen kehittää ja lisensoida sopimuksen kohteena olevia immateriaalioikeuksia. Lisenssisopimuksella luovutettavan hyödyntämis- ja käyttöoikeuden kohteena voi olla esimerkiksi patentilla tai hyödyllisyysmallilla suojattua teknologiaa, tavaramerkki tai tekijänoikeuksin suojattu tietokoneohjelma. Vastavuoroisesti lisenssinsaaja maksaa rahallisen korvauksen saamastaan käyttöoikeudesta. Lisenssi antaa siis immateriaalioikeuden haltijalle mahdollisuuden lisäansaintaan yksinoikeuden avulla.

Lisenssisopimuksessa yksilöidään lisensoitava immateriaalioikeus, määritellään vastuut ja käyttöoikeuden rajat sekä lisenssinantajalle maksettavat korvaukset. Lisenssimaksu voi olla esimerkiksi vuosikorvaus tai tuottoon perustuva korvaus.

Myönnettävän käyttöoikeuden laajuus saattaa vaihdella huomattavasti. Lisenssi voi olla eksklusiivinen, jolloin lisenssinantaja luovuttaa kaikki käyttöoikeutensa lisenssin kohteeseen. Eksklusiiviset lisenssisopimukset kieltävät lisensoijaa luovuttamasta lisenssioikeuksia muille toimijoille. Tällöinkin immateriaalioikeuden omistusoikeus säilyy kuitenkin lisenssinantajalla. Eksklusiivinen lisenssi voidaan myös rajoittaa vain tiettyyn käyttötapaan. Eksklusiivisen lisenssin sijaan lisenssi voidaan myöntää niin sanottuna yksinkertaisena lisenssinä, jolloin käyttöoikeus voidaan luovuttaa usealle eri taholle samanaikaisesti. Lisenssi voi olla myös ns. sole-lisenssi, jolloin lisenssinantaja myöntää lisenssinsaajalle yksinomaisen käyttöoikeuden, mutta pidättää samalla itsellään oikeuden hyödyntää sopimuksen kohteena olevaa oikeutta.

Lisenssisopimusten ammattitaitoinen laatiminen on tärkeää, sillä lisenssisopimukset laaditaan usein monimutkaisissa tuotanto- ja jakeluympäristöissä. Lisenssisopimuksen päämääränä on jatkuva, molemmille osapuolille hyötyä tuottava yhteistyö.

Lisenssien luovuttaminen voi olla yritykselle usealla tavalla hyödyllistä. Yritys voi kerätä teknologiaansa lisensoimalla lisenssimaksuja ja pyrkiä standardoimaan teknistä ratkaisuaan suurempien kaupallisten markkinoiden saavuttamiseksi. Toisaalta lisensoinnin taustalla voi olla myös pyrkimys estää mahdolliset oikeudenloukkaukset.

Yleensä lisenssinsaaja suorittaa käyttöoikeutensa vastineeksi jatkuvia rojalti- eli lisenssimaksuja. On kuitenkin olemassa myös ilman rahallista korvausta luovutettavia lisenssejä, esimerkiksi open source -lisenssejä. Vastikkeetta luovutettava open source -teknologia voi toimia yritykselle esimerkiksi lisäarvoa tuottavana markkinointina.

Lisenssisopimukset ja teknologian lisensointi

Yrityksen harkitessa teknologiansa tai muun keksintönsä lisensointia, on yrityksen hyvä kartoittaa markkinoita ja alalla käytössä olevaa teknologiaa potentiaalisten lisensoijien löytämiseksi ja markkinoiden identifioimiseksi. Lisenssineuvotteluissa tulee lisenssisopimuksen ohella sopia myös salassapidosta.

Know-how -lisenssejä myönnetään liikesalaisuuksien hyödyntämiseen. Patentin saaminen kestää yleensä vuosia, ja keksinnön hyöty saattaa nopeasti muuttuvassa maailmassa jäädä hyvin rajalliseksi, jos jäädään odottamaan patentin myöntämiseen saakka. Tällöin pääasia on, että patenttihakemus on vireillä. Mikäli lisensoitava keksintö on suojattu pelkästään liikesalaisuutena, keksinnön salassapito on erityisen kriittistä uutuuden säilyttämiseksi. Keksinnölle kannattaa yleensä aina hakea patenttia tai hyödyllisyysmallia ennen lisensointia, sillä konkreettinen lisensoinnin kohde on yleensä taloudellisesti arvokkaampi kuin pelkkä idea.

Patentin tai hyödyllisyysmallin lisensoinnista neuvoteltaessa tulee huomioida patentin tai hyödyllisyysmallin ajallinen kesto ja alueelliset rajat.

Tavaramerkin lisensointi

Tavaramerkin lisensointi voi koskea kaikkia merkin kattamia tuotteita tai vain osaa merkin tuotteista. Tavaramerkin lisensointi voi olla lisenssinantajalle keino kerätä pitkäaikaista tuottoa rojaltimaksujen muodossa. Lisäksi tavaramerkin lisensointi edistää merkin näkyvyyttä ja voi vahvistaa sen brändiarvoa. Viime vuosina suosituksi lisensointimuodoksi ja markkinointistrategiaksi on noussut co-branding (yhteisbrändäys).

Tavaramerkkiä lisensoidessa on hyvä sopia lisensoidulla tavaramerkillä varustettujen tuotteiden laatukriteereistä ja laadun tarkkailusta. Lisenssinantaja voi myös määritellä, kuinka lisensoitua tavaramerkkiä saa käyttää tuotteissa ja markkinoinnissa. Lisenssisopimuksesta neuvoteltaessa tulee myös sopia tavaramerkin käytön maantieteellisistä ja ajallisista rajoituksista.

Uusimmat wiki-artikkelit

Innovaatioseteli

Liikesalaisuudet

Lisensointi ja lisenssisopimukset

Aineettoman pääoman kaupallistaminen

Patentin väite ja mitätöinti

Aiheen asiantuntijat

Laura Roselus profiilikuva Boco IP
Laura Roselius 
IP-lakimies, osakas
+358 40 738 4475
laura.roselius@bocoip.com