Hyödyllisyysmalli suojamuotona

Hyödyllisyysmalli tarjoaa yksinoikeuden teknisen, teollisesti käytettävissä olevan keksinnön ammattimaiseen hyväksikäyttöön. Hyödyllisyysmalli suojaa tyypillisesti niin sanottuja pikkukeksintöjä ja laiteparannuksia, sillä hyödyllisyysmallilla voidaan suojata sellaisia teknisiä ideoita ja ratkaisuja, jotka eivät yllä patentoitavuuden tasolle. Hyödyllisyysmalli voi myös soveltua kemiallisten yhdisteiden, ravinto- ja lääkeaineiden sekä mikrobiologisten keksintöjen suojaamiseen.

Patenteista poiketen hyödyllisyysmallilla ei voi suojata menetelmää tai käyttöä, mutta muutoin hyödyllisyysmallilla on lähtökohtaisesti samat suojakohteet kuin patentilla. Ks. muista palveluistamme täältä.

Katso video hyödyllisyysmallista täältä.

Hyödyllisyysmallin edut

Välillä myös patentilla suojattavissa olevan keksinnön suojamuodoksi valitaan hyödyllisyysmalli. Hyödyllisyysmallisuoja valitaan usein patenttisuojan sijaan tilanteissa, jossa patenttimenettelyn katsotaan olevan liian kallis ja hidas keksinnön laatuun ja käyttöikään nähden. Hyödyllisyysmallin myöntäminen on patentin rekisteröintiä huomattavasti nopeampaa ja käytännössä hyödyllisyysmallin rekisteröinti onnistuu usein muutamassa kuukaudessa.

Joissain tapauksissa hyödyllisyysmalli voi olla patenttiakin vahvempi suoja-muoto, sillä patenttia alhaisemman keksinnöllisyysvaatimuksen ansiosta hyödyllisyysmallia voi olla vaikea mitätöidä. Suomessa samaan keksintöön on mahdollista hakea sekä hyödyllisyysmalli-suojaa että patenttia samanaikaisesti. Kaikissa hyödyllisyysmallin tuntevissa valtioissa samanaikainen hyödyllisyysmallin ja patentin hakeminen ei kuitenkaan ole mahdollista.

Hyödyllisyysmallin voimassaolo ja uudistaminen

Suomessa hyödyllisyysmalli on voimassa korkeintaan kymmenen vuotta. Hyödyllisyysmalli on voimassa neljä vuotta hakemuspäivästä, jonka jälkeen se voidaan hakemuksella uudistaa ensin neljäksi ja sitten vielä kahdeksi vuodeksi. Uudistaminen edellyttää ylläpito-maksun suorittamista.

Euroopassa valtioiden hyödyllisyysmallilait poikkeavat merkittävästi toisistaan, eikä kaikilla valtioilla ole hyödyllisyysmallisäädäntöä. Suomen lisäksi hyödyllisyysmalli-järjestelmä on esimerkiksi Saksassa ja Tanskassa. Kansallisista eroista johtuen hyödyllisyysmallioikeuden käyttöä tulee soveltaa maakohtaisesti.

1. Hyödyllisyysmallisuojan edellytykset

1.1 Hyödyllisyysmallin uutuus

Hyödyllisyysmallin tulee olla uusi hakemuksen tekemispäivään mennessä kaikkialla maailmalla tunnetuksi tulleisiin ratkaisuihin nähden.

Uutuusvaatimus on absoluuttinen, joten mikä tahansa julkiseksi tulo, esimerkiksi julkisen käytön seurauksena tai suullisen esityksen johdosta, on esteenä hyödyllisyysmallin rekisteröinnille.

1.2 Hyödyllisyysmallin keksinnöllisyys

Hyödyllisyysmallilta edellytettävän keksinnöllisyyden taso on hieman patentilta edellytettävää keksinnöllisyyden tasoa alhaisempi, joten hyödyllisyysmallisuojan edellytykset voivat täyttyä, vaikka patentin edellytykset eivät täyttyisikään. Hyödyllisyysmallin tekniikan tulee selvästi erota tunnetusta tekniikasta, kun patentilta puolestaan edellytetään olennaista eroa tunnetusta tekniikasta.

Käytännössä tämän on tulkittu tarkoittavan, ettei keksintö saa olla aivan ilmeisesti johdettavissa aikaisemmasta eikä se myöskään saa olla itsestään selvä keskivertoammattimiehelle.

2. Hyödyllisyysmallin rekisteröinti

Hyödyllisyysmallin rekisteröinti suoritetaan toimittamalla hakemus Patentti- ja rekisteriviranomaiselle ja maksamalla rekisteröintimaksu. Hakemuslomakkeeseen tulee merkitä hakijan ja keksijän nimi- ja osoitetiedot sekä keksinnön nimitys.

Hyödyllisyysmallilomakkeen liitteenä tulee olla hakemuksen keskeisin osuus eli keksinnön selitys, suojavaatimukset ja kuvat. Hakemuksen tulee sisältää kaikki keksinnön kannalta olennaiset tiedot, sillä hakemukseen ei saa tekemispäivän jälkeen lisätä uutta tietoa keksinnöstä.

2.1 Hyödyllisyysmallihakemuksen käsittely

Hyödyllisyysmalleihin sovelletaan ilmoitusmenettelyä. Rekisteröinti-viranomainen tutkii ainoastaan hyödyllisyysmallin muodolliset rekisteröintiedellytykset. Rekisteröintiviranomainen antaa tarvittaessa välipäätöksen, jossa pyytää hakijaa korjaamaan hakemuksen muodolliset puutteet. Hakijan tulee vastata välipäätökseen ja korjata mahdolliset puutteet kahden kuukauden kuluessa.

Uutuutta ja eroavuutta aiempaan tunnettuun tekniikkaan ei lähtökohtaisesti tutkita rekisteröintiviranomaisessa, joten tutkimisvastuu on hakijalla. Käytännössä hakijan on mahdollista pyytää rekisteriviranomaiselta tutkimusta korvausta vastaan. Lisäksi hakijan tulee tarvittaessa hakemuksessaan pyytää etuoikeutta aiemmasta hakemuksesta.  Etuoikeuden pyytämisen edellytyksenä on, että hakemus tehdään 12 kuukauden kuluessa aiemmasta hakemuksesta.

Hakemuksen voi jättää Patentti- ja rekisterihallitukselle suomeksi tai ruotsiksi, mikäli hakijalla on kotipaikka Suomessa. Hyödyllisyysmallin rekisteröinti kuitenkin edellyttää, että suojavaatimukset on annettu sekä suomeksi että ruotsiksi, joten hakijan tulee ennen rekisteröintiä joko kääntää suojavaatimukset tai käännättää Patentti- ja rekisterihallituksessa. Kääntämistä tulee pyytää kirjallisesti ja maksaa käännösmaksu.

2.2 Hakemusasiakirjojen julkaiseminen

Hakemusasiakirjat ovat julkisia rekisteröinnistä lähtien tai siitä kun 15 kuukautta on kulunut tekemis- tai etuoikeuspäivästä. Hyväksytty hakemus merkitään hyödyllisyysmallirekisteriin ja kuulutetaan julkaisemalla sähköisessä Hyödyllisyysmallilehdessä.

Hyödyllisyys-mallin rekisteröintiä on mahdollista lykätä enintään 15 kuukautta hakemuksen tekemis- tai etuoikeuspäivästä, mikäli hakija pyytää lykkäystä kirjallisesti kahden kuukauden kuluessa tekemispäivästä ja maksaa lykkäysmaksun.

Hyödyllisyysmalli voi olla yrityksellesi parempi ratkaisu kuin patentti. Kysy asiantuntijoiltamme apua.

3. Patenttihakemuksen muuntaminen

Suomalainen patenttihakemus, eurooppapatenttihakemus ja kansainvälisessä vaiheessa oleva PCT-hakemus voidaan muuntaa vireillä ollessaan hyödyllisyysmallihakemukseksi. Lisäksi hakijan on mahdollista hakea samanaikaisesti sekä hyödyllisyysmallia että patenttia samalle keksinnölle. Hyödyllisyysmallihakemusta ei kuitenkaan ole mahdollista muuntaa patenttihakemukseksi, eikä mallihakemusta ole mahdollista muuntaa hyödyllisyysmalli-hakemukseksi.

Hakemuksen muuntaminen tapahtuu hakemuksella Patentti- ja rekisterihallitukseen. Hakemuksessa tulee ilmoittaa patenttihakemuksen numero ja tekemispäivä. Hakemusta muunnettaessa varsinaisen keksinnön tulee säilyä samana eikä keksinnön suojavaatimuksia saa laajentaa. Mikäli hakemuksessa on ollut menetelmä- tai käyttövaatimuksia, täytyy nämä poistaa hakemuksesta, sillä ne eivät kuulu hyödyllisyysmallin suoja-alaan.

3.1 Hakemuksen muuntamisen aikarajat

Patenttihakemuksen muuntaminen hyödyllisyysmallihakemukseksi on mahdollista kymmenen vuotta patenttihakemuksen tekemisestä. Hakemusta muunnettaessa hyödyllisyysmallihakemuksen jättö-päiväksi tulee patenttihakemuksen jättöpäivä. Hakemuksen muuntaminen ei poista patenttihakemuksen vireilläoloa, ellei hakija erikseen peruuta patenttihakemusta.

4. Hyödyllisyysmallin mitätöinti

Kuka tahansa voi vaatia myönnetyn hyödyllisyysmallin mitätöintiä. Mitätöintivaatimus käsitellään Patentti-ja rekisterihallituksessa, jonne mitätöintivaatimus tulee lähettää kirjallisena.

4.1 Mitätöintivaateen käsittely

Patentti- ja rekisterihallitus tiedottaa hyödyllisyysmallin haltijaa mitätöintivaatimuksesta ja antaa kolme kuukautta aikaa lausua vaatimuksesta. Mikäli hyödyllisyysmallin haltija ei kirjallisesti vastusta mitätöintivaatimusta, rekisteröinti mitätöidään.

Haltijan vastustaessa kirjallisesti mitätöintiä, alkaa lausuntokierros, jossa haltija lausuma lähetetään mitätöintivaatimuksen tekijälle, jolla on kaksi kuukautta aikaa lausua siitä. Mitätöintivaatimuksen tekijän lausuma puolestaan lähetetään haltijalle, jolla on taas kaksi kuukautta aikaa lausua siitä. Tämän jälkeen haltijan lausunto menee vielä kerran mitätöintivaatimuksen tekijälle.

Mikäli haltija vastustaa mitätöintiä lausuntokierroksen jälkeen, rekisteriviranomainen tutkii mitätöintivaatimuksen mitättömäksijulistamisvaatimuksen ja lausuntokierroksen asiakirjojen perusteella.

4.2 Osittaiskumoaminen mahdollinen

Hyödyllisyysmalli voidaan kumota mitätöintimenettelyssä vain osittain, mikäli hyödyllisyysmallin haltija toimittaa rekisteröinti-viranomaiseen uudet, rekisteröinnin täyttävät suojavaatimukset mitätöintivaatimuksen johdosta. Patenteista poiketen hyödyllisyys-mallin voi kumota ainoastaan mitätöintimenettelyssä, eikä hyödyllisyysmallien väitemenettelyä ole käytössä.

Mikäli mitätöintivaatimus hylätään, mitätöintivaatimuksen tekijän on mahdollista valittaa päätöksestä markkinaoikeuteen. Toisaalta mikäli mitätöintivaatimus hyväksytään, hyödyllisyysmallin rekisteröinnin menettäneellä osapuolella on valitusoikeus. Lisäksi molemmilla osapuolilla on valitusoikeus hyödyllisyysmallin osittaismitätöinnissä.

Hyödyllisysmalliin liittyvän palvelun vaiheet on kerrottu yksinkertaistaen palvelut sivustollamme: https://www.bocoip.com/palvelu/hyodyllisyysmallit/

Hyödyllisyysmallien hinnoista lisää täällä.

 

Uutiskirje

Kuukausittainen uutiskirjeemme tarjoaa monipuolisen katsauksen IP-aiheisiin ja ajankohtaisiin kuulumisiin.

Liity

Muistilista

  • Palvelut

    • Henkilöt